Mikään lentokone ei enää ole vaaraton, vaikka se olisi joku "History aviator"

Douglas A-26 "Invader" Vietnamissa operaatio
"Air American" aikana 1960-luvulla

Antiterrorismi-operaatioissa voidaan käyttää myös vanhempia lentokoneita, ja esimerkiksi P-51-Mustang-hävittäjä kyllä varmasti ajaa tuollaisissa operaatioissa asiansa. Tekstin alla on linkki, josta pääsee eräälle ilmailuhistorian vaietusta asiasta kertovalle sivustolle. Tuolla sivulla käsitellään CIA:n salaista lento-osastoa, joka operoi Indonesiassa 1950-luvun lopulla, ja jonka mallin mukaan rakennettiin aikoinaan “Air American” nimellä tunnettu lentue, joka tuki Laosin kapinallisia Vietnamin sodassa. Tämä kyseinen lento-osasto operoi Malaijin viidakoissa taistelevia sissejä vastaan. Monissa muissakin tämän kaltaisissa operaatioissa on käytetty ikään kuin vanhentuneita lentokoneita, jotka on poistettu virallisesta rekisteristä sekä myyty romuksi jollekin huolinta-yhtiölle. Artikkelissa olevista koneista sen verran, että tuo salainen lentue käytti tuota Catalinaa ilmeisesti pelastustarkoituksessa, kun muut koneet sitten suorittivat hyökkäyksiä kohteita vastaan.

https://www.warhistoryonline.com/guest-bloggers/pby-catalina-26-invaders-p-51-mustangs-cia-rebel-air-force-attacking-indonesia-1958-m.html

Kuitenkin nuo samat koneet on sitten laitettu lentokuntoon, ja niihin on asennettu aseet takaisin, jonka jälkeen ne ovat toimineet “antisissi-operaatioissa” kautta koko maailman. Eli joidenkin väitteiden mukaan esimerkiksi joihinkin “history aviation” Mustang sekä A-26 Invader-koneisiin on asennettu infrapunakameroita sekä muita moderniin sodankäyntiin sopivia laitteita, joita voidaan käyttää sekä normaalissa- että ohjattavilla eli älykkäillä aseilla tapahtuvassa pommituksessa. Samoin elektronisia valvontalaitteita eli ESM (Electronic Surveillance Measure) sekä ELINT (Electronic Intelligence) eli elektronisia tiedustelujärjestelmiä voidaan asentaa tuollaisiin vanhoihin koneisiin ilman sen suurempia  

Kun puhutaan moderneista täsmä-aseista, niin nimenomaan niiden riippumattomuus alustasta  tekee niistä niin kamalan tehokkaita. Itseasiassa näiden aseiden salaisuus on siinä, että kohdetieto voidaan ohjata suoraan pommiin, joka sitten antaa lentokoneelle ohjeet siitä, miten sen tulee lentää. Mutta kun puhutaan siitä, millaisia järjestelmiä on käytössä, niin esimerkiksi normaalin GSM-puhelimen GPS-paikannusta voidaan hyödyntää tällaisessa operaatiossa. Tuo tarkoittaa sitä, että lentäjä voi katsoa oman tablettinsa kuvasta paikan, mihin hän lentää koneensa, ja sitten kun kone on oikeassa kohdassa, niin täsmäase voidaan pudottaa kohteeseen.

Tuotakin asiaa varten voidaan tehdä sopiva sovellus normaalille GSM-puhelimelle. Eli tuolloin pommissa oleva tietokone laskee kohteen paikan sekä koneen nopeuden mukaan sopivan pudotuskohdan sekä pommin lentoradan korjaamiseen tarvittavat liikkeet, joiden avulla ase pudotetaan täsmälleen kohteeseensa. Tuon paikan pommi voi ilmoittaa vaikka äänimerkillä, jotta lentäjä tietää milloin hän laukaisee sen. Eli mikä hyvänsä kone on äärimmäisen vaarallinen, jos se varustetaan täsmä-aseilla, ja tietenkin esimerkiksi langattomat sovellukset voivat lisätä tuollaisten “history-aviatorien” vaarallisuutta. Samoin myös esimerkiksi ultrakorkealla lentävät B-57 "Canberra" pommikoneet voivat iskeä erittäin tarkasti nimenomaan GBU-31-pommeilla. Tuolloin kone käyttää sen kameroitakohteen etsintään, ja sitten nuo pommit pudotetaan erittäin tarkasti kohteisiinsa yli 15 kilometrin korkeudesta.

