Tulevaisuuden kaupunki voi kellua veden päällä

Osa tulevaisuuden kaupungeista ehkä
rakennetaan kelluvien alustojen päälle
(Kuva: Disney)

Aavesaari on tarina saaresta, joka kohoaa merestä sadan vuoden välein ja tuosta tarinasta on muuten olemassa useita eri versioita, mutta tutuin on myytti Kanarian saarilta, jossa oppaat kertovat siitä paikallisena myyttinä. Kuitenkin tuollaisia tarinoita on myös muualta, ja niiden alkuperänä voivat olla esimerkiksi meren pohjassa olevat vulkaanit, jotka voivat nostaa pinnalle niin paljon höyryä tai vesikuplia, jotka muistuttavat saaria, ja tietenkin myös jäävuoret ja muut vastaavat asiat saavat varmasti aikaan sen, että tuollaisia tarinoita “aavesaarista” on myös muualla.

Jos tuota asiaa lähdetään selvittämään kuten rikostutkija sitä selvittäisi, niin silloin pitää tietenkin selvittää se, kuinka kaukana rannasta tuo salaperäinen saari on ollut, ja miltä ajalta kyseinen myytti on kulkenut perimätietona. Jos ensin otetaan sellainen kanta asiaan, että kyseessä voisi olla jonkinlainen laituri, joka tarpeen tullen voidaan upottaa meren pohjaan, eli se hinattaisiin pohjaan väkipyörien avulla.

Pelkkä myytti on sikäli kiehtova, että jos oikein halutaan käyttää mielikuvitusta, niin joku on voinut rakentaa eräänlaisen laiturimaisen  kohon, joka voidaan vetää tarvittaessa veden alle. Tuo laituri voisi olla varattu vaikka jotain sellaista tilannetta varten, missä liikaa laivoja tulee satamaan, ja ne eivät  mahtuisi muuten satamaan, niin nuo ylimääräiset laiturit nostettaisiin merenpohjasta, ja sitten alukset voisivat sitten kiinnittyä niihin.

Kyseessä voisi olla jonkinlainen alusta joka nousisi pintaan meren pohjasta ja sen päällä voisi olla tietenkin taloja tai muita ratkaisuita kuten rakettien laukaisu ja tukirakenteita. Eli se muistuttaisi öljynporauslauttaa. Mutta se vaatisi tietenkin sellaisen hydrauliikan, mikä voisi nostaa ja laskea tuota tasoa.

Kysymys tietenkin on siitä, että miksi tuollainen ratkaisu tehdään tuollaiseen laitteeseen, kuten rakettien laukaisualustaan tai tieteelliseen asemaan, joka toimii täysin laillisesti. Mutta tietenkin jos kyseessä on vedenalaisten ohjustukikohtien huoltorakennelma, niin silloin varmasti kyseessä on melko salainen väline.

Tai sitten kyse on merellä kelluvasta alusryppäästä, joka mudostuu useista toisiinsa kiinnitetyistä aluksista. Niiden päällä voisi olla ehkä joku kangas tai lautataso, jonka päällä saattoivat nuo ihmiset kävellä. Eli oliko joskus muinoin olemassa kelluvalla alustalla oleva aavekaupunki, joka sitten vain katosi, kun sitä alettiin vainota. Eli olisiko myytti veden päälle rakennetuista kaupungeista totta?

En tiedä miten pitkään esimerkiksi sana “teltta” on kuulunut ihmisten sanavarastoon, mutta voidaan ajatella, että joskus menneisyydessä olisi ollut merellä eläviä heimoja, jotka sitten liittivät aluksiaan yhteen, ja sitten he olisivat voineet perustaa ikään kuin kelluvan telttakaupungin. Tuosta ei ole mitään todisteita, mutta jos he olivat vieneet nuo laudat ja kankaat mukanaan, niin silloin ei tietenkään ole mitään kaivettavaa jäänyt nykyajan arkeologeille.

