Showing posts with label fullereeni. Show all posts
Showing posts with label fullereeni. Show all posts

Monday, July 3, 2017

Miten korkea talo voidaan rakentaa? Sekä pohdintaa siitä, millainen olisi ehkä joskus kaukaisessa tulevaisuudessa rakennettava talo, joka voisi ulottua avaruuteen asti?

Burj Khalifa 828 metriä korkea rakennus Dubaissa

Sitä kuinka korkea talosta voidaan tehdä ei olla varmoja. Se miten rakennus rakennetaan määrää sen, kuinka korkea siitä voidaan tehdä. Jos rakennus on korkea sekä' "hoikka", niin silloin sen rakenteiden paine kohdistuu paljon pienemmälle alueelle kuin leveämmässä rakenteessa. Ja tuolloin eteen tulee se sama asia, kuin miksi esimerkiksi sormenpäällä annettavat iskut on kielletty karatessa. Jos iskuvoima osuu pienelle alueelle, niin silloin se murtaa tehokkaasti luuta, jolloin se on vaarallisempi kuin nyrkillä annettu isku. Tuo johtuu siitä, että iskuvoima osuu tuolloin pienemmälle alueelle, mikä sitten saa aikaan esimerkiksi rintalastan murtumisen.


Samalla tavoin leveä rakennus on sikäli helpompi rakentaa korkeaksi, että siinä paine kohdistuu suuremmalle alueelle, mikä tekee rakenteesta kokonaisuutena painavamman, mutta yksittäiseen komponenttiin kohdistuva paine on tuolloin pienempi, ja rakennus on muutenkin vakaampi kuin mitä se olisi perinteisellä pilvenpiirtäjien rakentamiseen käytetyllä menetelmällä, missä talosta tehdään hyvin pitkä sekä kapea. Tuolloin liian korkea talo alkaa horjua, mikä tekee sen ylimmissä kerroksissa oleilusta hiukan erikoisen kokemuksen, mutta samalla aiheuttaa sen rakenteissa käytetyn teräksen väsymisen.


Se sitten saattaa aiheuttaa lopulta sen, että pilvenpiirtäjä katkeaa yläpäästään. Kun halutaan tehdä uuden sukupolven taloja, joiden korkeus on yli 500 metriä, niin silloin pitää kehittää uusia arkkitehtonisia menetelmiä, joilla rakenteesta tehdään vakaa sekä samalla sellainen, että tuuli ei pääse tarttumaan sen rakenteisiin, jolloin sen huippu alkaa heilua. Tuolloin voidaan soveltaa sellaista hybridi-muotoa, missä yhdistyvät pyramidin sekä pilvenpiirtäjän muodot, ja esimerkiksi 828 metriä korkea  Burj Khalifa eli epäviralliselta nimeltään "Dubai tower" on hyvä osoitus tuon muodon toimivuudesta. Tuo talo on maailman korkein rakennus, ja se on tuon arkkitehtonisen yhdistelmä-tyylin perikuva, jonka tarkoitus on tehdä talosta sellainen, että sen muoto jakaisi painoa mahdollisimman laajalle alueelle.


Kuitenkin se mikä tekee äärimmäisen korkeista taloista vaarallisia on se, että jos joku sattuu avaamaan oven katutasossa sekä samaan aikaan katolla aiheutuu talossa sitten erittäin voimakas läpiveto, joka voi aiheuttaa sen, että esimerkiksi ihminen lähtee lentoon, jos hän sattuu seisomaan oviaukossa. Tämän kaltaisen talon muodon ongelma on siinä, että tuolloin talon kattopinta-ala muuttuu todella pieneksi, mikä saattaa vaikeuttaa pelastustöitä. Nykyaikainen pilvenpiirtäjä varustettaneen sellaisilla avattavilla pelastautumista varten tehdyillä kanavilla, jotka pudotetaan erityisistä renkaista, kun niitä tarvitaan. Tuollaisten hieman katiskaa muistuttavien kanavien läpi esimerkiksi öljynporauslauttojen työläiset evakuoidaan. Mutta silti pilvenpiirtäjän katolta täytyy ihmisiä voida evakuoida myös helikoptereilla, jolloin esimerkiksi CH-47 "Chinook" helikoptereihin asennettujen pelastus-ramppien avulla, jotka muistuttavat hiukan keskiaikaista valtaus-siltaa, paitsi että ne on asennettu helikopteriin.


