Taas on pantu pystyyn katuteatteri tuon G-20-kokouksen ympärillä, missä kivet lentävät sekä autoja poltetaan

Nykyään yleinen kuva G-20 kokousten yhteydessä 

Taas on katuparlamentti varastanut shown, kun maailman huippujohtajat kokoontuvat Saksassa, ja sitten tietenkin polttopullot sekä kivet lentävät kohti poliisia, joka sitten tietenkin vastaa voimaan patukoilla sekä kyynelkaasulla. Mutta mitä tämä ikään kuin raivoksi ärtynyt mielenosoittaminen oikeastaan on? Kun puhutaan protestoinnista, niin tietenkin tuollainen G-20 kokous voi aiheuttaa toisille ihmisille närkästystä, koska tuollainen kokous ei edsuta valtaosaa maailman väestöstä, mutta kuitenkin tuollainen mielenosoittajien harjoittama toiminta on ikään kuin selkeä yritys muuttaa protesteja väkivaltaiseksi, mikä sitten oikeuttaa poliisia voimankäyttöön mielenosoittajia vastaan, ja samalla esimerkiksi maailman huippujohtajia voidaan pelotella sillä, että jos mielenosoittajat pääsevät poliisin ketjun läpi, niin silloin heidän henkensä on vaarassa.

Itse olen sitä mieltä, että noilla mielenosoittajilla saattaa olla oikeasti sellainen aikomus, että he provosoivat poliisin tai jonkun valtionpäämiehen henkivartijat ampumaan joukkoa, jolloin tietenkin syntyy erittäin vakava tilanne, missä varsinkin nuoret ihmiset alkavat etsiä kostoa. Tuollainen toiminta tarkoittaa sitä, että nimenomaan nuoria henkilöitä provosoidaan hyökkäämään mellakkapoliisia vastaan tai käyttäytymään muuten provosoivasti, jolloin tilanne muuttuu hyvin nopeasti täysipainoiseksi mellakaksi.

Kuitenkin mellakoiden avulla saatetaan hakea sitä, mitä kukaan ei oikeasti halua, eli rajoituksia sanan sekä kokoontumisvapauteen. Kun poliittisen mellakoinnin historiaa muistellaan tarkasti, niin 1970 ja -80-luvuilla poliittisesti aktiivinen rauhanliike järjesti jatkuvia mielenosoituksia esimerkiksi USA:n sekä muun NATO:n Eurooppaan sijoitettuja ohjuksia vastaan, mutta silloin tällöin silmiin alkoi pistää sellainen havainto, että esimerkiksi Neuvostoliiton SS-20 "Saber"-järjestelmää ei missään mielenosoituksissa tai mielenosoittajien kantamissa banderolleissa  mainittu. Tuolloin huomattiin, että "viralliseksi" kutsuttu rauhanliike ikään kuin vaikeni mm. Neuvostoliiton salaisen poliisin voimankäytöstä sekä poliittisista pidätyksistä eikä sen mielestä esimerkiksi Neuvostoliiton asevoimien kalustoa sopinut paljastaa.

Mutta kun tarkastellaan nykyaikaista rauhanliikettä sekä sen toimintaa, ja samalla myös esimerkiksi USA:n tapaa kommentoida Pohjois-Korean ydinaseita, niin itse kyllä ajattelen sitä, että onko tällaisen toisen maan asevoimien iskukyvyn "mainostamisella" vain sellainen tarkoitus, että sillä peitetään USA:n todellisia aseiden kehitysohjelmia, eli tällä tarkoitan esimerkiksi nimenomaan "Wikileaksiin" "vuodettuja" asiakirjoja, joiden sisältö on sikäli erikoista, että vaikka noita papereita on kovin paljon, niin ne pitävät sisällään lähinnä kahvila laskun tasoisia paljastuksia, eli joskus olen miettinyt, että onko noiden salaperäisten "vuotojen" tarkoitus vain peittää puita metsällä, mikä tarkoittaa sitä, että jos USA:n asevoimien tiedustelu sekä informaatio eli propaganda-sotakone todella haluaa peittää työnsä, niin totta kai sillä pitää olla jotain, millä se peittää todellisen ammattitaitonsa.

Ja kun puhutaan vaikka Maningin sekä Snowdenin paljastuksista, niin mitään kovin suuria uutuuksia niistä ei selviä. Samoin itse ihmettelen, että mistä nuo miehet sitten saivat ne vuotamansa tiedot käsiinsä. Eli miten maailman neuroottisin tiedustelupalvelu NSA antoi kyseiset paperit noille henkilöille, kun edes normaalissa virastossa ei tuollaista pääse tapahtumaan? Eli jokainen voi sitten kokeilla tällaista vaikka esimerkiksi Kansaneläkelaitoksella, eli pääseekö noiden järjestelmien luottamuksellisiin tietoihin kuka vain mikrotukihenkilö käsiksi?  Mutta tietenkään kun nämä PSY-OP (Psychological Warfare) eli propaganda yksiköt toimivat, niin silloin pitää omaakin punttiin ottaa hiukan tahroja, koska se sitten peittää sen, että jonkin maan turvallisuuspalvelu sekä erikoisjoukot ovat todellisuudessa joidenkin informaatio-operaatioiden takana.

