Koskaan ei kannata kilpailijaan luottaa työmarkkinoilla

https://yhteiskuntajakansa.blogspot.com/

Kimmo Huosionmaa

Kannattaa ensin miettiä se, kannattaako esimerkiksi työnantajan tarjota korkeaa palkkaa, jos se saa tekijöitä halvemmalla? Ja koska työnantajien palkkatietojen saannissa on sellainen asia, että palkkoja koskevista tilastoista ei näy se, kuinka kauan henkilöt ovat noissa tehtävissä, eli yhtiön johto voi kertoa, että muut saavat paremman palkan, koska he ovat olleet niin pitkään talossa, mutta he voivat jättää myös muiden palkat kertomatta. Eli heillä ei ole mitään velvollisuutta tuota asiaa kertoa. Työhaastattelussa kannattaa osoittaa rohkeutta. Mutta se saattaa vaarantaa tuon työpaikan saamisen, koska saattaa olla niin, että työhaastattelija kokee liian rohkeuden uhkana itselleen. Ja se kysyykö hakija paikasta puhelimella haastattelun jälkeen on asia, joka riippuu monesta asiasta. Nimittäin jos työpaikasta kysellään sähköpostilla, voidaan tuota postia käyttää todisteena oikeudessa.


Kun puhutaan suosittelijoista, niin pitää muistaa se, että yhtiöt kilpailevat keskenään. Mutta myös sitä kannattaa ajatella, että tuo suosittelija saattaa olla myös hakemassa samaa paikkaa. Tuo tekee hänestä kilpailijan, joka hakee tuota paikkaa. Eli muistakaa, että suosittelija saattaa olla myös työttömänä, ja hakea samaan paikkaan. Jolloin saattaa käydä vähän huonosti, jos tuolta ehkä samaa paikkaa hakevalta työnhakijalta pyydetään suosituksia tätä paikkaa kohtaan. Samoin suosittelijan kummipoika voi hakea samaan paikkaan, jolloin tuon henkilön pitää valita ehkä kummipojan tai entisen työkaverin välillä. Työhaastattelijan ongelma on siinä, että hän ei ehkä voi kaikkia hakijoita ottaa töihin, ja siksi hänen pitää tuo valinta jollain tavoin tehdä. Joten tuolloin saattaa eteen tulla sellainen tilanne, missä suosittelija sanoo, että hän ei muista tuota  työnhakijaa.


Moderneilta työmarkkinoilta töitä haettaessa pitää olla tarkkana siitä, mitä hakemukseen laittaa. Nimittäin se mikä toimii avoimilla työmarkkinoilla ei ehkä ole suoraan johdettavissa piilossa olevien työpaikkojen hakemiseen. Kun haetaan piilossa olevaa paikkaa, niin silloin tietenkin pitää muistaa se, että keneltä tai mistä hakija on tuosta paikasta kuullut, ja jos vaikka hakija on saanut tiedon paikasta joltain yhtiön työntekijältä, niin tarkoi n kohdennetun hakemuksen lähettäminen saattaa paljastaa tietolähteen. Tuolloin pitää huomioida se, että onko tuolla henkilöllä, jolta tieto paikasta on tullut lupa kertoa tuosta paikasta muille. Kyseistä asiaa kannattaa tuolta lähteeltä tiedustella, jos hän puhuu tehtävästä suoraan.


Mutta mikäli tieto tulee esimerkiksi salakuuntelun avulla, niin silloin kannattaa varoa paljastamasta tuota asiaa. Ja tällä tarkoitan sitä, että vaikkapa jossain vessassa on kopin läpi kuulunut keskustelu, missä mainitaan tuo työpaikka. Eli tuolloin kannattaa tarkoin tuota työpaikkaa haettaessa miettiä kannattaako tuota tietolähdettä paljastaa. Tuolloin voi hakea jotain muuta paikkaa tuosta yhtiöstä, mutta kohdentaa hakemus tuohon piilotyöpaikkaan. Tuolloin voidaan korostaa sitä osaamista, mitä piilotetussa työpaikassa vaaditaan, mutta tuolloin voidaan kysyä, että välittääkö tuo hakemusta lukeva virkailija tämän hakemuksen piilotyöpaikkaa koskevasta rekrytoinnista vastaavalle virkailijalle.