Tuota kattoa voidaan käyttää myös muiden kuin massa-evakuointia vaativien tehtävien hoitoon, eli myös vaikkapa sydäninfarktin sattuessa voidaan sen kautta viedä potilas lääkintähelikopteriin, eli myös sairastapauksen varalta pitää tuollaisessa talossa olla sellaiset suunnitelmat, että mitä kautta potilaat viedään pois, jos he tarvitsevat pikaista lääkärin antamaa apua, ja tuollaisessa talossa pitää jo valmiiksi olla ensihoitajat, joilla on mahdollisuus aloittaa elvytys jo paikan päällä, sekä muulla henkilökunnalla osaamista myös esimerkiksi tulipalojen varalta. Sekä tietenkin tiedot siitä, mihin esimerkiksi juuri sydänkohtaus-potilas viedään sillä kertaa. Yleensä sääntö sanoo alas, mutta kuitenkin myös katolle voidaan mennä, jos helikopteri sitten vain tietää mistä, se henkilön hakee, eli tämän takia tuollaisten pilvenpiirtäjien katoilla pitää olla tila, mihin voidaan laskeutua helikopterilla, jotta esimerkiksi ruuhkat voidaan ohittaa tehokkaasti.


Samoin jossain marginaalisessa tapauksessa pitää SWAT-ryhmän päästä taloon katon kautta, jos sen sisällä sattuu jotain kamalaa tapahtumaan, eli vaikka ovella on turvamiehet, niin silti joku voi päästä aseen kanssa johonkin toimistoon, jolloin tietenkin pitää lainvalvojien päästä selvittämään tilannetta. Ja tulipalon sattuessa pitää sprinklerit rakentaa siten, että jokaiseen kerrokseen menee oma järjestelmänsä, mikä tietenkin lisää rakenteiden painoa. Ja kun insinööri tekee työtään, niin hän tietenkin kohdentaa kaikki järjestelmät, jotta niiden toimivuudesta voidaan olla varmoja. Eli niissä kerroksissa mihin kaikkein suurin ihmismäärä kohdentuu pitää olla sellaiset poistumistiet, että niihin ei tule mitään "pullonkauloja", vaan kaikki pääsevät helposti ulos.


Mutta kun palataan rakennusten korkeuteen, niin tietenkin esimerkiksi fullereeniputkilla voidaan toteuttaa äärimmäisen kevyitä sekä korkeita rakenteita, joilla voidaan periaatteessa toteuttaa sellainen "baabelin torni", millaista kukaan ei koskaan ole ennen edes ajatellut. Kun puhutaan ajatuksesta, että ihminen joskus rakentaa talon, joka ulottuu maapallon kiertoradalle asti, niin silloin tietenkin puhutaan valtavasta kolossista, joka vie erittäin suuren maa-alueen, koska sen pitää olla mahdollisimman laaja. Mutta kun ajatellaan esimerkiksi ionimoottoreiden käyttöä rakenteiden keventämisessä, niin silloin voitaisiin ajatella, että joku päivä ihminen valmistaa tuollaisen "Raamatun tornin", jonka hän sitten kohottaa kiertoradalle.



Tekniikka voisi perustua siihen, että tuollainen valtava pyramidimainen rakenne valmistetaan fullereenista. Tuolloin  sen ulkopinnoille asennetaan ionimoottorit, joilla tuon rakennelman painoa vähennetään.  Tuossa mielikuvituksen luomassa rakennelmassa voisi olla sellaiset laitteet, että ne vetävät ionimoottoreilla sen yläpäätä kohti taivasta, mutta tietenkin sähkökatko voisi aiheuttaa sen romahtamisen. Kyseisen seikan takia rakennelma pitää tehdä sellaiseksi, että se on rakennettu ikään kuin valtavasta määrästä hydraulisia mäntiä, jotka saavat sen putoamaan hallitusti kohti maan pintaa, kun sen valtava paino putoaa pois ionimoottorien päältä, kun ne sammuvat virran katketessa.



