Kirjoitelma hampaasta eli miksi meidän lajimme hampaat vaihtuvat niin aikaisin?

Yllä: Kuningas Rickhard III kallo
(Lähde: http://www.abc.net.au/news/image/4499214-1x1-940x940.jpg)

Kimmo Huosionmaa

Yllä on kuva kuningas Rickhard III (1452- 1485) kallosta, ja tämä mies on varmaan saanut parasta mahdollista hammashoitoa, mistä kertoo se, että vain muutama hammas on poistettu. Eli tuolloin Rickhardin aikaan hampaita harjattiin kankaalla, mikä poisti karieksen, mutta hammasväleihin tuli tietenkin reikiä. Kuitenkin voidaan sanoa, että tuo mies kuoli vain 32 vuoden ikäisenä, joten sekin saattoi edesauttaa tuon upean hammasrivin säilymiseen, ja itse en tiedä johtuuko tämä yhden etu hampaan ja muutaman takahampaan puuttuminen hammaslääkärissä käynnistä vai onko vamma tullut taistelussa, ja ehkä Rickhard on jäänyt viimeisessä taistelussaan, ja joutunut kidutetuksi, jolloin häneltä on sitten revitty hampaita pois kostoksi siitä, mitä hän oli tehnyt joillekin ihmisille. Tuollaisista asioista ei koskaan puhuttu. Koska se että joku sotilas olisi kiduttanut kuningasta, olisi saattanut tekijän vaaraan, koska hän olisi voinut saada tietoja, jotka eivät tuollaisille miehille kuuluneet, ja se olisi merkinnyt varmaa kuolemaa, joten kuninkaiden vain todettiin kuolleen jossain taistelukentällä.

Ihmisen hammas on mielenkiintoinen asia, ja kautta aikojen antropologeja on kiinnostanut,.miksi ne ovat sellaisia kuin ovat? Miksi meille elintärkeä elin on niin erikoisella tavalla toteutettu, että sen pinta ei kykene korjaamaan itseään? Kun hampaita ajatellaan kokonaisuutena, niin meidän lajimme maitohampaat irtoavat pois liian aikaisin, jos tuota hampaiden vaihtumista verrataan siihen elinikään, minkä voimme saavuttaa. Tuon takia joidenkin yliopistojen piireissä liikkuu sellainen vitsi, jonka mukaan jumala olisi hammaslääkäri, kun näissä piireissä on pohdittu sitä, miten neandertalin ihminen on hoitanut suuhygieniaa tai mitä luolamies on tehnyt, kun hänen hampaissaan on karieksen aiheuttama reikä.

Eli tällöin tulee sitten sellainen kysymys eteen, että milloin sitten on alettu suorittaa hampaan poistoja, joilla saadaan särkevä hammas poistettua?  Kuitenkin voidaan todeta, että kun ihmisiltä on alettu poistaa hampaita, on heillä oltava pehmeään ruokaa tarjolla, jotta ihminen voisi syödä, jos häneltä on useita hampaita poistettu. Toki jo Rooman valtakunnassa osattiin tehdä proteeseja, joilla voitiin syödä normaalisti, vaikka ihmiseltä olisi revitty hampaat pois. Ja noita proteeseja valmistivat lähinnä etruskit, joten joidenkin humoristien mielestä syy Lucius Cornelius Sullan äärettömän kovaan etruskeihin kohdistuvaan vainoon oli se, että tuo mies sai etruskien kirjoittaman hammaslääkärilaskun. Tästä kimpaantuneena kyseinen konsuli sitten päätti hyökätä etruskien kimppuun,ja kohdisti noihin korkeatasoisia käsityötuotteitaan sekä protetiikastaan tunntuihin henkilöihin sanoinkuvaamatonta vainoa. Ja ehkä noita etruskeja pidettiin noitina, joiden päälle kohdistettiin vihaa.

Mikäli  tuota ikää jolloin hampaat vaihtuvat verrataan ihmisen elinikään kokonaisuudessaan, niin silloin voidaan ajatella, että pitäisikö meidän kuolla 20-vuotiaana pois, koska mikäli tuota hampaiden vaihtumisen ikää ajatellaan järkevästi, niin tuon tapahtuman pitäisi ajoittua ihmisen elämän puoleen väliin, koska tuolloin voidaan sitten ajatella, että ihminen saisi loppuelämäkseen uudet hampaat. Ihmisen hammas on myös siitä erikoinen, että sen pinta ei korjaa itseään. Kun kariesbakteeri syövyttää hampaan kiilteeseen reiän, niin siitä pääsee sitten infektioita aiheuttava bakteeri ihmisen kehoon, mikä saattaa aiheuttaa vakavan infektion aivojen lähelle.

