Propagandaa ja hyväksikäyttöä

Propagandan tunnistaminen on erittäin tärkeää, kun keskustellaan median lukemisesta sekä sen sisällön tulkitsemisesta, ja tietenkin mediassa esitetyn propagandan tyyppi kertoo siitä, että mistä maasta tuo kirjoitus on lähtöisin. Yleensä tuollaiseen propagandaan tai informatiiviseen operaatioon viittaa sellainen seikka, että kirjoituksessa vedotaan asevoimien johdon kaltaiseen tahoon, missä heidän toimintaansa kohtaan ei tunneta mitään kritiikkiä. Yleensä tuollainen propaganda vilisee kuvia asepukuisista miehistä sekä jatkuvasti vedotaan siihen, kuinka paljon kenraaleilla on valtaa.

Samoin tietenkin muistutetaan siitä, että puolustusvoimain komentaja ei koskaan tule pitämään henkilöistä, jotka arvostelevat tuon organisaation tapoja toimia. Ja kaikki jotka ovat eri mieltä niin sanotun “virallisen mielipiteen” kanssa leimataan tietenkin kiihkoilijoiksi tai muuten vain julkisuuden kipeiksi haihattelijoiksi. Tuo kaikki kuuluu tietenkin aitoon informaatio-operaatioon, jonka tarkoitus on pelotella ihmisiä olemaan hiljaa asioista, jotka eivät propagandan tekijän mielestä ole sopivia julkisuuteen. Ja kuten tiedämme, niin kaikkein paras tapa mustamaalata ihmisiä sekä vaikuttaa toisen maan turvallisuusviranomaisten työhön ja hajottaa vastapuolen rivejä on nimetä ykkösluokan poliitikkoja veronkiertäjiksi. Tuolla tavoin saadaan sitten aikaan sellainen kuva, että esimerkiksi asevoimien ei ole mitenkään sopivaa valoilla ihmisten yksityisyyttä. Ei ole sopivaa että omat koirat purevat isäntäänsä.

Kun puhutaan siitä, kuinka johtajia imarrellaan, niin tietenkin tässä pitää huomioida se, että joidenkin maiden presidentille on annettu oikeus säätää lakeja. Joten ehkä myös Suomi tarvitsee joidenkin ihmisten mielestä tällaisen lain, jotta esimiesten ei  tarvitse kuunnella mitään vastaväitteitä. Mutta kuitenkin se, miksi Turkissa tuollainen laji meni läpi johtuu siitä käsityksestä, että jokainen valtio kulkee demokratiaan sosialismin kaltaisen valtiomallin- eli useiden diktatoristen vaiheiden kautta. Kuitenkin on hyvin arveluttava tapa lähteä siitä, että yksittäisen ihmisen käsiin pitäisi kasata valtaa, koska henkilö saattaa vaihtua tuossa virassa melko nopeasti. Kuitenkin valta saa ihmiset tekemään asioita, joita he saattavat sitten myöhemmin katua. Kuitenkin propagandisti haluaa varmasti antaa yksittäiselle henkilölle paljon valtaa, koska yksilöön on helppo vaikuttaa mielistelemällä häntä.

Tuolloin käytetään sellaista menetelmää, missä henkilölle sanotaan, että hänen ei tarvitse kuunnella mitään, mitä muut sanovat. Ja tietenkin kaikki häntä arvostelleet henkilöt saatetaan samalla tuon palvonnan kohteen tietoon. Kyseisessä menetelmässä sitten käydään hiukan huvittuneena läpi esimiehen ja alaisen suhdetta, ja samalla muistutetaan siitä, että jos esimies ei alaistaan ojenna, niin hän on tietenkin heikko ihminen. Kun puhutaan valtionpäämiesten kotioloista, niin tietenkin on hienoa, että esimerkiksi Kekkonen oli lempeä isä ja upea ihminen muutenkin. Mutta tietenkin myös Josif Stalin ja Adolf Hitler olivat yksityiselämässään miellyttäviä henkilöitä, joiden perheet eivät tienneet sitä, millaisia nuo miehet oikeasti olivat. He olivat oikeasti myös valloittavia ihmisiä, joiden tapa käyttää lapsia hyväkseen oli legendaarista. Josif Stalin käytti omaa tytärtään urkkiakseen ihmisten asioita.

