About Gallup-investigations and other kinds of things

Illustration photo

https://vapaaverkkojulkaiseminen.blogspot.com/

Kimmo Huosionmaa

Gallup-investigations are the most common way to meter the popularity of some person or political party, and the same style of investigations are made in many other areas. One of the areas is the remembering-illnesses and cancer, where the food or some other things connected with those diseases are investigated by using Gallup-type samples of persons, who use some product or who has some kind of lifestyle.


And even if the Gallup is in paper so-called trusted investigation method, this method is very easy to manipulate. The manipulation happens in the selection of the samples. The samples could be chosen from the persons, who are members of the party of some politician. And they can also be chosen about the patients of some Alzheimer clinic. That would show the rising part of some patients in the sample.


When we are talking about investigations, where the absolutism is connected with Altzheimer, we must remember, that there was mentioned, that this investigation would not observe the early way to use alcohol, and that means the sample may have very interesting past with alcohol and other drugs. If some middle-aged person would become absolutist, there might be the reason, that this person has been an alcoholic.


But that kind of lifestyle articles is very interesting to read. Sometimes I have thought, that the best way to get information is to go to sit in the bar and ask questions of people. And in this case, the silly imagination would jump in my mind. Is behind some alcohol marketing actually some organization like Scotland Yard, what offers a pint to the informer, and then ask their questions? Of course, this is one of the most paranoid thoughts, what I ever had. But the reason, why some journalists are taking care of people's right to drink alcohol so fanatically? This is the very good thing to talk in the terraces at the very hot late summer day.

The article, what I mentioned is below the text, and it's written in Finnish

https://www.mtv.fi/lifestyle/hyvaa-elamaa/artikkeli/kannattaako-keski-ikaisen-raitistua-tutkijat-yhdistivat-absolutismin-dementiaan/7016288#gs.BKx3_iU

Kuoliko tutkivan journalismin isä William T. Stead eli mies, joka ehkä "ennusti oman kuolemansa Titanicilla" todellisuudessa omantunnonpistoksiin, koska hän jäi pois pelastusveneistä vapaaehtoisesti?

William T. Stead (1849-1812) on mies, josta varmaan moni meistä on kuullut. Hän on se henkilö, joka oli joidenkin ihmisten mielestä ennustanut oman kuolemansa Titanicilla eräässä kirjoittamassaan artikkelissa. Tuossa artikkelissa tai novellissa hän esitteli valtamerilaivan, joka törmäsi jäävuoreen, ja tuota artikkelia on pidetty ikään kuin ennustuksena siitä, millaisen kuoleman Stead tulisi kokemaan 20 vuotta artikkelin kirjoittamisen jälkeen. Tuolloin hän kirjoitti kyseisen artikkelin siksi, että halusi kiinnittää ihmisten huomiota 1800-luvun merenkulun löysiin sääntöihin, joiden mukaan kaikilla laivalla olevilla matkustajilla ei tarvinnut olla paikkaa pelastusveneissä, ja tuolloin saattoi olla niin, että vain puolet aluksessa olevista henkilöistä pääsisi pelastusveneisiin, joita oli kaikissa laivoissa hiukan liian vähän.

Kun William T. Stead nousi vuonna 1912 R.M.S Titaniciin, niin hän oli kunnioitettu lehtimies, ja tutkivan journalismin isä. Hänet kuvataan hyväsydämmiseksi henkilöksi, joka jäi sitten istumaan Titaniciin, kun tuo alus painui merenpohjaan, ja itse voisin kyllä pitää tuota sinällään hyvin altruistista tekoa kuitenkin ehkä omanunnonpitoksista johtuvana. Se että Stead jätti paikkansa pelastusveneessä saattoi johtua siitä, että hän teki aikoinaan tutkimuksia siitä, miten lehtijutuilla voitiin vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen. William T. Stead on oikeastaan juuri tämän tutkimuksen takia eräänlainen modernin psykologisen sodankäynnin eli propagandan isä, tai ainakin hänen teorioitaan hyödynnetään nykyaikaisessa psykologisessa sodassa, missä ihmisten mielipiteitä muokataan tiettyjen operaatioiden taakse, ja kuten me varmaan tiedämme, niin tuollaiset mediatutkimukset missä käytetään tekaistuja uutisia ovat erittäin vaarallisia.

