Showing posts with label Etelä-afrikka. Show all posts
Showing posts with label Etelä-afrikka. Show all posts

Thursday, June 22, 2017

Israel on kaikesta huolimatta vain valtio, eli ei Skorzeny varmaan ainoa SS-upseeri ollut, joka sen palvelukseen oli siirtynyt

Otto Skorzeny
(1908-1975)


Sotavankeudessa Maailmansodan jälkeen


Tekstin alla on artikkeli, mikä kaikkien ihmisten pitäisi lukea. Se kertoo siitä, että Israel on kaikesta huolimatta vain valtio, jonka toiminta on aivan samanlaista kuin kaikkien muidenkin maailman valtioiden. Alla oleva artikkeli kertoo siitä, kun entinen SS-upseeri ja Toisen Maailmansodan kuuluisin kommando SS-Obersturmbannführer eli eversti Otto Skorzeny (1908-1975) työskenteli sodan jälkeen Israelin tiedustelun eli Mossadin asiantuntijana, kun se iski Egyptin hyväksi työskentelevien raketti-tiedemiesten kimppuun, eli hän ilmeisesti kehitti nuo kuuluisat valokennolla laukaistavat  kirjepommit, jotka aiheuttivat erittäin suuria vahinkoja noiden vaikeasti korvattavien asiantuntijoiden parissa. Näet ilman noita miehiä eivät Nasserin raketit olisi onnistuneet edes lentämään, joten he olivat korvaamattomia, jos Egyptin raketti-projektin haluttiin onnistuvan täydellisesti.


Ilmeisesti hän myös koulutti Israelin erikoisjoukkoja, joiden tehtävänä on hivuttautua vihollisen tukikohtiin sekä salamurhata ja siepata sen tärkeitä henkilöitä. Skorzeny on kuuluisa erityisesti Gran Sassoon tekemästään hyökkäyksestä, missä SS-Sonderkommando-yksikkö laskeutui Gran Sasson linnan katolle liitokoneella, ja sitten vapautti Italian entisen diktaattorin Benito Mussolinin, joka sitten poistui paikalta Fieseler Storch-koneella, jonka jälkeen Skorzeny seurasi miehineen perässä. Tässä sitten vain mainitsin, että tuo hyökkäys oli sikäli erittäin merkityksellinen, koska siinä käytettyä taktiikkaa olisi voitu hyödyntää muissakin vastaavissa operaatioissa.

Eli ryhmä laskeutui DFS-liitokoneella kohteen katolle, ja sitten he syöksyivät köysillä ikkunoista sisään, ja onnistuivat yllättämään Brittiläisen vartioston. Jos vastaava olisi tapahtunut jossain esikunnassa, niin tuho olisi ollut täydellinen, eli silloin kenraali sekä hänen seuralaisensa olisivat joutuneet melko varmasti tulituksen kohteeksi, ja tulleet eliminoiduiksi. Gran Sasson isku oli sikäli myös merkittävä, että siinä käytettiin ensimmäisen kerran koekäytössä ollutta StG 43 rynnäkkökivääriä, jonka tuotantomalli Sturmgewehr eli StG-44 tuli laajempaan jakeluun Saksan armeijassa vuonna 1944.

Myöhemmin Skorzeny ideoi “Operaatio Greif”-nimisen operaation, missä amerikkalaisiin uniformuihin sonnustautuneet SS-miehet operoivat Ardennien vuoristossaSonderpanzerkamfkommando 150 nimisessä yksikössä, ja suurin osa niistä miehistä, jotka ujutettiin Yhdysvaltojen linjojen yli jäivät kiinni, ja heidät ammuttiin vihollisen asepukujen käytöstä. Itseasiassa  Janusz Piekalkiewiczin kirjan “Eurooppa Tulessa” mukaan vain kolme tämän yksikön jäsenistä oli hengissä Toisen Maailmansodan lopussa, mutta saattaa olla niin, että osa niistä henkilöistä, jotka ampuivat vihollisia käyttäen amerikkalaisia sotilasasuja eivät ole tuon yksikön jäsenyyttä kertoneet, koska nuo teot olisivat olleet murhia, näet vihollisen uniformun käyttäminen taistelussa on Geneven sopimuksen mukaan sotarikos.

Samoin hän suoritti Unkarin kruununprinssin kaappaamisen Budapestissa komentaessaan  SS-Divisioona “ Maria Thresaa”, ja sodan lopussa hän ilmeisesti toimi Adolf Hitlerin turvamiehenä, ja ehkä myös rintamakomentajana, mutta toki hän olisi ehkä voinut vastata esimerkiksi “sonderkommando nordin” kaltaisten sabotaasi-yksiköiden sekä “ihmissusi” eli “Werewolf”-osastojen valmennuksesta, eli nuo normaalit rintamalle suuntautuvar komennukset saattavat olla vain pelkkiä väärennettyjä merkintöjä, joilla tuon miehen mainetta haluttiin parantaa. Skorzeny oli siviiliammatiltaan insinööri, joten hän saattoi olla suunnittelemassa myös “Schutzer”-koneita, joita keskitysleireillä käytettiin kaasukammioden täyttämiseen hiilimonoksidilla, ja joiden avulla murhattiin miljoonia ihmisiä noissa hyvin brutaaleissa laitoksissa.

