Mikään konsernin toimintamalli ei ole vailla ongelmia, mutta mikään niistä ei ole yksinkertaisesti täysin huono

https://yhteiskuntajakansa.blogspot.com/

Kimmo Huosionmaa

Mikään toiminta- tai organisaatiomalli ei ole täysin ongelmaton, ja vaikka puhutaan siitä, että esimerkiksi pienissä yhtiöissä on aina voitu luottaa esimiehen tukeen, niin silti pitää muistaa, että sekä suurissa että pienissä yhtiöissä on omat ongelmansa. Kun keskustellaan hybridi mallista, missä suuret yhtiöt voivat jakaa toimintaansa pieniin soluihin, jotka toimivat itsenäisesti suurten yhtiöiden sisällä, niin tällaiset mallit tietenkin ovat hyvin kiehtovia, sekä samalla turvallisia, jos niissä toimitaan kuten pitää toimia.


Jos suuri organisaatio käyttää tätä solumallia innovatiivisessa sekä tuotannollisessa toiminnassaan, niin silloin tietenkin asiaa pitää katsoa yhtiön johdon näkökulmasta. Tietenkin solumalli tuo suureen organisaatioon pienten yritysten “me hengen”, mutta tämä henki voi olla myös ongelmallinen. Nimittäin tämän “me hengen” kääntöpuoli on se, että kyseinen asenne saattaa myös vaikeuttaa uuden työntekijän tulemista taloon, vaikka kyseessä on tietenkin jouhea sekä ketterä toimintamalli, jossa lähiesimies voi valvoa työtä tehokkaasti, eikä tuossa mallissa voi kukaan ikään kuin piiloutua organisaatioon, niin että hän vain oleilee työpaikallaan sekä siirtää omia töitään muille ryhmän jäsenille.


Tällaisessa solussa on alaisten työtä helppo valvoa, sekä myös puuttua kaikkeen muuhun toimintaan, mikä vie aiheettomasti työaikaa. Kun puhutaan siitä, että tällaisessa organisaatiossa esimies on helposti tavoitettavissa, niin tietenkin on hyvä, jos tämä asia toteutuu positiivisessa näkökulmassa. Mutta joskus on ikävä kyllä tapahtunut niin, että pomo unohtaa asemansa yhtiössä tai omassa työryhmässään. Hänen tehtävänsä on olla ikään kuin ryhmän ulkopuolella sekä valvoa alaistensa työtä, ja puuttua kaikkeen, mikä vie aiheetta työaikaa.


Motto “työ ennen huvia” on asia, josta työnantaja varmasti pitää kiinni. Mutta jos organisaatiossa johtaja unohtaa asemansa, niin silloin hän saattaa ryhtyä “kaveeraamaan” alaisiaan, ja nämä saattavat kyllä sitä hiukan kiusallisena käytöksenä pitää, ja jos pomo ryhtyy alaisen lapsen kummiksi, niin silloin hänen sekä alaisen suhde vääristyy todella pahasti. Ja pomon pitää aina muistaa se, että hän saattaa joutua irtisanomaan alaisensa, jos tämä ei suoriudu tehtävistään. Mikäli työtä ei tehdä kunnolla, voi asiakas ottaa toisen yhtiön tekemään työt, ja siitä sitten lasku lähetetään tuolle työn huonosti hoitaneelle yhtiölle, joka haastetaan oikeuteen tällaisten asioiden takia.


Johtajan asema yhtiössä on se, että hän edustaa alaisilleen yhtiön omistajia, ja tuo tehtävä on joskus melko vaikea. Nimittäin pomon tehtäviin kuuluu myös alaisen erottaminen, jos tämä ei halua tai osaa tehdä työtään. Ja tuolloin liian läheiset suhteet alaiseen saattavat aiheuttaa ongelmia. Johtajan tehtävä on puuttua työpaikalla tapahtuvaan riitelyyn sekä kaikkeen, mikä aiheuttaa työajan kulumista ilman tuottavaa työtä.


Joten sen takia hänen asemansa on työryhmän ulkopuolella valvomassa, että tehtävät tulee tehtyä laadukkaasti sekä samalla lakia ja asetuksia noudattaen, ja jos jotain ongelmia tulee, pitää niistä voida selvitä. Joten jos työläinen ei lunasta työhönotossa antamiaan lupauksia, niin silloin seurauksena on erottaminen. Tai jos ongelma on se, että johtaja ei ole antanut tehtäviä, niin silloin hän joutuu vastuuseen. Työpaikan tehtävänä on tarjota palveluita tai fyysisiä tuotteita asiakkaalle, joten sen takia se, joka on syyllinen esimerkiksi huonosti tehtyyn työhön joutuu työn korjaamaan tai sitten korvaamaan aiheuttamansa vahinko.


Mutta sitten tietenkin kun johtaja teettää tehtäviä, niin hänen täytyy huomioida se, että työaika on yhtiölle maksullista toimintaa. Ja jos hän kehittää loistavan ajatuksen esimerkiksi kauppatieteiden tohtoreista siivoamassa vessoja, niin silloin saattaa eteen tulla sellainen asia, kuin vahingonkorvaus. Nimittäin tuo vessojen siivoaminen on tietenkin hänen määräämänsä työ, mutta kauppatieteiden tohtorilla on valtion laskema minimipalkka, joten tuolloin johtaja joutuu maksamaan tämän siivoojan sekä tohtorin palkan erotuksen yhtiölleen, koska hän on tuolloin aiheuttanut ylimääräisiä kustannuksia työnantajalleen. Kun puhutaan esimerkiksi hybridisen organisaatiomallin eduista niin sanottuun perinteiseen malliin verrattuna, niin silloin tietenkin turvallisuusnäkökohta voidaan ottaa huomioon.



Eli koska jokaisella johtajalla on oma rajattu toimialansa sekä työryhmänsä, niin silloin tietenkin tuossa organisaation mallissa, joka perustuu soluihin, on mahdollinen vahinko, jonka joku työläinen tai johtaja saa aikaan esimerkiksi estämällä alaisia saamasta tehtäviään niin, että niiden tekoon myös riittää aika, niin silloin kuitenkaan koko organisaatio ei tuosta kärsi, vaan vahinko koskee vain yhtä osaa tuosta järjestelmästä. Kauniimmin sanottuna soluihin perustuvan organisaation malli rajoittaa vahinkoa tekevän tekijän  laajenemista koko organisaation kattavaksi toiminnaksi, joka saattaa halvauttaa koko yhtiön, koska joku osaston johtaja ei vain esimerkiksi saa sähköpostiaan auki. Jos alainen on tehnyt vahinkoa yhtiössä, eli kolhinut autoja tai tuhonnut omaisuutta, niin hän joutuu teon korvaamaan, mutta jos tuota asiaa peitellään, niin silloin voi johtaja saada syytteen yllytyksestä tekoon, mikä ei ole kovin mukava asia hänen kannaltaan.


Mutta kuitenkin tämä sama asia voi aiheuttaa myös tilanteen, missä joku solu suojelee vaikka “mukavaa kaveria”, jolla on alkoholiongelma, ja joka tuon takia ei selviä töistään. Tuolloin kyseessä voi olla esimerkiksi velkominen, eli tämä jäsen on joskus kauan sitten pelastanut jonkun pomon hengen, ja tämä ei siksi häntä erota. Jos työryhmä sijaitsee jotenkin erillään muista yhtiön sisäisistä toimijoista, niin silloin saattaa ryhmä kyetä peittämään jäsenensä ongelmia, koska tuon johtajan valvoja ei tule paikalle.

Tuolloin saattaa ryhmä saattaa tuon ongelmaisen jäsenen vaikkapa vessaan tai syömään, kun tuo muita johtajia valvova johtaja saapuu. Ja jos esimerkiksi nimenhuudosta usein puuttuu joku henkilö, niin silloin voidaan ryhmään tehdä yllätystarkastus, jotta syy tuohon poissaoloon nimenomaan tarkastusten aikaan saadaan selville. Tuolloin voidaan tuota asiaa koskeva selvitystyö aloittaa joko yhtiön sisäisenä menettelynä, tai sitten se voidaan viedä poliisille, koska saattaa olla niin, että työturvallisuusmääräyksiä on tahallaan rikottu, tai johtaja on laiminlyönyt valvontavelvollisuuden. Mutta alaisia tietenkin koskee sellainen rangaistus, että työturvallisuuskortit voidaan viedä, jos joku ryhmästä on tullut juopuneena työpaikalleen. Ja jos johtajan pitäisi tätä asiaa valvoa, niin silloin hän saa myös rangaistuksen, jonka laki tästä asiasta määrää.

Hallituksen esityksestä alle 20 hengen yritysten irtisanomisten helpottamisesta

https://yhteiskuntajakansa.blogspot.com/

Kimmo Huosionmaa

Sipilän hallitus on esittämässä, että alle 20 henkeä työllistävissä yrityksissä irtisanomisen pitäisi olla helpompaa kuin nykyisin. Tässä esityksessä on mielenkiintoista sellainen asia, että ainakaan itse en muista nähneeni sitä, miten tuo "alle 20 henkeä työllistävä yritys" määritellään. Onko se esimerkiksi työnjohtajan pitämä yhtiö, missä enemmistö-osakkaana on jokaisessa vaikkapa joku YIT:n kaltainen yhtiö. Tällöin tuo iso toimija ikään kuin perustaa jokaiselle työnjohtajalle yrityksen, jossa se itse on enemmistö-osakkaana, jolloin tuota irtisanomissuojaa voidaan hyvin helposti kiertää.



