Is it safe to stand on a giant's shoulders?

If we want to be prime movers we must dare to think independently. The man named Sir Isaac Newton was the man who created the first gravitational theory. Newton also explained that light had two forms particle and wave motion. But we forget one thing. 

When Newton started his career, there were no gravitational theories and Newtonian mechanics. Being a prime mover makes it possible that a person makes mistakes. But if the person is successful. That brings gold and glory to that person. And guess how many errors Newton made before he published some of his theories?

The key element in philosophy is just to learn to ask "why?".  We can always copy texts written by Popper or Aristotle. But when we try to create something new. We must dare to write something. That some famous philosophers did not write earlier. There is one thing that we must understand. Even the most famous philosophers once wrote their first text. 

Sir Isaac Newton said he made great things because he stood on the giant's shoulders. Then we might ask how safe is to stand on a giant's shoulder. Should we rather follow other people? Should we always follow other people's thoughts? 

Or repeat other people's ideas rather than make our ideas? So if we want to make something great, like some new theory we must dare to stand on the giant's shoulder. Maybe our ideas are sometimes unpractical. Or maybe, they are far away from possible. 

And that means people are telling us that our idea is not working. Or our new idea is not suitable for mass production. But otherwise, those ideas were ours. They were and are something that came to my mind. When we think about safe models like writing some other people's ideas some other people like my own teachers could or some other philosophers might ask, "should I loan Plato's book, or should I read your thoughts?". 

The fact is that I was in the philosophy course, and if I wanted to pass that course, I must write my ideas. I know that everybody can copy texts made by Aristotle, Newton, or Voltaire. But fewer people can write their own opinions and justify them by using accepted rhetoric. This is the idea of philosophy. What if Newton thought that he must follow other people's texts? And what if that man just summarized them? 

The fact is that nobody ever heard of Sir Isaac Newton, the man who invented Newton's telescope, gravitation, and derivative-integral calculations. Nobody ever heard the idea that the universe is like a clock and God would not willingly intervene in what's going on here. Without being willing to make their texts, men and women like Newton would be the only man on earth. 

When we are thinking about people who sympathize with the Russian attack on Ukraine. And their connection with vaccine resistance, we can say that vaccines can protect people against biological weapons. But that's only my own opinion. The thing is that the philosophical way to think is different than everyday thinking. philosophical thinking is deeper than regular thinking. And the key question is: does something has some kind of thing that is not open to us? 

The classic example of a philosophical way to think is this. When our professor comes to the class there is a glass of water on his table. Then we must ask a question: is that liquid water? And if there is water, why that glass is on the table? 

When we look at people, who are against their benefit, we must ask about the motive for that kind of behavior. Why did somebody do something? Whose benefit do the anti-vaccine attitudes serve? 

Why that thing causes so big polemics? Why do those things raise so strong opinions? Those things are interesting. 

https://bigthink.com/thinking/shoulders-of-qiants/

Mietelmä suuresta teologisesta paradoksista: voiko Jumala luoda kiven, jota hän ei jaksa nostaa?

Kun puhutaan Jumalasta kaikkivaltiaana hahmona, niin silloin aina välillä tulee teologeille esiin valtava paradoksi, jota kuvataan usein tähtitieteen kirjoissa, missä kysytään että "voiko Jumala luoda kiven jota hän ei jaksa nostaa? Kun puhutaan kaikkivaltiudesta, niin silloin pitää muistaa se, että jos Jumala luo kiven, jota hän ei jaksa nostaa, niin silloin hän ei olisi kaikkivaltias tätä kiveä kohtaan. Toki hän voisi silloin pienentää kiveä tai muuttaa sitä niin, että hän voisi sen siirtää, mutta silloinkaan hän ei olisi kaikkivaltias, tai ainakin hän tekisi vilppiä tuossa tehtävässä.

Näet Jumala ei tuon paradoksin mukaan voisi luoda kiveä, mitä hän ei voisi siirtää. Tällaisten ajatusten ajattelemisesta tietenkin maksetaan palkkaa ihmisille, joita kutsutaan teologeiksi. Jumalan asemaa kaikkivaltiaana korostetaan Raamatussa, ja se on yhteistä kaikille monoteistisille uskonnoille, joissa uskotaan että on olemassa vain yksi kaikkivaltias olento, joka päättää kaikesta mitä maan päällä tapahtuu.

