Poliisille uusi GPS- eli paikannuslaitteita ampuva ase on varmasti mieleinen väline, mutta sillä voi sitten olla myös sotilaallisia tarkoituksia.

Poliisi on saamassa lopulta sellaisen välineen, mitä se tarvitsee kun joku henkilö lähtee karkuun pysäyttävää virka-autoa. Tuo välinen on peräluukkuun ammuttava GPS-paikannin, jonka avulla voi poliisi seurata kohdettaan etänä erittäin pitkältä matkalta, ja sen toivotaan vähentävän tuhoisia takaa-ajoja, kun poliisi voi esittää kohteensa poistuneen sen näköpiiristä. Takaa-ajot ovat tietenkin hyvin näyttäviä, mutta niissä hyvin helposti loukkaantuu ihmisiä.

Joten sen takia tuollaista GPS-laitetta voidaan käyttää siihen, että poliisi voisi seurata kohteen etenemistä konsolissaan olevan tabletin välityksellä. Tuota samaa laitetta voidaan käyttää myös esimerkiksi ohjustukikohdan paikantamiseen niin, että noiden ohjusten huoltamiseen  tarvittavien välineiden sekaan asetetaan  tai niiden mobiililaukaisualaustojen kylkeen ammutaan tuollainen laite, joka sitten kertoo viholliselle, mistä tuollaisia ohjuksia sitten voidaan etsiä. Eli esimerkiksi hydratsiinin kuljetukseen käytettävien laitteiden kylkeen asennettaan tuollainen väline, millä sitten paikallistetaan noiden aseiden sijainti. Sama voidaan toki tehdä sellaisille välineille, joita käytetään esimerkiksi ydinaseissa tarvittavan uraanin rikastamiseen.

Mutta kun tästä GPS-laitteesta on tulossa todella tehokas sekä monikäyttöinen väline pysäytysoperaatioihin, eli tuo laite voidaan ampua kohteeseen sitä varten valmistetulla aseella, haulikolla, jolloin ovikranaatin paikalle on asetettu tuollainen satelliittipaikannin tai mellakkakiväärillä, jolla voidaan sitten ampua isompia välineitä, joilla on paljon suurempi akkukapasiteetti kuin pienillä laitteilla. Mutta ongelma tulee siinä, jos tuo pysäytys on kuitenkin pakko tehdä, joten silloin kannattaa käyttää elektromagneettista asetta, missä noiden GPS-laitteiden yhteyteen on laitettu suuritehoinen kondensaattori, joka sitten indusoi ajoneuvon kuoreen sähkövarauksen, mikä vaikuttaa kuin EMP-pulssi.

Sen ansiosta ajoneuvon ajotietokone tuhoutuu sekä myös muu elektroniikka vaurioituu, ja esimerkiksi elektromagneettinen sytytys ei enää toimi. EMP-pulssin vaikutus perustuu siihen, että ne siirtävät johtimiin ylijännitettä, jolloin tietokoneiden ROM-piirit tuhoutuvat, ja tuolloin esimerkiksi ajoneuvon hallintalaitteet muuttuvat käyttökelvottomiksi. Jos tuollainen elektromagneettinen sähköpamppu asennetaan esimerkiksi torpedon kärkeen, niin silloin voidaan sukellusveneen elektroniikka lamauttaa muutamassa sekunnissa, ja jos esimerkiksi kauppalaivaan on asennettu ylitehokas radiolähetin sen sonarin yhteyteen, niin silloin se voisi lamauttaa esimerkiksi ydinsukellusveneen elektroniikan, jolloin James Bond-tyyppinen ydinaseen kaappaaminen voi olla mahdollinen.

Toisaalta laivat voidaan varustaa myös ylitehokkaalla mikroaaltolähettimellä tai MASER:illa, joka sitten varmasti tuhoaa sukellusveneen jopa kilometrin syvyydestä. Tuollaiset veden alle asennetut mikroaaltolähettimet voivat aiheuttaa vaaratilanteita myös pinta-aluksille, koska ne sitten kuumentavat alusten pohjaa, joka voi sitten alkaa sulamaan. Elektromagneettisten aseiden ongelmana on se, että niiden valmistaminen on melko helppoa, eli mikroaaltolähettimen tai magnetronin pystyy jokainen ihminen hankkimaan muutamalla kympillä haltuunsa. Jos tuo väline sitten asennetaan metalliseen suppiloon, niin silloin sen lähettämää keilaa voidaan hallita tehokkaasti. Ja kuten tiedämme, niin ilmaan suunnattu mikroaaltokeila muistuttaa eräällä tavalla esimerkiksi haulikon haulipanosta, jolla ammutaan esimerkiksi lintuja.

