Pohjois-Korean ohjuksista hiukan lisää, eli miksi niitä oikeastaan pelätään?

Yllä on kuva Pohjois-Korean uudesta mobiiliasemaan sijoitetusta ICBM- ohjukseksi nimetystä aseesta, joka pienen kokonsa perusteella ei ehkä kykenisi kantamaan ydinkärkeä USA:aan, mutta kemiallisia sekä biologisia aseita sen avulla voidaan tietenkin kuljettaa melko pitkiäkin matkoja. Vaikka ase ehkä on hyvinkin epätarkka, niin silloin kuitenkin voidaan sanoa, että biologisten aseiden levittämiseen tarkoitetun ohjuksen ei tarvitse olla tarkka. Toisaalta siinä voi olla pieni ydinkärki, ja ehkä kyseessä on joku ASAT-ase, jota on ajateltu käyttää USA:n vakoilusatelliitteja vastaan. Tuon aseen kohdentamisen ongelma on siinä, että jos se ei saa tietoonsa lähtöpisteen koordinaatteja, niin silloin ase ei voisi lentää tarkasti kohteeseensa.

Toisaalta en usko että Pohjois-Korealla on myöskään kovin kehittyneitä Inertia sekä tutkanavigointijärjestelmiä, joten siksi ohjuksen tarkkuus ei ehkä kovin hyvä ole. Toimiakseen tehokkaasti nämä navigointilaitteet tarvitsevat tehokkaat tietokoneet, joiden avulla tutkan ottamaan kuvaa maasta verrataan ohjuksen muistissa olevaan kuvaan, ja kun kuvat ovat päällekkäin, on ohjus oikeassa kurssissaan. Toimiakseen tuo laite vaatii kuitenkin satelliittien tai lentokoneiden ottamia kuvia kohde-alueestaan, jotta ohjuksen muistiin saadaan kuva, jota navigointilaite vertaa tutkan antamaan kuvaan.

Mutta ennen kuin taistelukärki voi ryhtyä vertaamaan kuvia, tarvitaan Inertiaksi tai hyrräjärjestelmäksi kutsuttua navigointijärjestelmää. Tuo järjetelmä  ohjaa asetta gyrohyrrien ja kallistusanturien antamien tietojen perusteella, kunnes sen kärki kääntyy kohti maata, ja tutkaan perustuva DSMAC (Digital Scene Matching Area Correlation)-järjestelmä alkaa verrata ohjuksen muistissa olevaa kuvaa siihen kuvaan, mitä tutka alkaa antaa tuosta alueesta, ja kun kuvat ovat päällekkäin, niin sillon ohjus on oikealla radallaan. Tietenkin voidaan käyttää myös optista tähtäintä, jolloin tutka on korvattu kameralla, ja tuo järjestelmä on hyvin tarkka, ja sitä käytetään myös taktisissa ohjuksissa, joita laukaistaan lentokoneista tai helikoptereista.

Eli kun ohjuksen imagetunnistin joka on oikeastaan sama ohjelma, mikä käytetään kasvojen tunnistuksessa tunnistaa kohteen, niin se laukaisee ohjuksen kohti tätä maaliaan, mikä sitten tietenkin vähentää lentäjän tarvetta keskittyä tuohon operaatioon. Tuolloin kohteiden kuvat on syötetty ohjuksen muistiin, ja sitten vain tarvitsee lähteä lentämään, ja kun kohde on tähtäimessä tulittaa lentokone kohdetta välittömästi ellei tämä näytä IFF-merkin avulla, että se on oma panssari tai telavaunu.

Voidakseen lentää tarkasti myös lennon alkuvaiheessa tarvitsee ohjus kaksi pistettä sen mistä se lähti ja mihin sen pitää iskeä. Eli Inertia ohjaa ohjusta kunnes sen kärjen tutka saa sitten kuvaa kohteena olevasta alueesta, ja se voi sitten ryhtyä hienosäätämään kärjen suuntausta. Ja kaikkein helpoin tapa saada selville ohjuksen laukaisupiste on käyttää  satelliittinavigaattoria, joka syötää ohjuksen paikkatiedot automaattisesti sen kärkeen. Tuon takia esimerkiksi Venäjällä on oma GLONASS-järjestelmänsä, jota se voi käyttää tuollaisen mobiiliaseen suuntaamiseen.