Ja kun asiantuntijat etsivät noita toimijoita, jotka alkavat esimerkiksi estää web-palveluita tai levittää esimerkiksi toisen maan sotasalaisuuksia, niin he kiinnittävät huomiota siihen, että kuka on ikään kuin "puhdas pulmunen". Eli kuka sitten oikeastaan sieltä maailman johtajien takaa huutelee ja kuka kutsuu mielenosoittajia tuon G-20-kokouksen pitopaikan eteen. Tuolloin pitää tehdä sellainen kysymys, että "miten mielenosoittajat uskaltavat heitellä kiviä poliisia kohti"? Eikä heitä tunnisteta tuossa kaupungissa, missä on miljoonia ihmisiä? Eli maksaako joku noiden henkilöiden matkoja kohti Hampuria, missä sitten aletaan heitellä kiviä? Kun puhutaan tuosta katuparlamentista, niin silloin mieleen tulee se, että jos poliisi käyttää liian kovia otteita, niin silloin saattaa tilanne muuttua painajaiseksi, ja tuolla tarkoitan sitä, että onko tuon mielenosoittajien ryhmän tarkoitus oikeasti provosoida tulitaistelua Saksan poliisia vastaan?

https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/hampurin-mielenosoitukset-aityivat-kaoottisiksi-melania-trump-loukussa-virka-apua-pyydetty-ympari-maata/6497006#gs.9XBXHCI

https://pimeakronikka.blogspot.fi/

G-20 tapaamisessa toimitaan kuten voitiin odottaa, eli rakentajat jäävät taka-alalle

G-20 kokous on alkanut kuten voidaan odottaa. Rakentajat ovat jääneet taka-alalle ja eturivissä istuu joukko ihmisiä, joiden mielestä asiat pitää hoitaa niin, että oma eturyhmä tulee aina ensin. Se mikä tämä eturyhmä sitten on, saattaa olla hiukan erikoinen asia. Kun puhutaan siitä, mikä G-20 eli maailman 20 johtavan talousvaikuttaja-maan kokous oikeastaan on, niin joidenkin mielestä se on oikeastaan vain Bilderberg-ryhmän sekä Trilateraalisen komission (Trilateral comission) jatke, jossa lyödään lukkoon sitä, mikä noissa kabineteissa on sovittu. Tekstin alla on linkit noiden organisaatioiden kotisivuille.



Eli joidenkin "ei niin tyhmien ihmisten" mielestä maailman taloutta sekä tulevaisuutta koskevat päätökset tehdään ensin noissa kabineteissa, ja sitten niistä keskustellaan G-20-kokouksessa, minkä jälkeen nämä asiat tuodaan sitten parlamenttiin. Ja näin saadaan aikaan sellainen kuva, että kun lakeja lähdetään muuttamaan, niin silloin "kaikesta on jo sovittu muiden kanssa", joten tällaiset päätökset pitää vain muka hyväksyä.



Kun puhutaan maailman taloudesta sekä sen johtavista valtiollisista järjestöistä, jotka ovat G-20 ja OPEC, niin silloin tietenkin puhutaan samalla virallisesta vallankäytöstä. Virallisen vallankäytön toimijoina ovat valtioiden johtajat sekä diplomaatit, kun puhutaan kansainvälisen tason toiminnasta. Mutta valtioiden johtajat ovat taas omien eturyhmiensä valitsemia, eli nuo eturyhmät ovat tietenkin äänestäjät, mutta samalla myös ne jotka rahoittavat poliittisia kampanjoita ovat yhtä tärkeässä asemassa, kun puhutaan siitä kuka pääsee käyttämään valtaa. Kansainvälisellä kentällä taas on sellainen asetelma, että maailman tärkeimmät mineraalit eli öljy sekä kaasu ovat siellä, missä niiden ei toivota olevan. Eli pääasiallisesti kaasua ja öljyä halutaan käyttää polttoaineena, jotta teknistyvä maailma saa virtaa pistorasiaan.

Mutta noiden luonnonvarojen sijainti on tietenkin länsimaiden kannalta ajatellen vähän väärässä paikassa, ja siksi meidän pitää kuunnella joko Venäjän johtoa tai Arabeja, joista jälkimmäinen osapuoli kuitenkin on sellainen, jonka aatemaailman takia nuo kaasun ja öljyn toimitukset saattavat lopahtaa hyvin nopeasti. Joten tietenkin meillä pitää olla vaihtoehtoja, joista toinen on se, että ostamme kiltisti Venäjän öljyä ja kaasua sekä hymyilemme Putinille kauniisti, ja kerromme hänestä kaikkia mukavia juttuja. Tai sitten ostamme öljyä ja kaasua jostain sellaisista maista kuin Azerbaidžan tai Georgia, mutta se vaatiikin sitten hyviä välejä Turkin tai Venäjän kanssa, koska tuo kaasuputki täytyy vetää Mustanmeren läpi, ja siihen sitten pitää lupa kysyä Venäjältä tai Turkilta, joten tietenkin meidän pitää muistaa se, että kummankaan maan johtoa ei saisi ärsyttää loputtomiin.

