Alexander the Great and the great eagle

http://gamesandtehories.blogspot.com/p/alexander-great-and-great-eagle.html

Kimmo Huosionmaa

The tale of the great military leader Alexander the Great, the king of Macedonia is beginning the tale when this man was born, two big eagles landed on the roof of that temple, and that told the predictors, that this man was the man, who would make Macedonia bigger and more powerful than ever before. When we are thinking about this kind of tales, they might be written by priests, because they wanted that the next ruler of the kingdom had power and courage to lead the men to fight.


 And those predictions and signs, what was told to the kings were another things, the royal mission of the King was given by the form of those predictions. When the mission is done, the nation needed the new king. The fate of the Alexander was dying by accident or poison in India. When we are thinking about that case, Alexander might cause his death by himself, because he was a heavy drink and violent person after drinking too much. Because his bodyguards didn't stop that man, when he was drunk, that caused the death of many of his friends.


The king might get angry if somebody said something against him during parties, and take his sword. Sometimes I have thought that could the death caused the destruction of the liver, and if the man was heavy drinking, the reason could be liver cirrhosis or somebody could give him something, what destroys the liver. Maybe he was bitten by Boomslang-snake, what poison destroys the liver. That kind of poisons is in the cells and bacteria, what is living in the polluted water, and if Alexander ordered to bring him water, could somebody give him the water, that was not boiled or what was took from some standing pond, what is full of bacteria. Sometimes the reason could be mentioned that somebody would hit Alexander to the stomach and cause the rip of the spleen.



But normally the reason is mentioned the poisoning by Spatter root. The symptoms what are marked in that case, like cold feelings might cause also by Malaria, but the reason could be blood leak inside the body. The empire of Macedonia has existed the very short time. The creator of this remarkable state was the Philippos II and the second and the last king was Alexander the Great. Of course, there is the child of Alexander, who was born after his death, but this man Alexander IV didn't have power in the empire. The reason for the short period of the existing of the empire of Macedonia is sometimes wondered.


Sometimes the reason for murder is mentioned, that somebody wanted to revenge the loss of Greece or Sparta to Macedonian Kings. And maybe the poison was given by some Greek patriots, who wanted to stop the Macedonian power in that peninsula. But why they wanted to choose the poison? And why the poisoning happened in far away from home? Maybe those murderers wanted to set some men who were boring for war as the guilty of that action. But the reason for murder might be that somebody in Greece wanted to hide the reason for Macedonian easy winning in the battlefield, that caused the occupations. And maybe Greeks buy the father of Alexander Philippos II that he would attack Greece to stop the power of Sparta in that area.


This plan would be perfect for some book or computer game. The people were made the plan that Sparta would destroy Athene first in Peloponnesian war, and then Sparta was kicked off by Macedonian army. This would allow Greeks to kill their countrymen, and the foreign enemy would combine that area. And Macedonia was the better enemy than other Greeks because that would drive all peninsula to bloody war against together. Greece was united once because the Persia attacked that country, but then there was begin the war, what took 27 years and ended year 404 B.C. And maybe the Greeks called Macedonia for making the situation stable. Philippos II was born in year 382 B.C and died in year 336 B.C, and he would be the perfect man to lead the army against Athena and Sparta because he was born about 20 years after the end of the Peloponnesian war. The reason, why Greeks were so dispersed was probably, that they didn't want the combination under the rule of Sparta or Athene.


The great time of that powerful empire began when Philippos II has occupied Greece and ended when his son was dead in India. The occupation of Greece caused the end of the Spartan rule in the Peloponnesian peninsula and made the situation in the Greece relaxing. Of course, the Spartans had occupied Athene before that, and sometimes I have thought, that did somebody paid to Philippos, that he would attack Greece and kick Sparta out of power? That could be the nice conspiracy theory in the ancient philosophical talking.

Miksi platoninen ajattelutapa mairittelee sotilaita?

Platonilainen ajattelutapa miellytti nimenomaan spartalaisia sotilaita, koska se ikäänkuin vapautti heidät vastuusta, kun puhutaan sodista. Eli hän teki sotilaista ikään kuin vain käskyjen vastaanottajia tai välittäjiä, kun taas valtiossa valtaa pitivät hänen valtiomallissaan filosofit, jotka sitten myös kantoivat vastuun päätöksistään. Eli Platon tekee omassa filosofisessa mallissaan ihannevaltiosta sellaisen, että tuon hänen valtionsa käskyt jakaa filosofien ryhmä, joka johtaa kaikkea toimintaa ikään kuin kasvottomasti, ja jonka edustajia nuo sotilaat sitten ovat.

Toisin sanoen nämä taistelijat, tai miksi heitä nyt sanotaan ovat valtion johtajien edustajia helootteihin eli orjiin, joiden asema on lähinnä sellainen, että heitä tarvitaan tuossa Platonilaisessa ihannevaltiossa ainoastaan välttämättömään tuotantoon, ja kuten varmaan kaikki arvaavat, niin Platon ei jostain syystä asettanut sotilaalle muuta velvollisuutta kuin taistella valtion nimissä kaikkia vihollisia vastaan, mitä valtion johto sille antaa. Ja samalla sotilaat niin mukavasti eristivät valtiota johtavat filosofit kansasta, joka tekee työtä eli raataa pelloilla. Mutta kuten me nykyihmiset tiedämme, niin tietenkään mikään työ ei kuitenkaan ole pelkkää pelloilla raatamista, vaan myös tiettyjä muita asioita piti tuottaa, jotta valtion falangi olisi iskussaan. Ja tuo asia olivat pronssi- ja rautamiekat sekä panssarit, joita ilman ei noita sotilaita olisi ollut.

Platonin ongelmana tuossa mallissa oli se, että miekat ja panssarit sekä kilvet eivät valmistuneet itsekseen, ja siksi piti olla seppien ammattikunta, joka valmisti noita välineitä. Ja missään nimessä mikään sotilas ei niitä saanut ryhtyä tekemään, koska hän olisi silloin vaarantanut koko Platonisen yhteiskunnan ja voinut varustaa esimerkiksi oman falangin, joka olisi irrallaan valtiota johtavien filosofien komennosta. Se olisi saattanut aiheuttaa sen, että falangin päällikkö olisi voinut ruveta kuvittelemaan olevansa esimerkiksi Spartan kuningas, ja siitä olisi sitten seurannut varmasti monta mukavaa juttua kerrottavaksi.  Samoin pelloille ei sotilaiden olisi hyvä mennä, koska näitä hurjia falangien miehiä hallittiin ruuan avulla. Jos puhutaan siitä, että nuo miehet olivat täydellisiä tappokoneita, joiden rinnalla nykyaikainen kommandosotilas ja hänen koulutuksensa ovat leppoisia kävelyretkiä.