Eli onko tuo piilotyöpaikka edes tuon julkista paikkaa käsittelevän vrkalijan tiedossa, tai ehtiikö hän tuota paikkaa miettiä taistellessaan hakemuspinon kanssa. Ja kun puhutaan "ystävästä", niin kannattaa muistaa, että tuo henkilö on työpaikkaa haettaessa kilpailija. Joten tuosta tehtävästä kysyminen ei ehkä ole tuolloin niin järkevää, koska tuo ystävä ei ehkä tiedä tuosta avoinna olevasta tehtävästä. Yksi vaihtoehto on tietenkin avata vessan ovi ja esittäytyä tuolle päällikölle, joka ehkä kiinnostuu tuosta hakijasta ja kutsuu haastatteluun, koska hakija on osoittanut rohkeutta tuossa tilanteessa.  Mutta tietenkin voi olla että pomo ei aivan ole niin positiivinen tätä ajatusta kohtaan, kuin mitä hakija itse olettaa. Ja sitten tietenkin jos palataan tuohon ystävään, niin ehkä hänellä ei ole oikeutta saada tietoja tuosta paikasta.

Hallituksen esityksestä alle 20 hengen yritysten irtisanomisten helpottamisesta

https://yhteiskuntajakansa.blogspot.com/

Kimmo Huosionmaa

Sipilän hallitus on esittämässä, että alle 20 henkeä työllistävissä yrityksissä irtisanomisen pitäisi olla helpompaa kuin nykyisin. Tässä esityksessä on mielenkiintoista sellainen asia, että ainakaan itse en muista nähneeni sitä, miten tuo "alle 20 henkeä työllistävä yritys" määritellään. Onko se esimerkiksi työnjohtajan pitämä yhtiö, missä enemmistö-osakkaana on jokaisessa vaikkapa joku YIT:n kaltainen yhtiö. Tällöin tuo iso toimija ikään kuin perustaa jokaiselle työnjohtajalle yrityksen, jossa se itse on enemmistö-osakkaana, jolloin tuota irtisanomissuojaa voidaan hyvin helposti kiertää.



Ja voihan yrityksen perustamis-asiakirjoissa mainita, että tuo enemmistöosakas sitten ottaa vastuun koko yhtiöstä, kun työnjohtaja-yrittäjä lopettaa liiketoiminnan sekä lähtee talosta. Joten tällaisilla ratkaisuilla voidaan tämä malli siirtää myös suuriin yhtiöihin. Tuolloin vain tuotanto jaetaan pieniin yksiköihin, jotka ovat näennäisen itsenäisiä toimijoita, mutta joilla kuitenkin on sama toimija takana, joten kyllä tällainen vaihtoehto pitää voida ottaa lakia säädettäessä huomioon. Kun mietitään sitä, että esimerkiksi juuri alle 20 henkeä työllistävien yritysten kohdalla irtisanomisoikeutta helpotetaan, niin se saattaa johtaa liiketoiminnan keskittymiseen entistä harvempien yhtiöiden käsiin.



Tuolla tarkoitan, että maassamme on kahdenlaisia työntekijöitä, eli niitä joilla on vankka koulutus sekä kokemus joltain alalta, ja niitä joilla kokemusta ei ole. Tai oikeastaan noita koulutettuja työntekijöitä on kolmenlaisia, nimittäin kolmas ryhmä on niitä, joilla on koulutus, mutta työkokemusta omalta alalta ei juurikaan ole. Ja nämä henkilöt tietenkin ovat sikäli huonossa asemassa, että ne joilla on vankka kokemus vaikkapa ohjelmoinnista ajavat noiden opiskelijoiden ohi työmarkkinoilla. Kun henkilö sitten on valmistunut, niin hänellä tulee kilpailijaksi jo vuosikymmenet alalla ollut henkilö, jolla on kaiken maailman suhteita työelämään.