Ja voihan yrityksen perustamis-asiakirjoissa mainita, että tuo enemmistöosakas sitten ottaa vastuun koko yhtiöstä, kun työnjohtaja-yrittäjä lopettaa liiketoiminnan sekä lähtee talosta. Joten tällaisilla ratkaisuilla voidaan tämä malli siirtää myös suuriin yhtiöihin. Tuolloin vain tuotanto jaetaan pieniin yksiköihin, jotka ovat näennäisen itsenäisiä toimijoita, mutta joilla kuitenkin on sama toimija takana, joten kyllä tällainen vaihtoehto pitää voida ottaa lakia säädettäessä huomioon. Kun mietitään sitä, että esimerkiksi juuri alle 20 henkeä työllistävien yritysten kohdalla irtisanomisoikeutta helpotetaan, niin se saattaa johtaa liiketoiminnan keskittymiseen entistä harvempien yhtiöiden käsiin.



Tuolla tarkoitan, että maassamme on kahdenlaisia työntekijöitä, eli niitä joilla on vankka koulutus sekä kokemus joltain alalta, ja niitä joilla kokemusta ei ole. Tai oikeastaan noita koulutettuja työntekijöitä on kolmenlaisia, nimittäin kolmas ryhmä on niitä, joilla on koulutus, mutta työkokemusta omalta alalta ei juurikaan ole. Ja nämä henkilöt tietenkin ovat sikäli huonossa asemassa, että ne joilla on vankka kokemus vaikkapa ohjelmoinnista ajavat noiden opiskelijoiden ohi työmarkkinoilla. Kun henkilö sitten on valmistunut, niin hänellä tulee kilpailijaksi jo vuosikymmenet alalla ollut henkilö, jolla on kaiken maailman suhteita työelämään.



Se mikä varsinkin opiskelijan tai vastavalmistuneen kohdalla on ongelmallista on se, että heillä ei ole suosittelijoita työelämässä. Eli tällaiselta ihmiseltä puuttuu verkosto, joka tuntee hänet työn kautta. Jos ihminen lähtee vaikka opiskelemaan uutta alaa, niin silloin hänen työtään ei kukaan ole koskaan edes nähnyt. Eikä kukaan yrittäjä lähde palkkaamaan mihinkään projektiin tuntematonta ihmistä, jolla ei ole mitään kokemusta. Näet usein noiden pienten yhtiöiden projektien kohdalla on kyse alihankintatyöstä, joka merkitsee sitä, että työ pitää tehdä nopeasti sekä hyvin, koska sitä ei ole kukaan missään suuressa yhtiössä ehtinyt tehdä. Ja sitten pienillä yhtiöillä ei ole aikaa valvoa tai perehdyttää uusia työntekijöitä, joilla ei mitään kokemusta ole.


Tämän kautta sitten jää se kaivattu työkokemus saamatta, kun esimerkiksi insinööri viettää kesän myymällä jäätelöä jossain kopissa tai siivoaa IT-yhtiön tiloja. Mutta varmaan osaavia työntekijöitä voi helposti pestata Venäjältä, Kiinasta sekä Intiasta, kun sieltä on niin paljon ihmisiä lähdössä maailmalle. Mutta ongelma on vain siinä, että sama työvoima on hakemassa myös USA:n sekä muiden vastaavien maiden työmarkkinoille. Ja sen takia myös heille pitää työnantajien markkinoida itseään, jotta nämä osaajat sitten osaavat tulla Suomeen töitä hakemaan.


Tämä asetelma sitten tietenkin korostaa suurten yhtiöiden asemaa maassamme, ja suuriin yrityksiin tietenkin hakeutuu töihin myös ihmisiä, joilla on se "vankka kokemus" heidän toimialaltaan. Se että pienet yritykset saavat oikeuden irtisanoa työntekijöitä helpommin tekee ehkä kuitenkin vahinkoa näille toimijoille. Nimittäin osaavalla työvoimalla, joka on kerännyt työurallaan hienot CV:t varmasti osaavat kilpailuttaa itsensä. Ja tietenkin loistavilla suosittelijoiden verkostoilla saa työhaastatteluja ja työpaikkoja. Mutta kun ajatellaan esimerkiksi suuria yhtiöitä, niin niiden sisään joskus pesiytyy henkilö, joka ei työtä edes halua tai osaa tehdä.


Kyseinen henkilö vain ikään kuin piileksii työpaikalla, ja siirtelee työtehtäviään toisille. Aina löytyy tekosyy sille, että hänen ei tarvitse mitään tehdä. Ja tuo asia pitää kyllä noteerata. Se että tuollainen ihminen pääsee yritykseen töihin varmasti ärsyttää muita. Samoin hänen palkkansa pitää kuitenkin maksaa, joten sen takia jotkut yhtiöt ovat töissä ottaneet käyttöön pienryhmä-pohjaisen työtavan, missä sitten varmasti jokainen saa tehdä sitä työtä, ja työn tekemistä on helppoa valvoa. Tuolloin ei se paljon puhuttu "vapaamatkustaja" pääse livahtamaan yhtiöön. Samoin tietenkin esimerkiksi etätyöpäiviä voidaan aina kokeilla, mutta se vaatii kuitenkin sitä, että työntekijään luotetaan ja hänet tunnetaan oikeasti.


Etätyöpäivä ei siis ole mikään krapulan tai muiden asioiden hoitopäivä, vaan silloin tehdään oikeasti sitä työtä, eli ne mitä on siihen päivään kuulunut pitää olla esimiehelle näyttää aamulla, ja jos etätyöhön alkaa liittyä ongelmia, niin silloin voidaan palata siihen normaaliin työtapaan. Eikä myöskään ole soveliasta, että työntekijä soittelee naapurissa olevaan yhtiöön apua tai määrää oman yhtiönsä kautta muita tekemään omia töitään.


 Kun työpaikka antaa jotain koneita kotiin, niin silloin niillä koneilla tehdään sitä työtä, mihin ne on tarkoitettu, ja muihin töihin pyydetään erikseen lupa, ja sitten se mitä muuta koneilla voi tehdä tehdään omilla itse ostetuilla koneilla. Eli se että työntekijän pitäisi muutama satanen sijoittaa ihan omaan koneeseen, jolla voi tehdä mitä huvittaa ei pitäisi olla kovin vaikeaa. Eikä yhtiön puhelimen jättäminen pöydälle työpäivän jälkeen ole mikään kovin hankala suoritus. Tuolloin ei tarvitse työhön kuuluvaa sähköpostia lukea mökillä tai saunan lauteilla, eli myös työntekijällä tietenkin on velvollisuuksia työnantajaansa kohtaan.

Ain’ laulain työtäs tee...

http://yhteiskuntajakansa.blogspot.com/p/ain-laulain-tyotas-tee.html
http://yhteiskuntajakansa.blogspot.com/p/ain-laulain-tyotas-tee.html
http://yhteiskuntajakansa.blogspot.com/p/ain-laulain-tyotas-tee.html
http://yhteiskuntajakansa.blogspot.com/p/ain-laulain-tyotas-tee.html
http://yhteiskuntajakansa.blogspot.com/p/ain-laulain-tyotas-tee.html
http://yhteiskuntajakansa.blogspot.com/p/ain-laulain-tyotas-tee.html
http://yhteiskuntajakansa.blogspot.com/p/ain-laulain-tyotas-tee.html
http://yhteiskuntajakansa.blogspot.com/p/ain-laulain-tyotas-tee.html
http://yhteiskuntajakansa.blogspot.com/p/ain-laulain-tyotas-tee.html
http://yhteiskuntajakansa.blogspot.com/p/ain-laulain-tyotas-tee.html

Mietteitä työstä ja kunniasta

http://yhteiskuntajakansa.blogspot.com/p/mietteita-tyosta-ja-kunniasta.html
http://yhteiskuntajakansa.blogspot.com/p/mietteita-tyosta-ja-kunniasta.html
http://yhteiskuntajakansa.blogspot.com/p/mietteita-tyosta-ja-kunniasta.html
http://yhteiskuntajakansa.blogspot.com/p/mietteita-tyosta-ja-kunniasta.html
http://yhteiskuntajakansa.blogspot.com/p/mietteita-tyosta-ja-kunniasta.html
http://yhteiskuntajakansa.blogspot.com/p/mietteita-tyosta-ja-kunniasta.html
http://yhteiskuntajakansa.blogspot.com/p/mietteita-tyosta-ja-kunniasta.html

Päivitetty versio taidearvioista 11.3.2018

https://kimmontaidearvioita.blogspot.fi/

https://kimmontaidearvioita.blogspot.fi/

”Cogito, ergo sum” (Ajattelen olen olemassa) (Réne Descartes)

https://pimeakronikka.blogspot.fi/p/cogito-ergo-sum-ajattelen-olen-olemassa.html

https://pimeakronikka.blogspot.fi/p/cogito-ergo-sum-ajattelen-olen-olemassa.html

Miksi joku ammatti tai työ ei miellytä? Eli onko siitä annettu sellainen kuva, että tuota työtä ei edes kannata lähteä hakemaan?

Kun puhutaan siitä, että joku työpaikka on vaikeasti täytettävä, niin silloin pitää tietenkin kysyä suoraan, että miksi se ei ihmisiä miellytä? Miksi ihminen ei ota tarjottua työtä vastaan, vaikka hän tietäää seuraukset? Onko työpaikan ilmapiirissä tai ehkä palkkauksessa jotain korjattavaa, eli onko työpaikasta puhuttu pahaa, niin että kukaan ei tuohon paikkaan halua, vaikka hän tietää menettävänsä työttömyys korvauksensa? Tai onko se sellainen työ, mistä on luotu televisiossa tai muissa tiedotusvälineissä jotenkin huono kuva? Eli onko se esitetty esimerkiksi tapana teettää "orjatyötä" tai sitten sellaisena työnä, että siitä tulee helposti potkut?