Mikroaaltolaitteilla voidaan luoda supertehokas elektroninen suojamuuri kaupungin ympärille, eli käytetään vierekkäin asennettuja mikroaaltolähettimiä, joiden avulla tehdään kaupungin ympärille sellainen elektromagneettinen muuri, josta eivät STEALTH-pommittajat pääse läpi, mutta niiden käyttö esimerkiksi ilmatorjunnassa on sikäli houkuttelevaa, että nuo välineet eivät ole mitenkään riippuvaisia patruunoista, vaan niiden käyttöä rajoittaa lähinnä ylikuumenemisilmiö, joka aiheuttaa lopulta sitten mikroaaltolähettimen sulamisen, mutta toki tuo ongelma voidaan ratkaista sillä, että lähetintä jäähdytetään vedellä, kuten tehdään myös normaalissa polttomoottorissa. Miksi tuo laite on erityisen käyttökelpoinen nimenomaan sota-aluksessa, on se että niissä on aina sähkövirtaa käytettävissä, ja samoin laivan ympärillä olevaa vettä voidaan käyttää noiden laitteistojen jäähdykseen.

pimeakronikka.blogspot.fi

Kun puhutaan kokonaisuuksista, niin kaikki asiaan liittyvä pitää mainita, ja tuo koskee myös aserajoitusneuvotteluja

Mietittäessä esimerkiksi ydinaseiden vähentämistä, niin silloin meidän pitää miettiä kokonaisuuksia, eli sitä minkälaisia aseita kenelläkin on. Eli toisin sanoen esimerkiksi pelkkä kärkien määrä ei merkitse ydinaseiden rajoittamisessa kaikkea, vaan myös kärkien tyyppi pitäisi miettiä, kun sopimustekstejä laaditaan. Toisin sanoen kun puhutaan ydinaseiden vähentämisestä, niin pitäisi puhua enemmänkin noiden kärkien iskuvoiman rajoittamisesta tai noita aseita hallussaan pitävien maiden ydinräjähteissä käytettävää materiaalia sisältävien varastojen määrästä kuin siitä, kuinka paljon kärkien määrää vähennetään.

Jos mietitään sellaista vaihtoehtoa, että jollain valtiolla on  kaksi ydinkärkeä, joista molempien teho on 50 megatonnia, niin kyseessä ei ole mikään pieni iskuvoima, ja kun mietitään esimerkiksi ydinasemateriaalin määrittelyä, niin pitää muistaa sellainen asia, että noiden aseiden tuhovoima perustuu ydinfuusioon, jossa pieni fissiopommi "sytyttää" sen lähellä olevan litiumin fuusioitumisen, eli tuolloin syntyy sama reaktio, kuin mitä tapahtuu tähtien ytimessä, ja siksi noita fuusiopommeja eli lämpöydinaseita tai "vetypommeja" hallusaan pitävien valtioiden hallussa pitämä fissiomateriaalin eli lähinnä plutoniumin määrä saattaa olla verraten pieni verrattuna noiden aseiden iskuvoimaan.

Kuitenkin on olemassa valtioita, joiden hallussa olevan ydinaseistuksen iskuvoima on kokonaisuudessa melko vaatimaton, jos sitä verrataan esimerkiksi supervaltoihin verrattuna, mutta niiden hallussa olevien räjähteiden tekninen taso on erittäin korkea, ja niiden teho perustuu huippuluokan tietokonetekniikkaan sekä STEALTH-ratkaisuihin, ja osa valtioista on panostanut ns. "epäkonventionaaliseen" ydinaseistukseen, jolla tarkoitetaan lähinnä "salkkuydinpommeina" tunnettuihin välineisiin. Nuo äärimmäisen pienet ydinaseet ovat ikään kuin kannettavia räjähteitä, joiden  koko on niin pieni, että ne voidaan sulloa vaikkapa jääkiekkolaukkuun, ja salakuljettaa operaatioalueelle esimerkiksi kommandomiesten toimesta.

