Terrori ja valtiorikosoikeudenkäynnit

Kuva 1

Rankaisutoimet ja virallinen kapinallisten tuomitseminen

Kimmo Huosionmaa

Kun maamme ajautui sisällissotaan vuonna 1917, niin kyseinen sota oli tietenkin hyvin verinen, koska tuolloin Suomeen laskeutui viha, joka jatkui vielä pitkään sodan jälkeen. Tuo viha johtui siitä, että maassamme oikeutta jakoi sodan jälkeen voittaja eli valkoisten puoli, joka varmasti vihasi vastapuolta. Kun tuosta sisällissodasta puhutaan, niin aina kiistellään siitä, että kumpi osapuoli nuo teloitukset tai murhat sitten oikein aloitti, mutta kuten tiedämme, niin tuosta terrorista on aina ollut vaikea puhua. Samoin 1917-1918 tapahtumat on yleisesti nimetty “vapaussodaksi”, vaikka oikeampi nimi olisi ollut sisällissota.

Molemmilla osapuolilla tuossa sodassa oli sama kaava, kun teloituksia tai murhia suoritettiin. Käskyt noihin ampumisiin antoi aina esikunta, ja sen sisällä toimiva tiedusteluosasto sitten kutsui paikalle “lentävän komennuskunnan”, joka ilmeisesti liikkui ratsain. Tuo osasto sitten teki kalman tekojaan jossain siellä, missä muut eivät olleet näkemässä. Molemmilla puolilla tiedusteluosaston tehtävänä oli hankkia tietoja siitä, kehen noita “varoituksia” piti lähteä kohdentamaan. Eli punaisten puolella kyseessä oli pahamaineinen tiedusteluosasto 36, ja valkoisten vastaavan elimen nimi oli “Keskus”. Nuo laitokset oli järjestetty saman kaavan mukaan, ja ne molemmat tukeutuivat mielellään vakoojiin, joita käytettiin vastapuolen yhteyshenkilöiden osittamisessa.


Kun puhutaan sitten esimerkiksi sodan jälkeisistä “oikeudenkäynneistä”, joissa esimerkiksi puhelinkeskuksesta löydettyjä paperilappuja käytettiin todisteina siitä, että joku olisi ollut sellainen henkilö, joka sitten olisi osoittanut vihollisen “lentäville” ammuttavia, niin joskus olen kyllä miettinyt, että olisiko tuo “Tiedusteluosasto 36” oikeastaan väärentänyt osan noista lapuista, niin että niiden ansiosta myös valkoisten ystäviä olisi joutunut teloitettaviksi esimerkiksi pahamaineisella Tammisaaren vankileirillä. Kun puhutaan noista terrori-komennuskunnista, niin silloin tietenkin mieleeni tulee sellainen asia, että olisiko joku noista miehistä sitten toiminut molemmilla puolilla pyövelinä? Eli noista asioista ei aikoinaan koskaan puhuttu suoraan, vaan uskoisin, että noiden ryhmien jäsenten henkilöllisyyden suojaamiseksi alettiin maassamme muuttaa tuon sodan luonnetta sellaiseen suuntaan, että siinä alettiin korostaa valkoisten olevan ainoa oikea puoli.


Ja ei kai kukaan kotonaan halunnut sanoa olleensa “lentävä”. Ehkä tuo “Valkoinen totuus” sitten suojeli sellaisia ihmisiä joiden pääasiallinen toiminta tuossa kansalaissodassa oli ammuskella molemmilla puolilla aseettomia henkilöitä, ja jotka eivät edes rintamaa olleet nähneet. Tuo sota oli hyvi traumaattinen kokemus koko väestölle, koska siinä saattoivat veljekset sotia toisiaan vastaan. Terrorin tarkoitus oli sekä pelottaa vastapuolta, mutta samalla myös sulkea omien suut, jotta he eivät puhuisi sitten mistään sellaisesta, mitä ei saisi mainita. Kun tuollainen sota on ohi, niin se ei tarkoita että traumat olisivat jääneet taakse. Molemmilla puolilla oli varmasti henkilöitä, jotka olivat joutuneet perheenjäsenten tai läheisinä ystävinä pitämiensä henkilöiden pettämiksi, tai sitten jopa oma veli on ampunut jonkun.

Tällainen tietenkin lisää varmasti kaunoja, ja en usko että mikään asia sai silloin aikaan sitä, että tällaista toimintaa voi kukaan antaa anteeksi. Kun ystävä pettää, niin se on todella rankka asia, mutta jos oma perheenjäsen vie sitten partion esimerkiksi siskon tai veljen luokse, niin se sitten on varmasti hyvin rankka kokemus. Ja varmasti osan noista henkilöistä oli sen jälkeen vaikeaa katsoa peiliin. Jos motiivi oman perheenjäsenen tai ystävän surmaamiseen on se, että joku poika saisi periä yksin jonkun talon, niin silloin uskoisin että hän ei olisi tuosta asiasta kuitenkaan halunnut keskustella kenenkään kanssa. Enkä ole aivan varma, että nuo paljo puhutut ystävät olisivat sitten saapuneet tuollaisen pyövelin kotiin kahville. Kun puhutaan siitä, että maamme sivistyneistö otuki valkoisia, niin joidenkin kirjailijoiden kuten Ilmari Kiannon osoittama lähes paatoksellinen viha punaisia kohtaan saattaa johtua siitä, että hän pelkäsi jotain asiaa.


