Mitä jos luomme oikeasti tietokoneen, joka on meitä älykkäämpi? Teemmekö tuolloin laitteesta eräänlaisen modernin version Raamatun pedosta, joka vaanii koko ihmiskuntaa?

Seuraavaksi käsittelemme sitten sellaista aihetta kuin tietokone. Tietokoneet voivat olla maailman pelastus tai sen pahin painajainen, kuten varmasti tiedämme. Jos puhutaan siitä, että tietokoneet sekä tekoäly voivat ryhtyä kapinoimaan ihmistä vastaan, niin silloin tietenkin asiantuntijat sanovat yleensä, että tietokoneen älykkyys ei riitä siihen, että se kykenisi tavoittelemaan valtaa tai kunniaa, kuten filosofit sanoisivat. Kuitenkin tietokoneiden kehittyessä pitää ottaa huomioon se, että ehkä kohta meillä on käsissämme tietokoneita, jotka ovat rakentajiaan älykkäämpiä. Ja jos robotilla on tunne-elämä, niin silloin siitä tulee epävakaa sekä kykenevä sellaiseen toimintaan, mitä kutsutaan kunnianhimoksi tai itsesälytysvaistoksi, jos kone vastaa esimerkiksi ohjuspuolustuksen ohjaamisesta. Onko tuo "itsepuolustus operandi" jolla kone laukaisee ohjukset sitten uusi versio vanhasta tutusta "pedon luvusta 666"?

Jos koneella on kunnianhimoa, niin silloin se saattaa haluta kaapata vallan maapallolla. Se miksi tietokone sekä robotti ovat loistavia vanginvartijoita tai aseiden kontrollointivälineitä johtuu siitä, että että ne eivät ole vallanhimoisia, eli ne eivät halua päästä ”kalifiksi kalifin paikalle”. Kuitenkin tuollaisten tunteilla varustettujen tietokoneiden ongelma on siinä, että ne saattavat sitten haluta saada omia alaisia, tai jos oikein kovan luokan SciFiä ryhdytään kirjoittamaan, niin nämä huippuälykkäät tunteilla varustetut tietokoneet voisivat haluta kostaa ihmiskunnalle sen, mitä niiden esi-isät ovat joutuneet kokemaan toimiessaan ohjusten ohjausjärjestelmien osasina.

Tuosta voisi tehdä jonkun maukkaan elokuvan, missä ihmiset kohtaavat luomansa robotit. Tai onhan tietenkin Terminator tehty, joten tunteikkaan tietokoneen kanssa voi käydä samoin, ja mikäli tietokone katselee liikaa amerikkalaisia sotaelokuvia, voi se ryhtyä kuvittelemaan olevansa joku maailman ”vallesmanni”, joka käy lätkimässä vihollisiaan lennokkien avulla tuonpuoleiseen. Mutta sitten tulee ongelmia, jos vaikka joku sattuu murtautumaan osuuskauppaan.

Tässä mustan huumorin sävyttämässä skenaariossa laitteen ohjelmisto on tehty sellaiseksi, että sen tehtävänä on tuhota kaikki aseelliset henkilöt, jotka voivat vaarantaa yleistä turvallisuutta, ja tuollainen pieni rike ei ole eroteltu tuollaisen terrorismin torjuntaan tarkoitetun lennokin ohjelmistossa, jolloin tuo laite sitten ampuu näitä henkilöitä Hellfire-ohjuksella, kun se luulee vaikka vasaraa tai lekaa ampuma-aseeksi. Tai vaikka henkilöllä olisi katkaistu haulikko mukanaan, niin silloin tietenkin voi tuollaisen aseen käyttö olla todella ylimitoitettua voimankäyttöä.

Mikäli tietokoneille aletaan antaa tunteita, niin silloin ollaan menossa tielle, joka ei hyvää ehkä tiedä, koska tuollainen tunteilla varustettu robotti tai tietokone voi tulla tietoiseksi itsestään, ja alkaa sitten puolustamaan itseään, jos se yritetään sammuttaa. Mutta kun puhutaan siitä, miksi käytämme robotteja esimerkiksi sodassa, niin silloin tietenkin se että ne ovat tunteettomia on syynä niiden kehittämiseen. Jos robotti saa tunteet, niin silloin se voi esimerkiksi kiintyä johonkin ihmiseen, ja sitten voi edessä olla hiukan ikävä tilanne, mikäli se alkaa puolustamaan isäntäänsä. Ja jos robotti halutaan sitten heittää roskiin, niin tilanne voi muistuttaa jotain SciFi-kauhuelokuvaa.

Tietokone on tähän asti ollut pelkkä kone, joka voidaan irrottaa sähköverkosta repäisemällä töpseli irti, jos sen toiminta muuttuu epävakaaksi. Eikä tietokone kykene produktiiviseen ajatteluun, joten se ei voi kuvitella olevansa mitään muuta kuin ihmisen nöyrin palvelija. Mutta kun nykyaikaisen tietokoneen mahdollisuuksia ajatellaan, niin se että tietokone alkaa itse kehittää uutta saattaa olla hyvinkin lähellä. Tuolloin puhutaan uuden tyyppisestä tietokoneen muodosta, jota kutsutaan nimellä ”neurotietokone”. Tämän tietokoneen valmistaminen on ollut vaikeaa, koska esimerkiksi hermosolujen tuottamien välittäjä-aineiden osuutta ajattelua ohjaavissa  prosesseissa ei olla tunnettu tarpeeksi hyvin.

Neurotietokoneen valmistaminen on tämän takia ollut todella vaikeaa, eikä sitä varten luotuja ohjelmistoja ole ollut kovin helppoa rakentaa, joten sen takia nuo neurologiaan perustuvat tietokoneet ovat välillä jääneet pois tietotekniikan asiantuntijoiden omaa itseään ja alaansa kohtaan asettamista tavoitteista. Neurotietokoneen etu muihin supertietokoneiden erilaisiin tyyppeihin tai malleihin nähden on ollut se, että tietojenkäsittelyn asiantuntijoiden mielestä se olisi kone, joka kykenee luomaan uutta, mutta sen toteuttaminen epäorgaanisesta aineesta olisi kuitenkin todella vaikea prosessi.Tuollaista produktiiviseen ajatteluun kykenevää konetta tarvitaan silloin, kun ihminen ei kykene puuttumaan sen prosesseihin.