Tuon aseen pieni koko mahdollistaa sen, että tuo ryhmä voi soluttautua vaikka vihollisen komentokeskukseen, ja laukaista tuollaisen SADM (Special Atomic Demolition Munition)- aseen tuon komentokeskuksen sisäpuolella, jolloin  tuho on varmasti todella suuri, jos tuon keskuksen kaikki välineet tuhotaan tuollaisen panoksen avulla. Toki tuollaiset 1-10 kilotonnin välineet sopivat muihinkin tehtäviin kuin vain solutettaviksi vihollisen tukikohtiin, eli niitä noidaan käyttää syvyyspommeina tai myös tavallisiin ydiniskuihin.

Eli SADM voidaan toki asentaa rakettien kärkeen tai se voidaan pudottaa helikopterin ovesta veteen, jos kohteena on esimerkiksi ydinsukellusvene. SADM voidaan liittää myös vedenalaiseen robottiin,ja ajaa suoraan vihollisen laivaston tukikohtaan, ja tuollaisen aseen tuhovoima  riittää esimerkiksi lentotukialusten pohjan repimiseen auki. Kuitenkin nykyään SADM:n kaltaiset välineet ovat jäämässä historiaan, koska niitä ollaan korvaamassa esimerkiksi mikroaaltopommeilla, ja myös esimerkiksi kannettavilla ECM-laitteilla, joiden tarkoitus on häiritä langattomien viestiverkkojen toimintaa häirintäsingaaleilla sekä varsinaisilla radio- eli EMP- pommeilla, joiden teho perustuu samaan asiaan kuin mirkroaaltopommienkin, eli pommin voimanlähdettä joko puristetaan räjähteellä tai sitten käytetään sysäyskondensaattoreita, joiden antama teho on valtava verrattuna paristoihin.

Noiden kondensaattoreihin perustuvien laitteiden etuna on se, että ne eivät näy räjähdeilmaisimilla, ja ne voidaan ladata monta kertaan uudestaan. Ja noiden välineiden käyttö ei herätä muuten huomiota, kuin että niiden vaikutusalueelta kaikki elektroniikka tuhoutuu, ja valot sammuvat. Tuollaista kondensaattoreihin perustuvaa EMP-pommia voidaan käyttää niin, että joku henkilö vain kävelee salkku kädessään, ja sitten hän vain painaa salkussaan olevaa virtakytkintä, joka laukaisee ultravoimakkaan radioaallon, joka on ihmiselle muuten vaaraton, paitsi jos hänellä sattuu olemaan sydämentahdistin.

Tuollaisia kondensaattoreita voidaan tehdä tinapaperista ja hillopurkeista, joten joku voi esimerkiksi suunnitella murtoa, missä kohteen hälytysjärjestelmät lamautetaan EMP-pulssilla, jotta rosvot saavat toimia rauhassa. EMP-aseiden toiminta on sikäli erikoista, että radiopommit eivät vahingoita ihmistä, mutta elektroniikan ne tuhoavat. Mikroaaltopommit taas ovat ihmiselle vaarallisia, ja ne tuhoavat myös taistelumateriaalia tehokkaasti kuumentamalla metalleja punahehkuiseksi. Joten ne varmasti aiheuttavat esimerkiksi ammusten kuumenemista sekä niiden sisällön räjähtämistä. Niiden etu ydinpommiin nähden on erittäin tarkka tuhoalue ja se, että noiden välineiden sisältö ei ole myrkyllistä, ja niiden valmistaminen ei vaadi mitään erityisiä kemikaaleja, joten noiden "E-aseiden" valmistus voidaan pitää salassa tehokkaammin kuin minkään muun pommityypin. Eli niiden valmistamiseen tarvitaan vain virtalähde sekä kuparilankaa, jolloin noiden pommien valmistamisesta ei jää yksikään valtio kiinni, ennen kuin se käyttää noita EMP-aseita.

pimeakronikka.blogspot.fi