North Korean nuclear facility Yongbyon Nuclear Scientific Research Center

http://crisisofdemocracticstates.blogspot.fi/p/north-korean-nuclear-facility-yongbyon.html

http://crisisofdemocracticstates.blogspot.fi/p/north-korean-nuclear-facility-yongbyon.html

Miksi Tseljabinskin ympäristössä on korkeita säteilyarvoja?

Majak 2009
(Wikipedia)

Kimmo Huosionmaa


https://sites.google.com/view/satelyarvotylittyneet/etusivu

Se että Tseljabinskissä on mitattu erittäin korkeita säteily pitoisuuksia on hyvin vakava juttu.  Tämä asia herättää hieman huolta, koska tuossa paikassa sijaitsee Tseljabinskin ydinjätteiden käsittelylaitos, missä on ennenkin sattunut onnettomuuksia.Itseasiassa tuossa paikassa on kaksi ydinmateriaalin käsittelyä suorittavaa laitosta, joista toinen on ydinjätteiden käsittelylaitos joka tunnetaan nimellä Majak, ja toinen taas on keskittynyt ydinaseiden kehittämiseen.


Tuo jälkimmäinen laitos on erittäin salainen, ja sillä ei ole muuta tekemistä Majakin laitoksen kanssa, kuin että Majak toimittaa sille materiaalia ydinaseita varten. Samoin Majakin epäiltiin joskus kylmän sodan aikaan olleen lähinnä ydinaseiden valmistamiseen erikoistunut laitos, jossa ydinreaktorien plutoniumia otetaan talteen aseiden valmistamista varten.


Tuo ydinaseisiin tarkoitetun korkearikasteisen  plutoniumin talteen otto tapahtuu sentrifugien avulla. Tuota menetelmää kutsutaan nimellä “keskipako erotus",  ja sen toimintamalli on sellainen, että sentrifugin päässä olevaan astiaan laitetaan ydinjätettä, mikä kuumennetaan hyvin korkeaan lämpötilaan, ja sitten tuota astian päästä otettua liuosta johdetaan kouruun, mistä se sitten johdetaan säiliöön. Tuossa prosessissa sitten voi tapahtua niin, että jos tuon sentrifugin nopeus kohoaa liian korkeaksi, niin silloin tuonne säiliöön ohjataan liian rikasta seosta. Ja tästä sitten on seurauksena ydinfissio.


Tämän  ilmiön epäillään olleen syynä erääseen maailman tuhoisimmista ydinonnettomuuksista. 1950-luvulla Majakin laitoksessa tapahtui onnettomuus, missä ilmeisesti liian nopeasti pyörivä sentrifugi aiheutti spontaanin ydinreaktion.  Tuo onnettomuus salattiin aikoinaan medialta, mutta puhutaan että se ei ollut ainoa ydinlaitos, missä on tällaista tapahtunut. Nimittäin tämän takia nuo tietokonevirukset, joita NSA  on kehittänyt esimerkiksi Iranin ydinohjelman vakoilua varten.


Noiden ohjelmien tarkoitus on tunkeutua Linux-käyttöjärjestelmän sisään, ja välittää tietoja sen toiminnoista. Nimittäin jos noiden ohjelmien avulla onnistutaan lisäämään sentrifugien pyörimisnopeutta, niin silloin kyseessä on tilanne, missä tuollainen rikastus yksikön sentrifugi alkaa tuottaa liian rikasta plutoniumia, ja tuloksena on sitten ydinräjähdys.


Kun keskustellaan tilanteesta, missä näitä sentrifugien nopeuksia on ilmeisesti säädetty, niin silloin mieleen tulee sellainen erikois sodankäynnin ohjelma, jota kutsutaan nimellä “Operation Merlin”, missä pyrittiin luomaan Linux käyttöjärjestelmää varten tehtyjä viruksia, jotka pyritään sulauttamaan käyttöjärjestelmään sen päivitysten mukana, ja sitä kautta ottamaan nuo järjestelmät hallintaan.


Tuon ohjelman kohteena olisi sitten valittu nimenomaan jälleen käsittelyä sekä rikastusta suorittavat ydinaseiden tuottamiselle tärkeitä laitoksia.sekä myös varsinaisten ydinreaktorien kiertovesipumput sekä myös itse reaktorit, joiden toimintaa voidaan tehokkaasti häiritä esimerkiksi laukomalla toistuvasti reaktorin hätäpysäytys järjestelmiä. Samoin nuo virukset voivat aiheuttaa kiina-ilmiön, eli reaktorin sydän voi sulaa, jos sen jäähdytysvesikierto katkaistaan.



https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/virallinen-raportti-venajalta-myontaa-viimein-sateilyarvot-ylitetty-lahes-tuhatkertaisesti-tseljabinskin-lahella/6665610#gs.h88TfbM

https://en.wikipedia.org/wiki/Closed_city

https://fi.wikipedia.org/wiki/Majak


https://avoimenkoodinmaailma.blogspot.fi/

NASA:n kehittämä mikroaaltoraketti eli "Mahdoton moottori" avaa reitin Marsiin, ja se itse ei tarvitse polttoainetta ollenkaan.