Eli hän saattoi esimerkiksi laittaa mikrofoneja tiloihin, joissa hänen lapsensa leikki muiden niiden kanssa. Tuossa leikissä sitten luettiin lappuja, joissa oleviin kysymyksiin piti vastata, ja tietenkin osa lapuista oli Stalinin itsensä kirjoittama. Hän saattoi myös lähestyä vankileirille lähettämänsä henkilön lapsia sanomalla, että “minulla on ikäisesi tyttö”, ja sitten hän saattoi tarjoilla lapselle karamelleja, ja luvata että ottaa tuon henkilön asian hoitaakseen. Sen jälkeen vanki ammuttiin.

Stalin aina vihjaili myös sillä, että hänellä on aviottomia lapsia, ja hän ilmeisesti esiintyi joidenkin puolueen jäsenten lasten isänä, jotta saisi sitten tietoja siitä, että saisi tietoja siitä, onko hänen vankileireistään puhuttu selän takana. Salaiset poliisit eli poliittisia pidätyksiä hoitavat viranomaiset ovat kautta koko maailman olleet loistavia ihmisten hyväksikäyttäjiä, ja varsinkin ihmisten lapset ovat olleet heidän tärkeitä tiedonlähteitään. Heidän normaaliin toimintatapaansa kuului esimerkiksi sellainen malli, missä salaisen poliisin jäsenet kävelevät henkilön kotiin, ja sitten he kuvailevat lapselle tämän normaalia käytöstä työpaikalla. Tuon jälkeen kyseinen salaisen poliisin jäsen kertoo, että kyseessä on psykiatrinen sairaus, ja kyseinen pidätettävä viedään tietenkin psykiatriseen sairaalaan.

He saattoivat Stalinin aikaan  myös käyttää sellaisia metodeja, missä henkilön väitettiin olleen jotenkin vaarallinen ympäristölleen, eli he sanoivat aina, että “me emme usko isäsi olleen paha mies, mutta kuitenkin on asioita joita pitää selvittää”. Ja sitten he vielä totesivat, että “estämme tällä vain häntä vahingoittamasta itseään tai muita”. Sen jälkeen keskusteltiin laitoksesta sekä terapioista, joita tuo henkilö sitten tulisi saamaan. Tuolloin tietenkin “toimintaterapia” tarkoitti metsätöitä Siperiassa. Mutta tietenkin oli ongelmallista, jos henkilö sitten oli esimerkiksi kirjailija, joka uskalsi arvostella järjestelmää. Silloin tuon taiteilijan pidättäminen pelkästään kirjoitusten takia  ei tietenkään ollut soveliasta.

Tuollainen henkilö oli stalinin järjestelmässä ikään kuin infektion lähde. Informaatio leviää yhteiskunnassa kuin tauti, ja sen takia noihin kaiken maailman kirjailijoihin ei saanut kukaan kiinnittää liikaa huomiota. Jos väärät ihmiset lukivat vääriä tekstejä, niin he infektoituivat tuosta informaatiosta. Ja siksi kirjailijoiden mainetta piti mustata ennen kuin heidät poistettiin yhteiskunnasta.

Stalinin kuoleman  jälkeen ei ollut mitenkään valtion turvalllsuuselinten johtajien mielestä soveliasta myöskään pidättää henkilöitä suoraan siitä, että he olivat kirjoittaneet jotain suurta ja mahtavaa järjestelmää vastaan. Se olisi saattanut vaikuttaa  haitallisesti salaiseen poliisiin. Näin ollen noiden henkilöiden pidättäminen tapahtui psykiatrian nimissä, ja näitä laitoksia joihin nämä taiteilijat sijoitettiin oli nimetty psykiatrisiksi hoitoiksi, jotta niissä ei turhan paljoa käytäisi vierailulla. Syy miksi järjestelmä ei suoraan ampunut noita ihmisiä johtui siitä, että kirjailijoita ja maalareita tarvittiin täyttämään tuon valtion lehdistö teksteillä, ja se millainen teksti on riippuu kirjoittajan halusta tehdä työtään.