Kun taas puhutaan esimerkiksi Maiju Lassilan eli Algot Untolan tuesta punaisille, niin hänen motiivinaan saattoi olla pelko joutua ammutuksi, ja sitten eräänä päivänä hänet ammuttiin Santahaminan sillalla Helsingissä. Tuon ampumisen syynä saattoi olla sellainen asia, että tämän kirjailijan pelättiin propagoivan, sekä saastuttavan valkoisten taistelijoiden mielen punaisilla aatteilla. Joten tämä sitten saattoi olla syy siihen, että hänet ammuttiin 21.5.1918. Tai ehkä tuohon ampumiseen oli syynä, joku asia mikä olisi ollut kiusallinen joillekin valkoisen puolen kirjailijoille, Eli olisiko joku näistä kirjailijoista teettänyt tekstinsä Untolalla. Vai miksi hänet ammuttiin Hevossalmen sillalla, kun häntä oltiin viemässä kohti Suomenlinnan rangaistussiirtolaa.


Matka oli tietenkin käynyt kohti teloitus-paalua, mutta miksi hänet ammuttiin liian aikaisin? Ja tietenkin hiukan huomiota voisi kiinnittää siihen, että miksi hänen ampujaksi nimettiin kaksi johtavaa viranomaista Wolmar Henrik Ståhlberg (1887–1940; myöh. mm. Turun kuritushuoneen 2. apulaisjohtaja) ja Viljo Numminen (1896–1960; myöh. korkeimman oikeuden oikeusneuvos ((1)Wikipedia, Maiju Lassila). Heidän nimensä varmasti hiljensi monet tutkijat, ja tietenkin laivalla oli myös Lassilan kustantaja, ja muutama kirjailija, joten varmasti kaikkien suut olivat tuolloin kiinni siitä, miksi tuo “pieni mies, jolla oli iso takki” ei saapunut teloitettavaksi Suomenlinnaan.

Lähteet:
Tampereen yliopiston Suomen Historian dosentti Marko Tikan luento Helsingin työväenopiston Juhlasalissa  29.1.2018
1 https://fi.wikipedia.org/wiki/Algot_Untola

https://luonnonihmeitakaikillamausteilla.wordpress.com/2018/01/29/rankaisutoimet-ja-virallinen-kapinallisten-tuomitseminen/


https://luonnonihmeitakaikillamausteilla.wordpress.com/2018/01/29/rankaisutoimet-ja-virallinen-kapinallisten-tuomitseminen/

Miksi Stalin suoritti kansojen pakkosiirtoja, ja miksi vähemmistökielet halutaan ajaa ahtaalle?

Koivu ja tähti

Kimmo Huosionmaa

Miksi joku valtio vihaa kielivähemmistöjä? Kyseessä ei ole mikään pieni asia, nimittäin monissa maissa kielivähemmistöjen asema on melko huono, ja vaikka suoranaista virallisesti hyväksyttyä vainoa ei ilmenisikään, niin jostain syystä vähemmistökieliä saatetaan sorsia todella ikävällä tavalla. Eli esimerkiksi vähemmistökielen käyttäjiä saatetaan leimata jotenkin huonommiksi kuin enemmistön kieltä puhuvia, ja esimerkiksi vähemmistöjen kielen opetus on saatettu siirtää normaalin koulunkäynnin ulkopuolella tapahtuvaksi toiminnaksi.

Tähän vähemmistöjen aseman heikkenemiseen on monta syytä. Ensinnäkin puuttumalla vähemmistöjen “erivapauksiin" saadaan ihmisten huomio käännettyä pois muista ongelmista kuten virkakunnan korruptiosta tai muusta yhteiskunnallisissa eriarvoisuudesta kuten venyneestä palkkahaitarista tai luonnon pilaamisesta. Samalla myös opettajien pätemättömyyttä voidaan peitellä yllyttämällä oppilaat kiusaamaan jotain kielelliseen vähemmistöön kuuluvaa henkilöä, sekä kysymällä, että “mitä muu koulu tekee silloin, kun vähemmistön kieltä opetetaan?”.