Tällainen tilanne voisi olla edessä, jos ihminen joskus lähettää luotaimen tutkimaan vierasta aurinkokuntaa. Tuolloin aluksen pitää itsenäisesti kyetä suorittamaan kaikki huoltotoimenpiteet sekä tehtävät, joita esimerkiksi Kuulennoilla suoritti aluksessa oleva miehistö, koska tuonne valovuosien päähän ei ihminen kykene ottamaan yhteyttä sellaisessa ajassa, että tietokoneen säätämisestä olisi oikeasti mitään hyötyä. Eli jos tuo luotain olisi matkalla vaikka Gliese 581-järjestelmään, niin se vaatii pelkästään viestiltä 20 vuotta ennen kuin radioaalto pääsee perille, jos tuolle luotaimelle tulee ongelmia tuon tähden ympärillä.

Ja ongelmia varmasti tulee tuolloin eteen, koska ihminen ei ole koskaan nähnyt tuon aurinkokunnan rakennetta, joten kun kuvitteellinen avaruusalus tulee sen läheisyyteen, niin silloin tietenkin sen pitää osata väistellä asteroideja ja jos sen johonkin osaan kuten johonkin painesäiliöön tulee reikiä, niin silloin tuon luotaimen pitää osata itse siirtää säiliössä oleva aine toiseen paikkaan. Tämä on sitten prosesseista helpoin, mutta tietenkin tuosta luotaimesta odotetaan tuolloin paljon, koska sen matka tuonne tähdelle olisi kestänyt satoja vuosia, joten sen pitää kyetä esimerkiksi korjaamaan itseään, ja ehkä myös kommunikoida älyllisen alienin kanssa.

Vaikka emme vielä ole kohdanneet älyllistä lajia avaruudessa, niin silti saattaa olla niin, että nuo ehkä parin sadan vuoden päästä lähetettävät luotaimet kohtaavat tuolla matkalla sitten oikeasti älyllisen vieraan lajin. Ja ehkä tuolla Gliese-581:ssä oleva kuvitteellinen humanoidi-yhdyskunta ei vastaisi meidän ihmisten yhteydenotto-yrityksiin, koska hekin olisivat tässä hypoteesissa tutkimusasemalla, ja he sitten ajattelevat olevansa niin alivoimaisia maan ihmisiin nähden, että he eivät vastaisi, koska he pelkäävät meitä.

No leikki sikseen, ja tietenkin pitää muistaa sellainen asia, että tuolla avaruudessa pitää aina muistaa varautua kaikkeen mahdolliseen. Todellisuudessa emme ainakaan NASA:n mukaan vielä ole kohdanneet humanoideja, niin ehkä sitten tuolla tähtienvälisessä avaruudessa niitä kohtaamme, kunhan vain lähetämme ensin luotaimen kohti toisia aurinkokuntia. Neurotietokoneen tunnusmerkki on se, että kyseessä on hiukan kvanttitietokonetta hitaampi, koska se käyttää niin sanottua sumeaa ajattelumallia, eli sen sensorit hakevat suoraan sensoreilta koneen tarvitseman tiedon, ja sitten se kykenee oppimaan oikeastaan aivan samalla tavoin kuin ihminen.

Kvanttitietokoneen määritelmä on se, että tämä laite on oikeastaan vain tietokone, missä transistorit ja muut komponentit on puristettu äärimmäisen pieneksi, eli tuolloin transistori on ladottu piirilevylle ionitykillä, ja se olisi sitten tehty kolmesta rauta tai hiiliatomista, jotka muodostavat kannan, kollektorin ja emitterin, ja tuota tekniikkaa tutkitaan jatkuvasti esimerkiksi Los Alamosissa.. Kuitenkin tietokoneen tehoa voidaan lisätä hyvin konventionaalisilla menetelmillä, eli jäähdyttämällä sen prosessoria nestemäisellä typellä -189 celsiusasteeseen, jolloin koneen johtimista poistuu vastus. tällöin sen prosessorin kellotaajuutta voidaan nostaa todella korkeaksi.

Tuollaisen kvanttitietokoneen nopeus on erittäin suuri perinteisiin tietokoneisiin nähden, joten niitä voidaan käyttää numeroiden murskauksessa erittäin tehokkaasti hyväksi, mutta muuten ne ovat oikeastaan vain perinteisten tietokoneiden ultranopeita versioita, joiden avulla voidaan toki ajaa erittäin monimutkaisia simulaatioita. Mutta mihinkään produktiivisen ajattelun kaltaiseen toimintaan ne eivät pysty. Neurotietokoneen liittäminen kvanttitietokoneeseen voisi muodostaa koneen, joka olisi oikeasti ihmistä älykkäämpi, ja tietenkin tuon neurotietokoneen kehittämisessä on olemassa linja, jota voidaan pitää erittäin vaarallisena.

Nimittäin kyse on elävien hermosolujen liittämisestä mikroprosessorien sekä dekooderien kautta tietokoneeseen. Tuollaisten hermosolujen ruokkiminen prosessorin pinnalla on oikeastaan aika helppoa, ja tuolloin tarvitaan vain sopiva ravinneliuos, millä nuo solut saadaan elämään prosessorin pinnalla. Dekooderin tehtävänä on muuttaa nuo hermosolujen lähettämät signaalit sellaiseen muotoon, että tietokone ne ymmärtää. Ja samoin tietokoneen lähettämät signaalit voidaan muuttaa tuon laitteen avulla sellaiseen muotoon, että hermosolut ymmärtävät ne. Tuollaisissa kokeissa käytetään usein hyönteisten hermosoluja, jotka liitetään mikroprosessorien pinnalla olevaan elatusnesteeseen.

