Showing posts with label tuomari. Show all posts
Showing posts with label tuomari. Show all posts

Saturday, June 17, 2017

Kun oikeus ei toteudu...

Pahuuden banaalia olemusta on tutkittu sekä filosofien että muiden ihmisten taholta erittäin paljon, ja aina silloin tällöin eteen tulee tilanteita, missä tuomarit antavat tahallaan vääriä tuomioita, tietäen samalla tehneensä väärin. Kun mietitään tilannetta, että esimerkiksi tuomari tai poliisi syyllistyy rikokseen, niin silloin saattavat seuraukset olla paljon suuremmat sekä vakavammat, kuin tilanteessa missä joku katupoika tekee esimerkiksi murron tai ryöstön. Kun tuomari tai poliisi tekevät rikoksen, niin silloin kyse on usein aseman väärinkäytöstä, ja tuolloin tietenkin usein huomataan se, kuinka tuollaisen miehen tai naisen ympärille rakennetaan tukiverkostoja ja hänen syyttömyyteensä uskotaan viimeiseen asti, vaikka kaikki todisteet viittaavat hänen olevan syyllinen.

Yksi kuuluisimmista tapauksista, joissa tuomari on kuolinvuoteellaan tunnustanut lähettäneensä viattoman miehen kuolemaan on Saccon ja Vanzettin tapaus, missä kahta Italialaisperäistä anarkistia saivat kuolemantuomion yövartijan ampumisesta. Toinen tuomituista eli Jürgen Thorwaldin kirjan “Paljastavat sinetit” mukaan  Sacco oli  ampunut yövartijan murron yhteydessä aseella, josta hänen toverinsa Vanzetti ei ilmeisesti tiennyt, ja tuomari Webster Thayer sitten tuon joidenkin ihmisten mielestä väärän tuomion tunnusti kuolinvuoteellaan sanomalla “Sacco oli syyllinen ja Vanzetti oli syytön”.

(https://en.wikipedia.org/wiki/Webster_Thayer)

Tästä asiasta tiedusteltiin häneltä, koska oikeudenkäynnin jälkeen kyseinen tuomari sanoi “näittekö mitä tein noille anarkisti-paskiaisille yhtenä päivänä” (“"Did you see what I did with those anarchistic bastards the other day?”) .  Kuitenkin tässä tapauksessa voidaan sanoa, että suurin osa maailman nuorisorikollisista ei ole ampunut ihmistä. Nimenomaan vastaajien anarkistinen tausta teki tuosta jutusta maailman kuulun, koska nimenomaan vasemmistolainen lehdistö antoi tukensa syytettyjen puolustukselle  tuossa jutussa, joka on edelleen osittain pimeänä. Ja saattoi olla niin, että tuossa jutussa sitten yritettiin estää esimerkiksi AY-lakimiehiä ottamaan osaa rikosjuttujen hoitamiseen.

Tuolloin tuomari teki äärimmäisen virheen, ilmeisesti näyttääkseen maailmalle, miten kova hän voi tuollaisia ihmisiä kohtaan olla. Vai tekikö tuomari virhettä ollenkaan, koska saattaa olla niin, että Vanzetti oli tiennyt aseesta, ja ehkä hän edesauttoi jollain tapaa tilanteen kiristymistä siihen, että Sacco laukaisi aseensa. Eli tässä tapauksessa puolustus nostaisi sen esiin, että Vanzetti ei ehkä omien sanojensa mukaan tiennyt aseesta, mutta toisaalta Sacco taas voisi väittää Vanzettin olleen mukana tieten, että asetta aiotaan käyttää. Syyttäjä sitten taas toisi esiin se, että ehkä kaksikko yrittäisi puhua Vanzettia syyttömäksi, jotta tämä pääsisi uhkailemaan todistajia.

Tietenkin siinä joutui puolustuksen mukaan syytön mies kuolemaan, mutta mitäpä se ketään kiinnosti, koska noin saatiin näytettyä maailmalle, mitä voidaan tuollaisille anarkisteille tehdä jossain oikeudessa, mikä sattui tietenkin olemaan Massachusettsin korkein oikeus. Ja muutenkin nuoren rikoksentekijän kohdalla on mukavaa näyttää vähän kovuutta, jotta sitten jollekin “vanhan liiton miehelle” voidaan taas osoittaa laupeutta. Kuitenkin rankaiseminen on sikäli mutkikas asia, että myös nuorisorikollinen voi tietenkin olla osallinen jengin kanssa tehtyyn kuolemaan johtaneeseen pahoinpitelyyn, mikä sitten on tietenkin hyvin vakava rikos.