Kun pohditaan tuon kelluvan kaupungin rakentamista nykyaikaisen arkeologian kannalta, niin voidaan ajatella niin, että merelle rakennetaan tulevaisuudessa valtavia ponttooneja, joiden päälle rakennetaan oikeita kaupunkeja. Tuolla tavoin voitaisiin sitten hoitaa myös tätä nykyaikaista yhteiskuntaa vaivaavaa ylikansoitusongelmaa. Tuolloin ponttoonien päälle voitaisiin rakentaa kokonaisia kaupunkeja, koska jos tuo ratkaisu tehdään yksinkertaisesti toisiinsa liitettävistä 100X20 metrisistä ponttooneista, niin tuon keinotekoisen saaren kokoa ei tuolloin rajoita mikään, ja nuo ponttoonit voidaan tehdä betonista, jolloin ne voidaan valaa paikalla.

Mereltä voidaan myös laukaista raketteja, ja tuottaa halpaa energiaa suoraan vesivoimasta. Noilla alustoilla voisi olla käytössään järjestelmä, missä syvyyksiin pudotetun putken kautta johdetaan vettä turbiinin pyörille, joista sitten saadaan generaattorin tarvitsema voima.

Ja tuossa tapauksessa ainakin pieniä kerrostaloja voidaan rakentaa tuollaisen kelluvan saaren päälle. Kyseinen saari voisi toimia samalla esimerkiksi levien sekä kalojen kasvattamojen yhteydessä, jotta yhteiskunta saisi ruokaa. Eli ne tuottaisivat leviä sekä kaloja ihmisten ravinnoksi tulevaisuuden Maailmassa, missä ihmsten pitää miettiä ravinnonsaantinsa aivan uudelta kannalta, koska tuolloin maa-alueet ovat todella pahasti ylikasoitettuja, joten ylikansoitusta voidaan purkaa valtamerelle rakennettuille alustoille.

https://marxjatalous.blogspot.fi/

Taloja sekä niihin tehtyjä merkkejä on käytetty aina myös varoittamaan jostain asioista.

Kuvituskuvaa

Kysymyksissä sekä vastauksissa on olemassa malli, jonka jokainen filosofian opiskelija joskus kohtaa. Se malli on sellainen, että mikään vastaus ei ole oikein eikä myöskään väärin, eli tämä tarkoittaa sitä, että henkilö ei koskaan voi edes antaa toista miellyttävää vastausta, vaikka esitetty kysymys olisi nennäisesti aivan helppo. Sellainen helppo kysymys voisi olla vaikka sellainen, kuin ”uskotko Joulupukkiin”? Tämä kysymys on näennäisesti aivan helppo, ja jokainen meistä varmaan haksahtaa vastaamaan että ”en usko joulupukkiin”.

Siinä sitten varmasti voi jokainen arvata sellaisen henkilön ajatuksen, joka oikeastaan haluaa vähän toista kiusata. Hän voi sanoa näin: ”tarkoitin supermarketissa jouluna punaisessa puvussa esiintyvää karkin jakajaa”. Näin ollen kyseinen henkilö voi välittömästi leimata meidät jokaisen ahdasmieliseksi sekä mielikuvituksettomaksi henkilöksi, joka ei edes koskaan ole supermarketissa käynyt. Tai jos henkilö vastaa uskovansa joulupukkiin, mutta unohtaa mainita että hän tarkoittaa tuota supermarketissa tavattavaa versiota, niin hän voi saada aikaan itseään koskevan merkinnän, missä tuo onneton merkitään lapselliseksi sekä helposti harhaan johdettavaksi ihmiseksi, joka ei tietenkään pysty pitämään edes huolta itsestään.