Noiden falangien miesten tuli surmata itsensä jos kuningas sattui käskemään. Toisin sanoen Spartan sotilaat olivat ikään kuin ihmisrobotteja, joita tuotettiin vain yhtä asiaa varten, nimittäin taistelemaan Spartan puolella, ja samalla tottelemaan omia esimiehiään kuin robotti, ja kun hän sitten palasi taistelusta, niin tietenkin silloin ongelma oli sellainen, että tuo henkilö sitten saattoi saada osakseen mainetta sekä suosiota, mikä ei miellyttänyt varmasti Spartan kuningasta. Todellisessa Platonin ihannevaltiosta oli reaalisosialismiin verrattavissa oleva ilmiö, jonka tarkoitus oli hiukan siloitella esimerkiksi Spartan kaltaisen valtion kuninkaan kivikovaa mainetta. Tuo "reaaliplatonismin" idea oli siinä, että Spartan kuningas oli yksinvaltainen ulospäin, ja hän tietenkin silloin oli siinä asemassa, että tuota miestä vihattiin, mutta jossain tapauksessa hän joutui hakemaan muualta tukea.

Ja tuo tuki oli tietenkin sellaista, että sitä ei kukaan voinut suoraan lähestyä. Kuningas tietenkin sai aina välillä ohjeita esimerkiksi oraakkelin välityksellä, mutta kukaan ei koskaan ollut nähnyt oraakkelia. Todellisuudessa tuo ennustaja oli mies tai nainen, joka toimitti tuolle kuninkaalle käskyn, joka tuli filosofeilta, joiden henkilöllisyys oli tietenkin salattu, Näet koska kuningas oli toimeenpanevan vallan johtaja, niin hän sai sitten paljon valtaa, mikä liittyi hänen työhönsä. Ja tuolloin oli vaara siitä, että tuo mies saisi päähänsä ruveta suosituksi. Kuten nykyään niin tuolloin antiikin Kreikassa oli poliitikkojen saatava kansan enemmistö taakseen, ja tuolloin saattoivat sitten sukset mennä noiden filosofien kanssa hieman ristiin. Se olisi saattanut sitten saada aikaan sellaista, että kuningas olisi sitten voinut haluta surmata  filosofeja.

Filosofit olivat sen takia platonisessa ajattelutavassa ikään kuin valtiota hallitseva luokka, joka ei kuitenkaan tehnyt operatiivisia päätöksiä. He olivat kuin jokin tietokonemaailman "Pilvipalvelu", josta kuningas sai tukea omille päätöksilleen, ja heidän roolinsa on lähinnä yleisjohdollinen sekä neuvoa-antava. Eli missään nimessä kuninkaan ei noita neuvoja tarvinnut noudattaa, ja siksi oraakkelien antamat ennustukset olivat välillä hyvin moniselitteisiä. Näin ei oraakkelien tarvinnut sitten pelätä sitä, että jos sotaretki meni huonosti, niin häntä siitä syytettäisiin. Kuitenkin esimerkiksi Thermopylain tappion jälkeen Spartalaiset syyttivät oraakkeleita lahjusten ottamisesta, ja heitä syytettiin siis samalla tuosta Spartalaisten tappiosta.

Oraakkeli oli hoviastrologian esikuva, ja hänen tehtävänsä oli tukea kuninkaan päätöksiä. Samoin hänen kauttaan toimitettiin sellaisia tietoja, että oliko kuninkaan sotaretkille luvassa tukea ulkoapäin, ja samoin kohteista hankittu tiedustelutieto toimitettiin kuninkaalle oraakkellien kautta. Esimerkiksi termi "Marsin ylikulku" saattoi tarkoittaa monia asioita, mutta yksi saattoi olla se, että toinen kuningas oli valmis hyökkäämään yhteisen vihollisen selustaan tai muuten estämään sen etenemistä esimerkiksi romauttamalla siltoja.

vapaaverkkojulkaiseminen.blogspot.fi

Kuinka Aristoteles kohtasi vaikean oppilaan nimeltään Aleksanteri Suuri

Suurin kreikan filosofeista oli nimeltään Aristoteles, ja se että onko tuo mies oikeasti ollut olemassa on kysymys, johon voidaan viitata kääntämällä hänen nimensä eli “Aristos” tarkoittaa erinomaista ja “Telos” loppua. Se että miksi epäilen, että kyseessä saattoi olla pikemminkin ryhmä miehiä, johtui siitä, että hän uskalsi opettaa Aleksanteri Suuren kaltaista suurta kuningasta, joka oli kuitenkin kuuluisa tuittupäisyydestään. Kaikki nuoret miehet ovat jotenkin ailahtelevaisia, mutta Aleksanterin kohdalla tuo ailahtelevaisuus teki hänestä erittäin vaarallisen, koska kyseessä on kuningas, joka on rajaton yksinvaltias.


Kun mietitään Aleksanterin suhdetta Kreikkaan, jonka hänen isänsä oli valloittanut, niin hän teki aikoinaan erittäin ikävän virheen. Hän päästi kreikkalaisen filosofin opettamaan itseään, ja tuolloin pitää muistaa se, että jokainen nuori mies on samalla vaikutuksille altis, joten tietenkin myös Aristoteleella oli häneen suuri vaikutus, vaikka moni ajatteli varmasti, että tuo kreikkalainen saattoi ikään kuin käännyttää Aleksanterin omaa kansaansa eli makedonialaisia vastaan. Todellisuudessa Aleksanteri oli erittäin vaarallisessa tilanteessa, koska hän ei jostain syystä ymmärtänyt sitä, että tuo mies saattoi olla vihattu kreikkalaisten parissa.


Ja jos esimerkiksi Aristoteles sanoi, että Aleksanterilla on vihollisia kaukana, niin hän ei varmasti tarkoittanut mitään Indus-virralla olevia vihollisia. Hän saattoi tarkoittaa tuolla sanalla esimerkiksi sitä, että Aleksanterin kaukaiset sukulaiset saattoivat juonia häntä vastaan. Tai sitten hänellä oli tavallisen kansan keskuudessa vihollisia, joilla oli pääsy palatsiin. Oli miten oli, niin nuo viholliset eivät olleet hänestä fyysisesti mitenkään kaukana, mutta heihin oli valtaistuimelta erittäin pitkä matka. Kuninkaan käsi ei ulottunut kalakojuihin tai satamien porttoloihin, joissa tuota miestä vihattiin oikeasti.


Kun Makedonia oli valloittanut Kreikan, niin se samalla pakotti kaupunkivaltiot omaan liittoumaansa, ja totta kai siitä tuli myös kuluja. Eli kuten varmaan arvaatte, niin nuo kaikki maksut sitten revittiin tavallisten ihmisten selkänahasta. Samoin monille kreikkalaisille oli käsittämätön ajatus siitä, että he palvelisivat samassa armeijassa noiden valloittajiensa kanssa. Mutta kuten tiedämme, niin Aristoteles saattoi puhua myös symboleilla, jotka hän oletti sitten toisten ymmärtävän. Se oli tuon suuren filosofin akilleen kantapää. Hän kuvitteli kaikkien ihmisten olevan omalla tasollaan.


Se että hän oli kreikkalainen oli tietenkin monista ihmisistä kiusallista, varsinkin jos hän opetti kuningasta, joka oli tietenkin valloittanut tuon filosofin kotimaan. Mutta toisaalta hän oli kotoisin Ateenasta, jonka Sparta oli alistanut hiukan aikaisemmin, ja ehkä siksi tuo mies suostui opettamaan Aleksanteria. Hän saattoi nähdä makedonialaiset jonkinlaisina vapauttajina, jotka puolustivat Ateenaa Spartalaisia vastaan, mutta olisiko ollut niin, että Aristoteles näki myös Ateenassa syyllisen sotaan, joka tuhosi helleenisen kulttuurin melkein täysin?