Se tekikö Stead itse noita tekaistuja uutisia on kuitenkin jäänyt selvittämättä, mutta tuolloin tuota asiaa koskeva mediatutkimus tehtiin niin, että tiettyihin lehtiin painettiin tekaistuja uutisia, ja sitten noita uutisia koskevia gallup-kyselyitä lähetettiin kyseisen lehden tilaajille, ja se miten noiden tilaajien vastaukset muuttuivat "uutisten" laadun mukaan tietenkin verrattiin toisiinsa. Eli tutkimuksessa käytettiin kahta lehteä, joita ei tilanneet samat henkilöt, ja niihin sitten kirjoitettiin kaksi erilaista tai erisävyistä juttua, joissa kuvailtiin jotain tapahtumia tai henkilöitä, ja sitten noille ihmisille lähetettiin gallup-kysely, mikä koski uutisten esittämää tilannetta. Jos oikein tarkasti katsotaan, niin tuollaisten tekaistujen uutisten avulla voitiin ihmisille uskotella esimerkiksi se, että intiaanit olivat jotenkin verenhimoisia, ja sillä tavoin perustella esimerkiksi 1800-luvun lopun intiaanisodat.

Silloin toimintaa perusteltiin mukaan lähteneille sotilaille siten, että nuo tapettaviksi määrätyt intiaanit olivat lähteneet sotaan jotain muita intiaaneja vastaan, ja sitten eurooppalaiset tulivat vain puolustamaan heikompia. Tuo ajatus perustui kuulemma sellaiseen kysymykseen, että "saako toista kohtaan käyttää kuolettavaa voimaa, jos hän on ensin sitä muihin käyttänyt". Ja noin tuo melkein täysin yksipuolinen ampuminen voitiin perustella ihmisille "heikomman osapuolen puolustamisella" , ja joidenkin ihmisten mukaan kenraali Sheridan olisi tuon kysymyksen käynyt kysymässä jostain lastenkodista.

Eli hän oli marssinut johonkin päiväkotiin, ja kysynyt lapsilta: "milloin teistä on oikein ampua ihmisiä?". Samoin saattaa olla niin, että myöhemmin 1900-luvun alussa Buurisodassa käytettiin noita Steadin kehittämiä medianhallintametodeja, jotta britanniassa saatiin mielipide muuttumaan sellaiseksi, että kansa hyväksyi Kitchenerin toimet eteläisessä Afrikassa, ja samalla tavoin journalistien puolueellinen asenne aiheutti sen, että esimerkiksi afrikkalaisiin kohdennettua sortoa sekä "lähiojuutta", missä afrikkalaiset raatoivat eurooppalaisten omistamilla plantaaseilla lähes samoissa oloissa kuin mitä he olisivat tehneet esimerkiksi USA:n etelävaltioissa ei tuomittu.

Tuo "lähiorjuus" tarkoitti sitä, että puuvillaplantaasit siirrettiin Afrikkaan pois ihmisten silmistä, jotta niissä tapahtuvat ihmisoikeusloukkaukset eivät päätyisi ihmisten tietoon, mikä olisi voinut aiheuttaa boikotteja. Samoin tekaistuilla lehtijutuilla perusteltiin noiden ihmisten huonoa kohtelua kertomalla heille, että kyseessä oli vankiryhmä, joka oli tehnyt vakavia rikoksia. Tuolloin voitiin sitten perustella ihmisten säälimätön kohtelu sillä, että nämä olivat muka tehneet pahaa muille, ja saivat tästä sitten rangaistuksen. Ja jos Stead oli tässä mukana eli kirjoittanut noita tekaistuja lehtijuttuja, joilla sitten muokattiin yleistä mielipidettä sellaiseksi, että kansa hyväksyi  intiaanisodiksi kutsutun kansanmurhan sekä plantaaseilla tapahtuvat väärinkäytökset , niin hänellä saattoi olla hiukan huono omatunto tällaisen asian takia.

Eli itse en tiedä tajusiko Stead mitä hän tuolloin antoi valtaapitäville tai tiesikö hän mitä tuollaisilla tekniikoilla, eli pelkällä tekstillä ja paperilla voidaan tehdä ihmisten mielipiteille, ja mitä tapahtuu kun yleinen mielipide käännetään esimerkiksi sotatoimien taakse luomalla Afrikkaan ideologinen vihollinen, joka sitten pitää tuhota. Ja tämä ideologinen vihollinen oli tietenkin buuriväestö, jota oli helppo syyttää zulujen murhaamisesta, jolloin Kitchener sai sitten oikeutuksen koville otteilleen kuten keskitysleirien perustamseen tuolla eteläisessä Afrikassa.