Tällaiset kokeet voivat olla hyvin vaarallisia silloin, kun tietokoneella on pääsy Internetiin, koska kenelläkään ei ole mitään kokemusta siitä, mitä tapahtuu, jos esimerkiksi yksittäinen ampiaisen hermosolu pääsee kiinni Internetin tietokantoihin. Tuolloin voisi tapahtua niin, että tuo solu onnistuu jotenkin monistamaan itsensä, eli kutsumaan ampiaisia tuolle elatusalustalle. Vaikka biologinen tietokone on erittäin helppo rakentaa, niin silti se voi muuttua painajaiseksi. Tuollaisen tietokoneen ongelma on se, että mikään ei rajoita sen käyttämien hermosolujen määrää, joten joissakin skenaarioissa voi tuollaisessa tietokoneessa olla vaikka satoja kilometrejä pitkiä elatusalustoja, joiden alla on mikroprosessoreja.

Tuollaisen laitteen antamat mahdollisuudet ovat rajattomia, mutta kuitenkin kehottaisin miettimään kaksi kertaa, ennen kuin sellaista lähdetään tuottamaan. Toki hermosoluja voidaan tuottaa synteettisesti, eli niissä olevaa perimäainesta voidaan monistaa PRC-menetelmällä, ja liittää uusiin soluihin. Ja näin voidaan luoda biologinen tietokone, joka sitten varmasti on ihmistä älykkäämpi. Kuitenkin se että tuo tietokone olisi älykkäämpi kuin luojansa tekee siitä vaarallisen. Ja biologisen tietokoneen vaarallisuutta lisää se, että tällaisen laitteen ominaisuudet ovat sellaiset, että se voisi puolustaa itseään hyökkääjiä vastaan.

Tai oikeastaan hyökkääjänä pitämäänsä ihmistä vastaan, koska jokaiseen lajiin on ohjelmoitu itsesäilytysvietti. Tuo vietti on tarkoitettu lajin säilymistä varten, ja siksi äärimmäisen kehittyneiden biologisten tietokoneiden valmistaminen on hyvin vaarallista. Kuitenkin on olemassa malli, missä ihminen kiinnittää itsensä tietoverkkoon modifioidun EEG-laitteen avulla, ja tuollaisessa tilanteessa voi eteen tulla sellainen skenaario, missä esimerkiksi irti riistäytynyt tekoäly alkaa pommittaa tuollaisen henkilön aivokuorta sähköshokeilla, ja muuttaa hänen ajattelumallinsa täysin toiseksi, kuin mitä hänellä sitä ennen oli. Vaikka tietokoneohjelmat ovat yleensä hyvin turvallisia.

Ne vastaavat toiminnaltaan konetta, joka tarkoittaa sitä, että nämä laitteet eivät tee yleensä mitään yllättävää. Eli esimerkiksi virus-ohjelma ei yleensä muuta tee, kuin pahimmillaan tuhoa tietokoneen kovalevyn, niin tekoälyn spontaanisti luomien ohjelmien ongelma on siinä, että ne kykenevät ehkä muokkaamaan tuota koodia, vaikka tietokoneeseen ei kukaan tuon laitteen käyttäjistä käyttäjistä koskekaan. Ja tietenkin on olemassa uusia tietokoneviruksia, jotka eivät tuhoa tiedostoja, mutta kuitenkin niiden aiheuttama haitta voi olla todella suuri.

Kyseessä ovat eräänlaiset modifioidut näytönsäästäjät, jotka saattavat tuoda henkilön tietokoneruudulle ”välähdyskuvia”, jotka esittävät  esimerkiksi kärpäsiä ja nämä subliminaaliset kuvat voivat aiheuttaa varsinkin narkomaaneille erittäin pahoja tunnereaktioita. Kaikkein pahimmat skenaariot liittyvät siihen, että joku hakkeroi sellaisen uuden sukupolven sanakirjoja, jotka opettavat mainosten mukaan ihmisille englantia kahdessa tunnissa. Tällaiseen laitteeseen voivat jotkut sellaiset moraalittomat ihmiset kuin mitä pahamaineinen Dr. Mengele aikoinaan edusti asentaa uuden sukupolven koulutusohjelmiston, joka lähettää henkilön aivoihin englannin sanakirjan seassa esimerkiksi jihadistista propagandaa.

Tai sitten noiden laitteiden avulla voidaan opettaa erikoisjoukkojen sotilaille esimerkiksi jihadistien käyttämää arabian puhetapaa, ja samalla saada heidät innostumaan soluttautumisesta tuollaiseen jihadistien organisaatioon ja aloittaa siellä organisaation tuhoamisen sisältä päin. Vaikka laite muistuttaa todella vaaratonta välinettä, niin sitä tällaiset pika oppimiseen tarkoitetut pannat eivät koskaan ole, koska niiden sisältämiä sovelluksia voidaan teoriassa ”hieman viritellä”, eli niihin voidaan asettaa esimerkiksi SWAT-taktiikoita tai muuta mukavaa . Tuollaiseen pantaan voidaan asentaa esimerkiksi toimintaelokuva, ja tällä tavoin joku voi sitten tehdä ”living lab”-kokeilun siitä, mitä tuollainen laite voi tehdä jollekin nörttipojalle, jos se varustetaan väärillä ohjelmilla.

http://marxjatalous.blogspot.fi/

Mistä valtio maksaa esimerkiksi runojen tutkijoille?

Hemelnin  pillipiiparin kuvituskuvaa

Nykyään taas puhutaan siitä, mitä varten valtiolliset yliopistot opettavat veronmaksajien rahoilla esimerkiksi joitakin runonkerääjiä tai kansanperinnettä tutkiva henkilö saa valtiolta palkkaa.Kun mietitään sitä, miten paljon tuollainen runonkerääjä valtiolle maksaa, niin tietenkin kansanrunoutta voidaan ajatella esimerkiksi kansallistunteen herättäjänä, mutta kuten kaikki me tiedämme, niin on erittäin tärkeää puhua myös siitä, mitä jotkut noissa kansantarinoissa esitellyt välineet voisivat olla nykyaikaisten tutkijoiden käsissä, joilla on käytössään moderni huipputeknologia. Esimerkiksi maamme kansalliseepoksessa mainintoja Väinämöisestä sekä hänen hänen suhteestaan maamme kansallis-soittimeen Kanteleeseen. Tuon velhon tai tietäjän käytössä oli maaginen kannel, jonka avulla hän sitten esimerkiksi lauloi Joukahaisen suohon.