Kun ajatellaan sitä, että Aristoteles kutsuttiin opettamaan Aleksanteria, niin hän varmasti näki edessään haasteen, jonka veroista ei hänen eteensä koskaan tulisi. Kuitenkin Aristoteleen piti jotenkin suojata itseään siltä varalta, että Aleksanteri olisi väkivaltainen häntä itseään kohtaan, joten siksi uskoisin, että Aristoteles hoiti opetuksen välikäsien kautta, jotta tuo suuri filosofi ei menettäisi henkeään tuon kuninkaan saadessa raivokohtauksen. Joten tuo asia tietenkin panee arvailemaan sitä, että olisiko ollut niin, että Aleksanteri sitten ollut edes tietoinen siitä, kuka hänen opettajansa itseasiassa oli.


Samoin saattaa olla niin, että myös Aleksanterin henkilöllisyys ei ollut Aristoteleen tiedossa, jotta hän voisi viedä projektinsa päätökseen kunnialla. Ja saada ehkä tuon nuoren kuninkaan ymmärtämään paremmin erilaisia asioita, jotka sitten olivat valtion hallinnossa tärkeitä. Kun Aristoteleen serkku sitten surmattiin Aleksanterin sotaretken aikana, niin silloin linkki hänen sekä kuninkaan välillä katkesi, ja ehkä tuo tarkoitti sitä, että tuo suuri filosofi ei saanut yhteyttä oppilaaseensa.

Eli he sitten kommunikoivat erilaisten koodien avulla, jotta kukaan ei saanut tietää heidän keskinäisestä suhteestaan. Eivätkä he edes itse olleet tästä suhteesta tietoisia, ja kun tuo Aristoteleen serkku kuoli, niin silloin katosi hänen hallussaan oleva kooditaulu, jonka toinen osa oli Aristoteleen luona olevan yhteyshenkilön käsissä, ja tietenkin oli välimies, joka käänsi merkistöt toiselle kooditaululle, jotta noiden viestijöiden henkilöllisyys jäisi salaiseksi. Ja jos toinen linjan päissä oleva kooditaulu sitten tuhoutui, niin silloin välitaululla ei tehnyt mitään, ja Aleksanteri ei pystynyt viestimään opettajansa kanssa.

charelesfort.blogspot.fi

Ateenan pitkä muuri eli miksi aina rakennamme korkeampia muureja?

Kun Sparta kohtasi Ateenan suuressa Peloponnesolaissodassa, niin sen turvana olivat korkeat muurit, joiden takana kaupunki oli turvassa. Ja Ateena luotti tietenkin laivastoonsa, joka oli sen pelastanut Salamiin taistelussa. Mutta Ateenan ongelmana oli se että Sparta hallitsi sen ympärillä olevia alueita, ja vaikka Ateena oli tietenkin loistava merivalta, niin missään nimessä se ei tullut toimeen ilman viljaa. Ja Peloponnessolaissodassa Ateena eli tuontiviljan varassa. Kun sitten Ateena oli hyvin varautunut ulkoisiin vihollisiin, niin se joutui kansankiihottajien valtaan, ja sitten tukehtui sisäisiin ristiriitoihin.

Mutta tuo muuri aiheutti sen, että vaikka Ateena oli näennäisesti turvassa, niin Sparta hallitsi sen peltoja. Spartan ei tarvinnut kuin etsiä ne valtiot, jotka olivat toimittaneet viljaa Ateenaan, ja sitten pelotella ne lopettamaan nuo toimitukset. Maalla Sparta oli vahvempi, ja myöhemmin se oppi myös merisodan taitoja. Ja kehittyi sitten Ateenan veroiseksi laivaston käyttäjäksi, vaikka alkuun Ateena oli parempi. Mutta Ateenan ongelma oli se, että tuo valtio käyttäytyi tyrannimaisesti muita valtioita kohtaan, mikä johtui osittain sen demokratiasta. Eli jos tuohon kaupunkivaltioon tuli uusi rakennuskohde, niin silloin se siirsi nuo kustannukset suoraan alamaisinaan pitämilleen liittolaisilleen. Ja vaikka tuo järjestely sitten sopi Ateenalaisille, niin se ei muille ollut mieleen, vaikka esimerkiksi Perikles sai tuolla tavoin paljon ääniä, niin ne jotka nuo rakennukset joutuivat maksamaan eivät niistä paljoa hyötyneet, eivätkä he edes koskaan nähneet noita suuria muureja, joita he kustansivat selkä ruvella.

Samoin kaupunki oli ylikansoitettu, ja siellä puhkesi rutto tai kolera. Kaupungin ilmapiiri myös myrkyttyi, koska parakeissa elävät pakolaiset elivät hyvin surkeissa oloissa, ja heitä kohdeltiin toisen luokan kansalaisina. Kuitenkin myös muuri teki sellaista, mitä kukaan ei silloin tajunnut. Ateenalaisten pahin vihollinen oli se, mitä he eivät nähneet, eli yksipuolinen ruoka sekä liikunnan puute tekivät heidän olostaan tukalan, ja lopulta seurasi kulkutauti, joka surmasi suuren osan sen asukkaista. Toki kaupunki oli tehty kestämään jopa vuosien piiritystä, mutta tuo vuosikymenten sota oli vienyt sen viimeiset voimat. Mutta kun puhutaan muureista, niin ne ovat aina koituneet rakentajiensa kohtaloksi, ja kuten tiedämme niin viimeinen muuri, mikä on ohitettu on tutkamuuri. Jos käytetään pelkkää IT-muuria, jossa tykit ampuvat kaiken aikaa, niin ammuskulutus on kamala.

Tämän takia tulta johdetaan tutkalla, mutta STEALTH-koneet läpäisevät tuon  tutkamuurin helposti. Tämän vuoksi on kehitetty uusia sähkömagneettiseen säteilyyn perustuva muuri, jossa ylöspäin suunnatut vierekkäisistä lähettimistä lähetettävät mikroaallot muodostavat läpäisemättömän muurin kaupungin ympärille. Kuitenkin nuo aktiiviseen säteilyyn perustuvat suojamuurit on yhtä helppo ohittaa kuin normaalikin muuri, eli lentokoneen pitää vain lentää mahdollisimman korkealla, jotta se välttää mikroaaltosätelyn. Karrikoidusti voidaan sanoa, että tuollainen pommittaja voi ottaa vauhtia vaikka Kuuta kiertävältä radalta, ja syöksyä sen jälkeen tuohon mikroaaltokoriin, ja jos mikroaallot muodostavat kupolin, niin toki silloin ei mikään materiaa oleva esine pääse sen läpi. Eli tuollainen suojakenttä voi toimia jopa vuosikaudet, jos kohdealue on omavarainen ravinnon ja muiden aineiden suhteen. Mutta kuten olen sanonut, niin tämä on vain muurien karrikatyyri, eikä mikään todellinen esitys.