Yleensä puhelinmyyjien kanssa on ongelmana se, että kun tuota työtä tehdään, niin silloin palkkaus on usein provisiomenettelyn mukaan maksettava, mikä tarkoittaa sitä, että työntekijä ei saa ollenkaan palkkaa, jos hän ei saa tuotetta myytyä. Se sitten saa monet epäröimään tuolle alalle lähtemistä, ja joissain yhtiöissä sitten on käytössä kilpailutus, missä vähiten myynyt työntekijä saa potkut. Tuon äärimmäisen kilpailutuksen takia kyseinen ala ei ehkä ole aivan sopiva kaikille ihmisille, ja siellä sitten puhelimessa kuulee välillä hiukan muitakin kuin positiivisia kommentteja.

Ja yhä useampi kieltää puhelimeensa tulevat telemarkkinointipuhelut, joten noiden ihmisten täytyy todella osata myydä, jotta he saavat palkkaa. Tämä työ sopii varmasti supliikkimiehille, jotka haluavat pitää myyntipuheita. Kun taas puhutaan esimerkiksi rakennustöistä, niin niiden ongelmana on kausiluonteisuus. Rakennustyömaat eivät koskaan tule työntekijän luokse, vaan hänen on mentävä työmaalle. Ja rakennustyömaa poikkeaa esimerkiksi kaupan kassan työstä siinä, että kun rakennus on valmis, pitää työntekijän siirtyä uudelle työmaalle, joka voi olla jopa satojen kilometrien päässä.

Toisin sanoen tuon alan ongelmana on työn kausiluonteisuus, jos tarkoitetaan uudisrakennuksia, mutta korjausrakentamisen ja remonttien suhteen tilanne on hiukan toinen, eli huoltoyhtiöissä tehtävä työ on sellaista, mitä tehdään jatkuvasti samalla alueella. Eli silloin yleensä asennetaan keittiökalusteita rikkoutuneiden tilalle, tai tehdään muuta pientä korjaustyötä. Mutta syrjäseutujen lääkäripula on sellainen asia, josta voidaan aina välillä keskustella. Yleislääketiede on asia, joka ei varmaan erikoistumislinjana ole kunnianhimoisen nuoren lääkärin mielessä kaikkein päällimmäisin asia, vaan kaikki haluavat olla esimerkiksi aivokirurgeja.

Syrjäseutujen lääkäreillä on sellainen ongelma, että he saattavat olla "vähän yksin" työnsä kanssa. Ja jos hän ei siellä 400 kilometrin päässä seuraavasta taajamasta osaa työtään tai tarvitsee toisen lääkärin apua johonkin kiireelliseen toimenpiteeseen, niin silloin hän on todella pahassa pulassa. Näet normaalissa terveyskeskuksessa riittää, kun lääkäri marssii toiseen huoneeseen ja pyytää siellä istuvaa lääkäriä paikalle. Mutta jos lääkäri työskentelee yksin keskellä korpea, niin silloin kestää toisen lääkärin saapuminen todella pitkään, ja sitten jonkun pitää tuon toisenkin lääkärin työ käydä tekemässä.

Eli syrjäseutujen lääkärin pitää olla todella varma osaamisestaan, ja siinä voidaan kysellä sitten sitä, että kuinka varma käsistään on sellainen juuri lääketieteellisestä tiedekunnasta valmistunut  henkilö? Ja sitten tietenkin tuollainen nuori lääkäri haluaa varmaan edetä urallaan ja kehittää omaa ammattitaitoaan. Kun syrjäseutuja ajatellaan työpaikkana varsinkin lääkärin kaltaisilla arvostetuilla ammattilaisilla on siellä paljon ongelmia, jotka liittyvät sosiaaliseen elämään. Noissa paikoissa yleensä muutenkin ihmiset vahtivat toisiaan, ja tuollainen vahtiminen sitten saa aikaan sen, että esimerkiksi lääkärin tai papin käydessä kaupassa ostamassa pullon olutta, niin sen sitten koko kylä tietää.

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/uutissuomalainen-vaikeasti-taytettavien-tyopaikkojen-maara-kasvaa-naita-aloja-vaivaa-tyontekijapula/6492296

Työ jota kukaan ei näe, mutta joka on tärkeää, ei herätä halua hakeutua kyseiselle alalle

Meitä ympäröi jatkuvasti työvoima, jota emme juuri koskaan huomaa tai emme heitä muuten huomioi. Noita heidän tekemiään töitä saatetaan pitää jotenkin vähäarvoisena tai sitten kysellään siitä, että mistä noille ihmisille maksetaan palkkaa? Kuitenkin jokainen meistä huomaa, jos tuota heidän tekemäänsä työtä ei olla tehty. Syy miksi noille ihmisille maksetaan palkkaa johtuu siitä, että heidät pitää saada sitoutumaan työhönsä, ja samalla varmistetaan, että työvoimaa on saatavilla, kun työntekijöitä tarvitaan. Näitä ammatteja löytyy esimerkiksi kiinteistön huollon sekä erityisesti puhtaanapidon sektoreilta, joissa noiden ihmisten työ on oikeastaan välttämätöntä. Ikävä kyllä se että työ on välttämätöntä ei tee siitä arvostettua, ja siksi noilta aloilta lähtee paljon ihmisiä pois.

Esimerkiksi katujen puhdistuskoneen ajaja ei varmaan ole kovin monen unelmissa se ammatti, mitä he haluavat tehdä, mutta tuo mies on hyvin tärkeä henkilö silloin, kun kadut pitää aurata. Tuo työ on muuten oikeasti kivaa, vaikka sitä ei aina uskoisi todeksi. Eikä tuollaista konetta kuka hyvänsä osaa ajaa, ja samalla tuollaisen miehen pitää olla tietenkin selvinpäin koko työpäivän ajan, jotta hän ei kovin suurta vahinkoa tekisi. Noita ehkä hyvinkin vaikeita sekä vaativia työtehtäviä tekeviä henkilöitä on todella paljon, ja tietenkin suuri osa näistä tehtävistä koskee aivan jokapäivästä elämää.

Esimerkiksi siivoojaa me emme kovin usein huomaa, ja varsinkin se että nuo henkilöt saavat lähinnä huonoa palautetta työstään, ja samoin osan ihmisistä asenne niitä henkilöitä kohtaan, jotka tekevät siivoustyötä on jotenkin alentuva, vaikka kyseinen työ sitten vaatii kuitenkin jonkin verran tarkkuutta. Siivoaminen käsitetään usein jonain lattioiden sekä pöytien pyyhkimisenä, vaikka se kuitenkin käsittää myös melko painavien esineiden kuljettamisen.

Samalla kuitenkin unohdetaan se, että puhtaanapito on todella suuren tehtäväkentän käsittävä sektori, jossa on paljon erilaisia työtehtäviä. Jätebisnes on maailma suurimpia liiketoimialueita, eikä ihminen tule toimeen ilman jätehuoltoa. Ja tietenkin osa niistä työtehtävistä on sellaisia, että niistä sitten tulee melko paljon ääntä, eli teknisesti ottaen myös nurmikoiden ajaminen on siivoustyötä. Kun pohditaan sitä, että millaisen arvostuksen tämä ihmisryhmä osakseen saa, niin en yhtään ihmettele sitä, miksi tuolla alalla vaihtuvuus on kovin suurta.

Jätteiden tehokas käsittely on planeettamme elinehto, mikä tietenkin asettaa vaatimuksia noiden jätealan toimijoiden osaamiselle. Eikä yhdyskunta tule kovin kauaa toimeen ilman jätehuoltoa, jonka takia esimerkiksi Mafia on joskus yrittänyt kaapata jätehuoltoa omiin käsiinsä. Tuolla alalla on helppo kiristää ihmisiä, eli esimerkiksi Napolissa on sellaisilta kaduilta jätetty roskakatoksia tyhjentämättä, missä on toiminut lehtiä, jotka ovat kirjoittaneet rumasti Mafian tavasta tehdä bisnestä.

Kukaan ei viitsi kymmeniä vuosia kuunnella jatkuvaa pään aukomista tai alentuvaa kohtelua, eikä esimerkiksi puku ja solmio tiemmä oikeuta käymään kiinni toiseen. Tuollainen asia sitten aiheuttaa sen, että kyseisellä alalla on jatkuvasti rekrytointivaikeuksia, jolloin sitten lopulta käy sellainen ilmiö, missä yhtiöt eivät enää löydä kunnollista työvoimaa, mikä johtaa erottamisiin, palvelusopimusten irtisanomisiin sekä sitä kautta konkursseihin ja alan keskittymiseen suurten toimijoiden käsiin. Tämä kehitys ei ole toivottavaa, koska se nostaa näiden palveluiden hintaa.  

Vaikka alkuun tilanne näyttää hyvältä, ja isot yhtiöt voivat kilpailla pienten toimijoiden kanssa alentamalla hintaa, ja toimittamalla aina työvoimaa, joka on asiakkaille mieluista, niin se sitten johtaa siihen, että ala keskittyy keskittymistään, ja lopulta edessä on tilanne, missä suuri toimija alkaa saavuttaa sellaisen aseman, missä se voi sanella yksipuolisesti hintoja. Tuollainen monopoliasema sitten johtaa siihen, että kenelläkään ei ole enää varaa valita palvelun tuottajaa, paitsi se että talon asukkaat tekisivät siivouksen. Tuolloin rengistä tulee hyvin ikävä isäntä, joka voi sitten pakottaa taloyhtiöitä melkein miten sitä huvittaa.

