Superkuuma hiukan Jupiteria suurempi planeetta on todellinen ihme, joka voi mullistaa käsityksen esimerkiksi siitä, mistä älyllistä elämää kannattaa lähteä etsimään

Taas on löytynyt planeetta, joka on todellinen ihme. Kyseessä on jupiterin kokoluokkaa oleva kappale, jonka kaasukehän lämpötila on vain vajaat 1000 astetta alempi kuin auringon, joten se varmasti on tunnetuin kappale, joka ei lähetä omaa valoaan, vaan ainoastaan heijastaa keskus-tähtensä sille lähettämää energiaa. Tuollainen planeetta syntyy siinä tapauksessa, että se kiertää hyvin kuumaa keskus-tähteä, sekä tietenkin sen kaasukehän pitää olla koostumukseltaan sellainen, jotta kasvihuoneilmiö voi sen pintaa lämmittää. Tai jos tarkkoja ollaan, niin itseasiassa keskus-tähden lähettämän säteilyn määrä ratkaisee sen, että voiko tuollainen superkuuma planeetta muodostua.

Myös kasvihuoneilmiön voimakkuus merkitsee jotain, ja tuo termi tarkoittaa sitä, kuinka paljon tuon planeetan kaasukehä pystyy sitomaan siihen suunnattua sätelyenergiaa, ja tuolloin tietenkään planeetan etäisyys keskus-tähdestään ei ole mitenkään erityisen ratkaisevaa, koska tuolloin keskus-tähdellä on miljoonia tai jopa miljardeja vuosia aikaa lämmittää kyseisen kappaleen kaasukehää sekä pintaa. Tuolloin riittää se että planeetan pinta on täysin musta sekä sen kaasukehän koostumus on joko puhtaasta metaanista tai hiilimonoksidista koostuva. Kuitenkin tuollainen superkuuma planeetta on sikäli merkittävä tieteellinen löytö, että se osoittaa tuollaisen planeetan olevan mahdollinen. Ja mahdollisuuksien rajoissa on tietenkin sellaisen tähden olemassaolo, missä on niin paljon radioaktiivisia alkuaineita, että sen lämpötila syntyy spontaanista sekä luonnollisesta ydinfissiosta.

Tuollaisen planeetan olemassaolo tietenkin on aivan teorioiden marginaalissa, koska noita aineita ei universumissa kovin paljoa ole. Ja jotta syntyy Uraania, joka on tämän päivät tiedon mukaan kaikkein raskain alkuaine, mitä luonnosta tavataan, niin silloin pitää ensin muodostua tarpeeksi suuri ja massiivinen tähti, jotta sen ytimessä tapahtuu sellainen fuusio, missä muodostuu tuota alkuainetta, ja sitten tietenkin tuon uraanin pitää päätyä sellaiseen interplanetaariseen pilveen, jossa se päätyy osaksi planeettaa.

Superkuuman planeetan löytyminen avaa toki uusia uria myös elämän etsintään, koska siitä lähtevä lämpösäteily voisi lämmittää tuollaista kappaletta kiertävää kuuta niin, että sinne muodostuu elämää, ja tietenkin sitten tuon lämpösäteilyn pitää olla sen verran vakaata ja pitkäkestoista, että Maapallon kannalta kiinnostava eli älyllinen elämänmuoto voisi kehittyä, ja sitten tietenkin tarvitaan myös aikaa siihen, että tuo elämänmuoto sitten kykenee kehittämään tarpeellista tekniikkaa, jotta se voisi havainnoida taivaalta tulevia radioviestejä. Ja matka kivikaudelta radioteleskooppeihin ei kovin lyhyt ihmisen näkökulmasta ole.

Mutta meidän planeettamme kannalta taas ihminen on ollut vallitseva laji vasta hyvin vähän aikaa. Meidän lajimme on saanut aikoinaan tilaa ekosysteemissä meteoriitti-törmäyksen ansiosta. Joukkotuhot ovat aina avanneet tilaa Maassa sille, että menneisiin lajeihin verrattuna älykkäät sekä kekseliään lajit ovat saaneet jalansijaa maan pinnalla, koska noiden joukkotuhojen jälkeen on ravinnon saanti ollut työn takana, ja silloin tietenkin pitää eliön osata esimerkiksi kaivaa ruokaa maasta sekä mennä suojaan luolaan, jos taivaalta sattui tulemaan vaikka kova räntäsade. Jos eläin tuolloin kasteli turkkinsa, niin se sitten se saattoi menehtyä kylmään.