Nykyään muurit pyritään tekemään sellaisiksi, että niiden läpi päästään tuhoamaan viholliset, jotka ovat ryhmittyneet tuon alueen läheisyyteen, ja nyt sitten voidaan miettiä tätä asiaa siinä valossa, että kohta varmaan alamme rakentaa muuria EU:n ympärille, ja se saattaa olla virhe. Eli kuten ennenkin niin muuri estää myös vihollisen alueelle jatkuvan takaa-ajon, ja Ateenan muuri sekä myöhemmin Hadrianuksen ja Kiinan muuri sekä Atlanninvalli aiheuttivat sen, että muutin rakentajien viholliset pääsivät ryhmittymään tuon muurin ulkopuolella, ja nuo viholliset lopulta kukistivat koko valtion. Muurit ovat kiinteä puolustuslaitteisto, mihin on helppo kohdentaa tulitus. Ja kuten Sparta toimi Ateenaa vastaan, niin tietenkin voidaan sanoa, että mikä muu valtio toimisi samoin. Eli jos valtio sotii vihollista vastaan, joka on jostain tuontitavarasta riippuvainen, ja sen tarvitsee vain etsiä vastustajan liittolaiset ja uhkailla ne lopettamaan vastustajansa tukemisen. Eli sama taktiikka mikä puri peloponnessolaissodassa puree vielä nykyäänkin vaikka välineet ovat tietenkin muuttuneet noista antiikin ajoista melko paljon.

pseudotiedetta.blogspot.fi

Mitä sana "oraakkeli" mahtoi tarkoittaa muinaisessa Kreikassa?

Kun muinaisessa Kreikassa puhuttiin oraakkelista, niin silloin ei yleensä tarkoitettu mitään erityisiä ennustuksia, vaan sellaisia merkkejä , jotka kertoivat, että oliko esimerkiksi kansa jonkun sotaretken takana, sekä sitä että pidettinkö jotain henkilön saamaa etuutta oikeastaan oikeutettuna etuna. Eli sana "oraakkeli" oli henkilö, peitetty käsky tai tarina siitä, että jumalat tukivat hallitsijaa, joka tarkoitti lähinnä armeijan  komentajana toiminutta henkilöä. Samoin oraakkelien avulla etsittiin sitä, että oliko joku sitten pettänyt tuon armeijan tai henkilön. Oraakkeli saattoi esimerkiksi olla jokin tiedustelupalvelu tai "gallup" jolla ihmisiltä oli kysytty sitä, että kokivatko he ehkä jonkun sotaretken tai muun toiminnan tarpeellisena. Kun Kreikassa kysyttiin asioita jumalilta, niin silloin käännyttiin kyseisen jumalan pappien puoleen, ja heiltä sitten kysyttiin esimerkiksi mahdollista hoitoa luunmurtumiin, ja tämä toiminta tietenkin oli Apollon eli parantajan omaisuutta, ja tuon jumalan papit sekä papittaret ovat nykyään lääkärien ammattikuntaan kuuluvia.

Toki joku saattoi nostaa oraakkelit ihmistä vastaan esimerkiksi lahjomalla mellakoitsijoita kadulle tai lupaamalla heille rahaa, mutta kun nuo oikeat oraakkelit sitten kertoivat sen, mitä he olivat nähneet, niin silloin kuningas sai heti tietää merkistä, että puhuiko oraakkeli totta, ja samalla näytettiin esimerkiksi käden liikkeellä, tai kääntämällä joku esine ympäri, että pitikö oraakkelien neuvoja kuunnella, tai pitikö kuninkaan tehdä toisin kuin mitä tuo mies tai nainen sanoi. Joskus oraakkeli tarkoitti myös vastustajista hankittuja tiedustelutietoja, kuten esimerkiksi keihäiden pituutta tai muita tärkeitä asioita, kuten sitä että vastustajan hovissa oli henkilö, joka suostui myrkyttämään hallitsijan tai muuta vastaavaa.

Kun puhutaan myrkyttämisestä, niin se oli erittäin vaarallista, koska kuninkaat käskivät ruuan tarjoajaa syömään itse omasta annoksestaan. Mutta jos löytyi kuolemansairas- tai itsemurhaan valmis mies, joka suostui maistamaan esimerkiksi pärskäjuurta eli ottamaan myrkkyä kuninkaan edessä, niin silloin kuninkaan turvatoimet voitiin ohittaa, ja hänet myrkyttää melko helposti. Yleisin tapa tehdä toisin oli se, että jos oraakkeli neuvoi perääntymään, niin silloin piti hyökätä. Mutta myös silloin kun merkkiä ei näytetty, oli esimerkiksi mielenosoitus helposti tulkittavissa maksetuksi, jos meno kadulla oli jotenkin innotonta. Samoin oraakkelia voitiin epäillä maksetuksi, jos hän antoi neuvoja, jotka eivät olleet kenenkään edun mukaisia. Oraakkelit olivat virallisesti kuninkaiden neuvonantaja, mutta todellisuudessa he olivat lähinnä kansallista turvallisuusneuvoston oleva elin, jonka antamat neuvot oli syytä ottaa vakavasti.

Näet he olivat oikeastaan noiden kuninkaiden esimiehiä, joten jos kuningas vastusti oraakkelia, niin hänet saatettiin myrkyttää sen takia. Oraakkelit varoivat aina suututtamasta asiakastaan, ja siksi he peittivät tuon komennon puhumalla esimerkiksi jumalista, kun he alkoivat komentaa tuollaisia Leonidaksia, joiden hipiä ei ehkä olisi kestänyt suoraan esimerkiksi Spartan filosofien nimissä annettuja käskyjä. Samalla suoraan kuninkaalle annettu määräys olisi saattanut oraakkelien itsensä väärään, koska jos se että he itse olisivat jotain sotaa ehdottaneet tulisi ilmi, niin joku olisi voinut silloin tajuta, että kuningas oli pelkkä sätkyukko, joka sopi tietenkin likaisen töiden tekijäksi, ja kun hän työnsä oli tehnyt, niin silloin tuota miestä ei enää kaivattu missään.

Ja jos sota sitten oli tappiollinen, niin tietenkin kuninkaan piti tämä toiminta ottaa omiin nimiinsä, mikä tarkoittaa sitä, että tietenkään hän ei ollut uhrannut tarpeeksi Zeukselle tai sitten kuninkaan omissa toimissa oli vikaa, ja ainahan kansalle voitiin kertoa, että jumalat käänsivät kuninkaalle selkänsä, koska hän oli jotenkin toiminut elämässään väärin. Tuota tekniikkaa käytettiin silloin, kun hän kuoli. Eli kuten varmaan tiedätte, niin myrkky oli sellaisen kuninkaan loppu, joka aiheutti armeijoineen ongelmia valtiolle. Tämä tarkoittaa sitä, että armeija joka hävisi taistelun muuttui ongelmaksi, ja tuolloin tietenkin käytiin väittämään, että hän lähti sotaan omin päin. Todellisuudessa monet muinaisen Kreikan todellisista johtajista käyttivät valtaa peitellysti, ja jos kuningas eli sotilasjohtaja ei ollut varuillaan, niin hänet saatettiin murhata, tai koko hänen armeijansa pettää,ja keiton mukana tuli sitten tyräkkiä, jotta falangille ei tarvinnut maksaa mitään.