Eikä myöskään kirjojen kuvittamiseen käytettävät kuvat synny Tokarev-pistooli ohimolla, joten siksi tuo muuten niin erikoinen järjestelmä suhtautui taitelijoihin jotenkin kaksijakoisesti. Toisaalta se vihasi taiteilijoita, mutta samalla myös sen johtajat tarvitsevat samalla kirjoittajia omille puheilleen sekä lehdet tarvitsivat ihmisiä, jotka osasivat kirjoittaa juttuja noille sivuille, jotka mainostivat valtion politiikkaa. Kun mietitään sitä, miten esimerkiksi taiteilijoita estetään agitoimasta valtiota vastaan, niin tietenkin paras keino on leimata heidät itsetuhoiseksi persoonallisuudeksi sekä käyttämällä poliittisten pidätysten sijasta jotain mielenterveydellistä diagnoosia. Tuolloin myös voidaan henkilön puheet leimata hullun miehen tai naisen hallusinaatioiksi, jolloin tietenkin heidät voidaan tehokkaasti vaientaa.

Tässä vaiheessa mieleeni tulee eräs Andrei Saharov-niminen ydinfyysikko, joka kehitti aikoinaan Neuvostoliiton vetypommin. Hänet leimattiin julkisesti skitsofreenikoksi, ja myöhemmin tuo mies sitten sai vanhoilla päivillään rehabilitaation, mikä tarkoitti sitä, että valtio myönsi toimineensa väärin häntä kohtaan. Tuo mies oli “sloikan” eli “Alarm clock” tyyppisen vetypommin yksi kehittäjistä, ja myöhemmin olen miettinyt sitä, että mikä sai tuon miehen järkyttymään sekä muuttamaan näkemystään tuosta järjestelmästä.

Ja silloin tällöin olen miettinyt sitä, mitä olisi tapahtunut, jos tuo mies ei olisi ollut niin tunnettu sekä arvostettu tieteellisen sekä valtionsa eteen tehdyn työn takia? Synkissä kuvitelmissa olen ajatellut, että olisiko ollut niin, että Stalinin tai jonkun muun henkilön vankileireille sulkemia henkilöitä olisi ehkä “häivytetty” noissa Semipalatinskin ydinkoealueella tehdyissä vetypommikokeissa.

Samaa muuten  puhutaan USA:n Tyynellämerellä tekemistä ydinkokeista. Huhujen mukaan joukko tiedemiehiä, jotka olivat liian kuuma pala Pentagonille “häivytettiin” Castle-Bravo-kokeessa. Tarinoiden mukaan nuo tiedemiehet olisivat olleet mukana holokaustissa tekemässä ihmiskokeita, jotka olivat äärimmäisen kivuliaita sekä epähumaaneja. Olen tästä joskus ennenkin kirjoitellut, mutta esimerkiksi “Operation Paperclip” oli tietenkin raketti- ja muille tekniikan tiedemiehille suunnattu ohjelma heidän värväämisekseen USA:n palvelukseen, mutta kun puhutaan esimerkiksi kemiallisen sekä biologisen sodankäynnin asiantuntijoista, niin heitä varten perustettiin kuulemma “Operation DeepWater”, jonka tarkoitus oli hyödyntää noiden miesten asiantuntemusta näissä asioissa.

Ja sitten kävi niin, että mukana oli muutamia henkilöitä, joiden kanssa kukaan ei halunnut olla samassa kuvassa. Tuo tarkoitti sitä, että kyseiset henkilöt olivat oikeastaan vastuussa miljoonien ihmisten murhaamisesta. Ja tietenkään heitä ei maailmalle haluttu esitellä, koska heidän tietonsa liittoutuneiden sodan lopulla suorittamasta tiedemiesten sekä upseerien värväämisestä olisi voinut saattaa sekä USA:n että Neuvostoliiton jotenkin outoon valoon, ja näin ollen nuo henkilöt olivat uhka sekä Stalinin miehille että Pentagonille.  

