Showing posts with label radikalisoituminen. Show all posts
Showing posts with label radikalisoituminen. Show all posts

Tuesday, August 22, 2017

Miksi Islamistit tekevät terrori-iskuja ja myös ei islamilaiset ääriryhmät turvautuvat niin usein väkivaltaan?


Miksi kovan linjan äärimuslimit tekevät terrori-iskuja, on kysymys mikä varmaan on ollut monen ihmisen mielessä jo pidempään. Syy tähän äärimmäiseen väkivaltaan johtuu siitä, että islamistit kokevat länsimaisen kulttuurin uhkana itselleen. Ja se mikä länsimaisesta kulttuurista tekee uhan on se, että se uhkaa muslimien perinteistä hyvin miesvaltaista yhteiskunnallista näkemystä siitä, että mies on aina perheen päällikkö, ja että yhteiskunnallinen osallistuminen on varattu vain miesten yksinoikeudeksi. Tuo asetelma on sitten tietenkin hivellyt nimenomaan muslimimiesten itsetuntoa, koska tuolloin heidän ei ole tarvinnut missään nimessä kilpailla naisten kanssa yhtään missään, ja muutenkin muslimien perinteisiin kuuluu sellainen asia, että miehen ei ole koskaaan tarvinnut kosia vaimoa itseään, vaan hän on vain marssinut vaimotarjokkaan kotiin, ja pyytänyt tämän isältä suostumusta avioliittoon.


Eli nainen on perinteisessä muslimiyhteisössä oikeastaan vain miehen omaisuutta, ja tämä asetelma on sellainen, mikä on taannut miehelle arvostusta ainakin omassa kotonaan. Monet muslimimaista ovat ainakin osittain diktatuureja, joissa sharian eli Koraanin lain perusteella suoritetaan poliittisen opposition tukahduttamista, sekä mielivaltaisia pidätyksiä, joilla tuetaan valtion johdon asemaa. Ja tietenkin kaikkea tuota sitten tuetaan imaamien sekä mullahien toimesta, ja moskeijoissa saarnataan sitä, kuinka upea ihminen tuon maan johtaja on. Kun puhutaan poliittisesta islamista, niin silloin tietenkin nähdään erilaisia mielenosoituksia, joita valtion johto kutsuu tukemaan itseään, kuten eräs Saddam Hussein niminen mies teki.


Noissa poliittiseen islamiin kuuluvissa lieve-ilmiöissä on yhteistä se, että valtion johto suorastaan yllyttää ihmisiä harjoittamaan poliittista sekä uskonnollista vainoa joitakin vähemmistöjä kohtaan, ja noiden vainojen tai pogomien avulla sitten taataan oma kansansuosio valtioissa, joissa 99% kansan omaisuudesta saattaa olla yhden perheen hallinnassa. Ja jos ihmisillä ei ole ruokaan rahaa, niin silloin valtion johto vain sanoaa, että joidenkin vähemmistöjen edustajien kotiin saa mennä hakemaan mitä ihmisiä sattuu huvittamaan, ja tietenkin tähän kuuluu sellainen vastenmielinen ilmiö, että esimerkiksi joidenkin vähemmistöjen edustajiin tai vierastyöläisiin kohdistuvia rikoksia ei edes tutkita, vaan jos joku tuollainen ihminen sattuu joutumaan esimerkiksi pahoinpidellyksi, niin silloin hänet vain poistetaan maasta.


Tietenkin tuossa järjestelmässä uskonnollisen sekä poliittisen elämän keskushenkilöt ovat niin sanottuja "mullaheja", joiden on helppo piiloutua poliittisen poliisin taakse, ja väittää toimivansa vain pakosta, mutta todellisuudessa heillä on erittäin keskeinen asema poliittisessa islamissa. Syy miksi sitten muslimit tekevät niin mielellään noita terrori-iskuja johtuu siitä, että niiden avulla voidaan muslimeja eristää länsimaisista vaikutteista. Tuolloin ajatellaan, että jos ihmiset eivät pääse matkustamaan länteen, niin silloin tietenkään he eivät kohtaa länsimaisia vaikutteita.  Joten jos ihminen ei tiedä jostain, niin hän ei sitä osaa silloin kaivata.  Eli heidän ajatusmaailmansa ei tuolloin saastu sellaisista ajatuksista, mitkä ovat vaaraksi muslimiyhteisön johdolle, jonka asema on sellainen, että esimerkiksi perheen päällikkö hakee vaimolleen ja lapsilleen työpaikan ja painuu sitten itse kahville.