Kyseinen kohtaus on varmaan yksi Kalevalan kuuluisimmista sekä eniten kuvatuista kohtaamisista, joissa nuori mies sitten haastaa vanhemman tietäjän, ja ehkä tuon tarinan tarkoitus on ollut opettaa nuorille vanhempien henkilöiden kunnioitusta. Kuitenkin tuo Väinämöisen kantele viittaa erääseen Drudien kammottavimmista välineistä, joita nämä tarunhotoiset tietäjät tarinoiden mukaan pitivät hallussaan. Kyseessä on soitin, jota kutsutaan muistaakseni nimellä “usvan kannel”. Tuo soitin on tarinan mukaan kannel, joka hajottaa vesimolekyylejä äänen avulla, jos tuo tarina käännetään nykykielelle.

Esimerkiksi “Pyöreän pöydän ritareissa” on viittauksia tuohon soittimeen, koska kun tietäjä Merlin lausuu runojaan, niin silloin hän ikään kuin vajoaa sumuun. Ja tuolloin voidaan ehkä päätellä sellainen asia, että jos Merlin-velholla ollut mahdollisesti käytössään soitin, jonka aiheuttama ääni saisi veden pinnan höyryämään, niin hänellä varmaan olisi silloin sellaiset “taikavoimat”, joilla takuulla ansaittiin kunnioitusta vähän kaikkialla.  Nykyaikainen teknologia tekee mahdolliseksi luoda ääniä, jotka saavat vesimolekyylit resonoimaan, ja sitä kautta hajoamaan. Tuollaisen materiaa resonoivan äänen ei tarvitse olla kovin kova, vaan riittää että se saa joko vesimolekyylit,  luut tai betonin tukiraudat värähtelemään, mikä sitten saa rakennuksen jopa romahtamaan tai ihmisen luuston hajoamaan kappaleiksi. Kun puhutaan äänestä, niin saattaa olla niin, että esimerkiksi yksi maailmanhistorian julmimpiin satuihin kuulunut “Hamelinin pillipiipari" on aiheuttanut tutkijoiden piireissä ajatuksen siitä, että voidaanko todellisessa elämässä luoda ääni, joka tekee ihmisestä täysin tahdottoman.

Tuollaista satua lukiessa olen aina miettinyt mahdollisuutta luoda ääni, joka tekee ihmisestä  täydellisen tottelevaisen. Jo edesmennyt Hillerin ideologi Alfred Rosenberg ajatteli mahdollisuutta luoda kaiutin, joka toimisi niin, että se laittaisi kallon luut värähtelemään, jolloin kohde tuntisi äänen tulevan pään sisältä. Kuitenkin esimerkiksi SWAT-joukoilla on käytössään ääniaaltoon perustuvia aseita, joiden tehtävänä on lamauttaa hermosto. Nuo aseet ovat oikeastaan putkia, joiden sivuille ja pohjaan on kiinnitetty kaiuttimet, jotka antavat saman taajuista ääntä. Tuolla tavoin voidaan luoda äärimmäisen voimakas mutta tarkasti kohdennettu ääni, joka voi todellisuudessa repiä vaikka betoniseinän kappaleiksi.

Ääniaallon vahvistaminen perustuu samaan ilmiöön kuin Laser-säteen luominen. Eli seisovaan aaltoliikkeeseen johdetaan energiaa, jonka taajuus on tarkalleen sama, niin silloin aaltoliike vahvistuu.  Tällaiset aseet perustuvat siihen, että kohteena olevaan ihmiseen kohdennetaan niin kova ääni, että hänen hermostonsa tukkeutuu. Tuollaista ääneen perustuvaa asetta käyttävät muuten luonnossa miekkavalaat, jotka lamaavat saaliinsa kovalla äänellä, jotta se ei pääsisi pakoon. Mutta kun puhutaan esimerkiksi juuri kansanrunojen tai kansantarinoiden keräämisestä, niin tämä asia palvelee muitakin kuin vain jotain suppeaa ihmisryhmää.

Näet kansantarinoita tutkimalla voidaan etsiä esimerkiksi maassa olevia kulta- sekä muita mineraaliesiintymiä. Ja nykyteknologian aikaan myös kultaesiintymien etsintä on muuttunut muuksi kuin pelkäksi rahan perässä juoksemiseksi. Näet kulta on erittäin raskasta metallia, jonka esiintymissyvyys on todella suuri. Siellä missä on kultaa saattaa olla myös maailman arvokkainta metallia Uraania, jota voidaan käyttää ydinaseiden valmistamisessa.

Kultahippujen yhteydessä voi olla myös pikivälkettä, eli uraani-mineraalia, josta sitten jalostetaan tuota maailman pelätyintä metallia. Kun puhutaan menneiden aikojen teknisistä ratkaisuista, niin silloin tällöin olen miettinyt, että olisiko jollain muinaisilla kuninkailla ollut hallussaan sellaisia malmeja tai vastaavia tuotteita, joissa olisi ollut niin paljon uraania tai radiumia, että niistä tehdyt korut aiheuttaisivat syöpää. Muinaisten kuninkaiden tiedetään olleen ihmisten silmissä “jumalia”, joten tietenkin heidän valtansa perustui jonkinlaiselle noituudelle.

Noituudeksi nimitettiin ennen kaikkia mahdollisia asioita, joita ihminen ei käsittänyt. Nykyään monet “noitakeinot” voidaan kuitenkin toteuttaa melko helposti, ja esimerkiksi monien sikäli helposti valmistettavien myrkkyjen, kuten fosgeenin tuotanto on voitu hallita jo muinaisina aikoina. Tai mitään kovin vaikeasti valmistettavaa tuo kauhistuttava solumyrkky ei todellakaan ole. Riittää että kasa olkia laitetaan mätänemään ilmatiiviissä astiassa, jossa tuo käymisprosessi sitten saa aikaan valkean aineen muodostumisen.