Se mikä varsinkin opiskelijan tai vastavalmistuneen kohdalla on ongelmallista on se, että heillä ei ole suosittelijoita työelämässä. Eli tällaiselta ihmiseltä puuttuu verkosto, joka tuntee hänet työn kautta. Jos ihminen lähtee vaikka opiskelemaan uutta alaa, niin silloin hänen työtään ei kukaan ole koskaan edes nähnyt. Eikä kukaan yrittäjä lähde palkkaamaan mihinkään projektiin tuntematonta ihmistä, jolla ei ole mitään kokemusta. Näet usein noiden pienten yhtiöiden projektien kohdalla on kyse alihankintatyöstä, joka merkitsee sitä, että työ pitää tehdä nopeasti sekä hyvin, koska sitä ei ole kukaan missään suuressa yhtiössä ehtinyt tehdä. Ja sitten pienillä yhtiöillä ei ole aikaa valvoa tai perehdyttää uusia työntekijöitä, joilla ei mitään kokemusta ole.


Tämän kautta sitten jää se kaivattu työkokemus saamatta, kun esimerkiksi insinööri viettää kesän myymällä jäätelöä jossain kopissa tai siivoaa IT-yhtiön tiloja. Mutta varmaan osaavia työntekijöitä voi helposti pestata Venäjältä, Kiinasta sekä Intiasta, kun sieltä on niin paljon ihmisiä lähdössä maailmalle. Mutta ongelma on vain siinä, että sama työvoima on hakemassa myös USA:n sekä muiden vastaavien maiden työmarkkinoille. Ja sen takia myös heille pitää työnantajien markkinoida itseään, jotta nämä osaajat sitten osaavat tulla Suomeen töitä hakemaan.


Tämä asetelma sitten tietenkin korostaa suurten yhtiöiden asemaa maassamme, ja suuriin yrityksiin tietenkin hakeutuu töihin myös ihmisiä, joilla on se "vankka kokemus" heidän toimialaltaan. Se että pienet yritykset saavat oikeuden irtisanoa työntekijöitä helpommin tekee ehkä kuitenkin vahinkoa näille toimijoille. Nimittäin osaavalla työvoimalla, joka on kerännyt työurallaan hienot CV:t varmasti osaavat kilpailuttaa itsensä. Ja tietenkin loistavilla suosittelijoiden verkostoilla saa työhaastatteluja ja työpaikkoja. Mutta kun ajatellaan esimerkiksi suuria yhtiöitä, niin niiden sisään joskus pesiytyy henkilö, joka ei työtä edes halua tai osaa tehdä.


Kyseinen henkilö vain ikään kuin piileksii työpaikalla, ja siirtelee työtehtäviään toisille. Aina löytyy tekosyy sille, että hänen ei tarvitse mitään tehdä. Ja tuo asia pitää kyllä noteerata. Se että tuollainen ihminen pääsee yritykseen töihin varmasti ärsyttää muita. Samoin hänen palkkansa pitää kuitenkin maksaa, joten sen takia jotkut yhtiöt ovat töissä ottaneet käyttöön pienryhmä-pohjaisen työtavan, missä sitten varmasti jokainen saa tehdä sitä työtä, ja työn tekemistä on helppoa valvoa. Tuolloin ei se paljon puhuttu "vapaamatkustaja" pääse livahtamaan yhtiöön. Samoin tietenkin esimerkiksi etätyöpäiviä voidaan aina kokeilla, mutta se vaatii kuitenkin sitä, että työntekijään luotetaan ja hänet tunnetaan oikeasti.


Etätyöpäivä ei siis ole mikään krapulan tai muiden asioiden hoitopäivä, vaan silloin tehdään oikeasti sitä työtä, eli ne mitä on siihen päivään kuulunut pitää olla esimiehelle näyttää aamulla, ja jos etätyöhön alkaa liittyä ongelmia, niin silloin voidaan palata siihen normaaliin työtapaan. Eikä myöskään ole soveliasta, että työntekijä soittelee naapurissa olevaan yhtiöön apua tai määrää oman yhtiönsä kautta muita tekemään omia töitään.


