There is a possibility. That astronomer found the first planet that orbits 3 stars.

Image: I: The anomaly in dust disk around GW Orionis

The star is GW Orionis. Distance to that star is 1300 light-years. The planet itself is not visible. The system that has made that detection is ALMA (Atacama Large Millimeter/submillimeter Array). And the researchers worked for Nevada State University. The following months will confirm or not confirm that observation. 

The planet itself is not visible. But that object causes an anomaly in the dust that orbits the central stars. And the planet can be seen because of that anomaly. The straight observations of exoplanets are hard to get. 

But non-straight observations like changes in the brightness of the stars or the gravitational interaction between planet and dust are also visible. The gravitational interaction between the planet and the dust requires that the dust disk is visible.  

The change of the brightness of the stars is a good method to track the exoplanets. But that requires that the planet travels between Earth and that star. The last method can use also with distant objects. 

Image II 

And that is the thing that might confirm the scenario that the planetary systems are more common than astronomers expect. In the universe are confirmed exoplanets that are orbiting multi-stellar systems. The most well-known of those planets is Proxima Centauri B. That planet orbits the red dwarf at the closest stellar system Alpha Centauri. In those cases, the exoplanet is orbiting the distant member of the multi-stellar entirety. 

Those distant members of the triple- or multi-stellar systems are offering the possibility for their solar system. In those cases, the multi-stellar system is "open". The distant member of the entirety has its planetary system as Proxima Centauri has. But in another case, there is the possibility that the triple-star system is "closed". In that case those central stars are are very close to each other. And the planets can orbit them as the entirety. 

When we are thinking about the possibility that planets are forming around the triple-star system there is lots of dust and other particles around those stars. That means that there could be forming planets around them. But the other version of the form of the planetary system is that the stars or multi-stars are capturing the rogue planets. 

The common gravitational effect of the multi-stellar systems is huge. And that means that kind of solar system can pull objects from great distances. The thing is that this finding was a great step for science. Stars are bright things. They are covering planets in their shine. The thing is that the existence of planets doesn't mean that there are lifeforms in the solar system. 

()https://phys.org/news/2021-10-astronomers-planet-orbit-stars.html

()https://scitechdaily.com/astronomers-may-have-discovered-the-first-known-planet-to-orbit-3-stars/amp/

Image I:()https://phys.org/news/2021-10-astronomers-planet-orbit-stars.html

Image II:()https://scitechdaily.com/astronomers-may-have-discovered-the-first-known-planet-to-orbit-3-stars/amp/

()https://kimmoswritings.blogspot.com/

Internet on mullistanut myös tieteen harjoittamisen lähes täysin

ESO:n ALMA -The Atacama Large Millimeter/submillimeter Array
teleskoopin  paraboliantenneja Chilessä

Internet on mullistanut myös tieteen tekemisen, koska esimerkiksi tieteellisiä laitteita voidaan käyttää etäkäytön avulla maailman toiselta puolen, mikä tietenkin on mullistanut tähtitieteen sekä fysiikan ja vulkanologian täysin. Tässä tapauksessa on kyse tieteen aloista, joiden objektia ei voi Suomeen tuoda, koska maassamme ei ole tarpeeksi korkeita vuoria, jotta tänne kannattaa ryhtyä rakentamaan huippuluokan observatorioita, eikä myöskään tulivuorta voi lähteä mistään kuljettamaan maahamme.

Esimerkiksi ESO:n eli European Southern Observatoryn laitteiden operointia voidaan seurata Internetin kautta ilman että tähtitieteilijä edes poistuu kotoaan, eli hän pyytää ensin luvan käyttää tuon Chilessä sijaitsevan observatorion havaintolaitteistoa, jonka jälkeen hänen tietokoneensa näytölle ilmestyy tuon teleskoopin CCD-kameroiden tai muiden laitteiden antama kuva. Mutta myös tiettyjä radioaaltojen aallonpituuksia ei voida havainnoida merenpinnan tasolta, koska maan ilmakehä imee noita radioaaltoja itseensä.

Eli tuolloin voidaan tietenkin toimia niin, että jos joku muukin haluaa havainnoida samaa kohdetta, niin hänen sähköpostiinsa tulee tiedote siitä, mitä kohdetta ryhdytään havainnoimaan. Silloin muutkin astronomit voivat samaan aikaan käyttää tuon observatorion resursseja hyväkseen, ilman että heidän työnsä häiriintyy. Tuon takia tuollaisten observatorioiden käyttö on varmasti mullistunut tällaisen tekniikan myötä, koska tämän takia ei enää astronomien tarvitse matkustaa mihinkään kotoaan. Jos heillä on opetustehtäviä, niin opiskelijoiden ei tarvitse  joustaa hänen takiaan, ja toki muutenkaan hänen muu työnsä ei varmasti tuolloin kärsi.

Tuon observatorion internet-palvelin voi jakaa noita kuvia useisiin palvelimiin sekä sähköposteihin, ja tutkijat voivat julkaista havaintonsa sekä olettamuksensa Internetissä. Tällainen Internetin yli tapahtuva kommunikaatio tekee myös esimerkiksi kaukana etelämantereella olevien tieteellisten välineiden käytön ilman, että ihminen poistuu kotoaan.