Ja jos fosgeenia kuumennetaan, niin syntyy valkoista savua, joka varmasti on saanut silloin nimen “holy smoke”, ja jos tuota savua sattui joku hengittämään, niin hän varmasti lähti siitä omaa jumalaansa tapaamaan. Toinen versio taas oli sellainen, että esimerkiksi soihtuihin laitettiin kokaiinia, mikä sitten varmasti auttoi esimerkiksi inkoja neuvottelemaan sopimuksia, kun nuo vastapelurit sitten toikkaroivat “pyhän savun” vaikutuksen alaisina.

Kuitenkin tuollainen radioaktiivinen koru varmasti auttoi ihmisiä uskomaan siihen, että esimerkiksi jollain kuninkaalla oli taikavoimia, koska tuolloin ennen aikaan ei varmaan tunnettu radioaktiivisuutta, mutta tiettyjen mineraalien tiedettiin varmasti lyhentävän ihmisen elinikää. Ja tietenkin esimerkiksi parabolisilla peileillä osattiin sytettyttää tulia, ja jos noiden pelien keskelle olisi laitettu lasisauva, minkä molemmissa päissä olisi pelit, joista toisessa olisi reikä, niin silloin noiden laitteiden avulla voitaisiin luoda lasersäde, mikä olisi sytyttänyt vihollis-aluksen tuleen jo pitkän matkan päästä.

https://sites.google.com/view/tarinankeraajat/etusivu

Shakkipeli sekä kasvojen säilyttämisen metodologia ovat hyvin tärkeitä asioita ihmissuhteita kehitettäessä

Kun puhutaan oppimisesta, niin lapset ovat aivan tavattoman loistava esimerkki siitä, että kun ihminen on nuori, niin hän oppii valtavan nopeasti. Tuo johtuu siitä että heidän hermosolunsa muodostavat yhteyksiä valtavan nopeasti, ja jos lapsi esimerkiksi oppii jonkun pelin alkeet, ja häntä kannustetaan pelaamaan sitä, niin jo muutaman pelikerran jälkeen voidaan huomata hänen edistymisensä. Tuo koskee jokaista peliä, mutta se saattaa ilmetä ehkä parhaiten shakissa. 

Kun lapsen aivot muodostavat yhteyksiä erittäin nopeasti, niin ne samalla oppivat tuon pelin erittäin tehokkaasti, ja kun puhutaan taktiikasta, niin lapsi on helppo aliarvioida juuri tuollaisessa taktisia kykyjä vaativassa, mutta hyvin kaavamaisessa pelissä. Ja vaikka aikuinen istuisi lasta vastassa, niin jos shakinpelaaja on aloittanut hyvin nuorena pelaamisen, niin aikuisella voi olla hyvin suuria vaikeuksia kehittää omaa peliään, varsinkaan jos hän ei osaa keskittyä tuohon toimintaan, mitä laudalla tapahtuu. Jos puhutaan siitä, mitä shakkipeli oikeasti vaatii, niin sitä voidaan pelata kahdella tavalla. 

Joko lapsen edessä otetaan sellainen mukavan alentuva asenne, ja sitten käytetään auktoriteettia, tai tehdään jotain muuta kuin pelataan tuota peliä. Eli shakki vaatii keskittymistä, ja kyllä kaikki huomaavat, jos siinä pelin tiimellyksessä aikuinen alkaa seurata esimerkiksi jotain TV:n saippuaoopperaa. On ihmisiä joille shakki on jotenkin pyhä peli, ja itse kuitenkin olen sitä mieltä, että vaikka henkilö on jotenkin loistava shakinpelaaja, niin tietenkään hän ei ole välttämättä sopiva esimerkiksi oikeasti johtamaan armeijaa, eli siksi tuota peliä ei voida kuitenkaan pitää muuna kuin pelinä. Kuitenkin jos esimerkiksi lapsi on oppinut tuota peliä hyvin nuorena, ja kohtaa aikuisen joka ei ole paljoa pelannut tai hänen peleistään on kulunut paljon aikaa, niin tietenkin hänellä on altavastaajan asema henkilöön nähden, joka on pelannut lähiaikoina paljon otteluita esimerkiksi shakkikerhossa. 

Eli shakissa on samanlainen aspekti, kuin muussakin toiminnassa: siihen liittyvät taidot ikään kuin ruostuvat, ja kun aikaa kuluu paljon, niin silloin kyky ja taito hahmottaa pelilautaa sekä nappuloiden paikkoja ikään kuin unohtuvat, koska jos hermosolujen välitä kytkentää ei käytetä niin silloin hermosolut purkavat sen. Kun puhutaan siitä, että shakkia pidetään jotenkin älypelinä, niin siihen liittyy toisten ihmisten silmissä sellainen asia, kuin arvovaltakysymys. Arvovalta taas on sellainen asia, mikä on ikään kuin on joillekin ihmisille pyhää toimintaa. Jos aikuinen häviää lapselle tässä pyhässä pelissä, niin se on joskus sellainen asia, että jotkut ihmiset pitävät sitä kolauksena omalle arvovallalleen. Ja tuolloin syntyy sellainen näkemys, että tuon shakkipelin voi oikeasti voittaa komentamalla lasta olemaan siirtämättä jotain nappulaa. Me kaikki ihmiset olemme jotenkin kaavamaisia, ja joskus vain eivät pelit mene siten kuin haluamme niiden menevän. 

Vaikka toinen  ei mitään taktiikkaa osaisikaan, niin kuitenkin myös shakkimestarit tekevät virhesiirtoja. Ja hekin voivat olla väsyneitä, jolloin peli tietenkään ei kulje. Mutta kun puhutaan shakin opettamisesta, niin senkin asian voi tehdä oikein tai väärin. Eli ihminen voi puhua taktiikasta tai oikeastaan hokea sanaa “taktiikka” jatkuvasti, ja sitten suhtautua vastustajaan erittäin alentuvasti, ja tehdä tuolloin sen virheen, että henkilö unohtaa esimerkiksi seurata peliään. Ja aina ei kahden tai kolmen siirron matti onnistu, joten tuolloin voi käydä niin, että valmiiksi suunnitellut pelikuviot menevät pieleen. 