Murhaamista tapahtui monissa muissakin paikoissa kuin vain Birkenaun leirissä, ja mukana uhrien joukossa ovat myös Einsatzgruppen ampumat siviilit. Mutta tässä vaiheessa haluan muistuttaa, että Sorzenya ei koskaan syytetty mistään rikoksesta ihmisyyttä vastaan, joten ainakaan häntä ei sitten kovin suureksi rikolliseksi nimetty, vaikka “Brandenburg” -divisioonan miehet harjoittelivat äänetöntä tappamista  keskitysleirivankeihin. Kuitenkin olen joskus miettinyt, että kuinka monta tällaista Skorzenyä itseasiassa on palvellut Israelin asevoimissa? Tietenkin nuo SS-joukkojen motivointiin käyttämät metodit varmaan kiinnostivat myös Israelin asevoimia, ja saattaa olla niin, että esimerkiksi myös biologiset sekä kemialliset aseet kiinnostivat tuota pientä valtiota, joka koki itsensä uhatuksi. Eikä varmaan esimerkiksi myöskään syfiliksen tartuttaminen arabien sekaan olisi ollut monenkaan mielestä kovin vastenmielinen ajatus, ja myös Jasser Arafatin kaltaisille miehille tehty lobotomia ei mikään ikävä asia olisi kuitenkaan ollut, joten tietenkin tuollaisia asioita varten saatettiin Israeliin tuoda muitakin osaajia kuin vain näitä Skorzenyjä.

Ja ainahan löytyy jotain Etelä-Afrikan kaltaisia maita, missä varmasti ei kukaan olisi itkenyt mustan väestön perään, joten siellä sitten olisi voinut joku SS-tohtori liidellä ympäri leikkaussalia, kun tuota kuuluisaa sydämensiirtoa tehtiin. Itse olen tuota leikkausta miettinyt, eli montakohan harjoitus- tai kokeellista leikkausta tuo Eteläafrikkalainen lääkäri olikaan tehnyt ennen tuota kuuluisaa leikkausta? Ja joidenkin mukaan joku tummahiuksinen espanjaa sekä englantia saksalaisittain korostaen puhuva lääkäri olisi avustanut tuossa leikkauksessa.

Eli  joidenkin varmistamattomien huhujen mukaan Auschwitzin paholaistohtori Josef Mengele olisi toiminut konsulttina maailman ensimmäisessä sydämensiirrossa, jonka tohtori  Christian Barnard (1922-2001) suoritti vuonna 1967. Potilas eli tuolloin 19 päivää, kunnes hylkimisreaktio tuhosi siirteen. Merkittävää on se, että tohtori Barnard kuoli astmakohtaukseen vuonna 2001, ja itse olen sitä mieltä, että tuo kohtaus saattaa olla järjestetty, jotta Barnard joka valvoi mm. Francon kuolinvuoteen äärellä ei kertoisi salaisuuksiaan muille.


Tuollaista sydämensiirtoa on tutkittu muuten esimerkiksi Natsi-Saksassa sekä Neuvostoliitossa myös siltä kannalta, että se on erittäin hyvä hallintakeino. Koska vieras kudos aiheuttaa välittömän hylkimisreaktion, tarvitsee potilas jatkuvaa immuunipuolustuksen lamaavaa lääkitystä tai hän menehtyy, joten sen takia esimerkiksi joitain fyysikoita sekä muita tiedemiehiä hallitaan tuollaisen siirteen avulla, joka aiheuttaa kuoleman, jos hän ei saa tarvittavaa lääkitystä.  

Tässä sama linkki uudestaan:

Sunday, April 30, 2017

Etelä-Afrikan apartheid-hallituksen ase-ohjelma sekä sen tuoma riski kansainväliselle yhteisölle



Hyökkäykset siivillilaitteksi naamioidulla asejärjestelmällä ovat asia, josta pitäisi aina välillä keskustella vakavasti. Kuuluisin tällaisista välineistä tietenkin ovat saksalaiset kaappari-alukset. Vaikka noita asioita käsitellään joissakin romaaneissa, niin kuitenkin esimerkiksi sotilasasiantuntijat käyttävät noita samoja kirjoja, kun he ammentavat ideoita uusia operaatioita varten.


Vaikka esimerkiksi Etelä-Afrikka on virallisesti lopettanut oman ydinaseohjelmansa, niin tuon maan apartheid-hallituksen palveluksessa oli tietenkin ihmisiä, joilla ei mitään uraa demokrattisiksi muuttuneissa valtioissa voisi edes olla. Nämä henkilöt eivät kuitenkaan varmasti koskaan saaneet mitään syytteitä, vaikka suorittivat esimerkiksi aseisiin sekä niihin liittyvään tekniikkaan sisältyviä kokeita Ambomaalla, ja samalla ruiskuttivat sitten erilaisia viruksia uhreihin, kun he testasivat erilaisia sukupuolitauteja, joilla mustan väestön määrää haluttiin vähentää.


Eräissä Etelä-Afrikan hallituksen lähellä olevissa yrityksissä ideoitiin sellainen operaatio, missä mustiin miehiin ruiskutettiin esimerkiksi HIV-virusta, ja joidenkin tietojen mukaan esimerkiksi juuri HIV-viruksen jäljet johtavat sylttytehtaalle, eli Etelä-Afrikan apartheid-hallintoon, missä ei esimerkiksi homoseksuaaleihin suhtauduttu mitenkään erityisen sallivasti. Samoin muutamissa lääketieteellisissä tutkimuksissa, joihin kuuluu myös maailman ensimmäinen onnistunut sydämensiirto on keskusteltu siitä, että tekivätkö tuon maan lääkärit kokeita mustaan väestöön kuuluvilla henkilöillä ennen kuin he saivat sitten sydämen kudostyypit määritellyksi niin, että mitään hylkimisreaktiota ei ilmennyt. Tällä tarkoitan, että kokeiliko tuo leikkausryhmä siirrännäistä esimerkiksi mustiin vankeihin ennen kuin se teki tuon “paraati-leikkauksen”.