Tuollaisen valtavan rakennuksen tarkoitus voisi olla sellainen, että sen katolta voidaan laittaa satelliitteja suoraan avaruuteen, ja sen kannattelu ionimoottoreilla johtuu siitä, että nuo välineet ovat huoltovapaita. Eli niissä käytettävät magneetit eivät juuri kulu, mutta tuo rakennus vaatii tietenkin valtavan teknisen kehityksen lisäksi suuren rahoituksen. Mutta kun puhutaan sen erosta avaruushissiin, niin tuo avaruushissi on oikeastaan vain putki, joka roikkuu taivaalla olevan asteroidin varassa, ja sen avulla nostetaan satelliitteja avaruuteen yksinkertaisesti putkessa olevan GAUSS-radan avulla. Tuolloin nuo laitteet asennetaan putken ympärillä olevalle nostotasolle, ja sitten tuo magneettien ketju kiskaisee alustan kohti taivasta.



Tämä "Baabelin torni" taas on talo, jonka katolla astronautit voisivat operoida siten, että he vain astuvat painekammioon, mikä toimii samalla hissinä. Eli he voivat astua maan pinnalta taloon, käydä vaihtamassa avaruuspuvut päälleen ja astua hissiin, mikä vie heidät kohti talon kiertoradalla olevaa kattoa. Kyseinen talo on kuitenkin vain mielikuvituksen tuotetta, mutta ehkä teknisesti samalla tavoin toteutettavissa kuin avaruushissi. Mutta tämä nyt on sitä fantasiaa, mitä aina välillä tulee myös minun aivoihini.


https://www.citylab.com/design/2012/08/there-limit-how-tall-buildings-can-get/2963/

https://pimeakronikka.blogspot.fi/

Thursday, May 25, 2017

Sydämentahdistimen kaltainen tekninen doping on uusi tapa parantaa suoritusta


Sydämentahdistin on teoriassa erittäin yksinkertainen doping-väline. Sen avulla voidaan sydämen sykettä tasata tehokkaasti, mikä sitten mahdollistaa tehokkaamman suorituksen, kuin mihin henkilö muuten kykenisi. Elektroninen doping tarkoittaa siis elektroniseen kojeeseen perustuvaa suorituskyvyn parantamista. Tuolloin puhutaan esimerkiksi sydämentahdistimen käytöstä muuhun kuin sydänvian korjaamiseen. Elektronisen dopingin käsite kattaa myös esimerkiksi sähkön avulla annettavan lihaksiin kohdistuvan  stimulaation. Kyseisiä laitteita saa tilata postimyynnistä.

Samoin esimerkiksi sähköisen stimulaation antamista aivojen mielihyväkeskuksiin harjoittelun aikana voidaan kutsua elektroniseksi dopingiksi. Sähköisten kojeiden avulla voidaan esimerkiksi voidaan suoritusta parantaa ilman, että mitään kemikaaleja tarvitsee käyttää. Toki niillä voidaan myös tuhota urheilijan ura siten, että päähän kiinnitetään elektrodi, joka ärsyttää sähköisesti niitä aivojen alueita, jotka ohjaavat inhon tunnetta. Tuollainen elektrodi voi olla esimerkiksi kolikon kokoinen laite, joka kiinnitetään liimalla tiettyyn osaan ihmisen päätä, ja tietenkin jos väärää aivoaluetta stimuloidaan, niin silloin henkilön harjoittelusta tulee pelkkää tuskaa.

Tämä sähköinen ärsyke voidaan antaa kannettavalla laitteella, jonka elektrodit asetetaan henkilön päähän urheiluharjoittelun aikana. Tuolla tekniikalla voidaan harjoittelun antamaa mielihyvää maksimoida, jolloin henkilö sitten alkaa nauttia urheilusta aivan uudella tavalla. Se sitten tietenkin lisää harjoittelun motivointia ja auttaa sitä kautta parantamaan suoritusta. Kuitenkin myös tulevaisuuden nanokoneet sekä nanotekniikka yleensä saavat aikaan uuden sukupolven dopingin syntymisen. Ihmisen elimistöön voidaan tuossa mallissa lisätä nanokoneita, eli molekyylejä jotka sitten maitohappojen vapautuessa elimistöön vapauttavat happea henkilön vereen.