Tuo valta oli kauppiaiden sekä muiden rahamiesten käsissä, koska he maksoivat sepille sekä kouluttajille palkkiota, jotta he varustaisivat falangit tehokkailla miekoilla sekä keihäillä, ja myös kuninkaallisia tarinankertojia piti palkita, jotta he jaksoivat kirjoittaa tarinoita sankaripojasta, joka vähintään pelasti valtionsa erilaisten merihirviöiden sekä persialaisten käsistä, ja joka kuului vähintään suuren Zeuksen valittuun sukuun. Eli kun mietitään antiikin politiikkaa, niin toki nuo falangimiehet olivat mukavia takuumiehiä erilaisissa sopimuksissa, mutta muuten heitä ei sitten enää kaivattu takaisin kotiin, koska noita verisiä aseita sekä vaatteita ei kukaan halunnut enää nähdä kaduilla. Ja kuten me tiedämme, niin paras sankari on kuollut sankari, koska hän ei sitten enää koskaan tulisi vaatimaan mitään eikä kertomaan tarinaansa kenellekään. Kun mietitään sitä, että kun kreikkalaiset sitten aikoinaan uhrasivat jumalille, niin todellisuudessa he maksoivat noille miehille ja naisille palveluksista, mitä he kuninkaille tekivät.


Toki Apollon pappien palvelukset eli haavojen sitomiset eivät olleet mitään pieniä asioita, mutta jos esimerkiksi kansalle haluttiin kertoa, että kuningas oli jumalten valitsema johtaja, niin silloin tarvittiin Zeusta tai oikeastaan tarinan kertojia, jotka sitten kertoilivat kansalle ja kuninkaalle satuja siitä, kuinka hänen syntyessään kokkia laskeutui sekä syntymätalon että esimerkiksi Zeuksen temppelin katolle, ja tietenkin hänen mahtavuuttaan muutenkin koristeltiin, eli nuo tarinankertojat kertoivat, kuinka temppelien verhot repeytyivät kun majesteetti kiljaisi ensimmäisen kerran. Samoin he kertoivat tarinoita siitä kuinka salamat löivät taivaalla kun hän sanoi ensimmäisen ymmärrettävän sanansa. Oraakkelien tehtävä oli tuossa tapauksessa tukea hallitsijana, ja kertoa tuollaisia tarinoita sekä hänelle itselleen että myös kansalle. Näin sitten taattiin se, että jumalat eli käytännössä papit eli nykykielellä virkakunta pysyi tyytyväisenä, ja sitten he jaksoivat keksiä uusia asioita, joilla tuollaisia innokkaita falangipäälliköitä komennettiin.

charelesfort.blogspot.fi

Tyron on sana, mikä tarkoittaa koruihin tai vaatteisiin ylipäätään kätkettyä merkitystä. (Miksi Spartalainen ei koskaan luopunut viitastaan?)

Amfiteatteri

Tyron tai Tyros on sana, mikä ei varsinaisesti tarkoita ketään tiettyä ihmistä. Eli kuten monet muutkin antiikin sankarit tai henkilöt, on tuo sana muuttunut tarkoittamaan kalliita vaatteita tai koruja, jotka ovat osoittaneet henkilön arvoa yhteisössään. Nuo korut ovat tietenkin arvon merkkejä, mutta myös asioita, jotka herättävät ihmisten vihaa niiden kantajaa kohtaan. Yleensä arvoasemaa merkitsevä koru tai vaate on melko kallis, jotta sitä ei heitetä pois. Sinänsä pitää muistuttaa siitä, että nuo kuuluisat sankarit ovat oikeastaan vain välineitä tai hahmoja, joita käytetään hyväksi filosofisessa väittelyssä, ja monia heidän sanimakseen väitettyjä asioita on ilmeisesti kirjoitettu noiden ihmisten nimiin ehkä vielä 1900-luvulla. 

Legendaarinen ”tyron-demoni” taas on peräisin spartalaisten vaatteista tai oikeastaan heidän purppuraviitoistaan, joilla nuo antiikin suuret soturit osoittivat olevansa sotilaskastin jäseniä. Eli heillä oli aina päällään tuo viitta sekä siihen kuuluva solki, jotka olivat myöhemmin ensin kreikan ja myöhemmin rooman keisarien ja ylimysten aseman merkkeinä, joita kannettiin ylpeästi kaikkialla, missä tuo väki sitten liikkuikaan.

Ja he eivät sitä koskaan riisuneet ja jopa uimaan mennessään he pitivät sitä päällään, mikä sitten myöhemmin auttoi vihollisia suuntamaan myrkkynuolia heihin. Purppuraviitta on yksi asia, mikä sitten koitui monen spartalaisen kohtaloksi, koska noille antiikin ”koville pojille” oli tapana kantaa hiukan kaunaa. Eli kuten ammattisotilaat tuohon aikaan yleensä, niin spartalaiset sitten eivät aina muistaneet maksaa saamistaan palveluksista , joten tällainen toiminta aiheutti myös inhoa ja vihaa heitä kohtaan.

Kun puhutaan tuosta Spartalaisten suhteesta purppuraviittoihinsa, niin se koitui lopulta monen heistä kohtaloksi, kun ihmiset tajusivat, mikä tuon viitan todellinen merkitys oikeastaan oli. Ja kyseinen solki oli noiden sotilasylimysten aseman symbolina. Hopeinen solki tarkoitti sitä, että henkilö oli toisen luokan komentaja, ja kultainen solki taas oli merkkinä siitä, että henkilö oli oikeutettu johtamaan koko Spartan falangia eli sotilasmuodostelmaa, johon kuuluminen oli tuon kaupunkivaltion kaikkien miesten velvollisuus sekä heidän oikeutensa.

Tämä Tyron- demoni kertoo siis siitä, että kun joku henkilö merkitään kuuluvaksi tiettyyn ryhmään tai kastiin, niin samalla häneen voidaan helposti myös iskeä. Tuon saman asian toinen muoto on "hatun tekeminen toiselle", kuten Walther Shellenberg asian ilmaisi. Eli GESTAPO jäljitti juutalaisia melko helpolla tavalla. Se hankki hallintaansa kolmannen valtakunnan jermulka-tuotannon, ja jos nuo juutaisten perinteiset päähineet sitten tilattiin johonkin paikkaan, niin silloin valtiollinen poliisi sai nuo ihmiset tällä tavoin selville.

https://en.wikipedia.org/wiki/Tyro


kimmonsivu.blogspot.fi

Persialaissodista Peloponnessolaissotiin eli kirjoitelma siitä kuinka Sparta ja Ateena kokivat toisensa ideologisina vihollisina

Kuvituskuvaa

Persialaissotiin sekä sen jatkona olleiden Peloponnessolaissotiin johtaneiden asioiden takana oli siis tilanne, mikä syntyi, kun Persian joukot hyökkäsivät Kreikkaan. Ratkaiseva käänne tapahtui Salamiin meritaistelussa, missä Ateenan laivasto pysäytti Persian armeijan maihinnousuyrityksen. Tuo sota alkoi ensin niin, että sen jälkeen kun kreikkalaiset olivat saaneet Persilaisista helpohkon voiton Marathonissa, niin sitten Kreikka tai oikeammin Spartalaiset hävisivät kuuluisan taistelun Thermopylain solassa 480 eKr.