Eräässä Clive Cusslerin kirjassa Etelä-Afrikka tai sen palveluksessa olevat palkkasoturit tekevät hyökkäyksen Washingtoniin vanhalla taistelulaivalla, josta on poistettu kaikki muut paitsi yksi tykkitorni, jotta se voisi ajaa Potomac-jokea pitkin, ja sitten suunnata tykkinsä kongressiin. Tuollainen isku jonka tekemisessä vaaditaan mielikuvitusta ei kuitenkaan liene mahdoton ajatus, vaikka se tietenkin tuossa kirjassa olikin. Eli tietenkin voidaan laivoihin asentaa tykkejä tai ohjuksia, ja sitten se voi ajaa pitkin jokea kohti kohdettaan.


Tuollaisia laivoja ei varmasti kuitenkaan ole kovin helppoa hankkia ilman lupapapereita, sekä hyviä suhteita joihinkin valtioihin. Näet sotalaivassa käytettävät materiaalit ovat usein salaisia, eli niiden metalliseoksia ei saa antaa kenellekään. Mutta kuitenkin tällainen hyökkäys voidaan ennakoida, ja silloin tietenkään ei tarvitse kuitenkaan käyttää valmiita taistelulaivoja, vaan tuo laiva voi sitten myös olla esimerkiksi jokiproomu tai vastaava laiva.


Tuon laivan kannelle asennetaan raskas kenttätykki, jonka avulla sitten kohteeseen suunnataan kranaatteja, tai sitten voidaan hyödyntää esimerkiksi katjusha-heittimiä, joilla saadaan aikaan melkoista tuhoa. Kyseinen laitteisto voi olla vaikka laivan kannelle ajettu kuormuri, johon on tuollainen tykki asennettu.  Kun puhutaan noista afrikan maista, ja niiden ase-ohjelmista, niin tietenkin ihmisille tulee usein mieleen sellainen asia, että nuo aseet eivät mitenkään voisi uhata mitään länsimaista valtiota, koska esimerkiksi Etelä-Afrikalla ei ole käytössään GPS-laitteita tai tarvittavaa ohjusteknolgiaa, jolla se voisi valmistaa ballistisia ohjuksia omaan käyttöönsä.


Tai oikeastaan termi “ballistinen ohjus” vaatii tässä tapauksessa tarkennuksen “pitkän matkan ballistinen ohjus”, tai oikeastaan termi “pitkän matkan ohjus” on tässä tapauksessa parempi. Kaikki maailman ohjukset eivät ole nimittäin ballistisia ohjuksia, vaan tietenkin mukana on myös risteilyohjuksia, jotka muistuttavat ulkonaisesti lentokonetta. Ohjuksen ohjaaminen kohteeseen ilman GPS:ää tietenkin onnistuu, mutta se vaatii kehittynyttä sisäistä navigointilaitteistoa.Tuon laitteiston pitää olla sellainen, että se kykenee ohjaamaan ohjusta valtameren päällä, ja samalla myös etsimään kohde tarkasti talojen keskeltä.


Tilanteessa missä käytettävissä ei ole GPS:ää, on turvauduttava sellaiseen navigointiratkaisuun, joka eliminoi satelliittien tarpeen. Tuolloin  ohjuksissa käytetään kahta erillistä kohteeseen hakeutumiseen käytettävää laitteistoa. Inertia eli hyrrään perustuva navigointilaitteisto ohjaa tuota asetta sen liikkuessa veden päällä, ja kun ohjus tulee rannan viereen, niin silloin käynnistyy DSMAC, mikä tarkoittaa sitä, että CCD-kamerat ottavat kuvia maastosta, ja vertaavat niitä ohjuksen muistiin tallennettuihin kuviin, joiden avulla ase kohdentaa itsensä erittäin tarkasti. Ja vaikka valtiolla ei olisi käytössään sellaista DSMAC/INS(Digital Scene Matching Area Correlation/ Inertial Navigation System)-tekniikkaa, millä ohjus voisi lentää tarkasti kohteeseen, sekä etsiä kohteensa kaupungin talojen seasta, niin se voi silti rakentaa loistavia varusteita, joilla toisen valtion kaupunkeja voidaan raunioittaa.


Tuollainen risteilyohjus voi perustua esimerkiksi 1950-luvun “Mace” tai “Regulus”-ohjukseen, jollaisia USA kehitti 1950-luvulla. Kuitenkin tuollainen ohjus-projekti varmasti havaitaan satelliiteista, koska se vaatii erittäin paljon erilaisia testejä, jotka paljastuvat sitten erilaisissa kuvissa, mutta tietenkin tuollaisella valtiolla olisi varmasti laite, josta se voisi huomaamattomasti virittää mannertenvälisen ohjuksen, ilman että kukaan huomaa mitään. Tällainen tekniikka tietenkin on lähes jokaisen ihmisen saatavilla. Nimittäin valtio voi rakentaa ohjuksen esimerkiksi mistä tahansa lentokoneesta.