Mikroaaltomoottorin malli

Kuten olemme lehdistä saaneet lukea, niin NASA on saanut oman mikroaaltoon perustuvan moottorinsa toiminaan. Se on paljon tehokkaampi laite kuin muutamat muut kokeilut, joita ovat esimerkiksi aurinkopurje tai muut vastaavat raketit, kuten esimerkiksi valoon perustuva  fotoniraketti, mikä perustuu yksinkertaisesti siihen, että myös fotonit eli valon hiukkaset saavat aikaan työntövoimaa, ja niin saa näköjään myös tämä uusi mikroaaltoon persutuva rakettimoottori, jonka toimintaperiaate on siinä, että mikroaaltoja laitetaan kimpoamaan rakettikammioossa moottorin etuosasta taaksepäin, jolloin ne työntävät rakettia eteenpäin.

Se miksi tuo lehdissä huomiota osakseen saanut moottori on ollut tähän mennessä nimeltään "mahdoton raketti", johtuu siitä, että tuossa välineessä ei käytetä mitään varsinaista polttoainetta, vaan työntövoima luodaan mikroaaltojen avulla, mikä tekee tuosta laitteesta todella houkuttelevan välineen, kun ajatellaan lentoa kohti Mars-planeettaa, mihin tuolla välineellä päästäisiin noin 70-vuorokaudessa. Idean tuohon moottoriin on mahdollisesti antanut fotoniraketti, jossa mikroaaltojen paikalla käytettäisiin valoa, mutta kun puhutaan sopivan valonlähteen löytämisestä, niin silloin on ollut vaikeata.

Näet tuon fotoniraketin työntövoima on ollut vain miljoonasosan esimerkiksi ionimoottorin antamasta työnnöstä, ja sen kiihdyttäminen täyteen nopeuteen olisi kestänyt jopa vuosikymmenien ajan. Fotoniraketin pakokaasujen eli fotonien nopeus on sama kuin valon nopeus, joten tuolla laitteella olisi ollut mahdollista saavuttaa tuo "kosminen nopeusrajoitus". Mutta tuota rakettia kujettavan valopatsaan luominen on ollut hiukan hankalaa, ja siksi on ideoitu esimerkiksi antimateriamoottoreita, jotka kuitenkin ovat olleet liian vaarallisia toteutettaviksi.

Tuo mikroaalto voidaan ehkä korvata turvallisemmalla radioaallolla, joka suunnataan raketin takana olevaan metalliseen levyyn, ja tuolloin alus saisi työntövoimaa siitä, kun radioaalto pannaan kimpoamaan sen takana olevasta metallilevystä. Mutta tuo on tietenkin vain kosmeettinen muutos tuohon mikroaaltoon persutuvaan moottoriin, joka itse ei tarvitse mitään polttoainetta, mutta mikroaaltojen kehittämiseen käytettävä magnetroni tietenkin tarvitsee sähkövirtaa, joka pitää tuottaa joko kemiallisesti polttokennoilla, ydinreaktorilla tai aurinkopaneeleilla, joiden avulla voidaan virtaa tuottaa tietenkin vain verraten lähellä Aurinkoa.

Tuo moottori voidaan asentaa mihin tahansa avaruusalukseen, jossa sitä sitten voidaan käyttää esimerkiksi pienen ydinreaktorin avulla, ja tuollainen korkeasti rikastettua plutoniumia käyttävä reaktori voidaan asentaa X37B:n kaltaisen sukkulan rahtitilaan, ja tuolloin kyseinen avaruussukkula voisi operoida melkein missä päin aurinkokuntaa hyvänsä. Jos kehitetään reaktori, joka käyttää polttoaineessa ydinaseplutoniumin rikastustasoa tai keinotekoista alkuainetta kuten Neptuniumia, Kaliforniumia tai Einsteiniumia, niin silloin siitä voidaan tehdä erittäin pieni.

Ja kun varsinaista ajoainetta ei tarvita, niin tuo laukaisu voidaan salata yleisöltä, jos niin tahdotaan tehdä. Eli tuolloin ylimääräinen polttoaine ei aiheuta mitään muutoksia normaaliin laukaisuun verrattuna, ja kun käytetään korkeasti rikastettua plutoniumia voiman tuotantoon, niin silloin ei reaktorista kovin suurikokoista tule, eli ehkä tuollainen ison säilykepurkin kokoinen atomivoimala olisi tuolloin mahdollista rakentaa.

http://jalopnik.com/why-nasas-impossible-engine-is-likely-just-that-1616224512

vapaaverkkojulkaiseminen.blogspot.fi