Tuossa solassa Spartan kuningas Leonidas johti kuuluisia 300 miestään viivyttääkseen persialaisia, jotta muut kreikkalaiset saisivat ryhmitettyä omat falanginsa.  Tuo Leonidaksen tappio johtui siitä, että eräs petturi oli sitten johtanut  persialaiset hänen linjansa taakse, mikä johti spartalaisten tuhoon. Kuitenkin tuolloin tuota tappiota käytettiin hyväksi persialaisten  propagandassa, eli vaikka kreikkalaiset voittivat Marathonin taistelun aikaisemmin 490 eKr. , ja heiltä meni siellä vain 192 miestä

Spartan kuninkaalla  Leonidaksella oli sitten ihan oikeus ajatella, että hänen huippukoulutetut ammattisotilaat olisivat selvinneet noista persialaisista ihan yksin, mutta kuten tiedämme, niin hän miehineen menehtyi tuossa taktisesti melko hyvässä paikassa, eikä heistä kukaan jäänyt henkiin kertomaan mitä siellä oli tapahtunut. Tuo tappio oli sitten sellainen, että se varmasti herätti joissakin ihmisissä epäilyksiä, ja Sparta oli silloin tietenkin maasodankäynnin taidossa Kreikan johtava valtio, ja tässä tilanteessa se sitten oli varmasti haluttu liittolainen. Kuitenkin Spartan mallia pelättiin, koska muut kreikan valtiot olivat sen huippukoulutetun armeijan edessä alakynnessä, ja koska Sparta oli oikeastaan neuvoston sekä kuninkaan hallitsema harvainvalta, niin se tietenkin teki tästä valtiosta Ateenan ideologisen vihollisen.

Kun noita valtioita verrataan keskenään, niin Spartassa on kuitenkin muutamia hyviäkin puolia, kuten se että siellä tuomioita luki ammattituomari, joka ainakin spartalaisten esittämässä versiossa olisi vapauttanut Sokrateen, joka sai Ateenassa kuolemantuomion puheidensa takia. Saattaa olla niin, että tuo filosofi olisi surmattu myös Spartassa, mutta kuitenkin tuosta ei voida koskaan olla varmoja. Spartalaisuutta ihannoidaan paljon, ja heidän "mustaa keittoaan" pidetään sotilaallisuuden vertauskuvana, ja spartalaiset tietenkin hakivat tuon keiton soppatykistä, jonka avulla neuvosto tietenkin heitä hallitsi. Eli kukaan sparalainen sotilas ei saanut osata valmistaa ruokaa, jotta heidät sitten voitiin surmata pärskäjuurella tai risiinin siemenillä, jota pantiin tuohon mustaan keittoon.

Ateenakaan ei ollut aivan niin demokraattinen kuin mitä se väitti olevansa, ja tuolloin äänioikeus oli vain täysi-ikäisillä syntyperäsillä ateenalaisilla miehillä. Ateenalaiseksi katsottiin siis vain henkilöt, joiden molemmat vanhemmat olivat ateenan kansalaisia, ja tuon kaupunkivaltion kansalaisia olivat vain hyvin harvat sen alueella asuvat henkilöt. Kuitenkin Ateena näytti paperilla paljon paremmalta kuin Sparta, jossa valta oli neuvostolla sekä kuninkaalla. Kun puhutaan Spartan erosta Ateenaan nähden, niin sen omaksuma malli oli kuitenkin melkein sama kuin Ateenan, paitsi että siellä ei sotapäällikköä valittu äänestämällä, kuten Ateenassa tehtiin. Ja kuten myöhemmin kävi selväksi, niin Ateena sortui Perikleen ja hänen poikansa jälkeen kansanhuudattajien valtakunnaksi. Kuten tiedämme niin Ateena oli tietenkin demokratia, mutta jostain syystä se käyttäytyi tyrannimaisesti omia valloittamiaan alueita kohtaan, ja se että Sparta hänvisi tuon kuuluisan Thermopylain taistelun, aiheutti sen, että Kreikasta tuli otollinen maaperä persialaisten propagandalle. Eli he saattoivat väittää että Ateenanlaiset olivat johtaneet nuo persian sotilaat Spartan linjojen taakse.

 Samoin he väittivät tietenkin, että syy sotaan oli se, että Ateena oli hyökännyt heidän kimppuunsa "ilman syytä". Ja kun tuota sotaa tarkastellaan hiukan lähemmin, niin se kyllä tuli Ateenalle melko hyvään aikaan, koska tuolloin Kreikka sai sitten ulkoisen vihollisen, joka varmasti sai aikaan sen, että Spartan miehet pysyivät työn touhussa, ja ilmeisesti joitakin oikeudenkäyntejä oli tuolloin jäänyt sitten pitämättä, kun Persian kuningas sitten onnellisesti hyökkäsi tuohon maahan. Se kuka hyökkäsi oli silloin tietenkin aivan sama, ja Sparta etsi syyllisiä siihen, että heidän kuninkaansa sekä parhaat miehensä sitten olivat kuolleet Thermopylaissa. Samoin Ateena koki Spartan olevan sen demokratialle uhka, mikä johti voimakkaaseen vastakkainasetteluun noiden valtioiden välillä, vaikka toki kumpikaan ei ollut nykymallin mukaan mikään aito demokratia. Samoin vammaisten asema oli molemmissa valtioissa huono, ja lasten hylkääminen oli myös Ateenassa tuttu toimenpide.

Tämä valtioiden  välinen asetelma, missä toinen esitti olevansa demokratia, ja varsinkin Perikleen puheet siitä, kuinka Ateenassa kaikki olivat oikeutettuja kaikkiin virkoihin saivat spartan neuvoston pelkäämään sitä, että sen kansa alkaisi kapinoida. Ja tämä johti sitten Peloponnesolaissotaan, jotka ovat oikeastaan melko sekava joukko taisteluita, ja vaikka Spartan katsotaan tuo sota voittaneen, niin se ei ole niin varmaa. Kuitenkin voidaan sanoa, että tuo sota oli erittäin tuskallinen, koska esimerkiksi Perikleen poika vaihtoi jopa puolta tämän sodan aikana, jolloin Ateenan sekä Spartan liittoumat taistelivat Kreikan herruudesta

charelesfort.blogspot.fi

Prometeusmallli on alun perin Platonin ajatus ihmisen halusta olla Jumalan kaltainen, sekä siitä mitä kauhistuttavia asioita tämä ajatus on ihmiselle tuonut.