Joten erään huhun mukaan nuo henkilöt sitten poistettiin kirjoista Castle-Bravon kaltaisissa kokeissa. Stalin ei muuten noista natsien murhaamista henkilöistä mitään välittänyt, ja hänen asenteensa uskontoja kohtaan oli hyvin kielteinen. Joten puhutaan, että osa noista lääkäreistä tai lääkintä-asintuntijoista  jatkoi työtään NKVD:n tai MGB:n valvonnassa, ja puhutaan että heidän työtään olisi ollut kauhistuttava “unikoe”, jossa päätyön suorittivat natsilääkärit, jotka sitten teloitettiin salaisen poliisin määräyksestä.  Myös Neuvostoliitto värväsi  Walter Blumen kaltaisia miehiä työskentelemään  Neuvostoliitossa. Tuo mies oli toinen pääasiallinen suunnittelija Arado-123 “Blitz”-pommittajan valmistamisessa. Eli osa noista ilmailun sekä rakettitekniikan asiantuntojoista jatkoi uraansa Neuvostoliitossa,joten mikään ainutkertainen projekti ei tuo "Paperclip" kuitenkaan ollut, ja tuota asinatuntemusta halusi varmasti myös Stalin oman armeijansa käyttöön.

http://stalinjagulag.webnode.fi/

Dugway-alue sekä miksi se on sopiva nimen omaan biologisen sekä kemiallisen aseen koealueeksi

USA:n yksi salaisimmista sekä tarkimmin varjelluista koealueista on nimeltään "DUGWAY". Se on toisin kuin AREA-51 nimen omaan armeijan installaatio, missä kokeillaan esimerkiksi erilaisia suojapukuja, joilla torjutaan noiden aseiden vaikutusta, ja samalla myös kehitetään noille aseille vasta-aseita, kuten erilaisia maitohappobakteereita, joilla pyritään tuhoamaan esimerkiksi pernaruttoa tai muita vaarallisia bakteereita sekä viruksia. Samoin siellä kehitetään esimerkiksi laseriin perustuvia menetelmiä hermokaasujen hävittämiseen, eli noissa elektromagneettiseen säteilyyn perustuvissa vastatoimissa kaasua kohti suunnataan sätelyä, joka saa sen molekyylirakenteen tuhoutumaan, sekä tällä tavoin aseen neutraloitua. Dugwaylla testataan myös UCAV-välineiden soveltuvuutta esimerkiksi kemiallisen aseen levittämiseen, vaikka nämä aseet on sopimuksissa kielletty. Kuitenkin asevoimien pitää olla noiden aseiden takia varuillaan, sekä testata vastatoimia tuollaisen hyökkäyksen varalta, eli skenaarioissa joku voi lennokkien avulla levittää joko kemiallisia tai biologisia aseita yllättäen esimerkiksi USA:n tai jonkun muun valtion alueelle.

Tällöin hermokaasu tai mikä hyvänsä muu taistelukaasu voidaan hajottaa vaarattomiksi kemikaaleiksi esimerkiksi laservalon avulla. Jos ihmisten ja kaasun väliin sijoitetaan lasereita, joiden säteet liikkuvat edestakaisin, niin voidaan luoda sellainen seinämä, jonka läpi eivät mitkään kemikaalit, nanokoneet tai muutkaan esineet pääse tunkeutumaan, mutta se vaatii tietenkin voimakkaita lasereita, joskin niiden tehoa voidaan kyllä säätää, jos puhutaan lasereista, jotka hajottavat molekyylejä sekä pudottavat lentokoneita.

Toki myös mikroaaltokentää voidaan käyttää, mutta muuten tuo laser on paljon tehokkaammin toimiva väline nimen omaan taistelukaasua vastaan, koska se saa tuon molekyylin värähtelemään tehokkaammin, jolloin sen sidokset aukeavat nopeammin. Samoin laser ei vaadi mitään säiliöitä, ja sen toimintaa rajoittaa ainoastaan sähkövirran saanti, jota voidaan aurinkoisilla alueilla tuottaa generaattorien lisäksi aurinkopaneeleilla, jotka vähentävät polttoaineen tarvetta, ja toki kevyet ajoneuvot voivat aurinkoisella ilmalla operoida aurinkokennoilla "boostatuilla" hybridivoimanlaitteilla, joiden avulla saadaan niiden toiminta-matkaa kasvatettua, ja tämän takia esimerkiksi valvontarobotteja, jotka ovat oikeastaan tehtävään sopivalla kamerajärjestelmällä  sekä ehkä konekiväärillä tai raskaalla singolla varustettuja moottoriveneitä voidaan käyttää aurinkopaneelien avulla, jotta niiden operointiaika olisi mahdollisimman pitkä, ja ne voivat olla oikeastaan radio-ohjattavia.