Alla suomen "Top5"-filmi asiasta Steadin osuus alkaa kohdasta 7:15

https://youtu.be/Lp90_-CB7zw

pimeakronikka.blogspot.fi

Gallup-tutkimukset sekä maailman johtajien vaikeat valinnat

Kuvituskuvaa
Kuva I

Kuten monesti olen kirjoittanut, niin gallupit vaikuttavat poliittiseen kulttuuriin todella paljon, ja se johtuu siitä, että tietenkin poliittisten mainosten painaminen vaatii rahoitusta. Sen vuoksi pitää ehdokkaalla olla jonkin näköistä katetta sille, että häntä voidaan pitää jotenkin vakavasti otettavana ehdokkaana, jonka taakse kannattaa rakentaa kannatusta. Eli hänen kampanjansa rahoittajat tietenkin haluavat tietää, millainen ehdokkaan saama kannatus voisi olla, ja mitkä ovat hänen ajatuksensa asioista, jotka ovat hänen tukijoilleen tärkeitä.

Sen takia nämä tukijat järjestävät erilaisia galluppeja, joilla he pyrkivät selvittämään sitä, kuinka suosittu ehdokas muuten on, ja tietenkin heidän tapansa kysyä ehdokkaan tuomista mielipiteistä on hiukan erilainen, kuin mitä ihmiset yleensä kuvittelevat. Eli nuo gallup-yhtiöt kysyvät puhelimissa tai sähköposteihin lähetetyillä lomakkeilla sitä, mitä mieltä ihmiset ovat niistä asioista, mitä tuo poliitikko on ottanut esille. Tätä kutsutaan nimellä "toisin kysyminen", millä tarkoitetaan sitä, että poliitikon harjoittamasta politiikasta sekä siitä, onko hän edustanut niitä ihmisiä, jotka häntä äänestivät tehdään tutkimus. Tuossa tutkimuksessa voidaan kysyä suoraan sitä, että mitä mieltä olette poliitikosta itsestään.

Tällöin kysytään sitä, että "mitä mieltä olette "Jouko Takalan" harjoittamasta politiikasta", ja toinen tapa on kysäistä sitä, että mitä mieltä olette asioista, jotka on poimittu poliitikon puheista. Tällöin kysytään, että "mitä mieltä olette maahanmuuttajien määrästä?", eikä sitä mistä tuo  kysymys on poimittu mainita ollenkaan. Tuota menetelmää käytetään silloin, kun epäillään sitä, että joku on manipuloinut esimerkiksi vaalituloksia, eli toinen tutkija kysyy suoraan, mitä mieltä ihmiset ovat jostain nimeltä mainitusta poliitikosta, ja toinen tutkija kysyy sitten sitä, että mitä mieltä ihmiset ovat tuon poliitikon ajamista asioista tai hänen puheissaan mainitsemista asioista. Jos noissa vastauksissa rupeaa olemaan kovin paljon eroja, eli poliitikko saa paljon tukea, silloin kun hänen nimensä mainitaan, mutta ihmiset eivät hänen ajamistaan ajatuksista satu pitämään, niin silloin voidaan epäillä vaalivilppiä tai uhkailua.

Kun mietitään sitä, että halutaan selvittää esimerkiksi sitä luottaako kansa todella virkavaltaan, niin silloin tietenkin kokeillaan kahta lähestymistapaa, eli toinen tutkija soittaa virkavallan puhelimella noille kohteille, ja kysyy kohteliaasti sitä, että luottavatko nämä poliisiin? Sitten soitetaan esimerkiksi valtiollisen televisioyhtiön puhelimilla, ja kolmanneksi käytetään kaupallisen TV-yhtiön puhelimia, jolloin tietenkin verrataan sitä, että miten vastaukset muuttuvat, kun kysyjä muuttuu.Tutkijan työ on erittäin mielenkiintoista, vaikka heillä ei ole tällä hetkellä paljoa töitä.

 Kuten olemme huomanneet, niin nämä lehtimiehet mainitsevat mielellään sen, että akateeminen ammatti ei takaa enää työtä, mutta samalla he kertovat koko maailmalle, että tutkijoita ei palkata juuri mihinkään. Joten miksi tuollainen maininta pitää joka kerta tehdä? Takaako esimerkiksi joku lakimies,sairaanhoitaja tai lääkäri sitten töitä, tai takaako mikään ammatti nykyään työtä kenellekään,  eli onko maassamme muuta oppilaitosta  kuin kadettikoulu, joka takaa työpaikan automaattisesti, kaikille, jotka tuon koulutuksen läpäisevät? Kuten tiedämme, niin aina löytyy joku, joka ei käytä oikeaa deodoranttia, ja siksi hän ei ketään miellytä, joka haluaa olla jotain.

kimmonsivu.blogspot.fi