Tuolloin koneen sisään asennetaan ydinpommi sekä litiumia, joka sitten muuttaa koneen äärimmäiseksi vetypommiksi. Tuolloin ei tarvita mitään kovin suuria fissiopommeja, jotta lämpöydinfuusio saadaan aikaiseksi. Vaikka tuollainen ohjelma ei enää tiettävästi ole käynnissä tuossa kaukaisessa maassa, niin olisiko käynyt niin, että nuo aseohjelmissa työskennelleet tiedemiehet olisivat sitten kaupanneet osaamistaan esimerkiksi Pakistanille sekä muille maille, jotta nämä saisivat sitten aikaan omat ydinaseensa?

http://piiloase.webnode.fi



Saturday, April 22, 2017

Oletteko koskaan miettineet, mitä tapahtui "Pikku Albertille" Dr. Watsonin kokeen jälkeen, kun häntä oli ensin opetettu pelkäämään pehmoleluja 1920-luvulla?


Taas on elokuvateattereihin tulossa uusi versio kauhuelokuvista, jotka sivuavat nykyaikaista tietojenkäsittelyä. Idea tuohon elokuvaan on tullut muuten eräästä “salaliittoteoriasta”, minkä mukaan tuollainen koe olisi tehty jossain Etelä-Afrikan asevoimien harjoitusalueella. Kuten tiedämme, niin salaliittoteorioita kumpuaa erilaisista salailuista, ja lähes kaikkiin maailman suljettuihin laitoksiin liittyy jonkinlainen huhu tai salaliittoteoria.


Salaliittoteoria tarkoittaa yleensä sellaista huhua, missä väitetään valtion laitoksen tai yksittäisen valtion työntekijän toimineen harkitusti valtion edun vastaisesti, sekä ajaneen omaa etuaan lain kirjaimesta piittaamatta. Eli tuolloin valtion työntekijä  esimerkiksi on vaikkapa maksanut pakkolunastuksessa omia maitaan valtion rahoista  kahteen kertaan, jolloin kyseessä on rikos, mikä koskee valtion omaisuuden väärinkäyttöä. Toinen mahdollisuus on sitten sellainen, että valtion edustaja on lakia rikkoen polkenut jonkun kansalaisen laillista oikeusturvaa sekä etua vastaan, sekä peitellyt tuota tekoa esimerkiksi epäämällä tältä asianajajan.


Tuolloin hän on saattanut ehkä väittää, että epäillyllä ei tätä oikeutta oikeusavustajaan ole, jolloin hän on syyllistynyt valehteluun sekä asemansa väärinkäyttöön. Joissakin tapauksissa väitetään, että tuo valtion työntekijä on mennyt tuomarin luokse väittäen, että henkilö luopuu oikeudestaan puolustukseen. Oikeudessa käytettynä terminä tämä sana “salaliitto”  taas tarkoittaa sitä, että kaksi tai useampi henkilö on suunnitellut rikosta.  Elokuva on nimeltään “Belko”, ja se kertoo yhtiöstä, jonka työntekijöiden pään sisään on asennettu räjähteitä, ja jotka sitten lukitaan talooon, missä heidät pakotetaan murhaamaan työtovereitaan. Kyseessä on siis uusi versio kuuluisasta “Eichmannin kokeesta”, missä oli kaksi ryhmää.


Toinen ryhmistä oli “vankeja” ja toisen ryhmän tehtävänä oli toimia “vanginvartijoina”, jotka sitten komensivat tuota toista ryhmää. Tuon kokeen tarkoitus oli todistaa se, että voidaanko tavallinen ihminen provosoida erityistilanteissa tekoihin, joita hän ei muuten tekisi. Ja totuus oli  karumpi kuin voidaan edes kuvitella.  Kyseisessä kokeessa vanginvartijoina toimivia henkilöitä kehotettiin antamaan uhrin osaan valituille henkilöille sähköiskuja, jos nämä eivät totttelisi vanrtijoidensa tai esimiestensä sanomisia. Tuossa sähköiskujen antamista varten valmistetussa kojeessa oli säädin, jota kääntämällä voitiin sähköiskujen tehoa lisätä, ja lopulta sitten tultiin tilanteeseen, missä “valvoja” sai antaa uhrilleen kuolettavan sähköiskun.


Tulos oli järkyttävä, näet suurin osa noista kokeeseen “vanginvartijoina” osallistuvista henkilöistä antoi sähköiskun. Poikkeuksena olivat tuohon ryhmään kuuluneet oikeasti vanginvartijoina työskennelleett henkilöt, joiden työnä oli muutenkin vankien valvonta. Tuo koe jouduttiin muuten keskeyttämään, koska noiden esimiesasemassa olevien henkilöiden  otteet muuttuivat niin koviksi, että he sitten olivat hengenvaarallisia ympäristölleen. Syy miksi muuten käytän tästä toisesta ryhmästä termiä “esimiesasemassa olevat henkilöt”, johtuu siitä että vanginvartija on esimiesasemassa vankiinsa nähden, ja häntä totellaan siksi, että rangaistus tottelematta jättämisestä on erittäin kova. “Eichmannin kokeen” tarkoitus oli todistaa se, että voidaanko ryhmän avulla painostaa yksilöitä tekemään asioita, jotka ovat muuten yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden sekä yleisesti hyväksytyn moraalin vastaisia.