Toki nämä aurinkopaneelit ovat tehokkaita vain tropiikissa, mutta kun ajatellaan esimerkiksi huumeiden salakuljetusta, niin valtaosa tuosta rikollisuudesta tapahtuu nimenomaan tropiikissa. Dungwayn tiedetään olevan esimerkiksi USA:n asevoimien lentävien robottien laskeutumispaikka, ja samalla sen tehtäviin kuuluu myös huippuunsa kehitettyjen biologisten aseiden kehittäminen, joiden tehtävänä on tuhota esimerkiksi polttoaineita muuttamalla niitä liisteriksi.Tai toinen tapa käyttää bioaseita, on valmistaa niiden avulla myrkkyjä, kuten erilaisia entsyymejä, jotka eivät aktivoi mitään sensoreita.

Eli yksi potentiaalisimmista välineistä olisi keinotekoinen kobran myrkky. joka nesteyttää kokonaisen armeijan. Samoin tulevaisuudessa kranaatteihin voidaan liittää bulk-kemikaaleja, jotka aiheuttavat esimerkiksi syöpää, jolla estetään palkkasoturien toiminta konflikteissa. Syy miksi nimenomaan Dungway on alueena soveltuva bio- ja kemiallisen aseen koekentäksi, on se että tämä alue on melko lämmin. Jos biologisia aseita tai kemikaaleja testataan, niin jos tuo ympäristö on liian kylmä, niin silloin bakteeri voi mennä lepotilaan, ja aiheuttaa myöhemmin vakavia epidemioita. Samoin lumen sulaessa vapautuva sulamisvesi voi viedä nuo bakteerit tai virukset jonnekin, mihin niitä ei olla tarkoitettu.

Tuolla aavikolla voidaan alue steriloida napalmilla tai ydinaseilla, jolloin tuo organismi ei pääsisi leviämään maastoon. Syy miksi tuo alue on saanut erityistä kiinnostusta osakseen on se, että huippusalaisia ohjelmia toteuttavilla laitoksilla on melko huono maine, jotta niiden alueille ei mennä turhaan kävelemään. Ja hurjimmissa huhuissa väitetään, että esimerkiksi DARPA testaa tuolla alueella geneettisesti manipuloitujen sotilaiden sopeutumista asevoimiin, ja tietenkin geneettinen manipulointi voidaan hoitaa suihkuttamalla ilmaan jotain viruksia, jotka asettavat sitten halutun geenin ihmisten perimään. Kun puhutaan Dugway-alueen suhteesta ilmavoimiin, niin sitä pidetään yhtenä laskeutumisalueena, johon Edwardsista sekä AREA-51:stä lähtevät lentokoneet laskeutuvat koelentojensa jälkeen.

charelesfort.blogspot.fi

Miksi kemiallinen ase on kielletty? Toisin sanoen sota ei ole humaania toimintaa eikä mikään valtio tingi iskukyvystään.

MGM-52 LANCE

Kemiallisen aseen kieltäminen ei johdu siitä, että vihollisia ei haluta tappaa tehokkaasti ja valikoimatta uhrejaan arvomerkkien perusteella, tai että sotilasjohtajat haluaisivat flirttailla ihmisten kanssa, vaan siitä että kemikaalit ovat oikeastaan tehottomia rintamasotilaita vastaan. Heillä on yleensä kaasunaamarit sekä suojavarustus joka suojaa heitä kemiallisen aseen vaikutukselta, sekä atropiinipiikkejä joilla vihollisen hermokaasusta voidaan tehdä vaaratonta, jolloin noiden aseiden käyttö on tehokasta ainoastaan siviilejä vastaan suunnatussa terrorissa.