 Kun työpaikka antaa jotain koneita kotiin, niin silloin niillä koneilla tehdään sitä työtä, mihin ne on tarkoitettu, ja muihin töihin pyydetään erikseen lupa, ja sitten se mitä muuta koneilla voi tehdä tehdään omilla itse ostetuilla koneilla. Eli se että työntekijän pitäisi muutama satanen sijoittaa ihan omaan koneeseen, jolla voi tehdä mitä huvittaa ei pitäisi olla kovin vaikeaa. Eikä yhtiön puhelimen jättäminen pöydälle työpäivän jälkeen ole mikään kovin hankala suoritus. Tuolloin ei tarvitse työhön kuuluvaa sähköpostia lukea mökillä tai saunan lauteilla, eli myös työntekijällä tietenkin on velvollisuuksia työnantajaansa kohtaan.

Eläkkeelle siirtyminen ei ratkaise työttömien valtiolle aiheuttamia kustannuksia, koska se siirtää vain ongelman seuraavalle luukulle, eikä tuolloin henkilöllä ole tarvetta edes hakea töitä

Kun puhutaan siitä, että pitkäaikaistyöttömien ongelmiin tulisi ratkaisu eläkkeelle siirtymisen kautta, niin tuo ratkaisu ei ole mitenkään valtion talouden kannalta kovin järkevä vaihtoehto. Näet jos henkilö on eläkkeellä, niin hänellä ei silloin ole mitään tarvetta työllistyä, jolloin sitten hän ei myöskään koskaan ehkä silloin edes periaatteessa ole mitenkään enää tulossa  työmarkkinoille, ja noiden eläkeratkaisujen ongelmana on sellainen asia, että silloin henkilö jää yhteiskunnan eli veronmaksajien elätettäväksi lopun elämänsä ajaksi, eikä tuolloin hänen milloinkaan sitten tarvitse edes harkita työelämään lähtemistä tai työnhakua. Kun tässä on jostain syytä ikään kuin mainostettu tuota vaihtoehtoa loistava ratkaisuna työttömyyden purkamiseen, niin silloin on unohdettu sellainen asia, että nuo eläkeläiset eivät sitten enää koskaan lähde ehkä työtä hakemaan, ja tuolloin he eivät koskaan enää veroja maksele.

Eikä tuolloin valtio sitten saa heistä mitään rahoja takaisin, vaikka nämä maksavat aivan saman verran kuin työttömyyskortistossa olevat henkilöt. Tämän ratkaisun tarkoitus on ilmeisesti vain ollut kaunistella työttömyystilastoja, sekä jotenki on jäänyt sellainen mielikuva, että jostain syystä noita pitkäaikaistyöttömiä ei sitten enää haluta takaisin työelämään ollenkaan.


Jos ajatellaan sitä, kuinka makeasti esimerkiksi monien yhtiöiden johto sitten on tässä maassa elänyt, niin jostain syystä se oravainen on niin makeasti nukkunut sammalvuoteessaan, että ollaan unohdettu se, että tällä kertaa ongelmat eivät ratkea sillä, että työttömiä siirretään toiseen kortistoon. Toki se saattaa sitten vähentää työttömien määrää maassamme.

Kuitenkin se että puhutaan yksinkertaisesti vain työttömien määrän vähentämisestä kertoo siitä, kuinka tilastoja kaunistelemalla pyritään halpoihin ratkaisuihin, jotka tulevat veronmaksajille erittäin kalliiksi, ja tästä juuri eläkeratkaisuissa on kyse. Se että yksi tilasto kertoo, että työttömien määrä on maassamme vähentynyt vaikkapa noin 21 000 henkeä ei ole mitenkään vertailukelpoinen.  Jos asiaa ajatellaan valtion talouden kannalta, niin silloin tietenkin pitäisi kertoa se, mihin nuo työttömät ovat menneet, eli ovatko he työllistyneet, kuolleet tai muuten poistuneet työmarkkinoilta pitää olla tiedossa, jos tilastoja aiotaan hyödyntää mitenkään päätöksenteossa.