Kyseisellä psykologisella testillä pyrittiin myös osoittamaan se, että onko kuka hyvänsä ihminen sopiva vanginvartijaksi, ja vastaus oli se, että nuo “rankaisijan valtuuksillaan” kovitelevat henkilöt askartelivat tiettyjen vankien kanssa, ja heiltä jäivät lähes kaikki vanginvartijoiden tehtävät kuten henkilöihin kohdistuvat tarkastukset hoitamatta. Tuo koe sitten keskeytettiin, koska nuo esimiehet alkoivat käyttää mielivaltaa, ja samalla jotkut heistä esimerkiksi alkoivat valehdella joidenkin alaistensa jättäneen tehtäviään hoitamatta, jotta pääsisivät antamaan sähköiskuja. Ja samoin he sabotoivat noita tehtäviä jatkuvasti.


Esimerkiksi eräälle “vangille” oli annettu tehtäväksi siivoaminen. Tuon tehtävän jälkeen eräs “vartijoista” oli vain käynyt kaatamassa tuhkakupin lattialle, jotta hän saisi “alaisensa” ikävään asemaan. Tässä kokeessa sitten testattiin sitä, että voiko ryhmä sitten yllyttää henkilöä niin, että hän vajoaa ikään kuin eläimen asteelle, ja alkaa toteuttaa omia sairaita halujaan, joita suurin osa meistä ei edes myönnä olevan olemassakaan.


Vain ihminen joka on selvittänyt täysin suhteensa väkivaltaan sekä vallankäyttöön voi toimia sellaisessa tehtävässä, joka edellyttää toisen ihmisen alistamista. “Eichmannin koe” on yksi kaikkien aikojen inhottavimmista psykologisista kokeista, ja vaikka sitä pidetään epäinhimillisenä, niin kuitenkin valtio sai sen avulla tietoja siitä, millaisia henkilöitä asevoimiin kannattaa valita esimieheksi, sekä siitä, millaiset tilanteet sitten saavat esimiesasemassa olevan ryhmän jäsenet toimimaan mielivaltaisesti muita kohtaan.


Tuollaista provosoitumista on joskus havaittu myös armeijassa esimiesaseman saaneissa henkilöissä, ja näistä tapauksista aina välillä on käyty Suomessakin oikeutta.  “Belkossa” taas on ilmeisesti kyseessä käyttäytymistieteellinen motivaatiota koskeva koe, missä koehenkilöille annetaan yllykettä sekä tekosyy väkivaltaan päähän asennettujen räjähteiden avulla. Suurin osa ihmisistä on jollain tavoin väkivaltaisia, koska aggressiivisuus sekä väkivaltaisuus ovat meidän lajimme ominaisuuksia, jotka ovat kehittyneet aikojen alussa suojelemaan lajiamme muiden lajien hyökkäyksiltä. Samoin monet ihmiset ovat joskus elämänsä aikana halunneet tappaa toisen, mutta eivät sitä ole tehneet, koska pelkäävät rangaistusta.


Kuitenkin tuossa “Belko”-elokuvassa ihmisiä motivoidaan tekemään väkivaltaa muita ihmisiä kohtaan, siten, että he muka tappamalla muita voisivat pelastaa ihmishenkiä, ja kuten tiedämme, niin tällaiset elokuvat eivät synny itsestään. Tällaisista kokeista on aina välillä huhuttu monissa maissa. Ja taustalla on sellainen historiallinen totuus, että keskitysleirien vartijoita motivoitiin surmaamaan vankejaan sillä, että heidän esimiehensä sanoivat, että koko ryhmä joutuu kaasukammioon, jos tämä vartija ei sitten tottele tätä laittomaksi sekä moraalin vastaiseksi tiedettyä käskyä ampua aseettomia siviilejä. Tällä tarkoitan sitä, että muissakin maissa kuin saksassa on käytetty keskitysleirejä, joiden toiminta on ollut samantapaista kuin noiden Hitlerin miesten legendaarisissa laitoksissa.


Näitä leirejä eivät kehittäneet saksalaiset vaan britit ottivat ne ensin käyttöön buurisodassa, jossa Kitchener nujersi buurien vastarintaa sulkemalla heidät piikkilankojen sisään, niin että buurien kylät ympäröitiin piikkilangalla, ja noissa “väestönsuojeluleireissä” oli vähän sama meno kuin Auschwitzissä, eli olot olivat kammottavia ja esimerkiksi kaivoihin oli kaadettu ulosteita, jotta buurit sitten ilmiantaisivat noita sissejä tehokkaammin.Nuo leirit ovat siitä erittäin mielenkiintoisia, että ne tulivat julki sen vuoksi, että buurit olivat valkoihoisia, ja heillä oli sukulaisia Hollannissa. Mutta kuitenkin voidaan kysyä, että montako mustaihoista henkilöä tuollaisilla leireillä oli ollut.  Keskitysleiri on oikeastaan orjuuteen kiinteästi kuulunut asia, ja jos tarkasti asiaa tarkastellaan, niin ei voida sanoa, kuka on nuo leirit keksinyt.


Eli tarkasti ottaen noita leirejä, missä ihmisiä orjuutetaan armotta on aina ollut olemassa, ja esimerkiksi Mississippin orjatyöllä pyöriviä puuvillapeltoja voidaan pitää keskitysleirien kantamuotoina, joiden esikuvana toimivat 1600-luvun siirtomaaisäntien hallinnassa olleet timantti- ja kultakaivokset, joissa esimerkiksi inkoja kohdeltiin samalla tavoin kuin Hitlerin leireillä. Ja tietenkin työsiirtolat ovat yksi keskitysleirien muodoista, vaikka ainakin Suomessa niiden menetelmät ovat olleet hiukan löysempiä kuin Auschwitzin metodit. Mutta kun puhutaan moderneista työsiirtoloista, niin vielä nykyäänkin tiettyjä USA:n  osavaltioiden  työleirejä voidaan pitää melko kovina laitoksina, koska ne mainitaan maailman kovimpien vankiloiden listoilla.