Tuollainen doping olisi varmasti tehokasta sekä huomaamatonta. Se perustuu siihen, että kun henkilö rasittuu, niin hänen elimistönsä muuttuu happamaksi. Tuo happamuus johtuu hiilidioksidin vapautumisesta vereen, ja silloin nuo molekyylit voivat luovuttaa molkyylin sisältämän hapen henkilön elimistöön. Tuollaisen dopingin havaitseminen on hyvin vaikeaa, koska tuo molekyyli olisi vain pitkä hiilestä sekä hapesta ja jostain entsyymistä koostuva ketju, jossa sitten hiilen sidokset antavat periksi, ja happi vapautuu elimistöön.

Elimistöön vapautuva hiilidioksidi tai hiilihappo sitten leikkaa tuon molekyylien palasiksi. Kaikkein kiehtovin osa tuota uuden sukupolven dopingia tietenkin on nanoteknologian avulla tuotetun verkon asentaminen ihmisen solujen päälle. Tuo verkko voisi olla eräänlaisesta jousimaisesta rakenteesta koostuva komposiitti-fullereeni, joka lisäisi sitten lihasten tehoa. Tuo sana “komposiittifullreeni” tarkoittaa fullereeni-molekyylejä, joihin on liitetty rauta-atomeja, joiden avulla tuo hyvin pitkä jousimainen rakenne saadaan vedettyä kokoon johtamalla siihen sähköä, joka saadaan ehkä ihmisen hermostosta.

Toinen vaihtoehto olisi sitten se, että tuohon henkilöön upotetaan sydämentahdistinta muistuttava voimanlaite, joka sitten toimittaa virtaa jokaisen fullereeniketjun päässä olevaan “voima-asemaan”, joka johtaa tuohon jouseen sähköä, mikä saa nuo ketjut vetäytymään kasaan. Kyseinen jousimainen nanokone voidaan teoriassa asentaa ihmisen lihaksistoon äärimmäisen pienten robottien avulla, jotka vetävät nuo fullereenit lihassolu-jonojen päälle.

Ja jos nuo nanotekniset välineet on tehty sellaiseksi, että niiden rakenne reagoi sähköön, niin silloin henkilön lihakset saadaan vetäytymään kasaan paljon suuremmalla voimalla kuin mihin ne normaalisti kykenevät. Kyseinen nanotekniikkaan perustuva malli, missä lihasvoimaa kehitetään ympätöimällä lihassolut nano-teknisillä jousilla, jotka toimisivat ikään kuin lihas- eli fibriinisäikeiden tapaan tukien sekä tehostaen niiden toimintaa, voisi olla jossain vaiheessa mahdollinen. Nanokoneet kehittyvät kaiken aikaa, joten ehkä hyvinkin pian voidaan tuollainen rakenne siirtää ihmiseen esimerkiksi hikirauhasen kautta, jonka jälkeen solua pienempi robotti vetää nuo jouset ihmisen kudosten läpi ilman mitään sen kummempaa kirurgiaa. Eli tämä voi olla seuraavan vuosisadan dopingia, josta ei nykyään vielä jää kovin helposti kiinni.






Thursday, November 24, 2016

Avaruushissi on modernin tekniikan luoma versio baabelin tornista sekä lasten satujen Jaakon pavunvarresta


Ihminen on aina halunnut matkustaa taivaaseen, ja esimerkiksi Raamatussa mainittu Baabelin torni sekä kirja “Jaakko ja pavunvarsi” kertovat tällaisista haaveista, joita kuitenkin on noissa kirjoissa esitetty vähän toisella tavalla kuin yleensä. Eli nuo tarinat kertovat taloista, tai muista rakennelmista, joita ihminen on joskus aikonut pystyttää päästäkseen taivaalle. Ja nykyään uuden sukupolven versio tuollaisesta rakennelmasta, mikä ulottuisi taivaaseen on avaruushissi niminen laite, joka on oikeastaan pelkkä torni, mikä rakennetaan niin korkeaksi, että ihminen voisi sen avulla nousta Maapalloa kiertävälle radalle. Tuollaista superkorkeaa eli noin 1000 km korkeaa rakennelmaa pidetään kuitenkin yleensä mahdottomana rakentaa, koska tuollainen talo sitten romahtaa oman painonsa ansiosta maan sisään.