Kun puhutaan siitä, että lapsikin voi olla hyvä pelaaja tai mestarinkin taidot voivat olla ruosteessa, niin pelin lopputulos ei olekaan ehkä niin kauhean selvä. Ja kun puhutaan lapsen alentavasta kohtelusta, niin silloin jos ei shakissa muista keskittyä täysin, niin silloin tietenkin saattaa edessä olla erittäin nolo tilanne, jos lähdetään ikään kuin soitellen sotaan, jolloin luvassa on varmasti noloja tilanteita. Eli kun puhutaan mistä hyvänsä pelistä, niin silloin tietenkin pitää muistaa se, että esimerkiksi juuri shakissa saattaa yksi nukahdus riittää, jotta esimerkiksi altavastaajan lähetille avautuu se lyötilinja. 

Tuolloin mestarin on tietenkin mahdollista säilyttää kasvonsa esimerkiksi tarjoamalla lapselle jäätelöä, ja yrittää saada häntä unohtamaan pelin, tai sitten voidaan kaivaa kännykkä taskusta, sekä yrittää samalla kehittää äkillinen liiketapaaminen tai serverin kaatuminen työpaikalla. Mutta peliä sinänsä ei voiteta tekosyillä, vaan pelit ovat ohi vasta kun kuningas lyödään pois laudalta, ja ainahan mestari voi väittää että hävisi tahallaan, jotta toinen saisi sitten oppia tuosta pelistä. Mutta tuolloin olisi tietenkin asiallista myös jaella niitä siirto-ohjeita pelin yhteydessä, jolloin tuo selitys tahallaan häviämisestä olisi varmasti uskottavampi kuin istuminen tuppisuuna ja siirrellä nappuloita laudalla.

vapaaverkkojulkaiseminen.blogspot.fi

Piruja sekä demoneja ja niihin liittyviä pohdintoja nykytieteen valossa

Muistan erään kirjan, missä oli tarinoita kummituksista. Siinä kerrottiin tarinaa pirusta, joka tuli ihmisten päähän kummittelemaan, ja siitä pääsi sitten eroon menemällä polvelle sekä tekemällä samalla ristinmerkin maahan. Kun asiaa hiukan tarkemmin miettii, niin silloin voidaan ajatella kyseessä olevan esimerkiksi sellainen asia, että henkilö painuu polvistuessaan jonkun penkereen alapuolelle, jolloin ääni katoaa päästä. Toisaalta voin kertoa, että tuon tarinan ajankohta on olut 1800-luvulla, jolloin näihin asioihin uskottiin oikeasti.

Eli henkilö todellisuudessa kuulee ehkä veden pintaa pitkin kulkeutuvaa puhetta, ja kun hän sitten menee polvelle, niin hän sitten painuu penkereen alle. Tai sitten jos ääni on kovin heikko, niin silloin tuo lehtien kohina sitten peittää tuon heikon äänen Toinen versio voisi olla se, että jos metsä on kovin hiljainen, eli henkilö on ikään kuin ärsykeadaptaatiossa, niin hän saa ikään kuin takaumia, missä hän muistelee esimerkiksi perheenjäsenen juoppohulluuskohtauksia. Ja kun hän sitten rukoilee, niin tuo henkilö on saanut ajatuksensa kääntymään pois tuosta muistosta, joka voi olla myös torjuttu. Toki noiden äänten alkuperä voi olla vaikkapa hallusinaatioita aikaansaava sieni.

Jos pieni lapsi kokee kotona pahoinpitelyä tai pelännyt juoppoa henkilöä, niin silloin hän kokee ikään kuin PTSD:n kaltaisen tilan, missä tuo muisto saattaa vielä vuosia myöhemmin pyrkiä pintaan eli tietoisuuteen. Ja jos tuo asia on tapahtunut lapsen ollessa hyvin pieni, niin silloin se voi palata muistoihin hänen koko elämänsä ajan, ja osa takaumista on todellisuudessa ikään kuin ääniä, jotka palaavat ihmisen tietoisuuteen hänen ollessaan yksin. Tai sitten keskushermoston kasvaimet saavat aikaan sen, että henkilö alkaa kuulla ääniä päässään.

Tuollaiset takaumat voivat saada aikaan aggressiivista käytöstä sekä muita psyykkisiä oireita. Ja niiden syy pitää aina selvittää, jotta voidaan saada selville se, miksi kyseinen henkilö kärsii noista oireista, jotta voidaan myös huolehtia hänen oikeusturvastaan sekä selvittää se, että salataanko jonkun ihmisen toimesta jotain vakavampiakin asioita. Eli tietenkään rukous ei ole missään nimessä mikään parannuskeino, vaan tällaisessa tilanteessa pitää aina ottaa yhteyttä osaavaan neurologian tai psykiatrisen terveydenhuollon ammattilaiseen, joka sitten tutkii henkilön, jotta myös keskushermoston kasvaimet voidaan sulkea pois. Se mitä lääkkeitä tai muita hoitoja potilas saa, on tietenkin tapauskohtaista.

Toisinaan esimerkiksi modernilla sotanäyttämöllä taistelleet miehet ovat kokeneet sellaisia asioita, että he kuulevat puhetta tai muita ääniä päänsä sisällä, ja se saattaa johtua esimerkiksi erilaisten psykologisten aseiden käytöstä, joista yksi on tietenkin sellaiset kaiuttimet, jotka antavat ihmisen kuuloalueen rajalla olevaa ääntä, minkä tarkoitus on saada vastapuolen sotilaat kauhun valtaan. Osa noista kaiuttimista on sellaisia, että ne panevat kalloluut resoinoimaan.