Pohjois-Korean ydinasetta pidetään melko primitiivisenä välineenä, jolla ei ehkä ole muuta käyttöä kuin siviilikohteisiin suunnatut massatuho-hyökkäykset, joilla ei ole mitään tekemistä minkään muun kuin terrorin välineenä. Ja kun tuota maan ydinohjelmaa tarkastellaan siltä kannalta, että sillä ainoastaan taataan Kim Jong Unin vallan säilyminen, niin sen ainoa tarkoitus silloin vain eristää tuota pientä valtiota entisestään. Uskoisin että Pohjois-Korealla on kahden tyyppisiä ydinaseita.


Ohjuksia jotka voidaan lähettää iskuun kohti Japania sekä USA:aa eli lähinnä Alaskan voisi ajatella olevan realistisessa mielessä se kohde, mihin Pohjois-Korea suuntaa iskunsa, tai tietenkin sellainen outo hypoteesi voidaan ottaa lukuun, että Pohjois-Korea laukaisee ohjuksensa kohti Shanghaita. Sitä kautta sen johto yrittäisi saattaa USA:n ja Kiinan avoimeen konfliktiin toistensa kanssa. Tuolloin se voisi käyttää esimerkiksi laivaan piilotettua asetta, joka solutetaan vaikkapa juuri Shanghain satamaan, ja sitten laukaistaan siellä, jolloin voidaan olettaa käyvän niin, että Kiinan johto voisi uskoa hyökkäyksen tulevan USA:n taholta, ja siinä käytetyn STEALTH-ohjuksia. Kuitenkin tämän aseen lisäksi tuolla maalla voisi olla käytössään myös ydinmiinoja, joiden tarkoitus olisi tukea maan johdon sisäpoliittista asemaa.

Noilla miinoilla tarkoitan siis paikalleen sijoitettuja ydinräjähteitä, jotka voidaan laukaista kauko-ohjauksella. Kyseiset miinat on saatettu valaa talojen perustuksiin, ja jos tuossa maassa sitten käy niin, että siellä syntyy kapina, niin silloin voi valtionjohto räjäyttää nuo aseet saadakseen tilanteen palautettua omiin käsiinsä, ja ehkä tuo on osittain se syy, miksi kyseisessä maassa ei tapahdu mitään sen suurempia kapinoita.

Tietenkin Kim Jong Unilla on käytössään valtava määrä kemikaaleja sekä biologisia aseita, joiden käyttöä varmasti pelätään enemmän kuin mitään muuta. Ja voihan tuo mies sitten tuottaa myös reaktoreissaan radioaktiivisia aineita, joita sitten kylvetään ihmisten päälle kranaateilla, joiden ruudin sekaan on voitu lisätä esimerkiksi radiumia tai muuta ydinjätettä. Kun ajatellaan sitä, että Pohjois-Korean uusi ohjus on melko pieni, sekä sitä että kyseessä on mobiilisemassa oleva väline, niin silloin tietenki voidaan sanoa suoraan, että mikään kovin tarkka tuo väline ei kuitenkaan ole. Mutta terroriaseena se varmasti on hyvin tehokas pelote.

Näet jos tuon aseen kärkeen asennettaan biologinen ase, niin silloin kyseessä on äärimmäinen pelote. Vaikka ydinaseita pidetään kaikkein pelottavimpina massatuhon välineinä, niin todellisuudessa bakteriologiset sekä viruksiin perustuvat biologiset aseet ovat paljon vaarallisempia ihmiskunnalle kuin ydinase. Bioaseet ovat ikään kuin hiljainen massatuhonnan menetelmä, jonka käytöstä ei ehkä koskaan jää kiinni. Tuo hyökkäys muistuttaa valtavan laaja-alaista salamurhaa, eli tuolloin vihollisen alueelle aiheutetaan vain voimakas epidemia, mikä sitten voi surmata suuren osan noista hyökkäyksen kohteena olevista ihmisistä.

https://avoimenkoodinmaailma.blogspot.fi/

Kaasuaseesta sekä erilaisten asetyyppejä koskevien kielto- ja rajoitussopimusten toimimisesta käytännössä ties kuinka monetta kertaa

"Last dying breath"
Kuva I 

Kaasuaseesta mikä on tietenkin erilaisissa sopimuksissa kielletty on nykyään kuitenkin erittäin vaikeaa päästä eroon, koska jo Ensimmäisessä Maailmansodassa oli käytössä keveitä, helposti siirrettäviä heittimiä, joiden toimittama kaasu vaikutti hyvin rajallisesti. Ja näitä alla olevassa musiikkivideossa näkyviä välineitä käytetään edelleen normaalin tulituen antamiseen, ja kohteen merkitsemiseen. Usein näissä rakettiammuksissa on olemassa esimerkiksi HEAT (High
Explosive Anti Tank), eli onteloammus, joka on erittäin kevyt kuljettaa mukana esimerkiksi matkalaukussa.