Mutta on toinenkin tapa tehdä avaruushissi, ja siinä ei tarvita mitään muuta kuin nanoputkia, joista kyseinen rakennelma valmistetaan Eli kyseessä on vastapainoon perustuva väline, missä tuo torni ankkuroidaan maapallon sekä maan kiertoradalla olevan asteroidin tai muun vastapainon väliin, niin että tuo kappale kiinnitetään stationaariseen rataan, niin että se on jatkuvasti samalla kohtaan maapalloon nähden. Tuolloin tuo kappale toimii vastapainona tälle valtavan korkealle tornille, joka sitten roikkuu sen alla, ja tuota rataa pitkin voidaan sitten satelliitteja vetää taivaalle vinssillä. Vastapainon tehtävä on jännitää tuota rakennelmaa ja samalla keventää sen maata kohti kohdistuvaa kuormitusta, jolloin ei tarvita niin kauhean mullistavia meteriaaleja kuin silloin jos koko torni ikään kuin lepäisi koko painollaan maan pinnan varassa.

Kyseinen torni vaikuttaisi ehkä enemmän vaijerilta, jota pitkin tuota kappaletta vedetään kohti maapallon kiertorataa. Eli tuo väline olisi halvempi sekä tehokkaampi tapa nostaa kuormia kiertoradalle, kuin niiden ampuminen raketilla. Kyseinen nostokammio muistuttaisi ehkä hieman hissikoria,eli se kiinnitetään ohjauskappaleella tukivaijeriin, ja sitten tuota koria vedetään kohti kiertorataan vinssien voimalla.   Mutta on olemassa toinenkin tapa tehdä avaruushissi, ja siinä ei tarvita mitään synkroniradalle lähetettyä kappaletta tai kiinteää rakennelmaa. Eli tuossa jälkimmäisessä mallissa normaalille kiertoradalle lähetetään avaruusasema, joka on on painavampi, kuin kappaleet joita se vetää ylös.

Tuolloin riittää että lentokone lentää samalla nopeudella kuin avaruusasema, ja tuolta kiertoradalta vain pudotetaan vaijeri, joka sitten kiinnitetään lentokoneen selkään, ja sitten tuo kone vedetään vinssin avulla pois ilmakehästä. Tuollainen väline voisi olla kätevä esimerkiksi käytettynä yhdessä tiedustelukoneiden kanssa, jolloin kiertoradalla olevaan satelliittiin kiinnitetään pienikokoinen tiedustelukone, joka sitte lasketaan satelliitista ilmakehään tuollaisen hiilikuitulangan varassa, ja sitten tuollaisella välineellä voidaan ottaa lähikuvia tai ilmanäytteitä halutusta kohdasta maapalloa. Kun tuollaisia välineitä ajatellaan, niin silloin niiden avulla voidaan teoriassa kaapata lentokoneita ilmasta. Eli tuohon haluttuun kohteeseen ammutaan kiinni koura, jolla esimerkiksi haluttu lentokone vain kiskotaan ylöspäin, ja sitten tuo saalis siirretään satelliitissa olevaan kammioon, missä sitä voidaan tutkia. Toki  tuollaista avaruushissiä voidaan käyttää myös normaalien lastien nostamiseen kiertoradoille. Matka sinne kestäisi melko kauan verratuna raketteihin, mutta saastettomuus sekä äänettömyys ovat tuon välineen etuja verratuna raketteihin. 

https://en.wikipedia.org/wiki/Space_elevator

espoonmetsa.blogspot.fi 

Wednesday, October 12, 2016

Isaac Asimovin "Alaston Aurinko" on kirja, joka herättää varmasti ajatuksia siitä, mitä robotiikka voi pahimmillaan olla


Isaac Asimovin kirja "Alaston Aurinko" on toisenlainen kuvaelma roboteista, kuin mitä hänen muut robottikuvauksensa, joissa koneilla on tarkat säännöt siitä, miten niiden pitää toimia. Eli ne eivät saa vahingoittaa ihmisiä, ja muutenkin ne ovat erittäin tarkasti kontrolloituja. Kuitenkin tuossa kirjassa "Alaston Aurinko" esitellään planeetta nimeltään "Solaria", joka on kehittänyt käyttöönsä linnunradan tehokkaimman aseen, eli robottien massa-armeijan. En juurikaan muista kirjan juonta ollenkaan, mutta tämän päivän asevoimien toiminta muistuttaa erittäin paljon juuri tuon kuvitteellisen "Solaria"-planeetan toimintaa.