Toki tässä tapauksessa tuo henkilö sitten voisi väittää, että hän ei kuullut kysymystä, mikä hänelle esitetään. Mutta kun puhutaan esimerkiksi siitä, kuinka ihminen ei ehkä ole hullu, vaikka hän vastaisi jotain joskus väärin, niin siihen, että henkilö ikään kuin ei tajua mitään tarvitaan vain tekninen väline, joka aiheuttaa ns. ”valkeaa melua”. Tuo väline käyttää toiminnassaan yksinkertaisesti infraääntä, ja vaikka melutaso on äärimmäisen korkea, niin tuon kaiuttimen vaikutuspiirissä henkilö ei sitä mitenkään huomaa. Paitsi silloin, kun hän yrittää painaa jotain asiaa mieleensä. Kun puhutaan siitä, että johonkin tilaan olisi asennettu tällainen väline, jota voidaan käyttää ihmisten käskytykseen, niin toki tuo tila pitää merkitä jotenkin.

Tässä kuvassa yksi (Kuva 1) oleva talo toimii tietenkin vain esimerkkinä siitä, miltä tuollainen merkki yleensä näyttää, ja kuten huomaamme, niin siinä keskellä on hexagrammi tai hexagon, ja sen ympärillä on pieniä ympyröitä, jotka voivat merkitä sitä, että tuossa talossa kokoontuisi noiden ympyröiden verran jotain ryhmiä, jotka käyvät siellä tietyssä järjestyksessä. Toki nykyään tämä talo on erään helsingin kaupunginosan korttelitilana, mutta kuten arkkitehtuurista näemme, niin sen rakentamisajankohta on melko kaukana nykyajasta. Kuten tiedämme, niin viime vuosisadan alusta aina Toiseen Maailmansotaan asti Helsinki oli melko kansainvälinen kaupunki, ja sen läheisyys Pietarin sekä myöhemmin Leningradin kanssa houkutteli tänne ties mitä onnenonkijoita, jotka saattoivat tehdä todella paljon rahaa, jos he suostuivat salakuljettamaan kieltotavaraa Neuvostoliittoon.

Kun puhutaan siitä, mitä muuta Helsinki oikeastaan oli ennen, niin tämä oli silloin ennen suurten aatteiden sekä ajatusten kaupunki, jossa oli suuri emigranttivähemmistö, joista moni haaveili tuoreen Neuvostoliiton tuhoamisesta, mutta toiset taas haaveilivat siitä, kuinka arjalainen rotu joskus hallitsisi Eurooppaa. Nuo miehet eivät kovin paljoa tuolloin kauan sitten itseään mainostaneet, mutta Helsinki oli kaupunki, jonne pääsi melko vaivattomasti esimerkiksi Saksasta, ja varmasti moni insinööri kävi tuolloin Suomessa piirtämässä tulevia sotakoneita sekä tekemässä tekniikan vaihtoa Neuvostoliiton kanssa. Eli ennen kuin tuo Versaillesin rauhansopimus revittiin, ja Eurooppa syöksyi hulluuteen, oli Saksalta kielletty ilmavoimat, joten noiden insinöörien piti tietenkin suojella noita tulevia sotakoneita, joita saksalaiset sitten tekivät muille euroopan valtioille, koska jos noita koneita koskevia papereita olisi löytynyt, niin silloin olisi saattanut tulla eteen sellainen syytös kuin rauhansopimuksen rikkominen. Tämän takia noiden insinöörien oli kokoonnuttava kaukana Saksan poliisien valvovan silmän ulottumattomissa.

Mutta tietenkään en tiedä käyttivätkö nuo insinöörit sekä tulevat natsit tuota taloa tai käyttikö sitä ehkä sitten GPU tai joku Neuvostoliiton tiedustelupalvelun ”sisäänostoryhmistä”, jotka suorittivat tekniikan vaihdossa oman osansa tuosta operaatiosta, jonka ansiosta esimerkiksi saksalainen U-boot sekä Neuvostoliiton ”S”-luokan sukellusveneet muistuttavat hyvin paljon toisiaan. Nuo varusteet suunniteltiin yhdessä Saksan sekä Neuvostoliiton insinöörien yhteistyönä, ja tietenkin osa noista varusteista salattiin toiselta osapuolelta. Yksi niistä oli sellainen, mitä kutsuttiin ”suljetun syklin dieseliksi”, missä tuon dieselin pakokaasu kierrätettiin aktiivihiilen sekä eräänlaisen säiliön läpi, mikä mahdollisti sukellusveneet operoinnin meren pinnan alla, ja tietenkin myös ”schorkel”-laite, missä sukellusveneeseen liitettiin kaksi putkea, mistä toinen oli pakokaasujen poistamista sekä toinen imuilmaa varten.