Kuvituskuvaa

Prometeus on oikeastaan melko tuntematon ajatus siitä, että ihminen ikään kuin haluaa muuttua Jumalan kaltaiseksi olennoksi. Vaikka kyseessä on eräänlainen tarina siitä, kuinka "Prometeus-jättiläinen" loi maailman, ja se on tuomittu monissa piireissä harhaoppina, niin kuitenkin tuon ajatuksen pohjalta on luotu malli, mikä liittyy stoalaiseen filosofiaan sekä yhteiskuntatieteisiin. Siinä Prometeusta tarkastellaan oikeastaan ateistisen mutta samalla filosofisen katsantokannan mukaan, ja kyseinen jättiläinen ymmärretään lähinnä eräänlaisena filosifistisena figuurina, joka tarkoittaa sitä, että kyseessä on oikeastaan virtuaalinen hahmo tai olio, joka auttaa meitä käsittelemään tätä erittäin vaikeaa asiaa, eli sitä mitä tarkoittaa sana "suurmies", kun puhutaan valtion kehityksestä sekä sen johtamisesta.

Kyseinen olio on oikeastaan aikoinaan "Blavatskyn koulukunnan" luomus, mutta se on muuttunut oikeastaan sellaiseksi termiksi, mikä tarkoittaa eräänlaista yli-ihmistä. Tämä termi on oikeastaan puhtaasti filosofinen, ja se tarkoittaa sitä, että tiedollisesti, sekä älyllisesti ja moraalisesti sekä myös voimiensa puolesta muiden ihmisten yläpuolella oleva henkilö tai olio nousisi hallitsemaan maailmaa. Tai oikeastaan tällä "Prometeus-teorialla" tarkoitetaan sellaista valtion tai ryhmän sisäistä voimaa, joka nousee muiden ihmisten yläpuolelle, ja alkaa johtaa heitä. Tätä Friedrich Nietzschen esittelemää mallia pidetään erittäin suuressa määrin autoritaarisen yhteiskunnalisen johtamisen ideologiana, ja kun puhutaan stoalaisesta tavasta johtaa yhteiskuntaa, niin silloin tietenkin herättää ihmisissä kauhistusta.

Näet tässä mallissa yhteiskuntaa hallitaan pelkän taloudellisen sekä sosiaalisen darwinismin pohjalta, jossa ihmisen pitää aina olla yhteiskunnalle taloudellisesti jotenkin hyödyksi. Ja tässä mallissa ei hyväksytä ollenkaan mitään poikkeavuutta tai heikkoutta, ja se tekee tästä johtamismallista erittäin pelottavan, koska tämä malli on se, että kun ihminen on "hyödytön", niin hänet surmataan. Ei tämä kohtalo oli vammaisilla Spartassa, jossa ihannoitiin fyysistä virheettömyyttä, mikä johti erittäin julmaan toimintaan esimerkiksi sopeutumattomia kohtaan.

Yli-ihmismalli on oikeastaan alun perin peräisin Platonilta, joka esittää valtion sellaisena, että sitä johtavat filosofit, joiden alla ovat sotilaat sekä kaikkein alimpana ovat helootit eli orjat joiden olemassaolon tarkoitus on vain tuottaa valtiota varten ruokaa sekä muita tarvikkeita, ja tietenkin osallistua sotiin, mikäli sotilaat tarvitsivat apua. Mutta kun tuota mallia oikeastaan hiukan tarkemmin mietimme, niin silloin eteen tulee väistämättä ajatus siitä, että onko tuo suuri filosofi oikeastaan tarkoittanut tätä mallia edes vakavasti otettavaksi toimintatavaksi hoitaa valtion asioita, ja tuolloin ei muuten ollut YK:ta.

Eli hän on saattanut tehdä tuon teorian valtion johtamismallista miekka kurkullaan, ja tuolloin hänen elinaikanaan ei varmasti esimerkiksi spartalaisia eli ammattisotilaita ollut tapana ärsyttää, tai kyseinen henkilö sai sitten tuntea tuon loukkauksen nahoissaan. Ja silloin tietenkin Platon on tarjonnut tuolle kysyjälle mallia, missä sitten vastuu epäonnistumisista on tietenkin filosofeilla, jotka hoitivat välineitä koskevat tilaukset kuten keihään pituuden määrittely ja päättivät mitä viljaa esimerkiksi kaupungin pelloilla viljeltiin. Tällöin spartalaiset sitten saivat tuntea olevansa aina oikeassa, ja tietenkin Kreikka tarvitsi noita tappajiaan esimerkiksi silloin kun persialaiset tunkeutuivat maahan.

En sitten tiedä että oliko spartalaisilla tapana esimerkiksi käyttää hilloa pannukakuissaan tai syödä salaattia, mutta toki tyräkkihillo ja pärskäjuuri-salaatti olivat tuolloin yleisesti hyväksyttäviä valtiollisia toimintamalleja, ja tietenkin myös esimerkiksi viiniin kastettu sieni saattoi olla erittäin ikävä yllätys, jos tuon viinin sekaan pantiin esimerkiksi kobran myrkkyä. Eli tuon prometeusaatteen takana on oikeastaan Atlas-jättiläisestä kertova tarina, ja kuten tiedämme, niin tällaisiin valtion toimiin liittyy paljon harjoituksia, jotta kukaan spartan "tappo-setä" ei koskaan opettelisi miltä tyräkki tai pärskäjuuri näyttävät.

Mutta kuten tiedämme, niin on paljon asioita, jotka haluttiin pitää spartan miehiltä piilossa, koska he saattoivat käsittää olevansa koko kreikan kuninkaita. Joskus "Prometheus" on tarkoittanut sitä, että esimerkiksi luodaan kaksi täysin puhdasta perinöllistä linjaa parittamalla eläimiä tai ihmisiä omilla sukulaisillaan, ja sitten nuo linjat on yhdistetty, jolloin syntyy erittäin elinvoimainen olento, jonka pitäisi olla älyllisesti sekä muiden ominaisuuksiensa puolesta normaalin ihmisen yläpuolella.

Tuo temppu on mahdollista hankkimalla noiden degeneroituneiden ihmisten sukusoluja, ja tuottamalla uusi alkio koeputkihedelmöityksellä. Myös sellaisia kokeita on tehty, missä lapsille on syntymässään tehty lobotomia, jotta heistä tulisi parempia sotilaita. Näitä kokeita tehtiin tarinan mukaan esimerkiksi natsien keskitysleireillä, joiden lääkäreitä ei sitonut "hyvä tieteellinen työtapa". Eli tällaiseen toimintaan syyllistyneiltä lääkäreiltä viedään välittömästi lääkärin oikeudet.

pseudotiedetta.blogspot.fi

Kynsihanhi on yksi maailman vaarallisimmista linnuista,sekä pohdintaa siitä että miksi esimerkiksi spartan kuninkaasta Leonidaksesta ei ole olemassa patsasta?