Samalla voidaan korostaa sitä, että kuinka paljon tuo opetus sitten maksaa? Eli tietenkin opetusvälineet ovat kalliita, ja opettajille pitää maksaa, on yleinen argumentti, mikä kuuluu silloin kun jonkun päälle kasataan vihaa. Jos valtiossa on tapana syrjiä vähemmistöjä, niin silloin kaikki mitä heidän hyväkseen tehdään on tietenkin hyvin kallista, ja sillä rahalla voisi koko koulu käydä vaikka sirkuksessa. Kun sitten puhutaan kielivähemmistön asemasta valtiota kohtaan, niin tietenkin jos tuota vähemmistön kieltä ajatellaan esimerkiksi viranomaisen kannalta, niin silloin tietenkin esimerkiksi telekuuntelu on hyvin vaivalloista, koska tuolloin kuuntelijan pitää ymmärtää kyseistä kieltä, ja tuollaisten kielikurssien käyminen esimerkiksi salaisen poliisin kuntoutuskeskuksessa pidetään ehkä turhana asiana.

Kun kielivähemmistön oikeuksia omaan kieleen aletaan polkea, niin silloin tietenkin on argumenttina sellainen asia, että “miksi enemmistön täytyy omassa maassaan opetella muita kieliä?”. Eli jos otetaan esimerkiksi Venäjä, niin tuolloin argumentti olisi “miksi venäläisten pitää puhua Venäjällä muuta kuin venäjää?”. Tuolloin tietenkin myös puhutaan siitä, että jos vähemmistöjen kielet kuolisivat, niin silloin suurempi osa valtaväestöön kuuluvista saisi paikan yliopistosta, koska tuolloin äidinkielen eli valtaväestön kielen opetukseen jäisi enemmän varoja, mikä sitten muka suoraan näkyisi opetuksen tasossa tai opetukseen käytettävässä välineistössä.

Kuitenkin jos puhutaan siitä, että opettajat avoimesti ottaisivat osaa esimerkiksi kielivähemmistöön kohdistuvaan koulukiusaamiseen, niin silloin unohdetaan sellainen asia, että kun tuo valtion musta auto kaartaa pihasta pois, niin sen jälkeen opettaja jää kouluun oppilaidensa kanssa. Eli tämä asia pitää vain muistaa silloin, kun vihjaillaan siitä, että valtion edustajat suoraan yllyttävät avoimesti kiusaamaan sekä syrjimään jotain kansanryhmää. Se että joku etäinen taho jossain kaukana päättää, että jonkun kieliryhmän edustajat ovat ikään kuin muiden alapuolella, ei tarkoita sitä, että noita ihmisiä ei voi päästää mihinkään valtion virkaan.

Kun esimerkiksi GPU tai NKVD valitsivat henkilökuntaansa, niin tietenkin tuollainen syrjitty sekä kiusattu ihminen varmasti oli noille valitsijoille mieleen. He saattoivat näin käskeä häntä tekemään pidätyksiä sekä pahoinpitelemään vankeja ja osallistumaan teloituksiin. Ja nykyään monet ennen niin yleiset vähemmistöjen kielet ovat Venäjällä näivettyneet varjoiksi siitä, mitä ne aikoinaan olivat.

Stalinin aikaan Neuvostoliiton johto suoritti voimakkaan väestön kulttuurin yhdenmukaistamiseen tähtäävän ohjelman, missä kokonaisia kieliryhmiä tuhottiin siten, että heidän lapsensa otettiin huostaan ja lähetettiin kasvamaan lastenkoteihin kauas tuonne Siperiaan, missä he eivät käyttäneet muuta kuin venäjän kieltä. Vanhempien lasten kanssa toimittiin siten, että heidät lähetettiin yksin perheensä kanssa töihin johonkin kaukaiseen neuvostojen tasavaltaan, missä he eivät voineet käyttää omaa kieltään muualla kuin kotonaan, ja se sitten tietenkin näivetti noiden ihmisten sanavaraston.

Osalle näistä ihmisistä siirto uuteen kotipaikkaan tuli armeijassa, ja silloin kotiväelle uskoteltiin, että heidät oli pidätetty. Sama tietenkin tapahtui myös kotona, eli kotiväki lähetettiin töihin muualle, ja kun poika sitten lähetti kirjeen armeijasta, niin se palautettiin takaisin, merkinnällä että vastaanottajaa ei olla tavoitettu.

Tietenkin väestön pakkosiirtojen tarkoitus oli se, että väestön kulttuuri muuttuisi yhdenmukaiseksi. Tuolloin myös noita vähemmistöjen edustajia kehotettiin muuttamaan nimensä, ja samalla myös osoitteen muutos kortit jätettiin jakamatta. Eli noiden ihmisten kirjeitä perheilleen ei koskaan välitetty, ja heidän merkittiin ammutuiksi. Kukaan ei koskaan kysellyt mitään noista ihmisistä, koska jos henkilö oli lähetetty leirille, niin yhteydenpito sitten saattoi aiheuttaa vaikeuksia hänen perheelleen.