 Se että meille tulisi konflikti tai pahoja erimielisyyksiä Venäjän kanssa sitten saisi varmasti aikaan sen, että tuohon öljy- tai kaasuputkeen tulee niin sanottu "poliittinen huoltotarve", mikä tarkoittaa sitä, että putkessa kulkevan kaasun toimittamista aletaan rajoittaa. Ja se sitten varmasti saa aikaan sen, että Venäjän johtajaa kuunnellaan myös ilman, että hänen täytyy esitellä ydinaseitaan. Venäjän doktriini eli sotilasoppi perustuu siihen, että ydinaseet muodostavat tehokkaan pelotteen, jonka takaa on helppo suorittaa sotilaallisia operaatioita, eli se ei oikeastaan poikkea mitenkään USA:n vastaavasta sotilaallisesta opista.

Tietenkin molempien supervaltojen politiikka on se, että jos niitä vastaan hyökätään, niin ne ampuvat takaisin. Kun puhutaan siitä, että miksi Venäjä on panostanut nimenomaan ohjuksiin, niin syy tähän on peräisin Neuvostoliiton ajalta. Ohjukset eivät lähde loikkaamaan ja niissä ei ole miehistöä. Joten sen takia Neuvostoliitolla sekä sen seuraajalla Venäjällä on tehokas sukellusvenelaivasto, joka käyttää tehokkaita risteilyohjuksia, joiden kohteina ovat esimerkiksi NATO:n lentotukialukset, mutta varsinaisia lentotukialuksia tuo valtio ei ole katsonut tarpeelliseksi hankkia muuten kuin yhden kappaleen.

Sen lento-operaatiot perustuvat siihen, että maatukikohdista lähtevät rynnäkköhävittäjät voivat iskeä sekä maalla että merellä oleviin kohteisiin, ja samalla niiden polttoainetta voidaan säädellä siten, että ne eivät voi lentää esimerkiksi Brittein saarille. Jos ajatellaan G-20-kokousta sekä sen edustalla olevia mielenosoittajia, niin tietenkin massiiviset protestit ovat hyvä keino kääntää ihmisten silmiä pois tuosta varsinaisesta kokouksesta.

Maailmantalouden johtavien valtiollisten päättäjien ongelma on se, että tuo järjestelmä on alkanut muuttua valtavaksi kasinojärjestelmäksi, jossa ajatellaan vain lyhytnäköistä voittoa. Se että ratkaisu toimii päättäjän oman vaalikauden ylitse riittää, ja sitten hänen seuraajansa saa siivota roskia. Eli tilannetta voidaan verrata siihen, että talossa vuotavat putket paikataan teipillä. Silloin sitten varmasti tuollainen ratkaisu on nopea sekä tehokas, mutta tuloksen kestävyydestä ei voi kyllä hyvää sanoa. Tietenkin julkisen vallan käyttäjä on vastuussa omalle eturyhmälleen, eli jos hän on sitten saanut jostain tarpeeksi ääniä, niin hän saa jatkaa tehtävässään.

Ongelma ei ole nimittäin julkinen vallankäyttö, vaan se vallankäyttö mikä tapahtuu suljettujen ovien takana. Liike-elämän johto kun rahoittaa poliitikon kampanjoita, niin silloin se asettaa omat ehtonsa sille, millaista politiikkaa tuollainen poliitikko sitten heidän mielestään pitäisi ajaa, tai tämä menettää vaalituen, eikä tuolloin saa sanomaansa läpi. Samoin ongelma on siinä, että Herrojen Trump ja Putin ei tarvitse olla suosittuja muuta kuin omassa maassaan, ja ensin mainittu sitten on tietenkin presidenttinä vain kaksi kautta korkeintaan.

Eli hänen pitää olla neljä vuotta suosittu, ja toisen kauden aikana tämä mies tekee sitten mitä päätöksiä hän haluaa, ja kauhulla ajattelen sitä, mitä tapahtuu, jos tämä mies jatkaa toiset neljä vuotta Valkoisessa talossa. USA:n presidentin toinen vaalikausi on se, missä hän ei enää ole riippuvainen poliittisesta tai taloudellisten eturyhmien tuesta, joten sekin voi olla mahdollista, että  tuo mies sitten rauhoittuisi hieman.

http://www.bilderbergmeetings.org/

http://trilateral.org/

https://avoimenkoodinmaailma.blogspot.fi/