Nykyään kehitellään esimerkiksi ihmistä muistuttavia terminaattoreita, joista koostuva asevoima voi olla tappavampi ase, kuin mikään, mitä on koskaan ennen rakennettu, ja samoin monilla asevoimilla on nykyään käytössään robottihävittäjiä sekä automatisoituja rynnäkkökoneita, joista kuuluisa "Predator" tai X-47B ovat oikeastaan vain jäävuoren huippu. Eli myös Venäjällä on käytössään näitä taistelulennokkeja, joista osa on aivan varmasti tavallisia SU-27 hävittäjäpommittajia, joiden ohjaaja on korvattu tietokoneilla.

 Itse olen aivan varma siitä, että myös F/A-18 Hornetista sekä ainakin A-10 Thunderboltista on olemassa jo nyt täysin operationaalisen käyttöön soveltuvat robottiversiot, ja tämän takia tuo kauan sitten kirjoitettu romaani on erittäin ajankohtainen. DARPA on varmasti kiinnostunut muuttamaan maailman tehokkaimmat taistelukoneet roboteiksi, koska tuolloin ei tarvitse kehittää uusia aerodynaamisia ratkaisuja, vaan riittää että koneiden tietokoneet muutetaan tehtäviin sopiviksi. Ja oikeastaan vain Predatorin lennonhallintajärjestelmä pitää siirtää tuohon uuden sukupolven taistelukoneeseen, joka on takuulla kuolettavampi kuin miehitetty versionsa.

Tai oikeastaan molemmista robottilentokoneista on olemassa myös kuvia. On muistettava se, että kaikki asevoimat paljastavat varusteistaan vain sen, mikä näkyy päälle, eli se mitä ihmiset eivät näe on usein yhtä tärkeää. Tähän kokonaisuuteen tietenkin kuuluu myös suojatut datalinkit, sekä muut asiat, joita ei juurikaan paljasteta. Vaara on siinä, että joku kaappaa käyttöönsä tuollaisen robottihävittäjän, ja sitten esimerkiksi tulittaa sillä matkustajakoneita. Eli kuten huonoissa vitseissä kerrotaan, niin joku hakkeri saattaa kuvitella pääsevänsä pelaamaan jotain ilmasotapeliä, ja sitten hän ottaa tietämättään käyttöönsä jonkun robottihävittäjän, ja hyökkää sen avulla vaikka Valkoiseen taloon tai Kremliin.
QA-10 

Kun ajatellaan robottien massa-armeijan rakentamista, niin silloin edessä voi olla tilanne, jossa sotaan lähdetään hyvinkin helposti, koska omia ihmistappioita ei tällöin tule, ja nuo robotit voivat operoida keskeytyksettä eivätkä ne pelkää mitään tai ketään. Tämän takia esimerkiksi taktisen rynnäkkökoneen muuttaminen UCAV:iksi (Unmanned Combat Aerial Vehicle) on erittäin kannattavaa, koska tietokoneet eivät osaa epäonnistua, ja tuo lentokone suorittaa aina tehtävänsä loppuun, eikä se välitä jos siihen tulee osumia, ja tuo robottikone voi lentää vaikka laivoja päin, eikä sen lentäjä vahingoitu mitenkään. Toki tuo saattaa vaikuttaa raukkamaiselta, mutta sota on sellaista toimintaa, missä toimitaan siten, että omat tappiot minimoidaan ja vihollisen tappiot maksimoidaan. Eli oikeassa elämässä sota ei ole peliä, missä leveliä voidaan uusia, vaan jos luoti osuu, niin siitä ei sitten nousta ylös kuten tietokonepelissä tehdään.