Vaikka nykyään nuo välineet ovat aivan julkisia, niin 1930-luvulla tilanne oli hiukan toinen, ja silloin tietenkin valtiosalaisuudet olivat suhteessa aivan yhtä suuret kuin nykyään. Kuitenkin Helsingin asema Venäjän suurkaupungin lähellä aiheutti sen, että myös nykyaikaista asetekniikkaa sekä niiden kuljetusvälineitä koskevaa tietoa on voitu tämän kaupungin kautta kuljettaa joko itään tai länteen. Eli voidaan sanoa, että esimerkiksi B-1 tai Tupolev ”Backfire”-pommittajia tai muita Venäjän tai USA:n parasta aseistusta koskevia papereita on voitu kuljettaa Suomen kautta jommalle kumalle puolen rautaesirippua.

Se mikä Venäjällä oli 1970- ja 80-luvuilla parempaa kuin lännessä oli lasereita koskeva tekniikka, sekä ilmeisesti myös robottien kauko-ohjaimet olivat kiinnostaneet lännen asiantuntijoita, eli kyseessä oli Lunohod (Luna 17 ja 21) luotainten ohjaamiseen käytettävä tekniikka, joka oli tietenkin mahdollistanut myös kauko-ohjauksella varustettujen  robottitankkien valmistamisen. Ja esimerkiksi BTR-60:stä saisi melko upean kauko-ohjattavan panssariauton, jonka konetykki sekä sen kannelle asennetut panssarintorjuntaohjukset mahdollistavat kauko-ohjauksen käytön melko helposti myös monikanavaisen radion kautta.

 Eli yksi ohjain oli varattu tankin ohjaamista ja toinen tykkitornin kääntelyyn sekä kaksi kanavaa tykin sekä ohjusten laukaisuun, ja ohjukset voi laukaista muunnettu radiopommin laukaisin. Ja ohjaaja katsoo tilannetta TV-kameran avulla. Tykin laukaisu tapahtuu vetämällä sen liipasimia taakse sähkömoottorin avulla. Ja tietenkin NEST:iä kiinnostivat myös lehtikullalla vuoratut sätelysuojapuvut, joita käytettiin mm. Tshernobylin raivauksessa. Eli nämä puvut antavat sitten paremman suojan sähkömagneettiselta säteilyltä kuin muut vastaavat puvut antavat.

pseudotiedetta.blogspot.fi

Arkkitehtuurin sekä ylipäätään tekniikan omituisuuksia

Tämä ei ole tiedekeskus Heureka, vaan
eräs varasto Kivenlahden teollisuusalueella
Kuva I

Kuvassa yksi (Kuva I) oleva varasto muistuttaa todella paljon Tiedekeskus Heurekaa (Kuva II), eli ovatkohan nämä talot saman arkkitehtitoimiston tai arkkitehdin tekemiä? Tietenkin Heureka on hiukan erinäköinen, mutta yhdennäköisyyden voi kyllä selvästi huomata. Eli ainakin molemmissa taloissa on käytetty samankaltaista ratkaisua, vaikka tietenkin näitä pintoja on tyylitelty hiukan eri näköiseksi. Kaikki me olemme nähneet taloja, jotka muistuttavat hiukan toisiaan, ja usein jossain varastossa tai teollisuusrakennuksessa on jonkun tunnetun talon piirteitä, koska arkkitehdit kokeilevat usein valitsemansa pintamateriaalin toimivuutta, kun he alkavat luoda uutta rakennusta.