Tuo asetelma varmaan sopii hänelle itselleen, mutta se ei varmaan ole muista perheenjäsenistä  kovin mukavaa, ja jos tuo asetelma muuttuu, niin silloin perheen päällikkö menettää asemansa. Joten tietenkään ei ole mitenkään suotavaa, että kukaan muslimiyhteisössä saisi sitten mitään länsimaisia vaikutteita, koska se murentaa miesten sekä mullahien valtaa ja asemaa tuossa yhteisössä. Samasta syystä myös jotkut äärikristilliset lahkot, joissa on sellainen tapa, että kaikki rahat ja muu varallisuus valuu yhteisön johtajien käsiin, ja siksi ne usein torjuvat kaiken ulkopuolisen vaikutuksen. Näet kaikissa maailman uskonnollisissa ääriliikkeissä vaikuttaa hyvin patriarkaalinen vallankäytön malli, missä ryhmän vanhimmat päättävät kaikista asioista. Islamilaisissa yhteisöissä ryhmän vanhimman asema on imaamilla, joka valvoo islamin lain toteutumista.


Siihen kuuluu se, että noissa ryhmissä on toimintamalli se, että ryhmän nuorimmat tekevät töitä, ja vanhimmat sitten keräävät palkat omiin taskuihinsa. Tuo sama malli on vallalla sekä islamilaisissa että myös muiden uskontojen ääriarvoja kannattavien ryhmien keskuudessa, ja jos noissa ryhmissä sitten tapahtuu liberalisoitumista, niin silloin tietenkin niiden johtajat menettävät asemansa sekä arvostuksensa ihmisten silmissä. tuota asetelmaa tietenkin pidetään yllä siksi, että sen avulla voidaan perheen pojille luvata tuota patriarkan asemaa yhteisössä, mikä vetoaa varsinkin nuoriin miehiin, joilla ei ole mitään muuta tekemistä kuin oleskella jossain ostoskeskuksessa.


Näihin henkilöihin kohdennetaan värväystä nimenomaan sosiaalisen median kautta, eli esimerkiksi joku Syyriassa asuva "uskonveli" saattaa etsiä Facebookista kaikkia henkilöitä, joilla on arabialainen nimi, ja sitten lähestyä näitä ihmisiä kertoen siitä, miten nämä voivat muuttua islamin sotilaiksi. Tuolloin vedotaan usein islamilaiseen identiteettiin ja näytetään kuvia mustaan T-paitaan pukeutuneista aseita esittelevistä miehistä, jotka sitten kertovat, että "tule sinäkin tänne, niin saat kuolla marttyyrinä", joten tällainen toiminta varmasti vetoaa sellaiseen väkivaltafilmejä tuijottaviin nuoriin miehiin, jotka eivät ole löytäneet paikkaansa yhteiskunnasta.


Tuollainen ehkä yhteiskunnan ulkopuolelle jäänyt ryhmä sitten varmasti tarjoaa hyvän maaperän sille kiihotukselle, mitä esimerkiksi terroristien värvääjät heille tyrkyttävät. Eristäminen on hyvä keino pitää väki hallinnassa sekä ruodussa. Tuossa järjestelmässä on tietenkin johtajia mutta myös alijohtajia, jotka vain välittävät käskyjä, ja valvovat niiden johtajien tahdon toteutumista. Samoin alijohtajien tehtävänä on kannella kaikki asiat johtajille, jotka saattavat vaarantaa ryhmän turvallisuuden. Eli todellisuudessa rivimiehet tekevät rikoksia, ja nuo järjestön johtajat ovat ikään kuin "puhtaita pulmusia", joiden ei ole hyvä joutua vankilaan. Tuota asetelmaa perustellaan sillä, että noilla johtajilla on tärkeää tietoa tuon ryhmän piilopaikoista sekä muusta sen toiminnasta. Ja siksi myös alaisten olisi iskua tehdessään hyvä kuolla, jotta he eivät kykenisi kertomaan ryhmän salaisuuksia muille.