 Jos ihminen vain siirretään sitten tuonne kuntoutuskeskuksiin jonkun lääkärinlausunnon takia, niin silloin kyllä seurauksena on paljon suurempi kuluerä valtiolle, kuin jos henkilö olisi hakemassa työtä, ja ollut velvollinen sitten pitämään työkykyään yllä. Samoin mielestäni kaiken maailman työvalmentajat eivät kuitenkaan ole sellainen henkilökunta, joka ainakaan itse tuo mitään tuloja valtion kassaan. Jos työvalmentajan luona käydään tekemässä vain työhakemuksia jotain siivoojan työtä varten, niin toki se varmaan on jonkun valtion työläisen mielestä upeaa. Mutta itse kyllä olen vähän ihmeissäni siitä, että kuinka monta siivoojan työpaikkaa Suomessa oikeastaan on?

Eli onko jokaiselle työttömälle maassamme sitten avoinna siivoojan pesti, vai miksi tuo ihana työ sitten aina välillä estetään ratkaisuna työvoimapulaan. Mutta kun asiaa tarkoin ajatellaan, niin tuo siivousfirmakin joutuu antamaan työläisilleen joitakin tunteja töitä, jotta työläinen saa siitä palkkaa, tai varmaan olisi hienoa, jos tuo työläinen olisi työnantajalle ilmainen, ja valtio maksaisi hänen palkkansa, mutta tuo ei varmaan ole sellainen normaali käsitys terveestä liiketoiminnasta ainakaan yksityisellä sektorilla.

Tässä jo monesti tyrmätyssä mallissa työläisen palkkakustannukset sysätään valtiolle, ja sitten liikevoitto jää kokonaisuudessaan yhtiön omistajien taskuun, mikä varmasti ei edistä ainakaan valtion menojen supistamista. Itse kyllä mietin sitä, että eikö noilla työhönvalmentajilla ole mitään tulosvastuuvelvollisuutta omaa työnantajaansa kohtaan, koska jos hän ei sitten ketään saa töihin, niin silloin tietenkään hän ei tee toivottavaa tulosta eli tässä tapauksessa auta työttömiä työllistymään, jolloin hän itse saa sitten aiheetonta palkkaa veronmaksajien rahoista. Työvoimaviranomaisten ongelmana on se, että nuo henkilöt sekä erilaiset konsulttiyhtiöt, jotka valmentavat työttömiä työnhakijoita saavat rahaa työttömyydestä, ja tässä sitten on vähän niin kuin pukki kaalimaan vartijana, eli jos työttömiä ei ole, niin ei ole myöskään näitä kaiken maailman konsultteja, jotka auttavat työttömiä esimerkiksi CV:n laadinnassa sekä hakemusten kirjoittamisessa.

vapaaverkkojulkaiseminen.blogspot.fi

Ihmisten syyllistäminen ei ole mitenkään järkevää, eikä pitkäaikaistyöttömyyttä kannata salata ainakaan haastattelussa

Syyllistämisen kulttuurista ei olla koskaan kirjoitettu tarpeeksi, ja kun ollaan varmaan paljon puhuttu esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyydestä, niin silloin tietenkin tulee heti mieleen, että onko se oikeastaan ihmisen oma vika ollenkaan? Eli kuten varmasti kaikki tietävät, niin joissakin paikoissa on koetettu saada työtön salaamaan sitä, että hän on tuollainen tapaus, joka kuuluu niin sanotusti vaikeasti työllistettävien henkilöiden kastiin, jos näin kuvainnollista sanontaa voidaan käyttää. Toki se että hän kertoo työnhakutilanteessa totuuden voi vaikuttaa todella vaikealta päätökseltä, mutta silloin ei ainakaan tarvitse pelätä sitä, että totuus tulee ilmi, kun henkilö on koeajalla työpaikassaan.

Silloin on joskus sanottu, että esimerkiksi sitä asiaa pitäisi jotenkin hävetä. Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että tällaista asiaa ei tarvitse työhaastattelussa mitenkään peitellä, vaikka se jotenkin voi tuon työpaikan saantiin vaikuttaa. Miksi joku pitkäaikaistyötön menee valehtelemaan työhaastattelussa olevansa työtön, tai käyvänsä jossain työttömien työkeskuksessa, kun hän tietää asian joka kerran kuitenkin tulevan ilmi? Jos ihminen on rehellinen näiden asioiden kanssa, niin silloin tietenkään häntä ei niillä voi kiristää, ja tuolloin ei tarvitse pelätä esimerkiksi nimetöntä puhelinsoittoa työpaikoille.