Vaikka heitin ei mitään viimeistä mallia olisikaan, niin toki tällainen vanhempikin setti sitten kelpaisi varmasti sissien tai terroristien käsiin, jotka voivat hankkia tällaisia erikoisammuksia laittomilta markkinoilta melko helposti. Eli he voivat vain hankkia esimerkiksi fosforiammuksia, ja lisätä siihen toista kemikaalia, joka tekee siitä äärimmäisen tappavan.  Joidenkin hiukan enemmän massatuhontaan perehtyneiden henkilöiden mukaan noihin HEAT-ammuksiin olisi pitänyt kiinnittää enemmän huomiota, koska niiden ilmatilaan voidaan asettaa kaasupano. Tuo panos voi sisältää mitä hyvänsä taistelukaasua. Samoin merkinanto raketteihin voidaan  asettaa miesten tietämättä joko hermokaasu- tai fosgeenipanos. Ja joku terroristi saattaa juuri nyt unelmoida siitä, kuinka hän käyttäisi tällaista laitetta vihaamiaan länsimaita vastaan.

Samoin valtiovieraiden turvallisuuteen on kiinitettävä sikäli huomiota, että joku kaheli voi laukaista esimerkiksi risiiniä sisältävän savupommin valtiovieraiden keskellä tai yleisötapahtumassa, ja joku terroristi voi esimerkiksi käyttää valtiovierailua kilpenään, ja soittaa uhkauksen esimerkiksi lentoasemalle, ja iskeä sitten muualla, kun turvallisuusjoukot on kuljetettu lentokentälle. Se tietenkin olisi mannaa noiden ihmisten mielessä, kun heidän propagandistinsa sitten toitottavat, että poliittiset johtajat eivät välitä kansasta yhtään mitään, vaan ainoastaan varmistelevat omaa turvallisuuttaan, kun turvallisuusjoukot ovat olemassa vain heitä itseään varten, eikä tavallisia ihmisiä edes olla huomattu varoittaa tuosta mahdollisesta iskusta.

Kemiallisen aseen valmistaminen, käyttö sekä varastointi on kielletty geneven sopimuksessa, mutta tuota sopimusta kierretään jatkuvasti erilaisten kaksikäyttöikemikaalien avulla. Eli noita kemikaaleja valmistetaan jatkuvasti esimerkiksi liimojen sekä muovien raaka-aineeksi, ja ongelma on sikäli hyvin ajankohtainen, että vaikka kemiallisen aseen kieltosopimus on voimassa yhdessä geneven sopimuksen kanssa, ja se takaa tietenkin esimerkiksi asepuvuissa kiinnijääneille vangeille tietyn kohtelun. Mutta esimerkiksi poliisitoimea tuo sopimus ei koske, ja esimerkiksi vaikka dumdum-luodit on kielletty sodassa, niin länsimaiset poliisit käyttävät niitä virkaaseissaan. Eli esimerkiksi +P JHP-merkillä varustettu luotityyppi muuttaa muotoaan uhrissaan, ja noita luoteja käytetään jatkuvasti esimerkiksi SWAT-poliisien aseissa, vaikka teräsvaippainen panssarinlävtävä luoti olisi kuitenkin kiinniottotilanteissa järkevämpi vaihtoehto, koska rikollisella saattaa olla suojaliivi päällään. Samoin kloorilla tyhjennetään asuntoja, vaikka se kuinka on luokiteltu kemialliseksi aseeksi.

+P JHP-(eli reikäpää) luoteja
Kuva II

Nämä siirrettävät heittimet ovat olleet käytössä ainakin Ensimmäisessä Maailmansodassa, ja niistä sitten myöhemmin kehitettiin sukellusveneentorjuntaan käytettävä "siili"-heitin. Nuo merkinantoraketit sekä paljon savua kehittävät kranaatit ovat sikäli hyvin ikäviä, koska niiden käyttöä voidaan perustella YK:lle muka laillisella perustelulla, ja jos halutaan vielä olla hiukan ilkeitä, niin noiden kranaattien sekä pommien ruudin sekaan voidaan lisätä esimerkiksi 50% rikkiä, jolloin nämä kranaattit kehittävät palaessaan voimakkaan rikkisavupilven, joka sitten muodostaa keuhkoissa rikkihappoa reagoidessaan veden kanssa. Eli kyseessä on todella vaarallinen ase, joka surmaa uhrinsa tehokkaasti, ja jonka käytöstä ei välttämättä kukaan jää kiinni.