Jos ajatellaan niin,  että ihmisen hampaat olisivat pysyviä koko hänen elämänsä ajan, niin miksi ne eivät ole kuin jyrsijöillä, joiden hampaassa vain edessä on kiillettä, ja hampaan takana on hammasluuta, mikä pitää hampaan terävänä koko tuon eläimen eliniän? Tietenkin jyrsijöille voi tulla hampaaseen infektio, joka voi olla,kohtalokas. Kun ajatellaan hampaaseen kohdistuvaa infektiota, niin silloin hampaita kannattaa vaihtaa läpi olion elämän, kuten esimerkiksi hait ja käärmeet tekevät. Osa myrkkykäärmeistä vaihtaa hampaitaan jatkuvasti, jotta ne eivät saisi kariesta tai että karies ei ehtisi levitä niiden suuhun.

Samalla osa noista käärmeistä välttää koskettamasta uhriaan hampaillaan, ennen kuin myrkkyä on suihkutettu pistoskohtaan. Tai oikeastaan niiden myrkky on sellaista, että ensin kudoksia hajottava myrkky tekee uhriin haavan, mistä sitten myrkky imeytyy sen vereen. Tuon takia joissakin tapauksissa vaikuttaa siltä, että käärme päästää uhristaan irti. Se että se ei kosketa uhriaan hampaalla estää kariesbakteeria pääsemästä sen suuhun ja aiheuttamasta vakavaa infektiota. Tässä tietenkin pitää muistaa, että kaikista asioista on olemassa poikkeuksia, ja jotkut käärmeet sen sijaan pitävät uhreistaan kiinni hampaillaan odottaessaan myrkyn vaikutusta. Ja esimerkiksi lentäviä lintuja saalistavat käärmeet sekä merikäärmeet ottavat uhrinsa suuhun.

Samoin se että tekeekö käärme tämän riippuu siitä, kuinka paljon saalista se saa. Eli niiden myrkyn käyttötapa muuttuu sen mukaan, miten paljon aterioita nuo eläimet saavat päivittäin. Kun puhutaan käärmeistä tunnetuimmista eli myrkkytarhakäärmeistä, niin niillä ei välttämättä ole varsinaisia injektioneulaa muistuttavia hampaita, vaan niiden hampaat ovat kourulla varustettuja, ja myrkky toimitetaan uhriin joko kurkussa tai ikenissä olevan tiehyen kautta. Koska esimerkiksi kobran sekä mamban tapauksessa kyseessä on äärimmäisen voimakas myrkky, niin silloin ei tarvita injektiohampaita, vaan riittää että myrkkyä tulee uhrin iholle.

Monet noista äärimmäisen myrkyllisistä käärmeistä itseasiassa vain sylkevät myrkkyä uhrinsa päälle, ja sitten riittää että se vain luikertelee paikalle, ja nielee uhrinsa. Käärmeet käyttävät hampaitaan myös saaliin nielemiseen, eli kun niiden myrkky on surmannut uhrin, niin sitten käärme tarttuu uhriinsa ja alkaa siirtää tätä suuhunsa, ja tuolloin tietenkin tarvitaan torahampaita, joilla sitten autetaan uhrin nielemistä. Osalla myrkkytarhakäärmeistä ei ole  varsinaisia myrkkyhampaita ollenkaan, vaan myrkky vaikuttaa suoraan uhrin iholla. Ja esimerkiksi Kobrilla on tämän takia vain hyvin lyhyet mutta vahvarakenteiset torahampaan kaltaiset hampaat, joiden tarkoitus on vain auttaa saaliin pitämisessä kiinni. Tämän takia kyseisiä käärmeitä ei aina osata varoa.


https://pimeakronikka.blogspot.fi/

Voidaanko nisäkkään ihoon liittää lehtivihreää tuottava geeni, joka tekisi sen nahasta yhteyttävän?