Ne ovat myös omille joukoille vaaraksi, koska jos tuulen suunta muuttuu äkisti, niin silloin voi kaasu lähteä tulemaan omiin asemiin, ja silloin saattaa myös omia miehiä kuolla. Toki fosgeenia tai muita kaasuja voidaan käyttää riittävän kaukana vihollisen asemista kaukana selustassa, jolloin kyseessä on puhdas terrorioperaatio, koska jos varuskuntia pommitetaan kaasupommeilla, niin silloin kyllä myös siviilejä kuolee suurissa määrin, ja varsinkin hermokaasun ollessa kyseessä ei kukaan normaali ihminen ehdi ottamaan atropiinipistosta, ennen kuin kouristukset alkavat.

Toki nykyään on kehitetty eräänlaisia insuliini annostelijoita, joita on liitetty esimerkiksi kaasuanalysaattoreihin, ja nämä laitteet antavat saman tien atropiinia vereen, jos hermkaasupitoisuus kasvaa riittävän suureksi. Nuo nykyaikaiset annostelijat perustuvat samaan tekniikkaan kuin diabeteksen hoidossa käytettävät annostelijat, ja ne säätelevät atropiinin määrää niin, että se pysyy vain lääkitsevällä tasolla. Tuo pidentää yhden atropiiniannoksen kestoa todella paljon, ja samalla tämä laite sallii myös taistelijan levätä. Kun puhutaan esimerkiksi fosgeenista, niin se tappaa vasta useita tunteja kaasuiskun jälkeen, jolloin vihollisen taisteluinto saattoi kasvaa, koska he halusivat sitten viedä mahdollisimman monta omaa sotilasta mukanaan.

Tämän takia voidaan sanoa, että nuo kemikaalit ovat täysin tehottomia, ja kaasuase on myös hyvin epähumaani siksi, että se säästää materiaalin mutta tappaa ihmisen, mikä on myös neutronipommin vastustajien argumentti, kun he sitten aikoinaan ryhtyivät protestoimaan noita 0,5-1,2 kilotonnin luokkaa olevien miniatyyristen vetypommien käyttöä sekä valmistamista vastaan. Neutronipommi tai sotilaskielellä pikemminkin ERW (Enhanced Radiation Weapon) on pienikokoinen lämpöydinase eli fuusiopommi, joka on aikoinaan kehitetty räjäyttämään kohti tulevat ICBM-ohjukset ennen aikojaan. Sen vaikutus perustuu siihen, että ydinräjähdyksessä syntyvät neutronit laukaisisivat noiden kohti tulevien ohjusten taistelukärjet ennen aikojaan, ja samaan tekniikkaan perustuu myös niiden äärimmäisen epähumaani käyttötarkoitus toimia kemiallisen aseen korvaajana taistelukentällä,

Aseen käytön suunnittelijoiden mielestä noiden aseiden synnyttävä läpitunkeva neutronisäteily voisi antaa taistelukentälle saman efektin kuin taistelukaasu antaisi, mutta ERW-aseessa on sellainen etu taistelukaasuun nähden, että nuo välineet tuhoavat joukkoja erittäin tarkoin määritetyillä alueilla toisin kuin esimerkiksi fosgeeni, joka saattaa lähteä ajelehtimaan omia joukkoja vastaan, jos tuuli sattuu kääntymään väärään suuntaan. Mutta ERW ei tapa kohdettaan välttämättä välittömästi, ja jos henkilö huomaa tulleensa tällaisen aseen maalialueelle, niin hän saattaa silloin ajatella vievänsä muutamia vihollisia mukanaan. Ja osittain siksi tuo asetyyppi on kielletty.

 Toki sen käyttö olisi paremmin perusteltavissa esimerkiksi "kirurgisella" ydiniskulla jotain tuotantolaitosta tai varikkoa vastaan kuin kemiallisin asein tehdyn iskun perustelu voitaisiin tehdä. Samoin sen tuhoalue olisi tarkemmin rajattavissa kuin kemiallisen aseen aiheuttama tappoalue. Tuo  ase oli aikoinaan asennettu joidenkin taktisten ohjusten sekä tykistön rakettien kärkiin, ja niillä piti pysäyttää varsovan liiton panssarit. Mutta kuitenkin ase todettiin epäinhimilliseksi, ja se poistettiin NATO:n arsenaalista aseistariisuntaneuvottelujen yhteydessä.

elainasiaa.blogspot.fi