Samoin esimerkiksi NAPALM-pommien sekaan voidaan kylvää rikkihappoa, joka sitten höyrystyy polttotaisteluaseen kaasuttaessa tuota happoa. Kemialliseen sodankäyntiin koulutetaan joukkoja kaikkialla maailmassa, ja osa tuosta koulutuksesta annetaan esimerkiksi suuronnettomuutta silmällä pitäen. Mutta samaa koulutusta annetaan myös oikeasti valtioissa, joissa sitä ei olla tarkoitettu muuhun, kuin ihmisten pelotteluun.

Kaikki tässä kirjoitelmassa luetteloidut välineet ovat kemikaaleja tai aseita, joiden hankkiminen on oikeastaan täysin laillista, mutta niiden käyttö tuhontaan on erittäin houkuttelevaa. Esimerkiksi rikki- ja typpihapon tapauksessa näitä happoja käytetään jokapäiväisessä elämässä, ja toki valtiolla saa olla hallusaan kyynelkaasu- sekä savupommeja, joissa on vaaratonta kemikaalia. Mutta tuon sopimuksen laatijan tiedot kemiasta ovat sikäli vähäisiä, että hän ei varmasti ole tajunnut, että kaikki kemikaalit ovat jollain tavoin vaarallisia. Eli jos otetaan malliksi sellainen ajatus, että joku diktaattori haluaa tuhota naapurimaan viljapellot, niin hän ei siihen mitään kovin erikoisia välineitä tarvitse.

Riittää että tuo henkilö sitten kylvää maahan paloöljyä, joka väärin käytettynä saastuttaa miljoonien ihmisten ravinnon tai juomaveden. Ja tuollaisen toiminnan kyseinen henkilö sitten voi perustella esimerkiksi onnettomuudella. Samoin nuo öljytuotteet ovat helppoja hankkia, ja niillä voidaan tehokkaasti surmata kokonaisen vesistön kalakanta. Kuitenkin hermokaasujen valvominen ei yksin riitä, kun puhutaan kemiallisen aseen kieltosopimuksen valvomisesta.

 Myös muita kemikaaleja voidaan käyttää taistelukaasuina, ja niiden käyttö on sikäli houkuttelevampaa kuin hermokaasujen, että niiden käsittelyyn riittää ainoastaan kumihanskat sekä sadeasu ja kaasunaamari. Samoin niitä voidaan levittää huomaamattomasti savupommeilla. Ja vaikka hermokaasua ei valtiolla olisikaan, niin toki savupommien palopankseen voidaan lisätä risiiniä, jota kasvaa luonnossa. Eli tuon panoksen ruutiin sekoitetaan vain rouhittua risiinikasvin siementä, jolloin syntyy kammottava tappoväline, joka vaikuttaa salakavalasti vasta 36 tuntia annoksen saamisen jälkeen.

Jos deathmetallista pidätte, niin katsokaa tämä video: https://www.youtube.com/watch?v=mbmxn11u19Y Videon oikeudet ovat sen tekijöillä sekä Rock-yhtye Sabatonilla, eli itse en vastaa sen sisällöstä

elainasiaa.blogspot.fi

Ihmiset koekaniineina testeissä, jotka käsittelevät biologista sekä kemiallista sotaa

Kun puhutaan maailman vaarallisimmista sotilasoperaatioista, jotka olisivat voineet surmata jopa miljoonia ihmisiä, niin silloin puhutaan todella vaarallisesta asiasta. Jos esimerkiksi biologisen sodankäynnin kokeissa esimerkiksi pernarutolla saastutettu eläin pääsee pois koealueelta, niin tilanne voi olla erittäin kaoottinen. Toisen  Maailmansodan aikaan Porton Down testasi Operation VEGETARIAN yhteydessä esimerkiksi eläimiä sellaisella yhdistelmällä, missä ilmaan ruiskutettiin sekä pernarutto- tai tuberkuloosibakteereja että viruksia samaan aikaan, mikä sitten teki noista koe-eläimistä selvää muutamassa päivässä. Mutta ongelmia tuli nimenomaan tilanteissa, missä noita testejä tehtiin merillä olevilla laivoilla operation CAULDRON:in yhteydessä. Kyseisten kohteiden päällä räjäytettiin biologisia pommeja, joiden sisällä oli korkeasti viraalista materiaalia, eli esimerkiksi pernaruttoa sekä jänisruttoa ja joitakin viruksia.