Myöhemmin myös Japani sekä Kiina ja Neuvostoliitto jalostivat tuota laitosta, jotta se nujertaa vangit sekä heidän psyykkisen vastustuskykynsä  tehokkaammin. Ja tietenkin myös USA:ssa on oma versionsa tuosta laitoksesta. Tarkemmin muistellen myös Suomessa on ollut tuollaisia leirejä, joihin ihmisiä suljettiin etnisen- tai poliittisen näkemyksensä perusteella, eli esimerkiksi Tammisaaren työsiirtola oli aikoinaan varattu poliittisille vangeille sekä myös Karjalaan perustettiin “siirtoleirejä”, joihin venäläiset sitten suljettiin. Olot noilla leireillä olivat kuulemma todella surkeat, ja vankeja luovutettiin usein myös Saksalaisten SS-joukkojen kuulusteltaviksi.


Auschwitzin komendantti  Rudolf Höss aikoinaan sanoi, niin ensimmäisen tapon tekeminen on miehelle vaikeaa, mutta myöhemmin se sitten muuttui täysin normaaliksi asiaksi. Tätä tietoa sitten on käytetty mm. erilaisten asevoimien palveluksessa olevien  “asiantuntijoiden” kouluttamisessa kautta koko maailman.  


Tuolloin käytettiin motivaattorina asepukua sekä siihen kuuluvaa valtaa, jonka mukaan esimerkiksi armeijassa tai jossain sitä vastaavassa poliisi- tai santarmiorganisaatiossa on rikos vastustaa esimiestä. Ja joskus armeijassa näkee vielä nykyäänkin henkilöitä, joiden mielestä esimies saa komentaa alaistaan vaikka ampumaan toisen ihmisen, tai seisomaan kiväärien eteen jossain “teloitusharjoituksissa”, jotka ovat oikeasti muuten kiellettyjä. Ja tuota sitten perustellaan sillä, että “kun yksi mokaa niin kaikkia rangaistaan”.


Tuolla tarkoitetaan sitä, että ryhmää kuritetaan kollektiivisella rangaistuksella, jos joku tekee vastoin esimiesten määräyksiä. On kuitenkin eräs salaliittoteoria, jonka mukaan jossain kaukaisessa maassa oli tehty sellainen koe, missä armeijan erikoisjoukkojen miehille oli puettu päälle räjähdeliivit tai heidän kehonsa sisään oli asennettu räjähteitä, ja sitten nuo miehet olivat saaneet käskyn metsästää toisiaan. Tuota koetta on myös epäilty salaperäisen “ARTICHOKE”-operaation yhteydessä tapahtuneeksi testiksi.


Syy miksi tuota operaatiota koskevat asiakirjat on tuhottu ovat edelleen hämärän peitossa, mutta jos kyseisen ohjelman tarkoitus on ollut luoda salamurhaajia tai valtiollisia “torpedoja”, jotka eivät koskaa kyseenlaista sitä, mitä heidän esimiehensä sanoo, niin tämä olisi varmasti sitten oikea tapa “kouluttaa” näitä henkilöitä.  Kun Etelä-Afrikan apartheid-hallitus sitten tunnettiin muutenkin vähän vähemmän liberaaleista sekä hellistä otteista, niin voi olla niin, että esimerkiksi CIA olisi sitten saanut apua tuolta valtiolta, kun he sitten ehkä alkoivat kokeilla noita aivopesuohjelmiensa eli “erikoiskoulutusohjelmien” kuten MKULTRA:n sekä muiden vastaavien ohjelmien  menetelmiä oikeisiin sotilaisiin. Kun puhutaan erilaisista täysin moraalittomista  sekä rikollisista tutkimuksista sekä kokeista, joita esimerkiksi lastenkotilapsille on tehty, niin silloin mieleen tulevat sellaiset kokeet, joissa lapsia on mm. opetettu pelkäämään pehmoleluja.


Tuota 1920-luvulla tehtyä testiä kutsutaan “Albert”-kokeeksi (Little Albert Experiment), ja siinä psykiatri nimeltään John B. Watson opetti “Albertiksi”-kutsuttua poikaa pelkäämään pehmoleluja niin, että aina kun tuo poika otti käteensä pehmolelun, niin silloin hänelle soitettiin kovaa ääntä, jolloin hän oppi sitten pelkäämään. Myöhemmin tuo Dr. Watson alkoi opettaa kyseistä poikaa pelkäämään myös eläimiä. Erään tarinan mukaan tuo “Pikku Albert” olisi ollut todellisuudessa nimeltään Josef Mengele. Kokeen suorittaja ajatteli, että myöhemmin tulevat kokemukset peittävät tuon testissä koetun trauman.  Tuo suuri tohtori Watson ei kuitenkaan muistanut sitä, että nuo elämän ensimmäisinä kuukausina sekä sekä vuosina saadut kokemukset jäävät ikään kuin traumaksi ihmisen muistiin. Ja myöhemmin nuo kokemukset saattavat ilmetä väkivaltaisena käytöksenä muita ihmisiä kohtaan.