Eli jos kyseessä on puhtaanapitoalan monitoimiyritys, niin silloin se voi kiristää muita miten huvittaa. Tuo tapahtuu siten, että taloyhtiöt ja muut asiakkaat pakotetaan ottamaan vastaan palvelupaketteja, mihin kuuluu roskien käsittely sekä muu siivoustoimi, ja se sitten voi aiheuttaa ongelmia. Eli vaikka taloyhtiö sitten yrittää purkaa tuollaista sopimus-rypästä, niin silti se voi joutua maksamaan tällaiselle ehkä kahdesta näennäisesti itsenäisestä toimijasta koostuvalle yhtiölle palkkiota, näet jos tuon suuren yhtiön aputoiminimen tai tytäryhtiön kanssa tulee sitten tehtyä sopimus, niin se saattaa aiheuttaa uuden maksuerän. Varsinkin tytäryhtiön kanssa kannattaa olla hiukan varovainen, koska kyseessä on toisen yhtiön omistama sekä perustama yhtiö, jolla voi olla aivan erillinen, jopa toisessa kaupungissa sijaitseva osoite, kuin sillä yhtiöllä jonka kanssa tehty sopimus on juuri purettu.

Pahimmillaan on kyse kahdesta täysin erillisestä toimijasta, joilla on yhteinen omistaja eli jos kumpikin yhtiö on osakeyhtiön mallinen, niin silloin joku asianajotoimisto voi oikeasti omistaa molemmat toimijat, ja sitten kun työ on tehty huonosti, niin nämä juristit tulevat tarjoamaan palveluitaan eli edustamaan asiakastaan oikeudessa, ja jos tämä omistussuhde molempiin yhtiöihin jää huomaamatta, niin silloin seurauksena voi olla todella suuri lasku, mikä koskee asianajopalveluita. Ja tuolloin kannattaa ottaa yhteyttä poliisiin, jos jatkuvasti on työ huolimattomasti tehtyä. Tai sitten sama toiminta jatkuu toimijan vaihdosta huolimatta, jolloin on syytä epäillä, että kyseessä on oikeasti samasta toimijasta, joka vain on vaihtanut nimensä, mitä se käyttää asioidessaan asiakkaiden kanssa.

http://marxjatalous.blogspot.fi/

Talous ja automatiikka ovat todella upea yhdistelmä, mutta jos jokin menee vikaan, niin tulokset voivat olla arvaamattomat.

Syy miksi talouden muutoksia on niin vaikeaa ennustaa johtuu siitä, että ihmiset käyttäytyvät ennalta-arvaamattomasti. Tietenkin talouden perusprosessit tunnetaan todella hyvin, eli nousukautta seuraa aina poikkeuksetta laskukausi. Mutta se mikä tietenkin aiheuttaa ongelmia, kun taloutta sekä valuuttoja koskevia päätöksiä tehdään on se, että milloin nämä nousu- sekä laskukaudet sitten alkavat. Ja tietenkin talouden kehityksen ennustamisen ongelmia lisää se, että myös nousukautena voivat yritykset mennä konkurssiin.

Vaikka talous olisi jatkuvassa noususuhdanteessa, niin se ei tarkoita sitä, että kaikkialla maassa menisi yhtä hyvin, eli jossain maakunnassa saattaa olla sellainen tilanne, missä yrityksiä menee jatkuvasti konkurssiin, ja työttömyys on korkealla, vaikka muussa maassa menee kaikilla hyvin. Tuosta tilanteesta käytetään nimeä “mikrolama”, ja se tarkoittaa sitä, että tietyssä osassa maata on täysin toisenlainen tilanne kuin muualla maassa, ja tietenkin tässä vaiheessa pitää muistaa huomauttaa siitä, että maan talouden kehitys ei tarkoita suoraan sitä, että esimerkiksi työpaikkoja kehittyy vastaavalla nopeudella.

Kansainvälisten suuryhtiöiden ongelma on nimittäin siinä, että niiden pitää sijaita jossain päin maailmaa, ja tuollainen yhtiö voi tehdä valtavasti voittoa ja maksaa suunnattomia veroja, vaikka se teettäisi kaiken arvoketjuun kuuluvan työn suunnittelusta, raaka-aineiden hankintaan sekä tuotteen valmistukseen ulkomailla eli esimerkiksi elektroniikan osalta tuotanto tapahtuu pääosin kauko-idässä, vaikka joitain tuotteiden huippumalleja tehdään edelleen lännessä, koska osa vaikkapa mobiiliteknologiaa koskevista uutuuksista on sellaisia, että niitä koskevat puolustusteollisuuden asettamat vientirajoitukset, eli noita tuotteita ei ehkä saa viedä ollenkaan esimerkiksi Euroopan talousalueen ulkopuolelle.

Nämä talouden veturit saattavat työllistää oikeasti vain satakunta suomalaista, vaikka niillä on kymmeniä tuhansia työntekijöitä sekä yrityksen kotipaikaksi ilmoitetaan ylpeästi Suomi. Kyseessä on tuolloin lähinnä yrityksen juridinen osasto, joka hoitaa sen vero- ja muita valtiovaltaa koskevia asioita. Tämän kaltainen yritys voi kuitenkin tuoda maahamme miljardeja euroja verotuloja, joten niiden vaikutus kansantalouteen on todella suuri, mutta ongelmia sitten seuraa siitä, jos tuollainen yritys panostaa liikaa yhteen tuotteeseen. Silloin voi eteen tulla tilanne, missä markkinat menevät tukkoon.

Tuolloin käy niin, että kaikki ovat tuota yhtiön tuotetta hankkineet, ja markkinataloudessa tietenkin yhtiön tulos riippuu siitä, kuinka paljon sen tekemiä tuotteita myydään. Kaikki tuotteiden ostaminen on vapaaehtoista toimintaa, ja siksi on tärkeää, että yritys voi uudistaa tuotekantaasa. Jos tuote on vanhentunut, niin silloin sitä ei kukaan varmasti osta. Ja tuolloin voi yhtiö mennä jopa konkurssiin.

Mutta kuten tästä huomaamme, niin silloin tietenkin tuollaisen konkurssin vaikutukset maamme työttömien määrään on tietenkin hyvin vähäinen. Mutta nykyään tietenkin työn saaminen on sikäli vaikeutunut, että kun ennen nousukausi tarkoitti automaattisesti sitä, että työttömien määrä alkaa vähentyä.

Yhtiön kannalta taas sen etuna on tuotantoprosessin automatisoiminen, mikä tarkoittaa sitä, että tuolloin yhtiön ei tarvitse maksaa työntekijöilleen palkkaa, eikä automaattisesti toimivan tehtaan työväki koskaan mene lakkoon. Sen takia nuo välineet varmasti kiinnostavat kaikkia kapitalisteja ympäri maailman. Robotti ei myöskään vaihda työpaikkaa eikä sen mieleen tule lähteä  myöskään vakoilemaan tuotantoprosessia, eikä robotti myöskään muista mitään tuotetta, mitä sen ei haluta muistavan.

Eli pelkkä kappaleen poistaminen tietokoneen muistista riittää tuotteen salaamiseksi, joten oletteko koskaan miettineet sitä, että joku ostaa tuollaisen 3D-printterin, ja sitten alkaa tuottaa sillä rynnäkkökivääreitä. Tuollaisia 3D-printterin avulla tuotettuja toimivia rynnäkkö-aseita on jo valmistettu amerikassa, joten tällainen metalliesineiden valmistuksessa käytettävä 3D-printteri  joutuessaan vääriin käsiin on todella vaarallinen.

Nykyään kokonaisia yhtiöitä toimii siten, että kaikki sen tuotteet tehdään robottien avulla, ja ainoastaan koekappaleet kasataan käsin. Kuitenkin näissäkin tapauksissa työläiset käyttävät työkaluja, jotka tallentavat niillä tehdyt toiminnot sekä liikeradat, joiden avulla robotit sitten suorittavat prosessit, jotka liittyvät tuotantoon, mutta nykyään on myös käytössä CAD/CAM eli Computer Aided Design/Computer Aided Manufactur, mikä tarkoittaa sitä, että robottitehdas tekee tuotteet suoraan CAD-kuvien mukaan, ja noissa tehtaissa käytetään yleensä hyväksi uusimpia 3D-tulostimia, jotka kykenevät tuottamaan jopa kokonaisia laivoja hallissa.

Nämä välineet ovat oikeastaan muunnettuja MIG-hitsauskoneita, joiden avulla voidaan tehdä sellainen laiva tai lentokone, että se koostuu vain yhdestä palasta, jolloin koneeseen ei tule mitään ulkoisia saumoja. Tuolloin esimerkiksi lentokoneen rungon sisäosat eli moottori sekä avioniikka ja hydrauliikka kootaan eräänlaiseen telineeseen, joka sitten päällystetään rungolla, jonka nuo 3D-printterit tulostavat sen päälle, ja lopuksi laserit leikkaavat koneen runkoon tarpeelliset aukot, jotta niihin voidaan asentaa tarpeelliset ohjauslevyt.

Tai sitten perinteisesti koottu kone voidaan päällystää erittäin kovalla hiilikuidusta koostuvalla kerroksella, mikä sitten silottaa sen saumat ja tekee koneesta erittäin kestävän. Tuollainen tehdas voi olla sellainen, että sinne viedään vain metallilankaa, josta sen printtaus-järjestelmä sitten tekee niitä tuotteita, kuin mitä tietokoneen muistissa olevissa CAD-kuvissa on. Ja tuolloin ei tarvita kuin napin painallus, kun keittiövälineitä tuottava tehdas alkaa tuottaa autoja tai autotehdas muuttuu lentokonetehtaaksi pelkästään nappia painamalla, joten sen takia tällaisesta tekniikasta voidaa myös huolestua. Näet tuollaiset CAD/CAM-tehtaat tekevät mahdolliseksi esimerkiksi taistelulennokkien valmistamisen taistelukentän välittömässä läheisyydessä.