Tuolloin puhutaan esimerkiksi BlueTooth-teknologiaan perustuvista kannettavista laitteista, jotka mahtuvat selkäreppuun, ja joissa kaikki tarvittava tieto toimitetaan lentäjän visiiriin, ja tällöin vaikkapa Hellfire tai Maverick-ohjusten infrapuna-kameraa käyttävät hakupäät syöttävät lentäjien maskeihin. Tuollainen siirrettävä laitteisto sitten saa kylmät väreet kulkemaan monien ihmisten selkäpiitä pitkin, koska se voidaan laittaa lennon ajaksi istuintaskuun tai istuimen alle, ja se tietenkin kommunikoi langattomasti kypärässä olevan visiirin kautta. Kyseisestä välineestä tekee vaarallisen se, että lentokoneeseen itsessään ei tarvitse tehdä mitään muutoksia, vaan kaikki täsmäase ohjaimet voidaan kuljettaa noihin koneisiin huomaamattomasti. Samoin myös lentokoneen ripustimiin voidaan liittää kohteen tunnistus- ja hyökkäys-sensoreita, joiden välittämät tiedot syötetään suoraan lentäjän maskeihin.

Samoin lentokypärät voidaan itsessään varustaa infrapunakameroilla, joilla lentäjä saa loistavan pimeänäön. Tai hän voi käyttää erikoisjoukoista kertovista dokumenteista tuttuja pimeänäkölaseja. Ja esimerkiksi Hellfiren sekä Maverickin kaltaiset ohjukset voidaan asentaa koneen normaaleihin ripustimiin, sen avulla voidaan sitten hoitaa kaikkia niitä tehtäviä, joita muutkin kehittyneemmät koneet hoitavat, ja esimerkiksi CBU-12 “RockEye” rypälepommeja voidaan tietenkin käyttää ilman mitään lisävarusteita. Kuitenkin tällaiset asiat pitää aina huomioida, kun lentokoneita myydään jonnekin ulos ilmavoimista.

Eli vaikka lentokone olisi kuinka joku “History Aviator”, niin silloinkin sitä voidaan käyttää todella tappavasti. Kun puhutaan tästä alla olevassa artikkelissa olevasta lentueesta, niin itse kyllä ihmettelen, että eikö Indonesian hallinto todellakaan tiennyt näiden koneiden operoivan USA:n laskuun? Kun puhutaan CIA:sta, niin tietenkin se kykeni hyvin tehokkaasti “luukuttamaan” noita koneita tällaisiin operaatioihin, mutta kuitenkin voidaan sanoa, että ehkä kuitenkin Suharto saattoi olla tämän toiminnan sallinut, koska tällaisilla Invader- ja Mustang-koneilla ei olisi ollut mitään mahdollisuutta toimia suihkuhävittäjiä vastaan.

Mutta jos tämä toiminta tapahtui Suharton tieten, niin miksi sitä sitten salattiin? Tästä asiasta voidaan toki keskustella hyvin paljon, ja kun puhutaan CIA:n salaisista tukilennoista, niin uskoisin että hekin ovat käyttäneet Antonov AN-12 tai AN-26 -kuljetuskoneita noissa tehtävissä, jotta mahdollinen sissien oikea tukija jäisi piiloon, ja ehkä USA:n tiedustelu on toimittanut myös AK-47 tai NORINCO-rynnäkkökivääreitä jollekin sissijärjestölle. Se mistä nuo aseet on hankittu, varmasti jää hämärään. Mutta toki ne voivat olla esimerkiksi laittomia piraattituotteita, jotka on ehkä valmistettu valtion mailla olevissa tehtaissa.

Ja tietenkin noista asioista ei koskaan olla pidetty kirjaa, vaan kaikki tuotteet varmasti on salattu, eli rynnäkkökiväärit on merkitty romuraudaksi sekä hävitetyiksi, ennen kuin ne on toimitettu noille tuettaville sisseille. Samoin niiden valmistenumerot on sitten pyyhitty yli, eli ne on hiottu pois, jotta näitä aseita ei voitaisi jäljittää. Jotkut kuitenkin väittävät, että esimerkiksi Isis:in haltuun on annettu sellaisia aseita, joiden rakenteisiin on piilotettu GPS- jäljitin, ja tuon avulla sitten voivat erikoisjoukot kohdentaa ilmaiskuja noiden terroristien tukikohtiin.