Mutta toisaalta ei voida sanoa, että kukaan tässä maassa haluaa tulla pahoinpidellyksi, joten tietenkin sitä taustaa vasten olisi hyvä kertoa ohjelmien yhteydessä, miten tuohon koppiin on päästy. Eli kun TV:ssä vanha mies kertoo tarinoita siitä, kuinka kauan hän on vankilassa ollut, niin silloin tietenkin on hyvä kertoa, kuinka tuollainen ihminen “on tuomionsa kärsinyt”, ja samalla tietenkin unohdetaan se, millaisesta teosta tuo tuomio on tullut.

Tuollaisen ihmisen aiheuttama vahinko on sikäli suuri, että hän pääsee helposti käsiksi esimerkiksi todistajien listoihin, tai peitetehtävissä olevien poliisien henkilöllisyyksiin. Samoin jos puhutaan siitä, että joku henkilö on tuomittu väärin perustein jostain rikoksesta, niin silloin tietenkin rikoksen tekijä tietää sen, että vankilassa on väärä mies tai nainen. Tuollainen ajatus ei varmaan tunnu sillä hetkellä kovin mukavalta kenestäkään, koska silloin rikollinen saa tietää, että joku poliisi tai tuomari ei osaa tai kykene arvioimaan todisteita oikein. Kun puhutaan siitä, miksi esimerkiksi moninkertaisia elinkautisvankeja päästetään takaisin kaduille, niin tietenkin silloin pitää muistaa, että istuttuaan vankilassa määrätyn ajan, katsotaan että henkilö on maksanut velkansa yhteiskunnalle.

Mutta joissakin tapauksissa voidaan kyllä katsoa niin, että noiden ehkä armahduksen takia vapautuvien vankien avulla haetaan rikoslakiin tiukennuksia, joiden avulla sitten esimerkiksi kuolemantuomio palautettaisiin maahamme. Tuolloin moninkertaisen elinkautisen tuomion istunut mies voisi olla sellainen henkilö, joka sopii tähän “perfect enemy”-ajatteluun, missä jotain raskaita rikoksia tehnyttä henkilöä käytetään esimerkkinä tapauksesta, jonka avulla voidaan hakea kuolemanrangaistusta johonkin maahan. Tuolloin voidaan kyseinen henkilö ikään kuin provosoida tekemään henkirikoksia, tai sitten hänen nimiinsä voidaan laittaa vaikka pari murhaa lisää, jotta lehdistö saa tarvitsemaansa “verta areenalle”, ja sitten tuon tapauksen eli armahduksen jälkeisen rikoksen uusimisen pohjalta lähdetään hakemaan lain muutosta sekä tiukennusta vallitsevaan käytäntöön.

Tietenkin myös esimerkiksi USA:ssa tapahtuneita tapauksia, missä syytön mies on saanut kuolemantuomion voidaan käyttää esimerkkinä siitä, että laki on joissain maissa liian tiukka tai viranomaiset eivät ole kyenneet arvioimaan todisteita. Paha on hyvin erikoinen asia. Se on nimittäin sellaista, mihin me kaikki jossain vaiheessa elämää törmäämme. Paha kiehtoo ihmistä, ja siksi esimerkiksi vankiloita sekä ylipäätään rikollisuutta käsittelevissä ohjelmissa otetaan voimakkaasti kantaa väkivaltarikollisuuteen, eli jengeistä puhuttaessa esitellään mielellään heiltä takavarikoituja aseita tai tarkemmin sanottuna raskaita rynnäkkö-aseita , mutta samalla kuitenkin unohdetaan se, että suurin osa maailman jengiläisistä ei omista AK-47-rynnäkkökivääriä. Tällaiset aseet tietenkin demonisoivat rikollisia, ja tekevät heistä “kovia jätkiä”, joiden kanssa sitten pitää toimia “kovasti sekä korrektisti”.