Ja joskus salaisen poliisin miehet lähettivät tuhkauurnan omaiselle vakuudeksi siitä, että heidän sukulaisensa oli kuollut. Ja niin sitten tietenkin yhteydenpito muuhun väkeen loppuisi, ja sitä sitten vielä autettiin jakamalla tuo ryhmä kahtia, ja toinen noista ryhmistä lähetettiin vaikka Petropavlovskiin ja toinen taas Pietariin. Tuolloin yhteydenpito ryhmien välillä oli todella kallista sekä vaikeaa.

https://vapaaverkkojulkaiseminen.blogspot.fi/

Tappaako keinotekoinen kieli perinteisen kulttuurin globalisoituessaan Internetin kautta?

Uuden sukupolven kielitiede sekä sen yhdistäminen tietokoneiden ohjelmointikieliin on tehnyt mahdolliseksi sen, että aletaan kehitellä uusia keinotekoisia kieliä, joita ihmiset puhuisivat keskenään. Niiden kielten etuna on tietenkin se, että näitä uuden sukupolven Esperanto-kieliä on helppo omaksua, ja niiden oppiminen on tehty hyvin helpoksi. Noiden synteettisten kielten rakenne muistuttaa tietokoneiden ohjelmointikieliä, ja niiden puolesta puhuvat tahot pitävät niitä uutena tapana globalisoida maailmaa, mutta tuollainen kielten globalisoiminen tietenkin pitää sisällään sellaisen vaaratekijän, missä varsinkin pienet kieliryhmät sekä kielet ikään kuin kuolevat.

C++-kielen syntaksi eli kielioppi on paljon helpompi oppia kuin esimerkiksi englanniksi selittää tietokoneelle jotain asioita, ellei sitten koodaajan äidinkieli satu olemaan Englanti, mutta se mikä sai Bjarne Strounstrupin kehittämään tuon ohjelmointikielen on se, että tietokoneet eivät kykene korjaamaan virheitä, ja siksi niille kirjoitetun koodin pitää olla täysin oikein tehtyä. Joten sen takia kehitettiin tuo symbolinen ohjelmointikieli, missä käytettiin erilaisia erikoismerkkejä, mikä tekee siitä melko helposti omaksuttavan, vaikka ihminen ei puhuisi ollenkaan Englantia, kun hänelle lähdetään ohjelmointia opettamaan.

Ja Internetillä on tapana globalisoida kaikki, mitä sinne ajetaan. Facebook sekä muut sosiaalisen median kanavat ovat sellaisia, että niissä leviävät kaikki mahdolliset lieveilmiöt, joten myös erilaiset koodikielet leviävät Facebookissa sekä Intagamissa. Mutta tietenkin myös ammattislangit ovat osa kulttuuria, kuten esimerkiksi ohjelmoijien tapa puhua “bugeista” eli ohjelmassa olevasta virhekoodista on hyvä esimerkki siitä, kun noita ammattislangeja käytetään. Samoin tietenkin esimerkiksi kuurojen käyttämä viittomakieli on sellainen asia, jota ei juurikaan opeteta muissa kuin jossain alan oppilaitoksissa, ja siksi tuo kieli on suurelle yleisölle niin kamalan tuntematon asia, ja oikeastaan hyvin harva ihminen maailmassa puhuu viittomakieltä, ellei hän itse satu olemaan kuuro tai viittomakielen tulkki

Tuollaisten globaalien uusien kielten ero vanhoihin puhuttuihin kieliin on se, että ne ovat periaatteessa irrallaan kulttuuritaustasta, ja siksi niillä on myös vastustajia. Näitä uuden sukupolven esperanto-kieliä kehitellään siksi, että niitä tarvitaan esimerkiksi terrorismin vastaisessa sodassa sekä viranomaistoiminnassa, jossa varsinkin Arabien sekä Eurooppalaisten toimijoiden pitää pystyä kommunikoimaan keskenään ilman kielimuuria. Kun jotain muslimifundamentalistia kuulustellaan, niin tietenkin olisi hyvä, että hänelle voidaan esittää noita kysymyksiä, ja samalla tietenkin olisi hyvä, jos hän kykenisi niihin myös vastaamaan.

Ja varsinkin tuollaisessa tilanteessa, missä arvaamatonta henkilöä kuulustellaan, saattaa eteen tulla hyvinkin yllättäviä asioita, ja silloin tietenkin olisi hyvä, jos tuollainen asia voitaisiin huomaamattomasti saattaa yhteiseen tietoon. Näet jos vain yksi paikallisista toimijoista pystyy kommunikoimaan länsimaisten kanssa, niin silloin tietenkin tuo tulkki sitten on hyvin helppoa eliminoida, kun hän käy vaikka ostamassa appelsiineja. Se että ihminen osaa toisen kielen sanoja, ei tarkoita sitä, että hän ymmärtää kaiken kuulemansa.