 Eli ensin tehdään rakennusta koskevat rakennuspiirustukset sekä sitä koskeva simulaatio ja dokumentaatio, ja sitten kun tuota rakennuksen näkyvintä osaa aletaan rakentaa, niin sitä ennen tietenkin tuo pinta toteutetaan jossain pienemmässä mittakaavassa, ennen kuin sitä aletaan asentaa johonkin arkkitehtitoimiston "paraatikohteeseen". Silloin testataan pinnan toimivuus myös käytännössä, eli jos pinnan pinta-ala kasvaa liian suureksi tilavuuteen nähden, niin silloin sen lämmityskustannukset kasvavat erittäin suuriksi, koska tuolloin kappaleesta lähtevän lämpösäteilyn määrä on tuolloin suurempi kuin kappaleella, jolla on pieni pinta-ala tilavuuteen nähden.

Heureka
(Kuva II)

Tämän takia pinnan muoto ei ole suinkaan ole samantekevä. Ja jos esimerkiksi taloa lähdetään toteuttamaan, niin totta kai tietokoneet voivat simuloida melkein mitä vain. Mutta ennen kuin simulaatiota aletaan rakentaa, niin silloin tietenkin pitää sitä varten hankkia tarvittavat parametrit, ja jos kyseessä on aivan uusi talomalli, niin silloin pitää rakentaa koekappale, josta suoritetaan tarpeelliset mittaukset, joista saatuja lämpötila- ja kosteusarvoja sitten käytetään simulaatiopohjan rakentamiseen, ja jos talo muotoillaan väärin, niin silloin on vaarana se, että osa siitä muuttuu tulikuumaksi ja osa huoneista on taas jääkylmiä.

Tai sitten rakennuksen sisälämpötilan säätelyyn tarvitaan valtavan tehokkaat sekä nykyaikaiset ilmastointilaitteet. Toki huippunykyaikaiset aktiiviseen lämmön- ja kosteuden mittauksen hyväksikäyttöön perustuvat ilmastointilaitteet, jotka pumppaavat ilmaa huoneiden välillä sekä myös ulos tai sisään sitä mukaan, millainen on tuon talon kosteustilanne missäkin huoneessa säästää energiaa sekä edesauttaa asumismukavuuden varjelemisessa. Kun puhutaan rakennuksen sähkönkulutuksesta, niin asentamalla sen kattoon aurinkopaneelit, niin silloin voidaan energialaskua pienentää entisestään. Piistä valmistettu aurinkopaneeli muistuttaa mustaa kattopeltiä, ja samoin noissa taloissa voisi olla sälekaihdinta muistuttavat aurinkopaneelit, jolloin tuo talo saisi sähkövirtaa myös näistä kaksikäyttöhuonekaluista.

Samoin voidaan leikillisesti väittää, että koko metallipintainen talo voidaan päällystää piiaurinkopaneeleilla, joilla voidaan tuottaa sille ilmaista energiaa. Tämä toki on vain hypoteesi, eikä se tietenkään korvaa kaukolämpöä, koska maamme on niin pohjoisessa, että talvet ovat pimeitä. Kun mietitään sitä, miksi jopa yksittäisten talojen kannattaa tulevaisuudessa tuottaa energiaa, johtuu siitä että polttoaineiden hinnat ovat todella kovia, ja jos esimerkiksi kesällä saadaan huomattava osa sähkövirrasta tuotettua muualla kuin valtakunnanverkossa olevilla laitoksilla, niin silloin tietenkin noita verkkoon sähköä syöttäviä laitoksia voidaan pysäyttää, ja myös maalämpövoimalat tarvitsevat huoltoa. Myös aurinkopaneelit pitää silloin tällöin pestä, jotta niiden sähköntuottokyky sälyy hyvänä. Mutta jos talo tuottaa itse osan energiastaan, niin silloin sen ei tietenkään tarvitse maksaa siltä osin sähkölaskua.

kimmonsivu.blogspot.fi