Eli me ihmiset ikään kuin olisimme Jumalan suojeluksessa kaiken aikaa, ja tästä sitten on seurannut pieniä väärinkäsityksiä. Noita väärinkäsityksiä tuli ennen silloin, kun vaikkapa tulevaa hallitsijaa alettiin kouluttaa, koska kukaan ei hänelle tohtinut sanoa vastaa. Ja esimerkiksi koulua saatettiin käydä niin, kuin nuorelle majesteetille sattui sopimaan. Se tarkoitti sitä, että opettajat pelkäsivät sitä, että hän katkaisisi heidän kaulansa, jos he eivät häntä miellyttäisi.

Kuitenkaan näin ei useinkaan tapahtunut, koska tuo korkeasti koulutettu opetuspedagogi sitten sai usein nuoren majesteetin tajuamaan, että hänen piti saada jonkinlaista koulutusta esimerkiksi äidinkielessä sekä muissa aineissa kuten matematiikassa ja sen alalajissa, geometriassa jotta hänen ylhäisyytensä voisi sitten opiskella sotaa, mikä tarkoitti pienten tinasta tehtyjen hevospatsaiden siirtelyä jossain kartalla tai diodraamassa, mikä tarkoittaa eräänlaista kipsistä tehtyä 3D- eli topografikarttapintaa. Nykyään nuo pinnat luodaan tutkaskannerien avulla, ja joukkoja siirrellään virtuaaliympäristössä, mikä tekee varsinaisten toimitilojen varaamisen tarpeettomaksi, ja tuo kuva voidaan luoda esimerkiksi diaheittimellä mihin tahansa luentosaliin.

Nämä väärinkäsitykset liittyvät usein esimerkiksi Mannerheimintien yli kävelemiseen, sekä muihin pikku juttuihin, joiden seurauksena on monia kuninkaallisia esimerkiksi hypännyt linnan muureilta. Tämä liittyy erään aikakauden ilmiöön, jossa papit saarnasivat siitä, että kuningas olisi Jumalan erityisessä suojeluksessa, ja mitään pahaa ei kuninkaalliselle päälle voisi tapahtua. Toki tuota kuninkaallista perijää opettava pappi olisi voinut mainita sen, että Raamatussa mainitaan se, että Jumalan nimeä ei saa turhaan sanoa, eli toki taivaanisällä on paljon muutakin tekemistä, kuin juosta jonkun tulevan kruunupään perässä. Ja olisihan tuo pappi voinut ainakin yrittää selittää tuolle tulevalle majesteetille, että maailmassa on monta muutakin kruunupäätä, joiden perässä hänen täytyi juosta.

Ja sitten nuori majesteetti oli mennyt linnan muureille, ajatellen että Jumala tulee ottamaan kopin tästä suurenmoisesta sekä ajan hengen mukaan hyvin voidellusta karitsasta, kun hän hyppää jostain jyrkänteeltä alas. Kun mietitään tuota tilannetta, missä valta periytyy suoraan isältä pojalle, niin totta kai tuota poikaa sitten "voideltiin" eli mielisteltiin vähän kaikessa, jotta hän sitten vallassa ollessaan voisi tovereitaan muistella hyvällä. Tuolloin "vanhaan hyvään keskiaikaan" oli maailmankuva sellainen, että Jumala konkreettisesti käveli maan päällä, ja vaikutti kaikkiin asioihin mitä täällä tapahtui.

Mutta tuo vanha käsitys jumaluudesta alkoi 1700-luvun alussa korvautua Newtonilaiseksi teologiaksi kutsutulla mallilla, jossa maailmankaikkeus ymmärretään eräänlaisena kellona, jonka toimintaan Jumala ei sinällään voi vaikuttaa, eikä hän siis kävele kenenkään vierellä tönimässä autoja pois tieltä, kun tämä henkilö ylittää Mannerheimintietä. Toki esimerkiksi huumeiden käyttö saattaa aiheuttaa sen, että joku narkomaani alkaa oikeasti kuvittelemaan olevansa Jumala, ja että hänellä on jotain taikavoimia, mikä saa autot pysähtymään hänen tahdonvoimastaan, tai ainakin hänen taikavoimansa vaikuttaa isoon siniseen autoon, joka pysähtyy hänen nostaessaan kättään keltaisen tai sinisen, tuon auton kuvalla varustetun kilven kohdalla. Mutta muuten tällaiset uskomukset ihmisten "jedivoimista" ovat kuitenkin pikku hiljaa jääneet menneisyyteen.

elainasiaa.blogspot.fi