Kun tuo ammus sitten räjähti, niin nuo eläimet saivat tietenkin tartunnan, ja kuolivat pois. Mutta ongelmia tuli sitten siinä, kun tuo räjähdyksessä vapautunut biomateriaali pääsi sitten tuulen mukana Brittein saarille, ja muutamia ihmisiä sitten altistui noissa kokeissa esimerkiksi viruksilla saastutetulle pernarutolle, mutta nämä henkilöt eivät Porton Down tutkijoiden  mukaan saaneet mitään oireita. USA:lla oli omia vastaavia ohjelmiaan, joissa esimerkiksi ihmisille annettiin LSD:tä sekä muita kemikaaleja kuten BZ- sekä kyynelkaasua. 1970-luvulla USA:n asevoimat testasi kyynelkaasun laajamittaista käyttöä sodassa, koska tuo "non lethal agent" häiritsee vihollisen toimintaa erittäin tehokkaasti.


Ja siksi Edgewood Arsenal niminen laitos alkoi kehittää project WATERBUCKET:issa CS-kyynelkaasusta versiota, joka olisi sopivaa käytettäväksi esimerkiksi rintamilla tai tunnelien puhdistamisessa vihollisista. Mutta noita CS-kaasuja pelättiin, koska joidenkin mielestä, niihin oli ehkä laitettu jotain "mausteita" kuten LSD- tai BZ-psykoaktiiveja sekä ehkä myös opiaatteja, joiden avulla vihollisen taistelumoraalia pyrittiin laskemaan. Se mikä noissa Edgewood Arsenalin kehittämissä koeasetelmassa oli moraalitonta sekä vaarantavaa, oli se että esimerkiksi taisteluharjoituksissa tehtiin kokeita, missä BZ- tai LSD:llä ladattuja pommeja pudotettiin joukkojen päälle. Tuota kemikaalia oli sekä ruudin seassa, sekä erillisissä levittimissä, joita joko irroitettiiin koneista tai sitten ne olivat kiinteitä laitteita, jotka olivat oikeasti samoja, kuin mitä maataloudessa käytetään, ja tuota psykoaktiivia oli lisätty esimerkiksi veteen, johon oli liuotettu ilmeisesti myös kyynelkaasua.

Noiden testien tarkoitus oli kartoittaa mahdollisten tappavien kemikaalien leviämistä, sekä testata sitä, että saako sotilas kaasunaamarinsa päähän, ennen kuin hermokaasu alkaisi vaikuttaa. Mutta testien moraalittomuus sekä pelkkä ajattelemattomuus on noissa kokeissa silmiinpistävää. Näet eikö kukaan tuolla Edgewood Arsenalissa käsittänyt, mitä voi tapahtua jos aseistettu henkilö saa päälleen voimakasta psykoaktiivia, joka aiheuttaa hallusinaatioita. Kun puhutaan esimerkiksi armeijasta ylipäätään, niin tuo paikka on yleensä hyvin traumatisoiva sekä stressaava. Joten nuo operation DORK-nimellä tunnetut testit tietenkin aiheuttivat kyseisiin sotilaisiin välitöntä hallusinaatioiden kehittymistä, mutta kun puhutaan siitä, että mitä jos joillekin puhkesi skitsofrenia kyseisten aineiden takia.

Mutta myöhemmin on saattanut syntyä sellaisia traumoja, joiden laatua ei kukaan osannut ennakoida. Eli jotkut väittävät, että noissa testeissä käytettyihin kemikaaleihin oli lisätty syöpää aiheuttavia formaldehydejä tai bentseniyhdisteitä. Ja ainakin yhden henkilön tiedetään kuolleen tällaisessa testissä, missä ilmaan suihkutettiin radioaktiivisia merkkiaineita operation SEA-SPRAY/LAC yhteydessä, ja kukaan ei ole koskaan selvittänyt sitä, mikä on tuon merkkianeen osuus esimerkiksi syövässä tai epämuodostumissa. Eli katso alla oleva filmi, jos tällainen tiede sekä ihmisten turvallisuus kiinnostaa.

https://www.youtube.com/watch?v=0Vpb1WaAXto

charelesfort.blogspot.fi