 Vihermamba (Dendroaspis angusticeps)
on äärimmäisen vaarallinen myrkkykäärme

Maapallon ensimmäiset eliöt eivät käyttäneet klorofylliä eli lehtivihreää yhteyttämiseen, vaan niiden biokemialliset prosessit perustuvat samoihin molekyyleihin kuin nykyisten purppura-bakteerien yhteyttämiseen käyttämä prosessi. Toisin sanoen maailman ensimmäiset eliöt olivat punaisia, mikä sitten tietenkin saa aikaan sellaisia mielikuvia, kuin että maan pinnalla saattoi olla punaisia lammikoita, joissa noita bakteereja eli. Vaikka lehtivihreä pidetään tietenkin vain kasveille kuuluvana osana, niin toki muidenkin eliöiden ihossa tapahtuu erilaisia vitamiinisynteeseja, ja esimerkiksi ihmisen elimistössä tapahtuva D-vitamiinisynteesi on eräänlaista yhteyttämistä, vaikka ihminen ei selviäkään ilman happea.

Kun puhutaan purppura-bakteereista, niin myöskään nämä eivät selviä pimeässä ilman happea, mutta myös normaalit kasvit tarvitsevat pimeällä happea omien biokemiallisten prosessien ylläpitoon, eli kasvi tulee toimeen anaerobisessa ympäristössä oikeastaan vain silloin kun se saa tarpeeksi auringonvaloa. Mutta kuten tiedämme, niin klorofylli-molekyyli on luonnon ainoa vihreä molekyyli, ja sen tähden osalla liskoista on kyky käyttää fotosynteesiä elimistössään, mikä tarkoittaa sitä, että eliön elimistö kykenee pelkistämään hiilidioksidista happea, joka on sivutuote tuossa prosessissa, missä eliön eli kasvin tai eläimen elimistö valmistaa erilaisia sokereita omaan käyttöönsä.

En tiedä kuinka suuren osan esimerkiksi vihreän gekko-liskon tai vihreän- eli vihermamban sokerinsaannista tuo niiden ihon vihreä väri kattaa, mutta ainakin ne todistavat, että vihreitä liskoja tai käärmeitä on olemassa.  Tässä sitten käsittelen myös kasveja samalla tavoin kuin eläimiä, eli niilläkin on elimistö eli tukirakenne sekä vettä kuljettavia johto-suonia sekä lehtiä, joka koostuu selluloosasta ja muista vastaavista aineista.Eli tämän takia voidaan sanoa, että kasveillakin on elimistö.  Syy miksi kasvi tarvitsee pimeällä happea johtuu sen energiantarpeesta.

Päivällä se saa yhteyttämiseen tarvitsemansa energian auringonvalosta, mutta yöllä kasvi tuottaa tarvitsemansa energian mitokondrioissa, jotka sitten tietenkin vaativat happea pystyäkseen tuottamaan aminohappo-synteesin vaatiman energian. Eli päivällä metsä tuottaa happea ilmakehään, koska se on silloin kasville tarpeeton, lukuunottamatta OH-ryhmän molekyylejä, joissa vety on yhdistynyt happeen, mutta muuten happi on kasville myrkky, koska se muuttaa tietyt yhdisteet palaviksi, vaikka se olisi vain sitoutunut niihin

Se että maapallon ensimmäinen bakteeri on ollut punainen tuo mieleeni sellaisen ikään kuin hieman naurettavan ajatuksen siitä, että olisiko paholainen mahdollisesti joku olio, jonka ihossa olisi samoja purppura-molekyylejä kuin noissa Maapallon ensimmäisissä organismeissa. Me kaikki olemme lukeneet geeniteknologiasta, missä geenejä yhdistellään lajien välillä, ja esimerkiksi etanoille on siirretty geenejä, jotka saavat sen ihon yhteyttämään.Tuolloin kyseessä on vihreä etana, jota ei luonnossa ilmeisesti ole ollenkaan. Temppu tehdään niin, että ensin eristetään kavin klorofyllin tuotantoa säätelevä geeni, joka sitten yhdistetään etanan soluihin sen ollessa munassa.