Kun puhutaan esimerkiksi noiden mahdollisten Antonovien käytöstä esimerkiksi tiedusteluun, niin uskoisin että näiden koneiden varustukseen kuuluu myös kameroita, ja että osa U-2-ohjelmassa otetuista ilmakuvista on saatettu ottaa tuollaisen USA:n ilmavoimien käytössä olevan Antonovin kameroilla. Mutta tutkimattomia ovat herran tiet. Eli mitään todisteita tällaisista toimista ei koskaan ehkä tulla esittämään.

https://www.warhistoryonline.com/guest-bloggers/pby-catalina-26-invaders-p-51-mustangs-cia-rebel-air-force-attacking-indonesia-1958-m.html

https://pimeakronikka.blogspot.fi/

Kenraali Paul-Emil Von Lettow-Vorbeck oli sissisodankäynnin pioneereja, mutta hän ei varmaan edes osaisi kuvitella, miten tuota sotaa käydään nykyään

MC-130P "Combat Shadow" tankkaa CH- tai MH-53
(Sea Stallion ta Pave low )helikopteria aavikon yllä

Kenraalimajuri Paul-Emil Von Lettow-Vorbeck oli aikansa pioneeri, kun puhutaan sissisodankäynnistä.  Hän onnistui sitomaan erittäin suuren määrän ympärysvaltojen joukkoja Afrikassa, jolloin hän toimi vähän saman tapaan kuin vuosia myöhemmin Neuvostoliiton partisaanit toimivat Saksaa vastaan. Tämän tyyppisessä tilanteessa hyökkääjällä on etulyönti, koska hän valitsee kohdan missä iskeä, ja siksi pienikin sissiosasto voi aiheuttaa suurta tuhoa esimerkiksi rautateitä ja muuta infrastruktuuria tuhotessaan. Eli he voivat katkoa öljyputkia, lennätinkaapeleita sekä junakiskoja, mikä sitten sitoo vastustajan joukkoja tehokkaasti. Tuosta miehestä olen juuri äsken kirjoittanut, mutta kyseessä on melko kiehtova persoonallisuus.

Vaikka tuo kohde olisi elektronisesti vartioitu, niin silloin tietenkin turvaryhmän pitää päästä paikalle, jos tuota kohdetta vastaan hyökätään, ja esimerkiksi öljy- tai kaasuputkia voidaan tehokkaasti vaurioittaa esimerkiksi singolla, jos ne on jätetty maan pinnalle. Elektroninen suojaus tietenkin vähentää miehistön tarvetta tuollaisen pitkän kohteen suojauksessa, mutta kun puhutaan noiden hyökkäysten pysäyttämisestä, niin silloin tietenkin tarvitaan nopeasti liikkuvia ryhmiä, joilla on käytössään helikoptereita sekä koiria, mutta jos noihin iskuihin käytetään sinkoja, tai muita kevyitä panssarintorjunta-aseita, niin silloin tietenkin koirien on vaikeaa päästä noiden hyökkääjien hajuun kiinni, koska singon laukaisupaikalta kohteeseen ei ole hajujälkeä. Jos öljy tai kaasuputki on maan sisällä, niin silloin se voidaan paikantaa maatutkalla, ja sitten sen päälle laitetaan GPS-paikannin, jolla bunkkerinmurskaajapommi ohjataan kohteeseen.

Kaasu- tai öljyputki voi tietenkin sijaita maan sisällä, jolloin sen vahingoittaminen on vaikeampaa, mutta tuolloin putkissa olevia vuotoja on vaikeampi huomata, kuin pinta-asennuksena tehdyissä pukissa. Samoin vastasissiryhmät toimivat usein samalla tavoin kuin sissitkin, eli he etenevät tehtävissään pienissä osastoissa, joiden toimintaa koordinoidaan päämajasta, joka voi sijaita nykyään kaukana operaatioalueelta, ja tuohon koordinaatioon käytetään esimerkiksi tiedustelukoneita sekä satelliitteja sekä erilaisia taistelunjohtokeskuksiksi muutettuja lentokoneita, joista osa vain välittää tuota tietoa esimerkiksi Pentagonissa sijaitsevalle operaation johtoryhmälle.