Samoin sotilaat voivat valmistaa esimerkiksi patruunoita sekä muitakin varusteita noissa modulaarisissa tehtaissa, jotka voivat ulkoisesti muistuttaa rekan kontteja, ja niiden ongelma on siinä, että tuollainen täysin automaattisesti toimiva  tehdas voidaan valmistaa niin, että se on oikeastaan keinotekoinen solu. Tuon välineen toiminta perustuu siihen, että sillä on käytössään automaattisesti toimivia koneita, joiden avulla se etsii raaka-aineita. Tämän jälkeen sen pitkälle kehitetty tekoäly sitten alkaa tuottaa sen muistissa olevissa CAD-ohjelmien kuvissa olevia välineitä. Mutta vaara tulee eteen siinä, että tuo robottitehdas kykenee ehkä myös valmistamaan itsestään kopion, jolloin kyseessä on “Von Neumann-tehtaaksi” kutsuttu väline, joka voi olla irti päästessään äärimmäisen vaarallinen.

Jos tuo väline on varustettu kehittyneellä tekoälyllä, ja se sisältää evoluution mallinnoksen sekä simulaattorin, joka sitten mahdollistaa simuloidut operaatiot sekä tietokoneeseen perustuvan automaattisen selektiivisen simuloinnin, mikä tarkoittaa sitä, että tuon koneen kehittämät välineet kohtaavat ensin tuollaisessa simulaatiossa muita välineitä, jolloin se saa selville omissa välineissään olevat puutteet. Kyseisen toiminnon  jälkeen simulaattori korjaa nuo virheet, ja lähettää sitten viestin tuotanto-yksikölle, joka sitten muuttaa rakennepiirustukset automaattisesti tarpeen mukaan.

Tämä on se, mikä tässä tekoälyyn sekä automatiikkaan perustuvassa  tuotannossa ihmisiä pelottaa. Tämän kaltainen automaattinen väline sitten voi luoda sellaisia sotakoneita, joille ei ole missään vastusta. Näet tuon laitteen valmistamien  automaattien pinnat voidaan varustaa keinotekoisilla aisteilla, joiden kautta se hankkii tietoja siitä, mikä menee mahdollisesti vikaan, minkä jälkeen automatiikka tekee tarpeelliset muutokset välineen rakenteeseen. Ja silloin tullaan siihen pisteeseen, että voidaan pelätä tekoälyn yrittävän ehkä tuhota jopa koko ihmiskuntaa.

http://talousjaautomaatio.webnode.fi/

Kuinka työpaikalla voidaan toimia väärin, jotta joku saa sitten kehua yhtiötä, mikä sitten tylyttää muita työntekijöitä suosimalla yhtä työyhteisön jäsentä

https://www.amiforum.fi/login/index.php
Kuvien oikeudet omistaa Amiedu, ja käykää
katsomassa kuvasarja tuolla sivulla, eli mitä
ajatuksia nämä kuvat herättävät?

Mitä näet yllä olevassa kuvassa? Näetkö johtajan kertomassa alaiselleen, että hän on tehnyt jotain väärin? Vain näetkö myyjän esittelemässä tuotteita asiakkailleen? Ja kumpi kuvassa on asiakas tai pomo? Eli onko nuorempi pomo vai asiakas? Netti tulvii muuten kuvia, jossa vähintää kaksimielinen asetelma, ja se mitä ihminen näkee kuvissa kuvastaa hänen asennettaan yhteiskuntaan, ja muutenkin sitä millainen ajattelutapa hänellä on asioista, ja tuo ajattelutapa sitten tietenkin muotoutuu ihmiselle siinä ympäristössä, missä hän sattuu kasvamaan. Eli ihmisen puhe kertoo siitä, millainen asenne hänellä on yhteiskuntaan, ja puhetapa syntyy ihmisen kasvaessa.

https://www.amiforum.fi/login/index.php kotisivuilla on hienoja kuvia, joissa kuitenkin on sellainen ulottuvuus, että niissä näkyy tyypillinen työpaikalla tehty huijaus. Tietenkin kyseessä on tahaton yhteensattuma, mutta kyseessä on ikävä kyllä varsin houkuttelevalta näyttävästä teosta, jolla työpaikka saadaan näyttämään todella upealta asialta, varsinkin jos tuo lahjottava henkilö on tuleva pomo. Tuolloin tietenkin on tärkeää, että henkilö tuntee olevansa heti haluttu ja tärkeä henkilö. Tuo tapahtuu siten, että työpaikka antaa tuolle henkilölle välittömästi esimiesaseman muihin työläisiin nähden, jolloin ei ole pelkoa siitä, että tuo henkilö saisi yhtään työtehtävää tuossa paikassa, ja sillä tavoin luodaan hyvä kuva työpaikan ilmapiiristä.

Jos ihminen vain välittää työtehtäviä muille, niin  hän ei niistä sitten itse paljoa rasitu. Kun puhutaan siitä, miten paljon tuollainen “hyvä maine" tuo ilmaista työpaikkaa kysyviä opiskelijoita tällaiseen yhtiöön. Eli kun yksi opiskelija saa sieltä hyvän työpaikan, niin silloin sinne lähetetään paljon hakemuksia, mitkä koskevat opinnäytetyötä sekä työharjoittelua, jotka ovat pakollisia asioita opiskelijalle, joka haluaa valmistua. Ja sen takia joidenkin yhtiöiden tapana on ikään kuin teettää muutoin kallista työtä ilmaiseksi.

Se että yhdelle opiskelijalle ollaan mukavia työpaikalla, niin sillä tavoin saadaan aikaan todella paljon työhakemuksia, ja saadaan samalla myös hyvää mainosta. Se että yhtiö saa aikaan sen, että sinne lähetetään paljon hakemuksia luo kuvan halutusta työpaikasta, ja sen avulla sitten imarrellaan niitä työnhakijoita, joille halutaan työtä tarjota.Kuulostaa hyvältä kun ihmiselle sanotaan, että hänet valittiin satojen ihmisten joukosta, ja se sitten saa aikaan sen, että hän tekee helpommin sopimuksen tuon yhtiön kanssa, eikä kysy muualta työtä. Ja samalla varmistetaan se, että tuleva työnjohtaja ei sitten ole tarvetta selvitellä mitään työpaikallaan tapahtunutta ikäviä asioita. Kuitenkin joskus tuo esiintyminen alkaa työntekijästä. Kun ihminen on vakituinen työläinen, niin silloin tulee mieleen sellainen asia, että työläinen alkaa  esiintyä työnjohtajana.

Tilaisuus tekee varkaan. Kun päässä on valkoinen kypärä, niin silloin mieleen tulee joskus sellainen asia, että ihminen alkaa esiintyä sellaisena, mitä hän ei ole. Ja tietenkin yhtiölle on hyvää mainosta, että varsinkin naispuolisilla työntekijöillä on mahdollisuus päästä esimieheksi nuorena. Mutta tuolloin tuloksena on sellainen henkilö, jolla on väärä kuva ihmisen jaksamisesta. Ja tuolloin ihminen varmasti tulee tekemään virheitä hoitaessaan esimiesasemaan liittyviä tehtäviä. Ja silloin saattaa ihmiselle tulla sellainen asia mieleen, että alaiset pitävät jatkuvista ylitöistä sekä huonosta käytöksestä, mikä ei varmasti ole totta.

Kun ihminen vain jakaa käskyjä, niin hän saattaa kuormittaa alaisiaan liikaa, jolloin he sitten väsyneenä tekevät virheitä, jotka maksavat yhtiölle paljon. Se että työnjohtaja vain karjuu vieressä ei ollenkaan motivoi ihmisiä tekemään mitään. Miespuoliset työnjohtajat haluavat joskus mielistellä nimenomaan naisia, joiden kautta he hankkivat hyväksyntää.

Ja jos työnjohtaja sitten jättää jollekin työläiselle tehtävät jakamatta, ja hänen kanssaan vain kahvitellaan työpaikalla, niin silloin tuloksena on sitten sellainen tilanne, että yhtiö maksaa hänelle turhaan palkkaa, mikä johtaa sitten sellaiseen tilanteeseen, missä voi jonkun henkilön tunteet kuumeta. Toki tuolloin ihmiset saavat silloin tuon työläisten kautta sellaisen positiivisen kuvan kaikista töistä, mitä tuossa yhtiössä tehdään. Eikä hän koe mitään negatiivista, jolloin hän sitten saa varmasti suositeltua tuota yhtiötä kaikille ihmisille, mitä hän sattuu tuntemaan.

Toki saattaa olla niin, että yhtiöllä sitten on nollatuntisopimukset varattu tuollaisille opiskelijoille, jotta heitä ei tarvitse suoraan käännyttää ovelta ulos. Ja voihan heille aina antaa sitten esimerkiksi loman aikana tapahtuvia päivystyksiä, joista ei kukaan muu piittaa tai joita kukaan ei halua tehdä. Näin sitten taas voidaan mennä mediaan kertomaan, kuinka tuollainen yhtiö sitten haluaa antaa opiskelijoille työpaikkoja.

Miesvaltaisten alojen ongelmana on se, että naisilta ei aina huomata vaatia kovin paljoa, ja varsinkin joissakin vartiointi- ja rakennusliikkeissä halutaan tahallaan antaa naisille sellainen kuva, että heidän on siinä yhtiössä helppoa päästä esimiesasemaan. Se miten te näette nämä https://www.amiforum.fi/login/index.php olevan kuvasarjan kuvat tietenkin riippuu henkilöstä, mutta kuten huomaatta, niin kuvassa on aina kaksoismerkitys.

kirjabloggaus.blogspot.fi

Valtion on miettävä suhdettaan eläkeratkaisuihin sekä työttömyyteen, sekä siihen että ihmisiä eristetään yhteiskunnassa, jotta kansa ei radikalisoituisi

Kun puhutaan eläkkeistä sekä työttömyysturvasta, niin asia on niin, että globaalissa yhteiskunnassa vaikuttava muutos on aiheuttanut valtavan kustannusten lisääntymisen juuri eläke- ja työttömyysturva sektoreilla. Kun nykyisiä työttömyysturvaa koskevia ratkaisuja tehtiin silloin aikoinaan, niin kukaan ei esimerkiksi osannut ennakoida sitä, että automatiikka tulee joskus mullistamaan työelämän todella paljon, ja monia ennen niin hyvinä työllistäjinä pidettyjä aloja ei enää ehkä ole kohta olemassakaan. Digitaalinen media on esimerkiksi aiheuttanut sen, että sanomalehtiä myydään kohta lähinnä verkkojulkaisuina.