Monissa kielissä on erilaisia murreryhmiä, jotka poikkeavat toisistaan todella paljon, niin että syntyperäinen maan asukas pystyy jo kuulemansa puheen perusteella päättelemään, mistä toinen puhuja on kotoisin, ja samoin tietenkin kaikissa kielissä on kirosanoja sekä ilmauksia, joiden käyttö on sivistymätöntä. Juuri noita ilmauksia ei koskaan käsitellä oppitunneilla, mutta kuitenkin niitä käytetään silloin kun ihminen esimerkiksi lyö vasaralla sormeensa, joten niitä sitten tietenkin kuulee päivittäisessä puheessa. Se juuri paljastaa ihmisen opiskelleen vieraan kielen, että hän ei osaa esimerkiksi kirosanoja. Mutta tietenkin tämän lisäksi on olemassa kielen syvällinen olemus, mikä pitää sisällään sellaisia asioita, kuin arkikielen sekä virallisen tilaisuuden välisen eron.

Eli kun joku korkea vieras saapuu johonkin tilaisuuteen, niin silloin sanotaan tietenkin “hyvää päivää” sekä tietenkin tuon jälkeen tulee sopivaksi katsottu litania kuten “herra tai rouva johtaja” yms. mikä sopii tilanteeseen. Se miten naista puhutellaan riippuu yleensä siitä, käyttääkö hän sitten vihkisormusta, mutta kuitenkin esimerkiksi armeijassa naispuolinen esimies on “rouva” ja arvomerkki. Mutta kun kaksi ennalta toisensa tuntevaa henkilöä aloittaa keskustelun, niin he sitten voivat sanoa vain “moi”.

Ja jos tuota eroa ei satu tietämään, niin silloin ihminen voi vaikuttaa erittäin jäykältä tai jotenkin muuten hassulta, jos hän menee vaikkapa skeittirampille ja teitittelee sekä herrottelee siellä muita, ja juuri tulisi kiinnittää huomiota, kun ihmisten kanssa keskustellaan. Tuohon asiaan kiinnittää muuten esimerkiksi vastavakoilija huomiota, kun hän haastattelee puolustusministeriöön töihin tulevaa ihmistä. Hän kiinnittää huomiota siihen, että onko tuon henkilön puhetapa tilanteeseen sopiva, tai puuttuuko toisen sanavarastosta jotakin jokapäiväisiä sanoja, joita ei juurikaan opeteta, mutta joita kuitenkin kuulee joka päivä kadulla.

Koodikieli tietenkin on sitten aivan oma juttunsa, ja esimerkiksi radioliikenteessä on omat koodinsa, kuten lentäjien tapa kuitata keskusteluja sanomalla “Roger that”. Tietenkin on olemassa myös esimerkiksi koodattuja hätäkutsuja, joista jokainen faktaan tai fiktioon perustuvia  vakoilukirjoja lukenut varmasti kuullut. Ne ovat esimerkiksi morseviestien perässä olevia merkkisarjoja, joiden väärin esittäminen tarkoittaa sitä, että vakooja on jäänyt kiinni. Tai sitten poliisi-elokuvista tuttu repliikki “oletko kuunnellut Elvistä”, minkä jälkeen SWAT-potkaisee ovet sisään. Noiden koodien avulla voivat esimerkiksi poliisit varoittaa tiedottajaansa, että tämä on jäänyt kiinni, ja että tämä on hengenvaarassa. Se saattaa olla se, että poliisia haastatellaan jonkun bändijulisteen edessä.

https://kirjabloggaus.blogspot.fi/

Kaupunkien- ja työmaiden infrastruktuurin sekä kulttuurin että asenteiden muutos saavat aikaan autoilun vähenemistä

T-mallin Ford joka aikoinaan teki
autoilusta koko kansan asian

Nuorten asenne autoilua kohtaan on muuttunut todella paljon viime aikoina, ja enää autoa ei pidetä enää statussymbolina samalla tavoin kuin ennen kertoo Helsingin Sanomien juttu muuttuvasta kaupunkikulttuurista. Nykyään autottomuus ei ole mitenkään erityisen leimaavaa, koska esimerkiksi Helsingissä tai muissa suuremmissa kaupungeissa ovat parkkipaikat melko kalliita.Mutta myös esimerkiksi yksinkertainen parkkipaikkojen puute saavat aikaan sen, että nykyään ihmiset eivät niin mielellään enää hanki autoja. Eikä autolla ole samaa asemaa statussymbolina kuin ennen, jolloin kaikilla ihmisillä oli auto perheessä. Jos sitä ei ollut, niin asiat olivat huonosti.

Samoin jos opiskeluaikana sattuu joku ajamaan ylinopeutta, niin silloin on budjetti sekaisin pitkän aikaa. Mutta myös polttoaineen hinta saa aikaan sen, että autolla ei niin paljoa ajeta kuin ennen, ja siksi saattaa käydä niin, että akku menee tyhjiin, jolloin startti on hiukan vaikea suoritus, koska akku pitää ladata ennen ajoa. Eikä kukaan halua varmasti maksaa myöskään turhista vakuutuksista. Oli syy mikä vain, niin silloin jos ihminen ei aja autoa, niin hän ei varmasti myöskään ajajana kehity, ja silloin saattaa auto jäädä hankkimatta.