Kuitenkin kun mietitään Asimovin kirjassa esiintyvää planeettaa, niin silloin mieleeni tulee eräässä kirjassa mainittu "Plan solaria", jota johdettiin Roscoe Hillerkoetterin toimesta, eli olisiko joku sitten kopioinut tuon Asimovin kirjan planeetan suoraan Pentagonin operaatioon, ja tarkoittiko tuo mahdollisesti sitä, että Pentagon oli kehittämässä uusia robottiaseita jo tuolloin 1950 ja -60-luvuilla, jolloin otettiin myös ensimmäiset robottivakoulukoneet käyttöön. Nykyaikaiset robotit eivät oikeastaan tarvitse kovin paljoa tietojenkäsittelykapasiteettia, ja niiden ohjelmointi perustuu eräänlaiseen kognitio-oppiin. Eli jos nykyaikainen tiedustelu- tai tutkimusrobotti kadottaa esimerkiksi datayhteyden tai GPS-signaalin, niin ne osaavat silloin peruuttaa kohtaan, missä ne saavat taas kiinni signaalista. Niiden inertia-laite näet äänittää noiden välineiden liikkumisen, ja jos ne esimerkiksi hylyn sisuksia tutkiessaan jäävät ilman datayhteyttä, niin silloin ne ohjaavat itsensä ulos inertian sekä tietokoneen tallentaman liikkumiskartan perusteella.

Samoin robottivakoilukone suorittaa tehtävänsä Inertian varassa, ja vasta kun kone on turvallisesti lähellä tukikohtaansa, avaa se viestiyhteytensä, jotta operaattorit voivat sitten purkaa sen tehtävälokin. Se ettei tuo kone törmää muihin lentäviin laitteisiin varmistetaan sillä, että se lentää normaaleja lentokoneita korkeammalla. Kuitenkin myös ihmisen näköisiä robotteja tullaan varmasti käyttämään taisteluissa, ja myös nanotekniikkaan perustuvat tappavat yliäänen nopeudella liikkuvat pölymyrskyt ovat tulevaisuuden aseita, joilla pyyhkäistään edestä kokonainen perinteinen asevoima muutamassa minuutissa.

Kun mietitään Asimovin roolia esimerkiksi laivaston erikoissodankäynnin jaoksen kanssa, niin saattaa olla niin, että Hillerkoetter tai hänen alaisensa käyttivät hänen kirjojaan innovaation luojana uude sukupolven taistelukoneille, joiden käyttö ei vaarantaisi ihmishenkiä. Kuitenkin kun puhutaan siitä, että nämä robottien massa-armeijat ovat todella tehokkaita, johtuu siitä, että niiden käyttäjän ei tarvitse tuhota koko infrastruktuuria, kuten ydinpommien kanssa tapahtuu. Jos valtioon hyökkää robottiarmeija, niin silloin sinne jää jotain valloitettavaakin. Ja tiedetään, että sekä USA:lla että Venäjällä on käytössään myös robottitankkeja, joiden kehittämisessä Neuvostoliitto oli hiukan USA:aa edellä 1980-luvulla, mutta uskoisin että ero on tästä tasoittunut.

Kun puhutaan noista nanotekniikkaan perustuvista aseista, niin voidaan luoda esimerkiksi aseita, jotka käskyn saatuaan tukkivat vihollisen aivoverisuonia, tai sitten ne voivat kantaa mukanaan pieniä plutoniumin paloja, ja kun tuohon metalliseen vedessä leijuvaan pölypilveen pudotetaan magneetti, niin silloin ne alkavat vetäytyä kokoon muodostaen kriittisen massan. Tuo tuomiopäivän ydinase voidaan tehdä siten, että fullereenimolekyyliin liitetään plutonium- sekä rauta-atomeja, ja kun magneetti sitten alkaa vetää niitä puoleensa, niin syntyy ydinräjähdys. Eli tuon kaltaisia välineitä voidaan tällä hetkellä tehdä esimerkiksi KAPUSTIN JAR:in tai AREA-51:n toimesta, ja jos niihin ei varuduta, niin silloin voi edessä olla kauhun hetkiä. Samoin jos joku asiaton taho kaappaa nuo välineet haltuunsa, niin silloin voi myös eteen tulla itku. Toki robotteja vastaan voidaan taistella EMP-pulsseilla sekä tietokoneviruksilla, mutta kuitenkin, jos tuo kone on päässyt irti, niin silloin sattaa edessä olla hyvin vakavia asioita.

What was before the Big Bang (Part II)

 What was before the Big Bang. (Part II) "Our universe could be the mirror image of an antimatter universe extending backwards in time....