Tuolloin ei tarvita mitään painokoneita tai paperiteollisuutta, kun lehti lähtee myyntiin, ja tietenkin verkkojulkaisujen rahoitusmalli voi perustua esimerkiksi mainoksiin, joita sitten myydään uutisten joukkoon. Ja vaikka fyysistä painotuotetta joskus tarvitaan, niin tuolloin voi lehtijutun kirjoittaja itse tehdä julkaisun valmiiksi, eli asemoida itse valokuvat ja toteuttaa graafisen ulkoasun mieleisekseen, ja sitten lähettää tuon tuotteen suoraan painokoneille PDF:nä, jolloin ei enää tarvita painopinnan valmistajia tai muita välimiehiä, ja nykyiset tietokoneohjatut painokoneet tietenkin hoitavat tehtävänsä ilman ihmisiä, eli niitä käytettäessä ei enää tarvita muuta kuin se, että paperisäiliö on täytetty, ja kone sitten tekee työn tarkasti sekä tehokkaasti.

Tämä tekniikan kehittyminen on kuitenkin tuonut valtavan työttömien kirjapainotyöntekijöiden keskuuteen, mutta toisaalta pelkästään Internetissä julkaistava digitaalinen media säästää luontoa, koska tuolloin ei tarvita paperia eikä myöskään metsää kaataa tuon julkaisun tekemiseen. Samoin digitaalinen media ei aiheuta sellaista tarvetta, että lehtijuttuja tarvitsee mitenkään lyhentää tilanpuutteen takia. Eli koska tuo julkaisutila on rajaton, niin se mahdollistaa erittäin tyhjentävän sekä syväluotaavan journalismin, joka sallii useiden eri näkökulmien huomioon ottamisen, kun lehtijuttuja tehdään. Eli kirjoitettu media on tietenkin edelleen kiinnostava asia, koska sitä seurattaessa ei tarvita kuulokkeita tai mitään erityisen tehokkaita tietokoneita, joten tällöin eivät esimerkiksi kokoukset häiriinny tällaisen asian takia.

Näin ollen esimerkiksi jossain kokouksessa istuvat henkilöt voivat suoraan seurata kokousta, ja lukea vaikkapa sijoituskohteena olevan yrityksen tietoja netistä. Samoin se että voidaan julkaista kirjoituksia ilmaiseksi tekee mahdolliseksi sen, että myös valtiovalta voi myöntää tehneensä joskus historian aikana virheitä, ja ehkä aloittaa pohdiskelun, miten nuo historian virheet voidaan myöntää sekä miten niiden toistaminen voidaan estää. Eli tällä viittaan Virka-galleriassa olevaan näyttelyyn punavangeista, ja siitä miten maamme viranomaisten toiminta tuolloin 1918-1944 oli liian kovaa nimenomaan vasemmistolaisia kohtaan, ja se sitten kostautui myöhemmin esimerkiksi jatkosodan jälkeen 1940-luvun lopulla SKDL:n nousuna, ja tuo kova kohtelu sekä työnhaun vaikeuttaminen ajoi joitain ihmisiä niin ahtaalle, että he ajautuivat jopa Stalinin palvelukseen ja koska valkoiset sitten harjoittivat jatkuvaa eristämispolitiikkaa noita sosialisteja kohtaan, niin se aiheutti sen että tuo liike alkoi radikalisoitua sekä hakea tukea Neuvostoliitosta.

Tuo tietenkin oli maanpetos, mutta se ei välttämättä ollut täysin noiden ihmisten omaa syytä, vaikka niin on joskus esitetty, koska jatkuva sekä työnantajien että valtiollisen poliisin taholta tullut eristäminen ja painostus sitten vääjäämättä muutti heidän asenteensa yhteiskuntaan neuvostoliittoa myötäileväksi. Se tietenkin kärjisti ihmisten mielipiteitä, että esimerkiksi punaisten rintamamiesten lapset, jotka eivät olleet edes syntyneet vapaussodan tai sisällissodan aikaan joutuivat kärsimään asioista, joiden tapahtumahetkellä he eivät edes olleet syntyneet.

pimeakronikka.blogspot.fi

Eläkkeelle siirtyminen ei ratkaise työttömien valtiolle aiheuttamia kustannuksia, koska se siirtää vain ongelman seuraavalle luukulle, eikä tuolloin henkilöllä ole tarvetta edes hakea töitä

Kun puhutaan siitä, että pitkäaikaistyöttömien ongelmiin tulisi ratkaisu eläkkeelle siirtymisen kautta, niin tuo ratkaisu ei ole mitenkään valtion talouden kannalta kovin järkevä vaihtoehto. Näet jos henkilö on eläkkeellä, niin hänellä ei silloin ole mitään tarvetta työllistyä, jolloin sitten hän ei myöskään koskaan ehkä silloin edes periaatteessa ole mitenkään enää tulossa  työmarkkinoille, ja noiden eläkeratkaisujen ongelmana on sellainen asia, että silloin henkilö jää yhteiskunnan eli veronmaksajien elätettäväksi lopun elämänsä ajaksi, eikä tuolloin hänen milloinkaan sitten tarvitse edes harkita työelämään lähtemistä tai työnhakua. Kun tässä on jostain syytä ikään kuin mainostettu tuota vaihtoehtoa loistava ratkaisuna työttömyyden purkamiseen, niin silloin on unohdettu sellainen asia, että nuo eläkeläiset eivät sitten enää koskaan lähde ehkä työtä hakemaan, ja tuolloin he eivät koskaan enää veroja maksele.

Eikä tuolloin valtio sitten saa heistä mitään rahoja takaisin, vaikka nämä maksavat aivan saman verran kuin työttömyyskortistossa olevat henkilöt. Tämän ratkaisun tarkoitus on ilmeisesti vain ollut kaunistella työttömyystilastoja, sekä jotenki on jäänyt sellainen mielikuva, että jostain syystä noita pitkäaikaistyöttömiä ei sitten enää haluta takaisin työelämään ollenkaan.


Jos ajatellaan sitä, kuinka makeasti esimerkiksi monien yhtiöiden johto sitten on tässä maassa elänyt, niin jostain syystä se oravainen on niin makeasti nukkunut sammalvuoteessaan, että ollaan unohdettu se, että tällä kertaa ongelmat eivät ratkea sillä, että työttömiä siirretään toiseen kortistoon. Toki se saattaa sitten vähentää työttömien määrää maassamme.

Kuitenkin se että puhutaan yksinkertaisesti vain työttömien määrän vähentämisestä kertoo siitä, kuinka tilastoja kaunistelemalla pyritään halpoihin ratkaisuihin, jotka tulevat veronmaksajille erittäin kalliiksi, ja tästä juuri eläkeratkaisuissa on kyse. Se että yksi tilasto kertoo, että työttömien määrä on maassamme vähentynyt vaikkapa noin 21 000 henkeä ei ole mitenkään vertailukelpoinen.  Jos asiaa ajatellaan valtion talouden kannalta, niin silloin tietenkin pitäisi kertoa se, mihin nuo työttömät ovat menneet, eli ovatko he työllistyneet, kuolleet tai muuten poistuneet työmarkkinoilta pitää olla tiedossa, jos tilastoja aiotaan hyödyntää mitenkään päätöksenteossa.

 Jos ihminen vain siirretään sitten tuonne kuntoutuskeskuksiin jonkun lääkärinlausunnon takia, niin silloin kyllä seurauksena on paljon suurempi kuluerä valtiolle, kuin jos henkilö olisi hakemassa työtä, ja ollut velvollinen sitten pitämään työkykyään yllä. Samoin mielestäni kaiken maailman työvalmentajat eivät kuitenkaan ole sellainen henkilökunta, joka ainakaan itse tuo mitään tuloja valtion kassaan. Jos työvalmentajan luona käydään tekemässä vain työhakemuksia jotain siivoojan työtä varten, niin toki se varmaan on jonkun valtion työläisen mielestä upeaa. Mutta itse kyllä olen vähän ihmeissäni siitä, että kuinka monta siivoojan työpaikkaa Suomessa oikeastaan on?

Eli onko jokaiselle työttömälle maassamme sitten avoinna siivoojan pesti, vai miksi tuo ihana työ sitten aina välillä estetään ratkaisuna työvoimapulaan. Mutta kun asiaa tarkoin ajatellaan, niin tuo siivousfirmakin joutuu antamaan työläisilleen joitakin tunteja töitä, jotta työläinen saa siitä palkkaa, tai varmaan olisi hienoa, jos tuo työläinen olisi työnantajalle ilmainen, ja valtio maksaisi hänen palkkansa, mutta tuo ei varmaan ole sellainen normaali käsitys terveestä liiketoiminnasta ainakaan yksityisellä sektorilla.