Eikä myöskään munia voinut jättää maahan tuossa todella ankarassa ydintalvessa, vaan olennon oli kuljetettava poikasiaan sisällään. Mutta tietenkin kastuminen oli nisäkkäällekin kohtalokasta, jos sen turkki päästi veden lävitseen.

Kun puhutaan siitä, miten olennosta tulee älykäs sekä sellainen, että se osaa tuottaa jotain esineitä, niin tarvitaan tietenkin kyky tuottaa asioita mielikuvan perusteella. Tuolloin ei vielä riitä, että olento hallitsee abstraktion, vaan sen pitää kyetä myös muuttamaan abstraktio todelliseksi esineeksi tai toiminnaksi. Tuota kykyä sanotaan “produktiivisesti toimivaksi älykkyydeksi”, ja sen kehitys tietenkin vaatii sellaiset olosuhteet, että esimerkiksi asumuksia tarvitaan lajin säilymisen kannalta.

Ja ainoastaan voimakas ilmaston muuttuminen vihamieliseksi voi aiheuttaa tilanteen, mikä suosii laadukkaita jälkeläisiä määrän sijasta. Eli tuo niin sanottu produktiivinen älykkyys syntyy vain sellaiselle lajille, jonka hermosto on niin kehittynyt, että se kykenee mallintamaan jotain asioita ennalta. Tuollainen hermosto vaatii hyvin laadukkaan jälkeläisen, jonka hoivaamiseen menee vuosia.

Kun tuo älykkyyden laji sitten kehittyy, niin koko planeetan olosuhteiden pitää olla sellaisia, että laadukkaan jälkeläisen tuottaminen on parempi vaihtoehto kuin suuren jälkeläismäärän toimittaminen luontoon. Mikäli koko planeetan ilmasto on muuttunut äkisti hyvin kylmäksi sekä karuksi, niin silloin pääsee älykäs olento niskan päälle, koska se ei tuota jälkeläisiä turhaan, mikä vie sitten tietenkin paljon energiaa.

Älykkyys ei tietenkään yksin takaa mitään sellaista, että laji alkaisi sitten rakennella radioteleskooppeja tai avaruusaluksia, vaan sivilisaation pitää tietenkin saada sen verran aikaa elää, että se kykenee sitten valmistamaan nuo laitteet. Ja itse olen joskus miettinyt, että miten monta “aloittelevaa” sivilisaatiota on esimerkiksi planeettaan törmäävä asteroidi pyyhkäissyt pois, kun se on iskenyt planeetan litosfäärin avaruuteen.

Tai sitten joku tähti räjähtää supernovana, jolloin iskuaalto iskee planeetat kappaleiksi. Toisin sanoen nisäkkäät eivät ole suorastaan kehittyneet Jurakaudella, vaan niiden tarina alkaa kivihiilikauden metsistä. Tuonkin ajan päätti joku suunnaton mullistus, joka muistuttaa laajuudeltaan Dinosaurusten joukkotuhoa.

Tuota maailmanhistorian suurinta joukkotuhoa, mitä kutsutaan “Permikauden joukkotuhoksi voidaan pitää paljon merkittävämpänä kuin Jurakauden joukkotuoa. Tuon jälkeen tietenkin olosuhteet ilmaston kannalta olivat samanlaiset kuin liitukaudella, mutta Permikauden lopun joukkotuhoa voidaan tuon takia kutsua “ensimmäiseksi joukko-tuhoksi” erotuksena siitä tuhosta, mikä tapahtui Jura-kauden päätteeksi kun meteoriitti iskeytyi Jukatanin niemimaalle, ja jonka ansiosta dinosaurukset tuhoutuivat lähes täysin.

Ydintalven  vuoksi sitten nisäkkäille kehittyi tarve hankkiutua suojaan, mutta kuitenkin alku-nisäkkäät eivät olleet päästäisiä suurempia, paitsi aivan muutamat lajit olivat noin nykyisen Jaguarin kokoisia, ja nykyään on pohdittu, että nisäkkäiden rooli tuossa dinosaurusten joukkotuhossa oli ehkä paljon suurempi, kuin mitä on edes osattu ajatella. Eli nuo melko pienet petonisäkkäät joista osa muistutti nykyaikaista kissaa verottivat tietenkin vastakuoriutuneiden dinosaurusten kantaa, mutta tietenkin suurin uhka tuli juuri noiden pienten nisäkkäiden taholta. Ne ryömivät noiden dinosaurusten pesiin, sekä avasivat munien kuoret munahampaallaan, ja joivat noiden munien sisällön.