Kuitenkin asenteiden muutokseen vaikuttaa myös se, että työpaikoilla on otettu käyttöön verkkotyötiloja, joissa työntekijät voivat työskennellä etänä. Ja se sitten onkin tuonut uusia ongelmia työajan suhteen. Koska kun työläinen alkaa tehdä etetyötä, pitää hänen silloin jakaa aikaansa itsenäisemmin kuin ennen, ja tuolloin ei kukaan tule kellokorttia vahtimaan. Tuolloin jos henkilö ei ole mitenkään totutellut siihen, että hänen tulisi tehdä työnsä ilman ohjausta, ja ikään kuin ”johtaa itseään”, niin silloin tietenkin saattaa käydä niin, että työtä ei olla tehty kunnolla.

 Keskusteltaessa siitä onko etätyö oikeasti yhtiölle hyväksi, niin silloin tämä asia pitää erottaa ekologisuudesta. Jos etätyö onnistuu, niin silloin tietenkin sillä on varmasti posetiivinen vaikutustyöympäristöön, ja tietenkään omaa pöytäkonetta ei mihinkään etätyöhön käytetä, vaan noihin töihin käytetään vain niitä koneita, jotka on sitä varten asennettu. Ja tuolloin voidaan tietenkin työajan käyttöä valvoa tarkemmin, kun työ tehdään yhtiön antamilla läppäreillä, joilla on pääsy verkkoon. Missään tapauksessa ei ole mahdotonta hoitaa asioita niin, että etäpäivänä riittää se että työ on tehty, ja se voi olla linja sellaisissa yrityksissä, jotka eivät tee työtä minkään salaisen asian parissa. Tuolloin saattaa työpäivä sitten olla selvä sillä, että työläinen vain lähettää vaikka pyydetyn Excel-taulukon pomolle sähköpostiin, ja sillä sitten on työpäivä tehty.

Mutta aina välillä tulee eteen yhtyöitä, joissa käsitellään sellaisia asioita, mitä ei missään varmaan edes kukaan normaali ihminen voisi kuvitella käsittelevänsä. Siinä sitten varmasti kyse on suuresta tietoturvarikkeestä, jos vaikka joku ydinase-expertti laittaisi nuo välineet pomonsa sähköpostiin, tai SUPO:n päällikkö lähettäisi operatiivisia suunnitelmia kavereidensa Gmailiin. Mutta muuten tavallisissa yhtiöissä varmaan riittää se, että työ tulee tehdyksi. Kuitenkin saattaa olla niin, että etätyö aiheuttaa vaikeuksia siltä kannalta, että jos henkilöllä on huonot IT-taidot tai sitten hän vain ei osaa tehdä työtä ilman ohjausta, niin silloin seurauksena on todella vakava tilanne, missä annettu tehtävä voi jäädä kokonaan tekemättä, jos henkilö sitten tekee kaikkea muuta kuin tuota tehtävää. Etätyössä voidaan hyödyntää nykyaikaisia tietojenkäsittelylaitteita kuten WEB-kameroita sekä pikaviestimiä, joiden avulla voidaan pitää verkkopalavereja ihan mihin aikaan hyvänsä.

Kuitenkin tuo aika pitää sitten sopia, ja muutenkin nettipalvereihin pitää suhtautua sillä tavoin kuin normaaliinkin palaveriin suhtaudutaan, jolloin tietenkin muut asiat jätetään pois mielestä. Se missä työtilassa tuo palaveri pidetään on tietenkin jokaisen meistä itse päätettävä. Kuitenkin jos yhtiön johto haluaa pitää etyöpäiviä, niin se on heidän asiansa, ja silloin myös alaiset niitä pitävät, jos niin satutaan määräämään. Etätyö varmasti sitten kuitenkin auttaa myös ekologisen kehityksen ylläpitämisessä, koska se ei edellytä henkilön matkustamista työn ja kodin välillä, ja silloin tietenkin tulee eteen tilanne, missä jossain yhtiöissä saattaa käytännöksi muodostua sellainen, että työläiset valitsevat itse tekevätkö he töitä kotitoimistoissa vain jossain muualla.

Mutta kun keskustellaan työpaikan infrastruktuurin kehittämisestä, niin tulevaisuuden yhtiöt saattavat toimia siten, että niillä ei ole oikeastaan toimitiloja ollenkaan, vaan kaikki työ tehdään etätyön kautta kannattavilla tietokoneilla, jolloin fyysiseksi osoitteeksi käy joku postilokero, vaikka tietenkin kaikki mahdolliset asiat tehdään nykyään tai  viimeistään lähitulevaisuudessa niin, että printtejä ei enää käytetä ollenkaan, koska salasanoilla suojatut PDF:t sekä muut dokumentit ovat turvallisempia kuin paperit, ja kun keskustellaan erityisistä suojauksista, joita voidaan noissa dokumenteissa käytellä, niin niiden tallenusohjelmissa voi olla käytettävissä sellainen asetus, että vain luettelossa olevat koneet ovat sellaisia, että niillä voidaan tuo dokumentti avata. Tuolloin kyse on koneen sarjanumerosta, joka on osa salausavaimen purkualgirytmiä. Eli osa tuosta todennuksesta voi olla ihmisen näppäilemä numerosarja tai salasana, mutta osan taas antaa tietokone automaattisesti. Ja tietenkin koneessa voi olla myös sormenjälkitunnistin, joka sitten ilmoittaa valvojille, mikäli käyttäjä on eri henkilö, kuin se jolle kone on luovutettu.