Tässä jo monesti tyrmätyssä mallissa työläisen palkkakustannukset sysätään valtiolle, ja sitten liikevoitto jää kokonaisuudessaan yhtiön omistajien taskuun, mikä varmasti ei edistä ainakaan valtion menojen supistamista. Itse kyllä mietin sitä, että eikö noilla työhönvalmentajilla ole mitään tulosvastuuvelvollisuutta omaa työnantajaansa kohtaan, koska jos hän ei sitten ketään saa töihin, niin silloin tietenkään hän ei tee toivottavaa tulosta eli tässä tapauksessa auta työttömiä työllistymään, jolloin hän itse saa sitten aiheetonta palkkaa veronmaksajien rahoista. Työvoimaviranomaisten ongelmana on se, että nuo henkilöt sekä erilaiset konsulttiyhtiöt, jotka valmentavat työttömiä työnhakijoita saavat rahaa työttömyydestä, ja tässä sitten on vähän niin kuin pukki kaalimaan vartijana, eli jos työttömiä ei ole, niin ei ole myöskään näitä kaiken maailman konsultteja, jotka auttavat työttömiä esimerkiksi CV:n laadinnassa sekä hakemusten kirjoittamisessa.

vapaaverkkojulkaiseminen.blogspot.fi

Ihmisten syyllistäminen ei ole mitenkään järkevää, eikä pitkäaikaistyöttömyyttä kannata salata ainakaan haastattelussa

Syyllistämisen kulttuurista ei olla koskaan kirjoitettu tarpeeksi, ja kun ollaan varmaan paljon puhuttu esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyydestä, niin silloin tietenkin tulee heti mieleen, että onko se oikeastaan ihmisen oma vika ollenkaan? Eli kuten varmasti kaikki tietävät, niin joissakin paikoissa on koetettu saada työtön salaamaan sitä, että hän on tuollainen tapaus, joka kuuluu niin sanotusti vaikeasti työllistettävien henkilöiden kastiin, jos näin kuvainnollista sanontaa voidaan käyttää. Toki se että hän kertoo työnhakutilanteessa totuuden voi vaikuttaa todella vaikealta päätökseltä, mutta silloin ei ainakaan tarvitse pelätä sitä, että totuus tulee ilmi, kun henkilö on koeajalla työpaikassaan.

Silloin on joskus sanottu, että esimerkiksi sitä asiaa pitäisi jotenkin hävetä. Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että tällaista asiaa ei tarvitse työhaastattelussa mitenkään peitellä, vaikka se jotenkin voi tuon työpaikan saantiin vaikuttaa. Miksi joku pitkäaikaistyötön menee valehtelemaan työhaastattelussa olevansa työtön, tai käyvänsä jossain työttömien työkeskuksessa, kun hän tietää asian joka kerran kuitenkin tulevan ilmi? Jos ihminen on rehellinen näiden asioiden kanssa, niin silloin tietenkään häntä ei niillä voi kiristää, ja tuolloin ei tarvitse pelätä esimerkiksi nimetöntä puhelinsoittoa työpaikoille.

Mikäli henkilön ei tarvitse työkykyään hoitaa, niin silloin hän voi etsiytyä lähimpään kapakkaan, ja siellä voi sitten päästellä mistään välittämättä aamuun asti, kunnes sitten terveys pettää lopullisesti tai rahat loppuvat. Ikävä kyllä maksakirroosien sekä alkoholista johtuvien sosiaalisten ongelmien hoito on todella kallista, ja itse kyllä olen sitä mieltä, että työttömiä pitäisi motivoida siihen, että he pitäisivät vähän parempia elämäntapoja yllä, jotta heidän terveytensä ei menisi ainakaan päihteiden takia.

Jos hän menee sitten valehtelemaan jotain työpaikkoja, niin seurauksena voi olla ilmoitus KELA:aan tai työvoimatoimistoon, joten siksi tuosta työttömyydestä ei kannata kuitenkaan vaieta, eikä mitään CV:ssä olevaa aukkoa koskaan kannata mitenkään peitellä millään kauniilla koruteksteillä tai "kurssituksilla", vaan aina kannattaa puhua totta. Ja kun tässä tänään kuuntelin radiota, niin siellä ikään kuin kehotettiin pitkäaikaistyöttömiä hakeutumaan eläkkeelle, mikä ei mielestäni kuitenkaan ole sellainen oikea tie, vaikka tuo eläkkeelle pyrkiminen voi vaikuttaa jotenkin paremmalta vaihtoehdolta kuin työttömänä oleminen.

Työttömän ja eläkeläisen ero on siinä, että työttömän työnhakijan kohdalla täytyy hänen kohdata työnantajansa sekä pitää yllä työkykyään, mutta jos henkilö on työkyvyttömyyseläkkeellä, niin hänen ei tarvitse mitenkään hoitaa työkykyään. Toki se että hänet ikään kuin "siivotaan" pois arkistoista varmasti saa aikaan sellaisen asian, että tuo arkisto alkaa vaikuttaa todella upealta, ja se tietenkin myös kaunistaa tilastoja, jos joku pitkäaikaistyötön sitten siirtyy työkyvyttömyyseläkeläisten "klubiin", niin hänen kanssaan ei kenenkään työvoimavirkailijan tarvitse tehdä työtä hänen kanssaan.

Ja toki silloin nuo virkailijat saavat sitten annettua itsestään oikein tehokkaan kuvan, kun heidän ei sitten enää tarvitse mitenkään hoitaa pitkäaikaistyöttömien asioita. Eikä myöskään kenenkään työnantajan tarvitse sitten katsella sellaista työntekijää tai työnhakijaa, jota on jossain muussa paikassa kohdeltu huonosti. Tuolloin myös huono kohtelu jossain työpaikalla jää tuolloin selvittämättä, kun henkilö siirretään suoraan eläkkeelle, niin ei kummankaan osapuolen tarvitse sitten mitään todellisuutta kohdata. Eikä kenenkään koskaan tarvinnut myöskään olla virkailija, joka sitten ei löydä asiakkaalleen työtä. Samoin itse kyllä ihmettelen sitä, että kuinka sellainen työpaikka on jollekin löytynyt, missä saa koko päivän istua kahvilla kavereiden kanssa, eikä mitään todellisia työtehtäviä tunnu ollenkaan olevan?

avoimenkoodinmaailma.blogspot.fi

Syrjintä sekä asenneongelmat eivät ole vain vammaisten työpaikkoja koskeva ongelma, vaan tuota syrjimistä tapahtuu myös heidän kotonaan

Syrjintä eikä myöskään työn väheksyminen ole ainoa ongelma, minkä vammainen työelämässä tai elämässään kohtaa. Monia vammaisia rasittaa myös sellainen asia, että heitä ikään kuin pidetään jotenkin lapsen tasolla olevina ihmisinä, joiden kanssa ei kuitenkaan kukaan halua olla missään tekemisissä. Joillakin ihmisillä on nykyäänkin sellainen asenne vammaisia kohtaan, että näiden omaa tahtoa ei jostain syystä tarvitse kysyä missään asiassa, vaan kaikki asiat käydään läpi näiden ihmisten virkaholhoojien sekä vanhempien kanssa, vaikka he olisivat täysi-ikäisiä, ja oikeastaan aivan normaaleja ihmisiä.

Mutta joidenkin lääkäreiden tai hoitajien mielestä on helpompaa, jos asioista sovitaan ilman että vammainen henkilö on edes paikalla, koska se sitten kohottaa ikään kuin henkilökunnan arvovaltaa tuota ihmistä kohtaan, ja sitten esimerkiksi lomat pidetään aina niin kuin hänen omaisensa sattuvat haluamaan. Ja tietenkin monissa kodeissa on tapana ollut se, että vammaisia tai laitoksessa asuvia sukulaisia ei kutsuta koskaan muiden kanssa esimerkiksi ravintolaan istumaan iltaa, koska he eivät ole edustavaa seuraa. Eli tuo sitten on kyllä melkoista syrjintää, joka ei varmasti tunnu mukavalta ainakaan syrjinnän kohteesta.

Kun puhutaan vammaisista ihmisistä, niin noitakin henkilöitä on monenlaisia. On olemassa selvästi ulkonäöltään vammaisia henkilöitä, joiden poikkeavaa käytöstä ikään kuin ymmärretään, ja sitten on esimerkiksi tourette- tai ADHD-potilaita, joiden ulkonäkö tai älykkyys ei muuten poikkea mitenkään normaalista ihmisestä, mutta heidän käytöksensä saattaa olla erittäin silmiinpistävää, joten nuo henkilöt kärsivät vammastaan todella paljon.

Mutta ongelma on sitten siinä, että meidän yhteiskunnassamme on ikään kuin tapana syynätä ihmisen käytöstä tai ongelmia, ikään kuin kaikki asiat mitä teemme tai pystymme tekemään riippuu siitä, mitä esimerkiksi joku lääkäri sattuu sillä kertaa näkemään ihmisen papereissa. Tämä armeijasta peräisin oleva käsitys työelämästä sekä työhaastatelusta on jotenkin pesiytynyt työelämään sekä sen työntekijöiden valintaa suorittaviin henkilöihin, että jotenkin alkaa itseäni kyllä hirvittää se, miten tässä maassa asioita hoidetaan. Eli ensin tietenkin pitää jokaisesta ihmisestä kertoa, että kuinka huono tai sopimaton hän on tehtäviinsä, ja sitten hakijoiden joukosta valitaan joku maksullisilla kursseilla koulutettu henkilö, jolle ei sitten palkkaa tarvitse töistään maksaa.

Tämän takia itse kyllä kysäisisin sellaista, että miksi työministeriö ei sitten käske noita työnanajia mainitsemaan työpaikkailmoituksessaan, että he haluavat tuollaisen ammattikouluja käymättömän henkilön, joka sitten on koulutettu jossain täsmäkursseilla esimerkiksi maalaamaan seiniä. Tuolloin sitten voidaan suoraan valinnoista karsia ne henkilöt, joille pitää palkkaa työstä maksaa. Toki hyvästä kannattaa maksaa, on niitä vanhan kansan viisauksia. Mutta kun keskustellaan siitä, mikä on vammaisten asema työelämässä. Eli kaikki vammaiset eivät ole sellaisia, joiden työtä voidaan katsoa aivan ilman taka-ajatuksia. Toisin sanoen myös vammaisten parissa on keskinäistä epätasa-arvoa ja kiusaamista.