Mikäli henkilön ei tarvitse työkykyään hoitaa, niin silloin hän voi etsiytyä lähimpään kapakkaan, ja siellä voi sitten päästellä mistään välittämättä aamuun asti, kunnes sitten terveys pettää lopullisesti tai rahat loppuvat. Ikävä kyllä maksakirroosien sekä alkoholista johtuvien sosiaalisten ongelmien hoito on todella kallista, ja itse kyllä olen sitä mieltä, että työttömiä pitäisi motivoida siihen, että he pitäisivät vähän parempia elämäntapoja yllä, jotta heidän terveytensä ei menisi ainakaan päihteiden takia.

Jos hän menee sitten valehtelemaan jotain työpaikkoja, niin seurauksena voi olla ilmoitus KELA:aan tai työvoimatoimistoon, joten siksi tuosta työttömyydestä ei kannata kuitenkaan vaieta, eikä mitään CV:ssä olevaa aukkoa koskaan kannata mitenkään peitellä millään kauniilla koruteksteillä tai "kurssituksilla", vaan aina kannattaa puhua totta. Ja kun tässä tänään kuuntelin radiota, niin siellä ikään kuin kehotettiin pitkäaikaistyöttömiä hakeutumaan eläkkeelle, mikä ei mielestäni kuitenkaan ole sellainen oikea tie, vaikka tuo eläkkeelle pyrkiminen voi vaikuttaa jotenkin paremmalta vaihtoehdolta kuin työttömänä oleminen.

Työttömän ja eläkeläisen ero on siinä, että työttömän työnhakijan kohdalla täytyy hänen kohdata työnantajansa sekä pitää yllä työkykyään, mutta jos henkilö on työkyvyttömyyseläkkeellä, niin hänen ei tarvitse mitenkään hoitaa työkykyään. Toki se että hänet ikään kuin "siivotaan" pois arkistoista varmasti saa aikaan sellaisen asian, että tuo arkisto alkaa vaikuttaa todella upealta, ja se tietenkin myös kaunistaa tilastoja, jos joku pitkäaikaistyötön sitten siirtyy työkyvyttömyyseläkeläisten "klubiin", niin hänen kanssaan ei kenenkään työvoimavirkailijan tarvitse tehdä työtä hänen kanssaan.

Ja toki silloin nuo virkailijat saavat sitten annettua itsestään oikein tehokkaan kuvan, kun heidän ei sitten enää tarvitse mitenkään hoitaa pitkäaikaistyöttömien asioita. Eikä myöskään kenenkään työnantajan tarvitse sitten katsella sellaista työntekijää tai työnhakijaa, jota on jossain muussa paikassa kohdeltu huonosti. Tuolloin myös huono kohtelu jossain työpaikalla jää tuolloin selvittämättä, kun henkilö siirretään suoraan eläkkeelle, niin ei kummankaan osapuolen tarvitse sitten mitään todellisuutta kohdata. Eikä kenenkään koskaan tarvinnut myöskään olla virkailija, joka sitten ei löydä asiakkaalleen työtä. Samoin itse kyllä ihmettelen sitä, että kuinka sellainen työpaikka on jollekin löytynyt, missä saa koko päivän istua kahvilla kavereiden kanssa, eikä mitään todellisia työtehtäviä tunnu ollenkaan olevan?

avoimenkoodinmaailma.blogspot.fi

Työnantajan moraalista sekä laman moniulotteisesta vaikutuksesta työmarkkinoihin

Lama sekä talouden taantuma ovat asioita, joista kirjoitetaan paljon. Ja kuten tiedämme, niin taloudellisella taantumalla voi olla työnantajien kannalta sekä hyviä että huonoja vaikutuksia. Vaikka lamaa pidetään usein katastrofina, niin kuitenkin se saattaa palvella joidenkin työnantajien etuja. Eli kuten varmaan tiedämme, niin suuret työnantajat eli yritykset kestävät lamaa paremmin kuin pienet toimijat, ja vaikka lama on valtiontalouden kannalta katastrofi, niin kyseinen asia palvelee kuitenkin markkinoiden keskittymistä, koska suurilla yrityksillä on suurempi rahavaranto käytössään, kuin pienillä yhtiöillä on. Tuon takia suuret yhtiöt voivat toimia pidemmän aikaan tappiolla kuin pienet yhtiöt, joiden on ensin pakko antaa periksi, kun niiden kassoissa olevat rahavarat loppuvat. Tuolloin voidaan sanoa, että suurten yritysten kannalta lamalla voi olla ikään kuin kilpailua "puhdistava" vaikutus.