Tuolloin sitten tuo etana alkaa yhteyttämään. Mutta tuollainen geeninsiirto olisi melkein yhtä helppo tehdä nisäkkäälle. Sikiön ollessa pelkästään yhden solun kokoinen, voidaan sen tumaan ruiskuttaa vierasta DNA:ta melko yksinkertaisin menetelmin, ja sitten tuo DNA-pätkä jää tuon eliön elimistöön sen loppuelämän ajaksi. Tuollaisia tutkimuksia tehdään huhujen mukaan laitoksissa, joiden nimiä ei koskaan mainita. Kuitenkin kun puhutaan esimerkiksi Josif Stalinin sekä muiden vastaavien käsityksestä armeijasta, niin varmasti asevoimissa on tehty geneettistä tutkimusta, jotta nuo laitokset saisivat käyttöönsä vain parhaita miehiä. Joten esimerkiksi erikoisjoukkojen sotilaiden DNA:t varmasti on tutkittu, jotta niitä voidaan verrata noihin joukko-osastoihin pyrkivien henkilöiden DNA:han. Ja tuota geneettistä tietoa on käytetty noiden operaattoreiden valitsemiseen, eli taisteluissa tehtävistään erinomaisesti suoriutuneiden sotilaiden käytöstä sekä muita taitoa ohjaavia geenejä on verrattu toisiinsa.

Tuolloin on pyritty selvittämään se, millainen olisi ihanteellinen operaattori noihin tehtäviin. Ja joidenkin lähteiden mukaan esimerkiksi Uudessa Seelannissa on tavattu lampaita, joiden iho on ollut vihreä. Mutta jos palataan tähän purppura-molekyyliin, niin silloin tällöin olen miettinyt, että olisiko joku ihminen sitten aikojen alussa onnistunut liittämään esimerkiksi juuri purppura-bakteerin geenejä oman ihonsa soluihin vahingossa.

Tuollainen tilanne voisi tapahtua siten, että kyseinen bakteeri siirtää vahingossa omia geenejään ihmisen ihon orvaskeden solujen sisään, jolloin ihmisen iho voisi muuttua punaiseksi. Tahaton geenien vaihto voisi tapahtua retroviruksen kautta, joka sitten siirtää perimänsä ihmisen ihosolut. Ja jos tuo kuvitteellinen virus olisi syntynyt purppura-bakteerin sisällä, niin se voisi sitten siirtää tuon geenin ihmiseen, jos tuo virus vain sattuisi tarttumaan ihon soluihin, kuten esimerkiksi Hantavirus tekee.

Kyseinen ajatelma tietenkin on vain sellaista teoreettista pohdintaa tai huvittelua aamun ratoksi. Mutta kun mietitään sitä mahdollisuutta, että joku laboratorio loisi keinotekoisen retroviruksen, minkä se sitten siirtää ihmiseen. Tuolloin voisi sitten syntyä ihminen, jonka iho on punainen. Ja koska tuollainen ihminen kykenisi yhteyttämään, niin hän olisi paljon tavallista ihmistä kestävämpi sekä vahvempi. Kun palataan noihin DNA-testeihin, niin periaatteessa voitaisiin luoda “NAVY SEAL”-virus, joka sitten muuttaisi ihmiset ihanteellisiksi erikoisjoukkojen sotilaiksi perimänsä puolesta. Mutta tietenkin perimä on vain osa ihmisen taitoja, ja siksi myös koulutus on tärkeää.

Mutta kun puhutaan siitä, että vaikka perimä vaikuttaisi vain kymmenessä prosentissa esimerkiksi ihmisen soittotaidossa tai että tuota perimän vaikutusta voidaan kompensoida ankaralla harjoittelulla, niin kuitenkin jos ihmisen perimä on kohdallaan, niin silloin tuo harjoittelu tuo hänelle nopeammin parempia tuloksi. Ja tämä ajatelma viruksesta, joka muuttaa käytöstä perustuu siihen, että meidän fenotyypit eli ulkoiset piirteemme eivät mitenkään ole riippuvia siitä, mitä oma genotyyppimme eli perimämme olisi.

Tuossa kuvitteellisessa viruksessa olevat perimän palaset siis vaikuttaisivat vain niihin ominaisuuksiin, mitä ei päällepäin näe. Tällöin tuo ihminen olisi päällepäin katsoen aivan kuten ennen, mutta hänen sisällään on tapahtunut muutoksia. Joten ehkä tämä on tulevaisuudessa jonkun filmin aiheena, ja ainahan näistä asioista voidaan keskustella nykyaikaisen bioteknologian valossa. Muistakaa että esimerkiksi bioteknologiaa koskevaa lainsäädäntöä ei edes kaikissa maailman maissa ole, ja noiden laboratorioiden välineitä voidaan käyttää etäkäytön avulla jopa maapallon toiselta puolen. Eli nukkukaa hyvin, ja uskokaa vain ihmisten hyvyyteen.

https://sites.google.com/view/voikoihoyhteyttaa/etusivu

http://voikoihoyhteyttaa.webnode.fi/