Ja jos tässä oikein kunnolla aletaan luoda teorioita siitä, mitä tuolloin voi tapahtua, niin silloin saattaa esimerkiksi joku Loran-asema kohdentaa tuohon pisteeseen, missä konetta käytetään kaksi kapeaa radioaaltokeilaa, jolloin joku parapsykologi sitten alkaa miettiä sitä, kuinka jostain henkilöstä jää jäljelle vain tuhkakasa. Tai sitten Predator-lennokki alkaa siirtyä kohti tuota pistettä, jolloin tuo onneton sitten voi saada panssarintorjuntohjuksen oman asuntonsa ikkunasta sisään.

Mutta toisaalta jos ajatellaan esimerkiksi stenologisia menetelmiä, missä esimerkiksi kuviin upotetaan toinen tiedosto, missä voi olla mitä vain informaatiota, niin silloin tietenkin voidaan ajatella niin, että jos henkilöllä ei ole tuota tarvittavaa purkuavainta, ei hän myöskään saa silloin oikeaa dokumenttia näkyviin. Tuolloin hän näkee kyllä PDF:n, jossa saattaa olla esimerkiksi joku asiakirja, mutta vain tietty johtaja saa tuosta asiakirjasta sen kuvan, mikä pitää sisällään luottamuksellista tietoa. Tuolla tavoin eliminoidaan tarve katsella ihmisten olkapään yli, kun he availevat dokumentteja. Nuo dokumentit voivat myös pitää sisällään loogisen pommin, joka sitten tuhoaa tietojärjestelmän, mikäli näitä dokumentteja yritetään availla sellaisella tietokoneella, mikä ei ole listalla.

Eli tietokoneessa voi olla sellainen kirjautuminen, että siinä käytetään sekä kuvaa että myös perinteistä salasanaa. Ja jos kone avataan pelkällä salasanalla, niin silloin ei noiden dokumenttien salattu sisältö sitten aukea, vaan jotta nuo tiedostot saadaan näkymään niin, että niissä oleva salattu sisältö aukeaa, niin silloin täytyy käyttää sekä kuvaa että salasanaa. Ja noissa salasanoissa voi sitten olla sellainen aspekti, että jos henkilö antaa tietyn sanan, niin silloi turvamiehet saavat hälytyksen, että hänen niskaansa on painettu ase. Mutta kun puhutaan etätyöstä, niin nykyaikaiset tietokoneet mahdollistavat myös sen, että yhtiöllä ei ole fyysistä toimitilaa ollenkaan, vaan kaikki työläiset työskentelevät etänä.

marxjatalous.blogspot.fi

Aika pienestä syystä nämä skinit alkavat tapella, kun ei tarvitse kuin pari pahaa sanaa sanoa, niin sitten liitopotkulla lähdetään tilannetta selvittämään.

Miten kaikki voikaan mennä seiniä päin, voidaan kysyä näistä viharikoksista? Tässä sitten on edessä sellainen asia, että esimerkiksi asema-aukion pahoinpitelystä syytetty henkilö on ilmeisesti käsittänyt, että jos joku katsoo häntä pahasti, niin sitten käydään vetämässä tuota henkilöä turpiin, ja tällä kertaa sitten on edessä oikeudenkäynti, mikä koskee kuolemantuottamusta. Ja tuolla ulkomailla tapahtuneisiin tapauksiin viitaten voidaan sitten muutenkin ryhtyä keskustelemaan yleisestä kielenkäytöstä hiukan tarkemmin.

Puuttumatta mitenkään yksittäistapauksiin, niin voidaan yleisesti sanoa, että turhan kovat puheet varmasti otetaan huomioon puoli sekä toisin, ja jos oikein ryhdytään viljelemään pelkoa ihmisten mieliin, niin ihmiset puhuvat asioista, sellaiseen sävyyn että he voivat tuon takia joutua pahoihin vaikeuksiin. Eli jos jonkun nuoren puheen täyttävät sellaiset ”hupailut”, missä ihmisten yli lähdetään ajelemaan autoilla, ja jokainen puliukko tai muuten toisella tavoin kuin itse elävä henkilö pitäisi jotenkin poistaa päältä maan, niin he eivät kyllä tajua sitä, että joku voi sitten käyttää tilannetta hyväkseen, ja lähteä lavastamaan tuollaisia puhujia syylliseksi rikoksiin, joita he eivät sitten ehkä kuitenkaan oikeasti ole lähdössä tekemään.