Tuo testi suoritettiin aikoinaan John Hopkins-yliopistossa USA:ssa. Tuota testiä esitellään nykyään osana “klassista ehdollistumista” koskevaa teoriaa, mutta kuitenkin voidaan hyvin kysyä, että miten tuo kokemus sitten vaikutti tuohon lapseen hänen loppuelämänsä ajan. Ja joskus olen kuullut siitä, että esimerkiksi natsit olisivat kouluttaneet omia lapsiaan vihaamaan juutalaisia samalla metodilla, kuin mitä tuossa “Little Albert-kokeessa” käytettiin. Kuten tiedämme, niin jokaista tieteen alaa voidaan käyttää törkeästi väärin, ja siksi nimenomaan lasten kanssa työskenteleviltä pitää vaatia korkeaa moraalia sekä vastuuntuntoa, jotta nämä eivät sitten saa aikaan uusien kauhuelokuvien hahmojen aineellistumista kaduille.


Eli esimerkiksi Jammu Siltavuoren epäillään olleen tällä tavoin ikään kuin valmennettu tuohon tekoon, minkä hän teki ehkä avustajan kanssa kahdelle tytölle. Vaikka tekoa ei koskaan voida puolustaa, niin silti tuo tekijä on oppinsa tähän toimintaan varmaan kotoaan saanut. Siellä hänelle on opetettu niin, että kaikki mitä vahvempi tekee on oikein. Ja seuraukset sitten näkyvät joka kerran lehtien otsikoissa, joita kukaan ei koskaan varmasti halua lukea. Kuitenkin tuollainen “Jammu-Setä” on myös esimerkki siitä, kuinka ihminen muuttuu “täydelliseksi viholliseksi”, jonka kautta voidaan hakea lainmuutosta.


Hän oli useasti vankilassa ollut pedofiili sekä väkivaltarikollinen, jonka päälle oli helppo sitten laittaa tekoja, joita hän ei kuitenkaan ollut varmasti tehnyt. Ja tietenkin tuollainen “herra Siltavuori” kuului johonkin laitokseen, mutta se ei varmasti tee kenestäkään muusta väkivaltarikollisesta sen parempaa ihmistä, jos joku siltavuori on lapsia murhannut. Tällä tarkoitan sitä, että jokainen tietenkin istuu vankilassa siitä, mitä on tehnyt itse, eikä omia tekoja koskaan saa laittaa muiden päälle, vaikka hän kuinka iljettävä ihminen olisi.



Thursday, September 29, 2016

Surullinen mies Afrikasta vuodelta 1914 Paul Emil Von Lettow-Vorbeck, kenraali joka tarinan mukaan sanoi Hitlerille sanat "Fuck you"

Paul Emil Von Lettow-Vorbeck
(1870-1964)

Kenraali Paul Emil Von Lettow-Vorbeck (1870-1964)  oli siis mies, joka vastasi Saksan Itä-Afrikassa olleita joukkoja, ja hän onnistui sissisodan taktiikoita käyttäen sitomaan paljon suurempia britti- ja muita ympärysvaltojen joukkoja tuolla eteläisessä Afrikassa, missä hänen 3000 saksalaista sekä heidän kanssaan toimineet 11 000 askariaan eli paikallisten parista värvättyä sotilastaan onnistuivat sitomaan 300 000 englantilaista, portugalilaista sekä belgialaista sotilasta tuonne eteläiseen Afrikkaan, jossa pelättiin sitä, että nuo joukot onnistuisivat katkaisemaan Britannian elinsuonen Kapkaupungin sekä Kairon välillä, ja siinä hän melkein onnistui. Tuolloin huomattiin se, että kohdetta puolustava ryhmä vaati paljon suuremman miesmäärän, kuin mitä hyökkääjä tarvitsi tuon tuhansien kilometrien pituisen rautatien katkaisemiseen

Ideana oli se, että saksalaiset kykenisivät liikkumaan  nopeammin sekä heidän varusteensa sopivat paremmin liikkuvaan sodankäyntiin kuin brittien varusteet, ja käytössään noilla miehillä ei oikeastaan ollut tykistöä ollenkaan. Jos Iso-Britannia olisi menettänyt Kapkaupungin, niin silloin sen kyky tukea kauko-idän rintamaa olisi heikentynyt huomattavasti, ja kauko-idässä tietenkin käytiin sotaa Britannian sekä Saksan siirtomaiden välillä.

He käyttivät hyväkseen keveitä kranaatinheittimiä, joita oli helppo kuljettaa mukana, ja jotka oli nopeasti laitettavissa ampuma-asemaan. Nuo keveät kranaatinheittimet olivat erittäin tehokkaita juuri noissa ”bush war”-tyyppisissä kahakoissa, jossa hyökkääjä hivuttauttuu vihollisen leirin lähelle, ja sitten noita kohteita aletaan tuhota nimen omaan heitinten sekä konekiväärien yhteistulituksella. Tykistön ongelmana nimenomaan Afrikassa oli niiden paino, eli noita raskaita kenttätykkejä, jotka olivat pääosassa Euroopan sotanäyttämöllä piti hinata pitkin maata, ja se tietenkin tarkoitti sitä, että niitä vetävät ajoneuvot tai tuohon aikaan hevoset olivat poissa muiden varusteiden kuljetuksesta.