Koska kun ensin on vähän käyty kivittämässä jonkun ikkunoita, niin silloin varmasti aletaan liikkua ryhmässä, missä tyhmyys tiivistyy. Samoin iso joukko noin 20 vuotiaita miehiä pelottaa ihmisiä, varsinkin jos heidän käytöksensä on riidan hakuista. Tuon ryhmän johtajien kannalta ei tietenkään ole mukavaa, että heidän suojakseen koottu ryhmä sattuu hajoamaan tai sen jäsenet keskustelevat paljon ulkopuolisten kanssa. Ja siksi näiden ryhmien edustajat ovat niin hanakoita tarttumaan aseisiin ja käyttäytymään uhkaavasti sekä väkivaltaisesti muita ihmisiä kohtaan. Eli eristäytyminen saa aikaan radikalisoitumista, koska silloin ihminen on kaltaistensa ympäröimänä. Ja noissa ryhmissä tietenkin suurin pelko on se, että joku pudotetaan siitä pois. Tuon takia siellä ei sitten muita mielipiteitä sallita kuin sitä mitä ryhmän johtajat sitten haluavat kuulla. Ja sitten tietenkin tämä johtaa ryhmän jäsenten radikalisoitumiseen sekä näihin hyvin ikäviin tekoihin, mistä voimme lukea mediasta.

https://vapaaverkkojulkaiseminen.blogspot.fi/

Monday, December 19, 2016

Tarpeettoman kova kohtelu eristi sosialistit yhteiskunnasta ja loi otollisen maaperän Neuvostoliiton harjoittamalle kiihotukselle 1920- ja 30-lukujen Suomessa


Kuten tiedämme niin vuonna 1918 punaiset hävisivät valkoiselle armeijalle, joka toimi marsalkka Mannerheimin sekä saksalaisen kenraali Von Der Goltzin komennossa, ja toki ratkaisun tähän sisällissotaan toi saksan "Itämeren divisioona", joka 14 000 miehen avulla auttoi kaatamaan punaisten asevoiman eli punakaartin, jota johti luutnantti Ali Aaltonen. Tuon jälkeen seurasi "valkoiseksi terroriksi" kutsuttu aika, jolloin valkokaarti jakoi "oikeutta" eli teloitti säälittä punaisia vankeja, ja samalla myös osoitti kaikille, että komento maassamme oli valkokaartilla. 1920-luvulla tietenkin seurasi olojen lientyminen, mistä seurauksena oli "Lex Relander", jonka ansiosta kaikki punaiset rintamamiehet sitten armahdettiin.

Mutta armahdus ei merkinnyt asenteiden muuttumista suopeampaan suuntaan, vaan esimerkiksi punaisten työnsaantimahdollisuuksia vaikeutettiin huomattavasti, ja esimerkiksi työnantajia kehotettiin olemaan ottamatta kommunisteja töihin, koska nämä saattoivat aiheuttaa häiriöitä työmailla. Eli SKP:tä (Suomen Kommunistinen Puolue) kohdeltiin kuin nykypäivän MC-jengiä, joka tietenkin nosti sen glooriaa maamme nuorison silmissä, ja tietenkin tuohon järjestöön kuuluminen oli vähän samaa statusta kuin johonkin "Bandidosiin " kuulumisessa on nykypäivän nuorelle.  Samoin Etsivä keskuspoliisi (EK), joka myöhemmin vuonna 1939 otti käyttöön nimen Valtiollinen poliisi eli VALPO toimi kiinteässä yhteistyössä työnantajien kanssa, jotta "kommunistit tai näiksi epäillyt henkilöt" saatiin luetteloitua tulevia pidätyksiä varten. Eli kiihottaminen tai vasemmistolainen aktivismi työpaikalla johti välittömästi siihen, että tuosta henkilöstä tehtiin rikosilmoitus Etsivään keskuspoliisiin, joka sitten etsiskeli näitä "kommunistisia soluja" maastamme.

Tuolloin pelättiin vasemmistolaisten nuorten ajatusmaailman "infektoivan" maamme puhdasoppisia nuoria, joiden elämään piti kuulua suojeluskunta, työpaikka sekä isänmaa, jonka takia nuo vasemmistolaiset ajatukset koettiin maassamme vahingollisena sekä yleistä moraalia rapauttavana ilmiönä. Kaikkein vaarallisimpia olivat tietenkin "punaiset naiset", jotka saattoivat sitten esimerkiksi houkutella kunnon suojeluskuntalaisia sopimattomaan suhteeseen, ja ehkä jotkut näistä naisista olivat palvelleet jopa punakaartissa, jolloin he saattoivat tietää ikäviä asioita valkoisista sankareista, jotka ehkä olivat jättäneet perheensä punakaartin armoille paetessaan omasta kotitalostaan pimenevään talvi-iltaan. Se ei tietenkään olisi noille valkoisille päälliköille mikään imarteleva asia, ja muutenkin esimerkiksi Tammisaaren vankileirillä oli vartijoina henkilöitä, jotka eivät päivääkään olleet missään rintamalla olleet, vaan heidän  tekonsa olivat lähinnä teloittamista, eli rivissä seisovien aseettomien vankien ampumista.