Tuolloin kyseinen kone saattaa olla pelkkä robotti, joka on varustettu infrapuna- ja LLTV  (Low Level Light TV) eli pimeällä toimivilla kameroilla sekä ELINT-kapseleilla, joilla maastoon kylvettyjen sensorien välittämää tietoa voidaan ohjata satelliitin kautta vaikka toiselle puolen maailmaa, ja noita jos kyseessä on robottikone, niin silloin noita laitteita käytetään etäkäytön avulla Internetin yli. Nuo robottikoneet voivat muistuttaa ulkoisesti miehitettyjä koneita, mutta niissä ei ole yhtään miestä, mikä tietenkin auttaa vähentämään omia tappioita sekä myös auttaa salaamaan operaatioita, eli noiden maassa istuvien operaattoreiden, jotka toimivat ehkä yhteistyössä Kolumbialaisten tai muiden toimijoiden kanssa operaatioissa, joissa USA tai Venäjä toimittaa vain tuota taistelun koordinointikalustoa ei tarvitse tietää missä operaatio tapahtuu. Ja kaikki puhe mitä he puhuvat menee äänen vääristimen sekä automaattisten tulkkaus- ja kielenkääntö-ohjelmien kautta, jotta tuon operaattorin henkilöllisyyttä ei voitaisi paljastaa, eikä hän myöskään voi todistaa olevansa kyseinen henkilö, joka johtaa esimerkiksi vastasissioperaatioita jossain eteläisessä amerikassa.

Von Lettowin pääasiallinen kohde tietenkin oli Kairo-Kapkaupunki-rautatie, ja nykyisten sissien pääasiallinen kohde voisi olla esimerkiksi öljy- tai kaasuputki, mutta kuitenkin noiden kohteiden tyyppi on aivan samanlainen, ja tietenkin operaation kannalta voisi olla järkevää myös katkoa voimalinjoita, esimerkiksi asettamalla semtexiä voimajohtojen tukipilareihin, jotta saadaan aikaan mahdollisimman suuria sähkökatkoja. Tuo varmasti vaikeuttaisi noiden elektronisten laitteiden toimintaa, ja auttaisi noita sissejä tai terroristeja pakenemaan, koska esimerkiksi GSM-yhteydet eivät tuolloin toimi. Kun kenraali Von Lettow vaelsi miehineen Afrikassa Ensimmäisen Maailmansodan aikaan, niin hänellä oli sama toimintatapa kuin Toisen Maailmansodan partisaaneilla sekä kommandoilla, eli hän teki nopeita syöksyjä tuolle brittien elintärkeälle rautatielle, jonka kautta he huolsivat Välimeren operaatio-aluetta, ja asettivat dynamiittia tuon raiteen alle.

Britit omaksuivat tehokkaan vastasissitaktiikan, eli he lähettivät resiinalla liikkuvia nopeita partioita pitkin rataa, ja jos kiskoja oli vaurioitettu, niin sitten perässä tuli korjausjuna, missä oli suojaryhmä sekä korjausryhmä. Ja sitten tietenkin yritettiin noita sissejä ajaa takaa, tai joskus taas saksalaiset ampuivat junaa kranaatinheittimillä. Mutta kuitenkin brittien puolella oli tilanne se, että von Lettowin joukot kyllä onnistuivat liikkuvuutensa ansiosta voittamaan brittiryhmät, jokta lähetettiin hänen miestensä perään, mutta kun hän tuli sitten taas itse tärkeän kauppapaikan lähelle, niin silloin taas brittien tulivoima oli ylivoimainen.

Hän kyllä sai sitten eräästä kevyestä risteilijästä tykkejä, joilla oli pisin kantama, mitä koko afrikassa olleista tykeistä löytyi, mutta kuitenkin ammuksia oli tietenkin rajoitetusti. Tuosta miehestä olen tässä vähän aikaa sitten kirjoittanut, mutta itse olen sitä mieltä, että kyseinen henkilö on todella mielenkiintoinen tuttavuus historiasta, ja hän varmasti on ollut erittäin taitava sotilas, mutta kuten tiedämme, niin tuo mies ei saanut  Berliinistä tukea koko sodan aikana, joten he sitten eivät mikään kovin merkittävä uhka olleet noille ympärysvaltojen joukoille, vaikka toki tuossa operaatiossa monia iskuja, joissa brittien tappiot saattoivat olla moninkertaisia saksalaisten tappioihin nähden. Kuitenkin tuon miehen kehittämiä taktiikoita hyödynnetään edelleen monissa sissi- ja vastasissioperaatioissa.

espoonmetsa.blogspot.fi