Kilpailun puhdistamisella tarkoitetaan sitä, että suurten yhtiöiden kilpailijat ajetaan konkurssiin laman avulla, eli koska suurten toimijoiden on helpompi pitää alempia hintoja kuin pienten toimijoiden, on myös ihmisten silloin helppo valita halpoja tuotteita, joita vain suuret toimijat pystyvät tarjoamaan. Tuolloin pienten toimijoiden on annettava periksi, koska suurilla toimijoilla on valtava tukkukaupan ketju takanaan, sekä mahdollisuus sitä kautta valita se valtio, mistä se tuottaa noita tuotteitaan tai niiden raaka-aineita, jolloin tuo suuri toimija voi painaa hintaa jatkuvasti alemmas. Ja se ei kuitenkaan riko tuolloin kilpailua koskevaa lainsäädäntöä, koska se ei tuolloin kuitenkaa myy tuotetta alle tuotantohintojen eli harjoita polkumyyntiä. Lama voi olla tuollaiselle työnantajalle, joka harjoittaa erittäin pitkälle automatisoitua tuotantoa olla todellinen lottovoitto.

Se mahdollistaa sellaisen tilanteen, missä työvoimaa on yllin kyllin saatavilla, ja tietenkin se tuo eteen tilanteen, että työvoimaa voidaan kilpailuttaa paljon vapaammin kuin ennen, ja samalla voidaan sitten työntekijöitä painostaa luopumaan eduistaan, ja tekemään työtään pienemmällä palkalla, ja samalla voidaan vaatia myös sitä, että työntekijä ei esimerkiksi käytä sosiaalista mediaa, ja uhkana voi olla esimerkiksi potkut. Työnantaja voi tuolloin kiertää lakia sillä, että se pakottaa työntekijän ottamaan vastaan jatkuvia pätkätöitä, joiden avulla kierretään irtisanomista koskevia sääntöjä, ja työtodistukseen voidaan tuolloin merkitä, että työsuhteen katkeamisen syynä on "määräaikaisen sopimuksen päättyminen", jolloin irtisanomista ei tarvitse koskaan virallisesti tehdä.

Ja tuon jälkeen voidaan työntekijä laittaa jollekin "mustalle listalle", jotta häntä ei sitten enää tarvitse palkata. Tuo lista voi olla esimerkiksi nimeltään "työryhmä 3", ja kenenkään ei tarvitse tietää sitä, että kyseessä on lista työntekijöistä, jotka eivät ole sopivia työnantajien mielestä. Kun puhutaan työntekijöiden pompottelusta, niin tietenkin on upeaa, jos he saavat välillä jotain viiden päivän työtarjouksia. Ja sitten taas ei kukaan riko lakia. Lama tuo työelämään sellaisen aspektin, että työntekijä ei enää uskalla valittaa psyykkisistä ongelmista tai kohtelusta työpaikoilla mihinkään, koska pelkää joutuvansa työttömyyskortistoon.

Tuolloin tietenkin työnantaja voi vaatia esimerkiksi lääkärintodistusta jokaisesta poissaolopäivästä. Tuo käytäntö varmasti takaa loistavat tulot yksityisille lääkäriasemille, jotka tietenkin määrittävät kokopäivätoimisesti esimerkiksi sitä, että pystyykö joku henkilö työhön, mitä hänelle tarjotaan. Ja tietenkin siivoustyö on se, mikä saattaa olla edessä, jos menee työvoimapalvelun listoille. Mutta tietenkin pitää hiukan muistuttaa sellaisesta asiasta, että esimerkiksi atooppinen ihottuma estää tuon siivoustyön. Eli esimerkiksi toimistosiivous ei valitettavasti sovi kaikille ihmisille maailmassa.

vapaaverkkojulkaiseminen.blogspot.fi