Vaikka T-rex oli hyvin mahtipontinen eläin, niin tuollaiset maamyyrän tavoin käyttäytyvät olennot vain kaivautuivat tuon tappokoneen pesään, ja sitten ne söivät sen munat yksitellen. Ja todennäköisesti ne työnsivät vain kuononsa noiden eläinten munien kohdalla maan pinnalle, ja sitten alkoivat pidot. Toisaalta myös käärmeet saattoivat hivuttautua noiden hirviöiden pesään, kuten munakäärmeet tekevät nykyään, ja sitten ne syvät kaikki pesästä löytyneet munat. Ja varmaan alkukantaisille tarha- ja kyykäärmeille kelpasi myös vastasyntyneet dinosaurusten poikaset, joista ne saivat sitten helppoa saalista, joka surmattiin myrkyllä, niin että ne eivät sitten voineet tehdä vastarintaa tai varoittaa muita. Koska käärmeet nielevät saaliin kokonaisina, eivät nuo dinosaurukset haistaneet verta. Ja myös nykyiset käärmeet tekevät noin, kuten niiden esi-isät tekivät kauan sitten.

Kun palataan taas tuohon superkuumaan planeettaa sekä sen ehkä olemassa olevaan kuuhun, joka ei ehkä kuitenkaan ole tämä nyt löytynyt versio, niin siellä ei elämä ehkä kulje samoja teitä kuin maassa, ja syy siihen että esimerkiksi kalat eivät loista älykkyystesteissä saattaa johtua siitä, että joukkotuhot ovat vaikuttaneet vain maalla oleviin eläimiin. Kaloihin eivät nuo ydintalvet ole vaikuttaneet niin rajusti, koska valtamerissä olosuhteet ovat olleet melko vakaita, paitsi ehkä “lumipallomaan” aikana, jolloin Triaskauden joukkotuho tapahtui, ja siksi tuo meressä elävä lajisto ei tarvinnut niin suuria aivoja kuin maalla elävät eläimet, paitsi sitten eräs poikkeus on olemassa.

Nimittäin matalissa vesissä lähellä pohjaa elävät pääjalkaiset eli mustekalat, joiden piti kehittää itselleen sellainen äly, että nuo eläimet kykenevät kaivamaan ruokaa kiven kolosta, ja tietenkin niiden piti paeta haita ja eräitä varhaisia luukaloja, jotka olivat vasta kehittymässä siihen muotoon, mitä me ne tunnemme. Joten siksi tämä tursas-niminen mustekala alkoi muuttua älykkääksi. Ja tietenkin joskus olen ajatellut, että voisiko jollain kaukaisella planeetalla elää älyllinen eläin, joka muistuttaa mustekalaa, joka ehkä kuitenkin kykenisi elämään kuivalla maalla, ja ehkä tuolla kuvitteellisella olennolla voisi olla kyky kohottautua maasta ylös ja käyttää työkaluja.

Mutta kun tuota mielikuvituksen tuottamaa olentoa ajatellaan SETI- (Search for Extraterrestrial Intelligence) ohjelman kannalta, niin tuollaisesta merenlahdelta on pitkä matka siihen, että sivilisaatio kehittää esimerkiksi radioteleskooppeja. Ja kun puhutaan olennon älykkyydestä, niin ensin pitää syntyä sellainen tilanne, missä älykkyydestä on hyötyä. Tuolloin tarvitaan tilanne, missä laatu on määrää tärkeämpi, koska normaalisti esimerkiksi kalat tuottavat valtavasti jälkeläisiä taatakseen lajin eloonjäännin.

http://superkuumaplaneetta.webnode.fi

Proxima Centaurin oletettu planeetta on ehkä lopulta löydetty

Proxima Centaurin kuvitteellisen planeetan
pintaa kuuluisassa maalauksessa
jonka taiteilija David Hardy maalasi
vuonna 1972
Kuva I

Eräiden  lehtien mukaan Proxima Centaurilla eli Aurinkoa lähinnä olevalla tähdellä saattaisi olla planeetta, jolla on vastaavat olosuhteet kuin Maapallolla. Tämän planeetan olemassaoloa ei olla vielä kuitenkaan täysin varmistettu, ja muutenkin voi olla niin, että se on silti hiukan meidän maapallostamme poikkeava taivaankappale. Jos se on olemassa, niin silloin sen merkintä olisi Proxima Centauri B. Jos se kiertää Proxima Centauria tähden elämän kehässä, niin se olisi lukkiutunut, eli tämä planeetta kääntäisi jatkuvasti saman puolen Proxima Centauria kohti, joten se olisi silti hyvin paljon Maapallosta poikkeava, vaikka oletettu Proxima Centauri B olisi saman kokoinen kuin oma kotiplaneettamme. Lukkiutuneet planeetat ovat sikäli erikoisia, että niillä saattaa olla vettä, mutta juoksevana sitä esiintyisi lähinnä terminaattorilla eli valon ja pimeyden rajalla, missä olosuhteet saattaisivat olla sellaiset, että hiilipohjainen elämänmuoto voisi siellä kehittyä, mikä ei tarkoita siis suoraan sitä, että se olisi älyllinen. Ja myös älyllinen elämänmuoto voisi olla hyvin paljon erilainen, kuin mitä itse olemme.