Samoin noiden ammuttujen joukossa oli myös noiden valkopäälliköiden velkojia, sekä siviilejä, jotka eivät olleet ymmärtäneet vihata punaisia tarpeeksi. Kuitenkin varsinaisia ongelmia alkoi tulla sitten 1930-luvulla, kun nuo punakaartilaisten lapset tulivat siihen ikään, että heidän oli lähdettävä työhön. Tuolloin tietenkin sellainen punainen rintamamies tai vankileirillä teloitettu perheenjäsen saattoi merkitä sitä, että joku työnjohtaja voi saada hyvin ikävää julkisuutta tällaisten tekojen takia. Ja kuten Väinö Linna teoksessaan "Täällä pohjantähden alla" asian ilmaisi, niin noissa valkoisten tuomioistuimissa oli tietenkin myös asianosaisia, sekä henkilöitä jotka oli muka "pakotettu" osoittamaan talollisia noissa pidätyksissä. Tuollainen asia saattoi sitten tarkoittaa sitä, että jonkun pehtorin tai vastaavan henkilön maine oli mennyttä.

Eikä valtiollisen poliisin tehtävänä tuolloin ollut monenkaan mielestä sosialistien jahtaaminen, vaan esimerkiksi murhien olisi pitänyt kuulua tuon järjestön toimialaan, mutta pääasiallisena työnään Etsivä keskuspoliisi etsiskeli kommunisteja, joihin maamme yhteiskunnassa oli muodostunut hyvin neuroottinen asenne. Ja kuten varmaan tiedämme, niin esimerkiksi suomen työnantajien jatkuva boikotti, mikä koski sosialisteja johti noiden ihmisten syrjäytymiseen sekä samalla radikalisoitumiseen.

Vaikka en usko että kukaan aluksi tarkoitti sitä, mitä kommunistilait, eli tuon puolueen julistaminen laittomaksi, sekä vasemmistolaisen aktivismin kriminalisoiminen johtivat siihen, että tuo puolue lähti sitten hakemaan tukea Neuvostoliitosta. Samoin se että lapsia alettiin syyttää teoista, mitä heidän isänsä tekivät ennen heidän syntymäänsä johti siihen, että joitakin suomalaisia alkoi kiinnostaa tuo Stalinin joukoissa palveleminen. Ja jatkuva toimettomuus alkoi sitten radikalisoida tuota liikettä, koska sosialisteilla oli silloin tietenkin yhteisasuntoja eli kommuuneja, joissa keskusteltiin päivän politiikasta niin kuin nuorilla oli tapana tehdä.

Eli kuten olen edellä kirjoittanut, niin osa maamme kansalaisista kasvatettiin vihaan, minkä aiheuttivat jatkuvat poliisiratsiat sekä heidän vanhempiinsa ja heihin itseensä kohdennettu vihakirjoittaminen, jossa kommunisteja eli punaisia rintamamiehiä tai punakaartissa palvelleita pilkattiin avoimesti sekä heidän mahdollisuuttaan päästä työelämään sekä integroitumaan yhteiskuntaan estettiin tarpeettomasti. Tuo sitten johti vihaan esivaltaa vastaan, ja myös siihen että kommunismista tuli ikään kuin "kovien miesten joukko", eli eräänlainen aikakautensa moottoripyöräkerho, jossa nuoriso "sai toteuttaa itseään". Tuolloin laiton SKP sai nuorison parissa saman aseman, kuin nykyään esimerkiksi moottoripyöräjengeillä on, ja tuo jatkuva kommunistien vainoaminen johti sitten vuoden 1944 jälkeen yhteiskunnan vastareaktioon, jossa sitten syntyi SKDL eli Suomen Kansan Demokraattinen Liitto, jonka avulla Stalin sitten yritti saada maamme liittymään Neuvostoliittoon.

kirjabloggaus.blogspot.fi

What was before the Big Bang (Part II)

 What was before the Big Bang. (Part II) "Our universe could be the mirror image of an antimatter universe extending backwards in time....