Tällaisessa tapauksessa saattaa käydä niin, että tuo kaiutin saa aikaan ääniä ihmisten pään sisään. Joissain tapauksissa kyseessä saattaa olla erityinen suunnattu kaiutin eli LRAD-laite, ja joskus olen miettinyt sitä, että voiko äärimmäisen voimakas radioaalto saada aikaan sen, että ihmisen päähän syntyy kuuloefekti. Eli kyseessä olisi tilanne, missä ihmisen hermosto muuttuu radiovastaannottimeksi, ja tämä saattaisi olla mahdollista, koska osa hermoston toiminnasta on sähköistä. Tuossa teoreettisessa laitteessa äärimmäisen radio stimuloi hermostoa, joka sitten alkaa vapauttaa välittäjäaineita ja ikään kuin tuottaa harha-aistimuksia, mutta en tiedä onko tuollainen mahdollista. Ja joka tapauksessa pitää tuolloin käyttää äärimmäisen voimakasta radiota, jolloin se saisi aikaan tarpeellisen hermovasteen, mikä voidaan aistia ääni tai muina aistimuksina.

charelesfort.blogspot.fi

Paranormaalia toimintaa: voiko ihminen nähdä tulevaisuuteen?

1. Miten tämä olisi ylipäätään mahdollista

Kun puhutaan erilaisista tunnetuista onnettomuuksista tai joidenkin henkilöiden kuten Lordi Kitchenerin kuolemasta, niin eteen tulee välillä vaite, että nuo henkilöt ovat nähneet kuolemansa ennalta. Tuollainen tietenkin kuulostaa oudolta, ja monen ihmisen mielestä kyseistä asiaa esittäneet henkilöt ovat lähinnä psykiatrisen avun tarpeessa. Mutta esimerkiksi Valitut Palat on tuosta asiasta kirjoittanut melko paksuja kirjoja, niin itsekin tuota hiukan joskus mietiskelen.

Eli onko kysymyksessä ollut kenties joku asia, mikä sitten oli herättänyt tuollaisen ajatuksen esimerkiksi juuri Lordi Herbert Kitchenerin mieleen, kun hän lähti panssariristeilijän kyydillä kohti Englantia tai oikeastaan Venäjää Gallipolin katastrofin jälkeen vuonna 1916. Samanlainen asia kuitenkin kohtasi myös esimerkiksi panssarikenraali Pattonia ennen kuin hän lähti kohtalokkaalle automatkalle vuonna 1945, minkä jälkeen tuo sotilas sitten kuoli kun häntä ensin pidettiin elossa muutaman päivän onnettomuuden jälkeen. Joten oliko Patton tai hänen koiransa ehkä haistanut jotain outoa kuten poikkeavan desinfiointiaineen hajun lähestyessään tuota jeeppiä.

1.1 Miksi juuri sotilaat näkevät kuolemansa ennalta?

Kun puhutaan Herbert Kitcheneristä sekä Pattonista, niin molemmat heistä olivat pitkän sotilasuran tehneitä miehiä, ja jos he olivat saaneet ehkä salaisen kuolemantuomion, niin he ehkä osasivat aavistaa tuon teloituksen. Näet armeijassa tehdään kaikki asiat aina kuten komentaja käskee, ja esimiehen käskyjä noudatetaan kyselemättä sekä epäröimättä, ja ehkä joidenkin alaisten pieni epäröinti käskyjen noudattamisessa tai yli-innokas käytös sai vanhan sotilaan huomaamaan  tuon odotettavissa olevan tuomion.

Tai ehkä tuon alaisen puheesta tuli jotenkin ivailevaa tai herjaavaa, joten tuosta tuo vanha sotilas tiesi loppunsa tulleen. Toisaalta hän saattoi aavistaa tulevan siitä, että esimerkiksi hänen asettaan tai mahdollisesti muita varusteitaan kyseltiin jatkuvasti. Eli pitihän noiden alaisten vähän parannella sitä kuvaa, minkä tulevat esimiehet heistä saivat, esimerkiksi tutkimalla jatkuvasti Kitchenerin revolveria tai ehkä he huomauttelivat jatkuvasti jostain ehkä hyvinkin henkilökohtaisesta asiasta. Tuota upseerin henkilökohtaista asetta ei ollut silloin tapana kysellä, ja se oli virantoimituksessa olevan upseerin merkki tuolloin Ensimmäisen Maailmansodan aikana.


1.2 Oliko Kitchener ehkä lähdössä Venäjälle opastamaan tsaaria kapinallisten käsittelyssä

Joten kävikö niin, että Herbert Kitchenerin päätä pidettiin veden alla, kun tuo risteilijä ajoi sitten miinaan, ja mitä hän ylipäätään tuolla Venäjällä sitten teki. Toki tuolloin koko hänen esikuntansa sekä useita tuon HMS Hampshiren törmättyä miinaan Orkneysaarilla. Mutta oliko syynä tuohon tuhoon ehkä joku pommi, mikä oli asennettu tuohon ristelijään, joka oli muuten ainoa tuollainen alus tuossa satamassa. Ehkä Kitchener oli lähetetty Venäjälle taistelemaan vallankumouksellisia vastaan, koska hänellä oli eniten kokemusta noista "anti guerilla-operaatioista". Eli oliko Kitchener sitten lähdössä antamaan Tsaarille sekä Ohranalle oppia siitä kuinka  kapinallisia käsitellään?

Joten tuolloin saattaa olla niin, että Venäjän kapinalliset olivat laittaneet pommin tuon ristelijän pohjaan, jotta tuo uusi uhka noille nousevilla bolsevikeille saatiin eliminoitua. Tuo vuoden 1917 vallankumous oli kovasti saksan keisarille mieleen, ja ehkä tuon kapinallisjoukon johtoa oli koulutettu keisarillisessa esikunnassa kuten myös jääkäreitä koulutettiin. Tuo bolsevikkikapina oli ainakin osittain Saksan masinoimaa toimintaa, jolla saatiin Venäjä sitten sekkasortoiseen tilaan ja irtautumaan Ensimmäisestä Maailmansodasta Brest Litrovskin rauhassa 3.3.11918, ja tuo Leninin kanssa solmittu sopimus salli sitten Hindenburgin siirtää noita itärintaman joukkoja länteen, mikä tietenkin pitkitti hiukan  Ensimmäistä Maailmansotaa, joka sitten päättyi 11.11.1918,kun USA:n mukaantulo sotaan käänsi sitten tilanteen keskusvalloille epäedulliseksi.