Ja tuo saattaa ilmetä siinä, että tuollaisessa asuntolassa saattaa esimerkiksi olla joku "pomo", jonka mukaan kaikki päätökset tehdään. Tai sitten voi käydä niin, että joku vammainen ikään kuin terrorisoi työyhteisössä kaikkia muita niin, että hän sitten toimii nimellisesti oman ryhmänsä tukihenkilönä, mutta yksikään työtehtävä ei häntä sitten koske, vaan hän toimii ryhmän esimiehenä, jolle ei mikään kelpaa. Ja yleensä tuo työryhmä on pelkästään vammaisista työntekijöistä koostuva, eli kyseessä on oikeasti erittäi vakavasta syrjinnästä, johon pitäisi kyllä sitten puuttua välittömästi.
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/tuore-kysely-paljastaa-vammaisten-arkea-leimaavat-edelleen-syrjinta-ja-asenneongelmat/6208600

avoimenkoodinmaailma.blogspot.fi

Määräaikaisten työsopimusten avulla voidaan peitellä tehokkaasti jonkun vakituisen työläisen sosiaalisia ongelmia

               

Määräaikaisten työsuhteiden ketjuttamista voidaan käyttää myös sellaiseen tarkoitukseen, että se ei varmasti palvele silloin edes työnantajien etua. Tuolla tarkoitan sitä, että noiden työsuhteiden ketjuttaminen voi tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että sillä piilotellaan jonkun työnjohtajan tai työntekijän sosiaalisia ongelmia tai muita työpaikan asioita, joita ei haluta näyttää mihinkään, ja siksi halutaan että kukaan työpaikassa työssä oleva henkilö ei pääse osallistumaan yhtiön todelliseen päätöksentekoon, tai asemaan missä hän pääsee katsomaan esimerkiksi työpaikan kirjanpitoa kokonaisuudessaan.

Samoin kun henkilö on määräaikaisessa työsuhteessa ei yhtiön johdon tarvitse käydä läpi normaalia erotusmenettelyä, vaan hänen työsuhteensa voidaan merkitä päättyneeksi siksi, että määrä-aikainen työsuhde päättyi, ja silloin ei työtodistukseen tarvitse merkitä mitään kiusallista, ja joskus saattaa olla niin, että työntekijää kehotetaan valitsemaan määräaikainen työsuhde, joka sitten lopetetaan kuten äsken sanoin. Eli toistaiseksi voimassa oleva työsuhde puretaan määräaikaistamisen kautta, jotta esimerkiksi työntekijän ryyppäämistä ei tarvitse mainita työtodistuksessa, mikä tietenkin saattaa aiheuttaa ikäviä kysymyksiä siitä, että kauanko työnjohto on tuollaista menoa katsellut?

Tuollainen asia voi näet aiheuttaa vakavia keskusteluja siitä, että miten monta kertaa tuon yhtiön työntekijät ovat olleet humalassa työpaikallaan? Ja joskus työnjohtaja saattaa kehottaa työntekijää hyväksymään työsuhteen muuton määrä-aikaiseksi, jotta työntekijän sosiaaliset ongelmat eivät paljastu muille. Näet jos työpaikalla on ollut tapana se, että juopotteluun ei puututa, niin seurauksena on saattanut olla työtapaturmia sekä vahingonkorvauksia, ja joskus sitten saattaa työnjohtajan päähän tulla sellainen ajatus, että hän ikään kuin suojelee kaverinsa mainetta käyttämällä tällaista menettelyä, jotta hänen ei tarvitse haukkua tuota henkilöä, joka on saattanut vaarantaa todella paljon, kun hän on esimerkiksi ajellut varastossa trukilla juopuneena, ja ehkä sitten aiheuttanut jonkun kuoleman.

Tuolla tarkoitan sitä, että tällä tavalla voidaan työpaikalla pimittää tietoa erittäin tehokkaasti työntekijöiltä, ja silloin voidaan vedota siihen, että henkilö työskentelee eri yhtiössä kuin esimerkiksi laskentatoimesta vastaava henkilökunta. Tällä toiminnolla voidaan peitellä tehokkaasti vaikkapa yhtiön heikkoa tulosta, niin että kukaan muu kuin sellaiset henkilöt, jotka itse ovat vastuussa yhtiön toiminnasta eivät näe kokonaisuutta. Tai sitten esimerkiksi varastojen hävikkejä voidaan peitellä sillä, että syyt materiaalin tuhoutumiseen vieritetään vuokratyövoiman niskoille. Sama koskee myös tietenkin huonosti tehtyä työtä, jota voidaan väittää vuokraväen tekemäksi, jolloin omat miehet sitten selviävät vastuusta, mutta tuolloin eteen tulee väistämättä sellainen asia, että kuinka monta kertaa esimerkiksi vihannesvarastossa voivat tuotteet nahistua, että asiasta syytetään jotain työvoimapalvelun lähettämää varastokirjapidon tekijää, ilman että aletaan kysellä, että onko tuolla yhtiöllä ollenkaan omaa kirjanpitäjää, jos kaiken aikaa varastokirjanpitoa hoitaa henkilö, joka on vuokralla jostain henkilöstöpalvelua tarjoavasta  yhtiöstä?

Mutta kun puhutaan siitä, että työpaikan politiikkaan kuuluu sellainen asia, että se ketjuttaa vuokratyötä, niin silloin pitää tarkastaa aina se, että milloin tuota ketjuuttamista on oikeasti tapahtunut, eli milloin noita työvoiman tilauksia sitten tapahtuu, koska se saattaa olla merkki siitä, että jonkun työntekijän sosiaalisia ongelmia peitellään. Tuolloin kyse ei ole mistään pikkujutusta, koska tuolloin kyseessä on yhtiön toiminnan haittaaminen, ja pitäähän tuolle työntekijälle sitten tietenkin myös palkka maksaa. Joten onko yhtiön etu se, että työpaikalla istuu jatkuvasti henkilö, joka ei osaa tai pysty tekemään työtään? Se varmasti ei kuitenkaan ole mitenkään mairittelevaa, että kyseisen henkilön työtehtäviä kutsutaan muita ihmisiä tekemään, varsinkaan silloin jos nämä ovat toisen yhtiön palveluksessa. Tuo tarkoittaa sitä, että työnantajilta menee tuolloin tuplamaksu työntekijöistä, mutta se tarkoittaa sitä, että molemmat työläiset ovat saman työnantajan palveluksessa.

Mutta jos toinen on vuokratyöntekijä, niin silloin hän tietenkin on kalliimpi kuin vakituinen työläinen, koska tuolloin hänestä menee normaalien maksujen lisäksi työvoimapalvelun ottamat toimisto- ja muut käsittelykulut. Joten tuolloin jos tilanne on sellainen, että henkilön jatkuvaan työstä poissaoloon ja myös hänen tekemättömiin töihinsä ei puututa mitenkään, niin kyseessä voi olla kiristystilanne. Eli jos henkilö on työpaikassaan sellainen, että hän käyttäytyy sopimattomasti, ja mitään työtehtäviä ei hänelle itselleen löydy, niin silloin itse mietin sitä, että millainen työsopimus hänellä sitten oikeasti on? Eli miksi tuollainen henkilö ei saaa potkuja tekemättömien töiden takia, ja jos puhutaan esimerkiksi talonmiehestä tai muusta vastaavasta henkilöstä, niin esittääkö työnantaja silloin sellaista, että tuo vuokramies on oikeasti tuo talonmies, jonka pitäisi saada potkut?

Jos noin on käynyt, niin kyseessä on rikos eli kunnianloukkaus, josta voi olla vakavia seurauksia. Mutta jos työntekijä ei tee työtään, niin silloin kyllä pitää kysyä, miksi nuo häneen löysästi suhtautuvat työnjohtajat ärjyvät muille koko ajan? Yleensä ongelman huomaa siitä, että noita huonosti työtään tekeviä työntekijöitä suojelevat pomot ärjyvät muille kaiken aikaa, ja samoin sen että työpaikalla suojellaan jotain huomataan helposti siitä, että siellä kaikki asiat kulkevat ikään kuin pomon kautta, eli hän ei anna tehtäviä koskaan kokonaisuudessaan, vaan yksinkertaisesti sanoo sen näin, että ”mene ulos”, jonka jälkeen pomo tulee perässä. Sen jälkeen hän sanoo ”hae harava”. Ja sitten jos henkilö tekee jotain omin päin, niin silloin tietenkin hän haravoi väärästä paikasta.

Tuollaisella tehtävän antamisella osittain tehdään päälliköstä todella suuri pomo, ja se sitten nostaa noiden henkilöiden itsetuntoa. Jotkut armeijan kouluttajat suosivat tätä mallia, siksi että se tekee heistä tärkeämpiä alaistensa silmissä. Mutta tuolla tavoin varmistetaan sellainen asia, että alainen on riippuvainen pomostaan, jolla tietenkin on ainoana henkilönä työpaikallaan pääsy tietokoneille. Samoin tiukalla käskytyksellä varmistetaan sellainen asia, että työntekijä ei näe mitään, mitä hän ei saa työpaikalla nähdä, kuten sellaista, että he näkevät jonkun ison pomon ottavan käskyjä joltain nahkaliiviin pukeutuneelta motoristilta, tai oksentaa toimistossaan umpihumalassa.

Eppujen legendaarinen kappale Baarikärpänen https://www.youtube.com/watch?v=meJHxsi-t50

espoonmetsa.blogspot.fi