Ja kenttätykkiä ei voitu kuljettaa esimerkiksi kukkuloiden yli, kuten kranaatinheitintä voitiin kantaa kainalossa tai selässä. Toki hän sai käyttöönsä kevyen risteilijä SMS Königsbergin tykit,,kun tuo alus romutettiin sen vaurioiduttua Rufiji-joen suiston taistelussa,, ja nuo tykit olivat sitten Afrikan pisimmälle kantavat tykistön välineet. Afrikan ongelma on lisäksi sietämätön kuumuus, joka tekee vieläkin esimerkiksi moottorisoidun  taistelukaluston toiminnan hankalaksi, koska moottori saattaa ylikuumentua, eikä myöskään ole mitenkään järkevää käyttää polttoainetta turhaan. Samoin moottoriajoneuvojen ääni sekä dieselin haju varmasti ajavat viholliset pakoon. Ja joissakin tapauksissa miesten pitää kantaa kaikki varusteet selässään, jos edessä on erittäin kivikkoista ja jyrkkää seutua, ja tuollaisissa paikoissa tietenkin myös nykyaikaiset sissit piileksivät.

Kuitenkaan Von Lettow-Vorbeck ei saanut vahvennuksia omille joukoilleen, ja siksi hänen menestyksensä jäi kuitenkin laihanlaiseksi verrattuna siihen, mitä se olisi voinut olla, jos hänellä olisi ollut huoltoyhteys Saksaan. Ja voidaan tietenkin sanoa, että myöskin hänen muut varusteensa olivat parempia kuin brittien käyttämät, eli hänellä oli ilmajäähdytteisiä konekivääreitä, jotka olivat kevyempiä eivätkä tarvinneet erittäin kallisarvoista juomavettä toimiakseen, ja kuten tiedämme, niin jokainen vesilitra piti kantaa mukana. Mutta syy tuohon menestykseen ei ollut vain siinä, että Saksalla oli viimeisen päälle olevat aseet, vaan syytä on myös siinä, että brittien aseet olivat sopimattomia noihin tehtäviin, samoin myös briteille Afrikka oli hiukan toissijainen rintama. Sota ratkaistiin Euroopassa, eikä Von Lettow-Vorbeck saanut silloin yhteyttä Berliiniin, koska häneltä puuttui strateginen radio-yhteys.

Ja samoin brittien puolella komennon ottanutta kenraali Jan Smutsia (1870-1950) voidaan ehkä pitää haluttomana täysitehoiseen toimintaan Von Lettow-Vorbeckia vastaan, koska hänen sukulaisiaan oli ilmeisesti surmattu buurisodassa, ja hän kuitenkin oli taustaltaan buurikenraali, joka oli sitten siirtynyt brittien palvelukseen. Hän on yksi maailman kiistellyimmistä johtajista, joka esimerkiksi avasi maansa Etelä-Afrikan rajat Saksan juutalaisiin kohdistuneita vainoja paenneille pakolaisille Hitlerin aikaan, mutta samalla oli kehittämässä apartheidiksi kutsuttua rotuerottelua, joka oli hyvin ikävä osa Etelä-Afrikan historiaa. Toisen Maailmansodan aikana Paul Von Lettow-Vorbeck oli eläkkeellä, ja hän kirjoitti 1920-kaksi kirjaa kokemuksistaan Afrikassa, eli Meine erinnerungen aus Ostafrika (1921) ja Heia Safari (1922), joka on nimetty tuosta hänen toiminnastaan kertovan marssilaulun mukaan.

Tuo kenraali antautui vuonna 1918, ja kuoli Länsi-Saksassa Hampurissa vuonna 1964. Hänen kuvansa on hyvin surullinen, koska tuo kenraali menetti molemmat poikansa Toisessa Maailmansodassa. Mutta kun puhutaan siitä, miten tuo mies vaikuttaa nykyiseen sodankäyntiin, niin hänen tarinansa mukaan on kehitetty esimerkiksi kokooon taitettavia auronkopaneeleita, joita voidaan käyttää myös laavuina. Samoin on oivallettu miten tärkeää olisi saada joukkojen strateginen huoltolinja auki, ja jos armeija käy liikkuvaa sotaa, niin silloin tietenkin olisi tärkeää, että se voisi saada yhteyden päämajaan, mutta myös pystyy samalla ilmaisemaan turvallisesti sijaintinsa.

Viestivälineiden ongelma on siinä, että ne tarvitsevat sähkövirtaa, jota toki voidaan saada autoista, mutta tuo taas merkitsee sitä, että jos autot joudutaan hylkäämään, niin silloin tulee ongelmia. Joten sälekaihtimen tai pressun  tavoin kokoon taitettava aurinkopaneeli voisi olla todella monikäyttöinen väline, josta saa sitten taiteltua samalla laavun. Ja tuo paneeli voidaan varustaa LCD-näytöllä, minkä avulla se saadaan sulautumaan maisemaan täydellisesti, mutta esimerkiksi varusteiden pudotuksen yhteydessä se voisi näyttää merkkejä koneille.

https://en.wikipedia.org/wiki/Paul_von_Lettow-Vorbeck

SMS Köningsberg (1905) https://en.wikipedia.org/wiki/SMS_K%C3%B6nigsberg_(1905)

Tässä muuten kappale Heia Safari https://www.youtube.com/watch?v=08tLORHzgXQ

charelesfort.blogspot.fi


What was before the Big Bang (Part II)

 What was before the Big Bang. (Part II) "Our universe could be the mirror image of an antimatter universe extending backwards in time....