Kuitenkin unohdetaan se, että suurin osa poliisin työtä on aivan toisenlaista kuin pelkkiä rynnäköitä ja aseiden pois ottamista käsitteleviä tehtäviä.  Mutta vaikka tuomitsemme jengiväkivallan sekä rasismin, niin kuitenkin me näemme jatkuvasti asioita, joita ei ehkä pitäisi nähdä. Yksi niistä on ikärasismi, mihin kuuluu joskus aiheeton poistaminen ravintolasta. Tuolloin saapuu jonkun ihmisen eteen ravintolan työntekijä, joka alentuvasti hymyillen ilmoittaa, että tuo henkilö “ei osta mitään”. Tai sitten nuori henkilö sivuutetaan palvelussa, eli muut ihmiset päästetään hänen ohitseen jonossa, mitä kuitenkin pääkaupunkiseudulla harvemmin tapahtuu.  

Tällaisessa tapauksessa yleensä nuori henkilö poistetaan ilman syytä ravintolasta, ja hänen pöytänsä annetaan jollekin vanhemmalle henkilölle, koska tämä on  varakkaamman näköinen. Samoin kaikenlainen alaikäisiin kohdistuva alentaminen on hirvittävän yleistä Euroopassa, vaikka siitä ollaan onneksi pääsemässä eroon. Kun puhutaan siitä, miten media kohtelee ihmisiä, niin onneksi ollaan huomattu se, että myös kaikissa muissakin kansallisuuksissa kuin amerikkalaisissa on pieniä puutteita.

Ja varmaan kohta sitten alamme huomata sen, että myös Suomen laista tai ihmisten asenteista löytyy jotain korjattavaa. Mutta se miten esimerkiksi juuri ikärasismiin suhtaudutaan on melko ikävää katsottavaa. Kun viisikymppinen poliitikko karjuu Eduskunnassa, että ulkomaalaisia on maassamme liikaa, niin hän sitten on rasisti tai populisti. Mutta kun joku 18-vuotias paiskataan ulos ravintolasta siksi, että jotain portsaria ei kiinnosta katsella häntä, niin tästä asiasta ei sitten kukaan viitsi nostaa meteliä.

Paitsi silloin jos poistettava on ulkomaalainen. Joka päivä käy niin, että joku onneton ei kapakoiden “kuningasta” satu miellyttämään, ja sitten käy niin, että pieni tippi vaihtaa omistajaa, jolloin “poke” poistaa tuollaisen vähän liian nuoren henkilön pilaamasta hänen maisemaansa ja häiritsemästä tuollaisen henkilön tanssimista. Ja näissä tapauksissa ei kyllä mistään laadukkaasta ravintolapalvelusta voida puhua.


Mutta asia tietenkin on niin, että maan lakia pitää noudattaa, ja aina välillä on käynyt niin, että joku alaikäinen on yrittänyt päästä ravintolaan ostamaan olutta. Ja tuolloin sitten on joissain tapauksissa käynyt niin, että tuollainen mukava “pake poke” on heittänyt tietenkin tuon henkilön ulos, mutta siinä on tehty sellainen vähän ikävä juttu, että ostetusta tuopista otettu maksu on jäänyt tuon ravintolan henkilökunnan edustajan taskuun. En tiedä onko se nyt aivan laillista, että tuossa tilanteessa otetaan rahat muka palvelumaksuna, mutta ainakaan mitään mukavaa tuollainen toiminta ei ole.

https://pimeakronikka.blogspot.fi/

Friday, November 25, 2016

Hallintotieteitä sekä kilpailemista erilaisilla asioilla, sekä mietelmä siitä, mitä tarkoittaa "rehellisyys"

Hallinto on myös tiedettä. Eli kun esimerkiksi yliopistossa tai liike-elämän johdon toimesta tehtyjä kilpailuja arvioidaan, niin tuomarin pitää muistaa se, että hänen pitää oikeasti arvioida sitä työtä. Tällä tarkoitan sitä, että mukana saattaa olla myös tehtäviä, joita ei voida hyväksyä. Eli ne saattavat olla oikeasti pikkulasten tekemiä. Samoin kun puhutaan siitä, että joku ehkä on ostanut tuon työn itselleen lahjomalla kavereitaan esimerkiksi työpaikalla, niin tuo asia tietenkin pitää saada selville.

Se tapahtuu siten, että noista töistä poistetaan osia, ja niitä esitetään uudelleen arvioitaviksi. Samoin edellisissä kilpailuissa tehtyjä töitä näytetään tuomareille uudelleen, jotta saadaan aikaan suurempi arviointipohja, jolla noita töitä sitten ryhdytään pisteyttämään, ja saadaan selville myös tuomarien mahdollinen puolueellisuus arvioita tehtäessä.