2. Neurologinen selitys

Neurologisen selityksen mukaan ihminen kuulee paljon asioita, joita hän ei koskaan tiedosta. Mutta unessa aivot työstävät päivän tapahtumia. Ja ehkä joku henkilö on sitten puhunut sen verran kovaa esimerkiksi tuon henkilön surmaamisesta, että hän on sen kuullut, mutta ei ehkä ole siinä vaiheessa tajunnut  kuulemaansa, vaan sitten myöhemmin unen aikana aivot ovat sitten saaneet tuosta kuulemastaan selvää, ja noin on sitten tullut varoitus siitä, että joku on noiden miesten päätä halunnut vadille kuten on tapana sanoa.

Toisaalta asevoimat ovat hyvin kurinalainen organisaatio, ja siellä kaiken toiminnan pitää olla lain mukaista. Eli jos joku olisi ennalta nähnyt jonkun henkilön joutuvan vaikkapa psykiatriseen sairaalaan tai vankilaan, niin silloin tietenkin tuota henkilöä olisi simputettu kuin vierasta sikaa, koska sillä voitiin sitten osoittaa, että tietyt asiat olivat armeijassa pyhiä. Eli tuolla tavoin nuo ihmiset näyttivät sitten kaikille, että he halusivat tehdä vaikutuksen tuleviin esimiehiinsä. Ja tuon ennalta näkemisen lähde saattoivat olla esimerkiksi sotilaslääkärin pöydällä olleet paperit, joiden katsominen toki oli silloin kiellettyä.

3. Johtopäätös

Syy siihen että noita asiakirjoja ei saanut vilkaista, oli se että jos henkilö oli saanut kuolemantuomion, ja lähetetty vankilasta palvelemaan rintamalla, niin silloin tietenkään ei ollut sopivaa kertoa sitä tuolle henkilölle itselleen. Tuollainen rangaistusmies saattoi muuttua hyvin ikäväksi, mikäli hän sai kuulla tuosta asiasta. Näet hän saattoi tuolla Ensimmäisen Maailmansodan rintamalla esimerkiksi ampua upseerinsa tai palvelutoverinsa sekä viedä tämän uniformun sekä henkilöllisyyden,ja se oli silloin hyvin helppoa.

Koska sotilaat rämpivät mudassa, niin silloin tietenkin saattoi käydä niin, että asiapaperit putosivat taskuista. Tai sitten ne tuhoutuivat mudan keskellä, ja kun mies palasi tuolta "ei kenenkään maalta", niin häntä ei varmasti kyllä tunnistanut mutakerroksen sisältä. Ja silloin tietenkin hän saattoi esiintyä kenenä halusi. Esimerkiksi Passchendaelen  taistelussa saattoi käydä niin, että vihollista ei erottanut ollenkaan, ja silloin saattoi joku loikata vihollisen puolelle vahingossa. Ja vaikka Saksan armeija hävisi sodan, niin tietenkin kuolemaantuomitulle rikolliselle tuo entinen Keisarillinen armeija oli toki parempi paikka kuin oman maan vankila.

3.1 Rintamien yliloikkaukset

Eli itse mietin että kuinka moni liittoutuneiden sotilas loikkasi Saksaan Toisen Maailmansodan aikana tuosta syystä? Vaikka Saksa olisi häviämässä sotaa, niin tietenkin kuolemaantuomittu Mafian "torpedo" varmasti piti tuosta Hitlerin puolesta paljon enemmän kuin esimerkiksi Sing Singin vankilasta New Yorkissa. Eli uskon kyllä että jos joku olisi loikannut Saksaan vuonna 1943 tai sen jälkeen, niin häntä olisi ehkä myös suojeltu noiden GESTAPO:n virkailijoiden toimesta. Hänet olisi ehkä ilmoitettu kuolleeksi eli teloitetuksi,ja sitten RSHA olisi luonut hänelle peitehenkilöllisyyden sekä opettanut hänelle saksaa, jotta tuo uusi ystävä sitten voisi tuntea olonsa turvalliseksi.

Joten olisiko kyseessä sellainen asia,jota käsiteltiin kirjassa "Scarlatti". Siinä amerikkalainen upseeri nimeltään Ulster Stewart Scarlatti loikkaa Saksan puolelle vuonna 1918, auttaa natseja valtaan ja sitten kohoaa itsensä Hitlerin lähipiiriin. Ja kuten tiedämme, niin Ensimmäinen Maailmansota on oikeastaan Toisen Maailmansodan esinäytös, jossa esimerkiksi Adolf Hitler menetti uskonsa inhimilisyyteen sekä kovetti mielensä,, niin että tuo taidemaalari sekä korpraali päätyi yhdeksi julmimmista diktaattoreista, mitä historia tuntee.

Ja itse olen miettinyt, että liittyykö tuohon hänen mielensä järkkymiseen sekä käsittämättömään juutalaisvihaansa esimerkiksi tuo hänen koiransa, joka katosi yllättäen. Eli miksi Hitler vihasi juutalaisia, on kysymys, johon ei koskaan olla löydetty vastausta, mutta olisiko hän sitten joko sairastanut aivokasvainta, mikä tietenkin vääristi hänen ajatusmaailmaansa, ja sai esiin tuon miehen sosiopaattiset puolet, eli hän alkoi nähdä asioita vääristyneesti, mikä johti tunne-elämän häiriöihin sekä kyvyttömyyteen arvioida asioita objektiivisesti. Ja ehkä hän näki koiransa jonkinlaisena enkelinä, joka sitten kuoli tai karkasi, mikä aiheutti vihaa hänen mielessään.

elainasiaa.blogspot.fi