Ja tämä tietenkin tekee hyvää tieteelliselle työlle, koska entistä useampi tutkija voi seurata esimerkiksi etelämantereella sijaitsevan ”Ice cube” neutriinoilmaisimen toimintaa, ja tuon ilmaisimen toiminta perustuu täydelliseen pimeyteen, ja etelämanner sekä valtamerten pohja tarjoavat loistavan sijoituspaikan noille ilmaisimen valokennoilla, jotka rekisteröivät väliaineessa kulkevien neutriinojen jättämiä valonvälähdyksiä, ja Internetin kautta tapahtuva havaintojen kerääminen on tehnyt mahdolliseksi sen, että tutkijoiden työ on entistä helpompaa. Samoin myös esimerkiksi ALMA(The Atacama Large Millimeter/submillimeter Array)-observatorion käyttö on helpompaa, koska useita tutkijoita voidaan ikään kuin niputtaa yhteen maailmanlaajuisesti. ALMA:n kaltaiset välineet ovat siitä erikoisia, että niiden toiminta perustuu siihen, että ne ovat tarpeeksi korkealla, jotta nuo radio- sekä mikroaallot pääsevät niiden sensoreihin.

Jos tuollaiset sensorit sijaitsevat liian alhaalla, niin silloin nuo havaintoalueella olevat kosmiset säteet imeytyvät ilmakehää, niin että noita laitteita ei enää voisi käyttää niiden tärkeimpään tehtävään, joka on millimetrin, ja alle millimetrin aaltopituudella kulkevan sähkömagneettisen säteilyn havainnointi.  Samoin nykyaikaiset teleskoopit rakennetaan lähes aina pilvien yläpuolelle, jotta niiden laitteet säilyisivät puhtaampina, ja niiden havaintoaika olisi mahdollisimman pitkä. Eli jos vaikkapa teleskooppi sijaitsee pilvien alapuolella, niin silloin jos taivas menee pilveen, niin teleskoppi ei kykene tekemään havaintoja.  Houkuttelevaa olisi myös lähettää radioteleskooppi Maan magnetosfäärin ulkopuolelle, jollin se kykenee havainnoimaan sellaisia radiosäteilyn taajuuksia, jotka normaalisti kimpoavat ionosfääristä. Tuollainen radioteleskooppi voi koostua useista pienistä radioteleskoopeista, joita ammutaan avaruuteen kantoraketeilla, ja sitten nuo satelliitit yhdistävät tietonsa, niin että ne toimivat kuin yksi valtavan suuri teleskooppi.

Mutta myös esimerkiksi vulkanologit voivat hyödyntää internetiä samalla tavoin kuin astronomit. Eli jonkun tulivuoren lähelle lasketaan infrapunakameroita sekä seismometrejä sisältävä kontti, joiden avulla se havainnoi noita vuoria. Ja tuollaiset kontit voidaan sijoittaa sekä jatkuvasti aktiivisten, että uninuvien vulkaanien sekä maakuoren siirroslinjoiden lähelle, jolloin niistä voidaan kerätä tietoa, jolla kyetään tulevaisuudessa laatimaan vulkaaneja sekä maankuoren liikkeitä koskevia ennustuksia. Mutta vulkaanisen toiminnan ennustaminen on melko vaikeaa, ja tuolla tavoin voitaisiin kerätä valtavasti metadataa noista kohteista, jotta niiden käyttäytyminen ennen purkausta tai maankuoren liikahdusta voidaan taltioida.


Kuitenkin juuri tulivuorten arvaamattomuus tekee tuollaisesta suuren datamäärän keräämisestä tuskastuttavan pitkäveteistä, koska esimerkiksi mt. Kenia-vuori voi purkautua seuraavan kerran vasta sadan vuoden päästä, ja jos käytetään miehitettyä tarkkailuasemaa, niin silloin tietenkin jonkun vulkanologin aika menee istuessa jossain mökissä. Kun puhutaan sellaisen datan keräämisestä, mikä voidaan globalisoida, niin silloin pitää tarkkailla suurta määrää tulivuoria, jotta tiedolle saadaan yleistettävyys. Ja tätä tunnetuista tulivuorista kerättyä tietoa voidaan käyttää esimerkiksi supertulivuorten purkausten ennakoinnissa. Ongelma näet on siinä, että mitä suurempi tulivuori on, niin sitä harvemmin se purkautuu.

Nimenomaan nuo supertulivuoret ovat ongelmallisimpia, koska niiden vaikutus ulottuu todella suurelle alueelle, mutta jos evakuointi alkaa turhaan, niin silloin vaikutus talouteen on valtavan suuri, sekä turhaan annetut evakuointikäskyt saavat ihmiset turtumaan, ja kun tuo suuri purkaus sitten alkaa, niin silloin voi käydä niin, että kaikki eivät viitsi reagoida, kun niitä vikahälytyksiä on tullut liian monta. Mutta pienemmistä vulkaaneista kerättyä tietoa voidaan käyttää siihen, kun noita valtavia tulivuoria koskevia ennustuksia aletaan laatia. Ja mitä suuremmasta määrästä vulkaaneja kerätään tieoja, niin sitä kattavampi otos saadaan aikaan, jolloin tietenkin saadaan tulos globalisoitua paljon helpommin kuin tarkkailemalla vain yhtä tulivuorta.

Jos joku muu tulivuori on purkautunut ennen tuota pääosan esittäjää, niin silloin siitä saatua dataa voidaan verrata supertulivuoren käyttäytymiseen. Jolloin purkauksesta saadaan varoitus esimerkiksi vertaamalla lämpötilan muutosta purkauskaasuissa sekä maanjäristysten tyypin muuttumista tuon uinuvan tulivuoren sekä jo purkautuneen vulkaanin välillä. Internetin kautta voidaa tuota järjestelmää käyttää samalla tavoin kuin tähtitieteellisiä laitteita käytetään.

marxjatalous.blogspot.fi