Kun ihminen ostaa käytetyn auton, niin hän voi sitten saada tuosta autosta hyvän kulkuvälineen, mutta kuten varmaan tiedätte, niin noiden autojen avaimia voi olla myös muiden ihmisten hallussa, ja noita avaimia on voitu teettää vaikka kuinka monta, ja ehkä edellinen todistaja ei edes tiedä kenellä niitä on. Ja silloin voi jollain päässä välähtää, että hän lavastaa toisen ihmisen syylliseksi rikokseen, mitä tämä ei ole oikeasti tehnyt. Eli joku paha ihminen voi ottaa tuon auton, ja lähteä sitten ajelemaan sillä, ja sitten ajaa jonkun oman vihamiehensä päälle. Samoin uusnatsit ovat loistavia syntipukkeja esimerkiksi huumemiesten keskinäisissä välienselvittelyissä.

Eli kuten varmaan tiedämme, niin silloin tällöin huumemiehet pahoinpitelevät toisiaan, ja silloin tietenkin syntipukiksi käy ”pari skinheadia”. Tässä asema-aukion tapauksessa on sellainen aspekti, että toki uusnatsit ovat meistä muista vähän ”turhan radikaaleja” suhteessaan ulkomaalaisiin, ja muutenkin heidän käytöksensä on joskus vähän turhankin aggressiivista, eli he ovat ääriryhmä, joka suhtautuu varsinkin ulkomaalaisiin vihamielisesti. Ja osalla noista pulipäistä on sellainen maine, että kun he liikkuvat ryhmässä, niin silloin ei kovin paljoa tarvitse sinne päin katsella, kun alkaa turpiin tulla. Melko pienestä asiasta on tämä asema-aukion tapaus alkanut. Ja ilmeisesti osa noista pilottipojista pitää sellaista linjaa, että kaikki mitä sinne päin sanotaan, on riidan haastamista, mihin pitää reagoida välittömästi pesäpallomailoilla tai kungfu-potkuilla.

Mutta kuten tiedämme, niin noiden pulipäiden päälle laitetaan myös sellaista, mitä he eivät ole tehneet. Ja jos se mitä tämä asema-aukion syytetty on kertonut pitää paikkansa, niin on saattanut käydä niin, että tuossa tapauksessa on sitten käynyt niin, että joku muu on sitten ehkä viimeistellyt tuon teon, joka sinällään on melko törkeä. Se mitä tuossa tilanteessa sitten tapahtui, on se, että syytetty on potkaissut tuota uhria aivan yllättäen, niin että hänen päänsä osui maahan, ja sitten hän ilmeisesti on muita käskyttänyt poistamaan tuon henkilön paikalta, ja mitään muuta ei sitten ole tapahtunut. Skinheadit ovat henkilöitä, joita pelätään liikkeen aggressiivisuuden sekä sen avoimen väkivaltaisen ilmiasun takia, ja sen jäseniä on lehdistön väitteiden mukaan osallistunut esimerkiksi syyttäjiä vastaan suunnattuihin iskuihin esimerkiksi Ruotsissa sekä Saksassa, ja heidän tunnuksiaan on nähty myös sellaisissa tilanteissa, missä esimerkiksi pakolaiskeskuksia on poltettu. Eli he ovat todella pelättyjä ihmisiä, joita on helppo syyttää lähes kaikesta, mitä kaupungissa tapahtuu.

Henkilö sitten kävi sairaalassa näyttämässä vammojaan, ja lähti kotiin. Mutta sitten hän kuoli viikon kuluttua, joten olisiko käynyt niin, että joku oli sitten käynyt vähän ”juttelemassa” lisää tuon uhrin kanssa, ja sitten ehkä käyttänyt tuota asema-aukiolla tapahtunutta pahoinpitelyä hyväkseen, ja tehnyt hänelle sellaista väkivaltaa, mikä johti kuolemaan. Eli tässä tapauksessa tuota syytettyä siis esitetään jengin johtajaksi, joka komenteli muita tuossa tilanteessa. Mutta kuten tiedämme, niin viikon päästä tapahtunut kuolema on melko pitkän ajan päästä tapahtunut, joten hyppikö joku sitten uhrin päällä, eli johtuiko kuolema sitten ehkä revenneestä pernasta, koska aivoverenvuoto olisi vienyt henkilöltä liikuntakyvyn. Ja toki päähän potkiminen olisi tuollaisen aivoverenvuodon aiheuttanut, ja mielestäni kyseessä on melko kova teko, vaikka ”tarkoitus ei olisikaan tappaa”, koska tuon miehen olisi pitänyt tietää se, että jos uhri kaatuu taaksepäin, ja iskee päänsä maahan, niin seurauksena voi olla kallomurtuma aivoverenvuoto. Tässä tapauksessa potku osui rintaan, ja uhri kaatui taaksepäin iskien päänsä maahan.

http://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/video-nain-uusnatsi-hyokkasi-miehen-kimppuun-asema-aukiolla-otti-vauhtia-ja-potkaisi/6222076


pimeakronikka.blogspot.fi