 Mutta lukkiutuneen planeetan ero Maapalloon nähden on sikäli silmiinpistävä, että sillä voisi olla  erilaisia ilmastovyöhykkeitä, jotka ovat nyt pystyssä tuon planeetan keskustähteen nähden, ja  vaikka sen päiväpuoli on polttavan kuuma, varsinkin silloin jos tuo punainen kääpiötähti alkaa purkautua, niin silti sen terminaattorilla ja pimeällä puolella voisi olla elämää, joka olisi hiilipohjaista, mutta nuo pystyssä olevat ilmastovyhykkeet mahdollistavat sen, että teoriassa sillä voisi olla monenlaisia elämänmuotoja, joista osa voisi käyttää ammoniakkia liuotteena veden sijasta, ja tuon planeetan jääkylmällä varjopuolella voisi olla esimerkiksi ammoniakista muodostuneita valtameriä, vaikka terminaattorilla olisi juoksevaa vettä.

Tai tuo elämä voisi saada energiansa vulkaanisesta lämmöstä, mutta se vaatisi tietenkin sitä, että tuon taivaankappaleen ydin olisi sula. Eli sillä pitäisi olla joko niin paljon radioaktiivisia aineita, jotta tuon planeetan ydin olisi sulana, tai sitten sillä pitäisi olla massiivinen kuu, tai sen itsensä pitäisi kiertää toista planeettaa jotta vuorovesivoimat ravistaisivat sen ydintä sulaan tilaan. Mutta toki se että siellä olisi elämää, ei tarkoita sitä, että se elämä olisi älyllistä. Se voisi käsittää esimerkiksi leviä, erilaisia kasveja sekä bakteereja, joiden aineenvaihdunta on täysin sopeutunut sille ilmastonvyöhykkeelle, millä se sattuu elämään.

Mutta jotta tuolla planeetalla olisi elämää, pitäisi sillä olla kaasukehä, mikä vaatii magneettikentän, jotta keskustähdestä lähtevä aurinkotuuli ei puhalla kaasukehää avaruuteen, ja magneettikenttä vaatii sitä, että planeetalla on sula ydin, joka synnyttää magneettikentän pyöriessään kuin valtava generaattori. Jos Proxima Centaurilla on Maan kaltainen planeetta, niin se on ainoa toista tähteä kiertävä taivaankappale, jonka voisimme teoriassa saavuttaa inhimillisessä ajassa, niin että jos me lähetämme tutkimusalluksen sinne, niin näiden aluksen lähettäneiden tutkijoiden lapsenlapset sitten voisivat päästä tutkimaan sen antamia tutkimustoloksia. Mutta kaikkein kiehtovin ajatus olisi älyllisen elämän mahdollisuus tuollaisella Punaisen kääpiötähden planeetalla. Se voisi olla mahdollista silloin, jos elämänmuoto muuttaa sille toiselta planeetalta.

Eli otetaan vaikka tilanne, missä kaksoistähtijärjestelmän keskustähti räjähtää supernovana, ja sen planeettajärjestelmä tuhoutuu. Tuolloin sillä elävä sivilisaatio voisi muuttaa kaksoistähtijärjestelmän tooisen osapuolen planeetoille, olettaen että tuo toinen osapuoli olisi vaikka kaksi kertaa Pluton etäisyydellä keskustähdestä oleva punainen kääpiötähti. Tuolloin muutto voisi tapahtua melko kehittymättömillä aluksilla, vaikka niitä tarvittaisiin todella paljon, mutta muuten tuollaisella lukkiutuneella planeetalla olevat ilmastonvyöhykkeet olisivat niin kapeat, että siellä ei todennäköisesti muodostuisi älyllistä elämää, vaikka mikään ei tätä kuitenkaan sulje pois. Eli kaikki planeetat eivät ole Maapallon kaltaisia, ja mikään elämänmuoto ei varmasti tule koskaan olemaan kopio Maapallon elämästä, ja se tarkoittaa sitä, että mikä hyvänsä vaihtoehto voisi olla mahdollinen, kun puhutaan toisen taivaankappaleen elämänmuodoista.

Linkki aiheesta kertovaan artikkeliin http://rfmcdpei.livejournal.com/5107049.html

pseudotiedetta.blogspot.fi