Kynsihanhi

Kynsihanhi (lat. Plectropterus gambensis) on Afrikassa elävä sorsalintu, joka on poikkeus noiden söpöjen hanhien joukossa, koska se syö muutakin kuin kasvisravintoa. Eli tuon linnun ruokavalioon kuuluu myös kovakuoriaisia sekä pikkukaloja ja ehkä myös pikkunisäkkäitä. Kyseisen linnun vaallisuus perustuu sen siivistä esiin pistäviin teräviin luupiikkeihin, jotka saavat voimansa tuon linnun vahvoista rintalihaksista, ja tuon linnunliha on erittäin myrkyllistä, koska se syö eräitä kovakuoriaisia, joiden kehittämä kataridiini on muille eläimille tappavaa. Jo kymmenen milligrammaa kataridiiniä riittää surmaamaan ihmisen. Mutta ristihanhi on kuitenkin immuuni esimerkiksi espanjankärpäsen eli erään kovakuoriaisen murkylle, ja siksi se voi noita eläimiä sitten syödä ilman, että tuo lintu saisi mitään myrkytystä.

Tällä linnulla on hyvin erikoinen kieli sekä nokka, missä on useita pieniä hampaita, ja ainakin itse olen sitä mieltä, että kyseinen eläin käyttää kieltään ehkä viiltoaseena, jolla se tai sen esi-isät ovat sitten surmanneet vastustajiaan, silloin kun tuo hanhilintu tai sen esi-isät vielä saalisti isompia saaliita. Kun mietitään sitä, että vaikka kynsihanhi ei olekaan mikään ankka, vaan kuuluu omaan eläinryhmäänsä, niin voidaan ajatella, että lähes kaikista eläimistä on olemassa kannibaaliversio. Esimerkiksi salamantereissa on tulisalamanteri, joka syö muita salamantereita, ja käärmeiden joukossa tietenkin myös tarhakäärmeet syövät muita käärmeitä, ja hyvänä esimerkkinä tietenkin on Kuningaskäärme, jonka ruokalistalle päätyvät kalkkarokäärmeet, ja kuningaskobra on saanut nimensä siitä, että se syö muita kobria, mutta on itse immuuni niiden myrkylle..

Joten tämä asetelma on saanut jotkut ihmiset miettimään sellaista, että olisiko ihmisestä ehkä olemassa tällainen "malli", joka on saanut nimen "vampyyri". Tuollainen vampyyri tai kannibaali-ihminen on saanut aikaan sen, että kyseisen asian tiimoilta on kirjoitettu useita mielenkiintoisia kauhukirjoja sekä elokuvia, mutta tiedättekö mikä on inspiroinut esimerkiksi Bram Stokeria hänen kirjoittaessaan "Draculaa". Vampyyritarinat ovat peräisin Balkanilta, ja niiden esikuvana on saattanut olla esimerkiksi Spartalaiset sekä myöhemmin löytyneet neandertalin ihmisen jäännökset, ja antropologit ovat saaneet selville, että tuo ihmisen esi-isä oli meitä huomattavasti vahvempi. Tämän takia esimerkiksi monissa vampyyri-elokuvissa vampyyrit kuvataan fyysisesti erittäin voimakkaina olentoina. Tosin ensimmäiset vampyyritarinat ovat peräisin muinaisesta Kreikasta tai oikeastaan sen naapurivaltiosta nimeltään Persia.

Kun ajatellaan kuningas Leonidaksen toimintaa esimerkiksi Thermopylain solassa, missä hän sitten 300 spartalaisensa kanssa piti puoliaan persialaisia vastaan, niin silloin tietenkin voidaan muistella tuon taistelun loppua, missä spartalaisten taakse päässeet persialaiset sitten voittivat nuo urhoolliset miehet, niin silloin kyllä mieleeni tulee heti se, että eikö Leonidas oikeasti tutustunut taistelukenttään ennen kuin aloitti puolustuksen, ja sitten tietenkin voidaan myös kysyä, että eikö Leonidas ollut koskaan ennen tuossa solassa käynyt, koska petturi onnistui johtaa persialaiset hänen linjansa taakse? Tästä voidaan kysyä induktiokysymys, että eikö Leonidas ollut sitten kotoisin Kreikasta ollenkaan, vai oliko hän muualta tuotu palkkasoturi?

Kun puhutaan Leonidaksesta, niin silloin voidaan kuitenkin todeta se, että hän saattoi ajatella sitä, että ehkä Kreikassakin oli tuolloin tapana se, että kuollut sankari on paras sankari. Ja ehkä hän sitten miehineen pakeni paikalta, koska he saattoivat pelätä myrkytystä, koska hän oli uhka kreikan johtajille, jotka ehkä kirjoittivat historiaa vähän omaa etuaan ajatellen. Tai ehkä Leonidas on vain tarinan kertojien keksimä hahmo, jolla luotiin isänmaallista henkeä kreikkalaisiin, ja ehkä tarinaa on antiikissa käytetty sotilaskoulutuksessa,eli koulutettavilta on sitten tuon Thermopylain tarinan kertomisen jälkeen kysytty, että miten olisi tuon päällikön pitänyt toimia.

Se mihin tuo suuri kuningas on haudattu on kuitenkin jäänyt historian hämärään, ja se että pääsikö hän pakoon Thermopylaista on kuitenkin vain arvailujen varassa. Ja joka tapauksessa hän tiesi, että väkijoukot on helppo yllyttää häntä ja hänen miehiään vastaan, koska nuo trollaajat saattoivat väittää, että persialaiset tulivat neuvottelemaan hänen kanssaan, ja sitten joku heitti heittomiekan tuon persialaisen rintaan. On olemassa kiinnostava ajatus siitä, että jos hänen hautansa löytyisi, niin silloin tietenkin voisi joku geneetikko kloonata tuon yhden tunnetun historian kuuluisimmista sotapäälliköistä, niin että hän vain sijoittaisi jonkun munasolun sisään hänen DNA:nsa ja näin sitten voitaisiin luoda uusi Leonidas.Uskon että hänet tuhkattiiin taistelun jälkeen tai ainakin silloin kun hän oli kuollut, jotta tuon miehen sukulaisia ei löytyisi tai hänen kotipaikkaansa voisi jäljittää.

Tuosta kuuluisasta taistelusta on olemassa sikäli puolueetonta aineistoa, että myös nuo persialaiset olivat tapauksesta kirjoittaneet, niin että tämä tapaus varmasti on melko suurella varmuudella totta, mutta osa noista historiallisista taisteluista on varmasti hiukan "paranneltuja", jotta niissä olleita komentajia kuten Julius Caesaria olisi palvottu vähän suurempina sotilaina kuin mitä he oikeasti ovatkaan. Tuon takia noiden komentajien palveluksessa oli kirjoittajia, jotka tekivät heistä vähän parempia ihmisiä, mitä he oikeastaan olivatkaan. Saattaa olla niin, että noista komentajista ketään ei ollut edes olemassa sikäli kuin mitä me heitä tunnemme. Eli oli tietenkin olemassa kuningas tai sotapäällikkö nimeltään Leonidas tai julius Caesar, mutta hänen saavutuksensa saattoivat olla huomattavasti pienemmät kuin mitä hänen nimiinsä kirjoitetut muistelmat antavat ymmärtää, ja ehkä nuo muistelmat tehtiin siksi, että tuo suuri päällikkö vaikuttaisi ihmisten silmissä valehtelijalta, joka vain keksi tarinoita omasta erinomaisuudestaan.

pseudotiedetta.blogspot.fi