 Kyseisellä tekniiikalla  kontrolloidaan sitä, että onko kilpailijan tekemä työ oikeasti ollut sellaista, mitä voidaan esittää maailmalle. Jos kilpailuissa on jatkuvasti esillä töitä, jotka eivät täytä kilpailun vaatimuksia, niin pitää esittää hyvin ikävä kysymys. Onko tuo ryhmä sitten saanut oikeaa tehtävää, vai onko tehtävän anto ollut sellainen, että se on pakolla saanut ryhmän tekemään väärän johtopäätöksen? On tietenkin todella upeaa ajatella, että kaikki maailman ihmiset olisivat rehellisiä, mutta kun puhutaan esimerkiksi yhtiöistä, niin aina välillä tulee eteen sellainen ajatelma, että joku henkilö ikään kuin ryhtyy toimimaan ajattelemattomasti.

Tämä tarkoittaa sitä, että yhtiön työntekijöille voi tulla mieleen sellainen ajatus, että he takaavat itselleen tulevan johtajan suosion, ryhtymällä tekemään hänen tehtäviään. Samoin tuo teko antaa tietenkin selkänojaa tulevia johtotason tehtäviä ajatellen.  Aina kun liike-elämässä tehdään työtä, niin pitää muistaa sellainen motto, että "minä annan jotain muille, ja muut antavat jotain minulle" (I give something, they give something (Full Metal Jacket)) Eli kuten tiedämme niin monille yhtiöille olisi valtavaa mainosta sellainen asia, että sen palveluksessa olisi ehkä jonkun innovaatiokilpailun voittaja, mutta kyse voi olla siitä, että tuo henkilö ehkä haluaa sitoa ryhmän itseensä, koska esimerkiksi koulukiusaajalle tuo hänen historiansa voi olla hyvin kiusallinen, ja siksi hän tarvitsee kiinteän ryhmän kilveksi itselleen.

Vai mitä ajattelisitte siitä, jos vaikka lääketieteellisen opiskelija omaa menneisyyden koulukiusaajana? Koulukiusaaja tarvitsee ympärilleen kaveripiirin, jolla hän takaa oman turvallisuutensa. Hän sitouttaa tuon ryhmän itseensä, jotta välttää ikävät keskustelut menneisyydestään, ja värväämiseen hän saattaa käyttää mielialalääkkeitä. Tuollainen henkilö on ryhmänsä keskipiste, jolloin hän tietenkin esiintyy käskevästi muita kohtaan, ja hänet on muutenkin melko helppo paikallistaa, koska kyseisellä henkilöllä on suuri sosiaalinen painoarvo, joten hänen ympärillään on paljon ihmisiä.

Samoin mielialalääkkeiden väärinkäyttö näkyy ihmisestä päälle, eli hän on vähän liiankin hilpeä, ja hän saattaa silloin aiheuttaa vaaratilanteen liikenteessä, kun hän arvioi esimerkiksi ajonopeuttaan väärin, tai on muuten huoleton. Noita lääkkeitä ei ole tarkoitettu miksikään "rave-huumeeksi", joten niiden jatkuva käyttö yhdessä alkoholin kanssa saattaa aiheuttaa maksavaurion. Ne on tarkoitettu nimenomaan väärin toimivan hermoston toiminnan korjaamiseen, ja jos niitä käytetään väärin, voi tuloksena olla tappava masennus, kun aivoista loppuvat välittäjäaineet.

Tuon takia riski tehdä vilppiä voi olla tuolloin  todella suuri, eli joko tuomarit tai jonkun yhtiön työntekijät alkavat tehdä tuota työtä varsinaisen kilpailuryhmän puolesta, mutta saattaa olla niin, että tuo syy tähän toimintaan ei ole varsinaisesti kyseisen yhtiön työntekijöissä, vaan siinä että heitä on ehkä johdettu harhaan. Tuolla tarkoitan sitä, että jonkun yhtiön johtajan tai omistajan poika tai tytär saattaa esimerkiksi esittää tuollaista kilpailutehtävää yhtiön johdon antamana tehtävänä, jotta hän pääsisi sitten kaukomatkoille jonnekin kauas. Tässä en puhu mistään tietystä kilpailusta vaan yleisellä tasolla, eli kenenkäään ei tästä tarvitse lakimiehen luokse mennä.


vapaaverkkojulkaiseminen.blogspot.fi

Saturday, August 27, 2016

Miten katoamisia tutkitaan silloin kun satelliitit sekä muut tekniset välineet eivät anna vastausta siihen, mitä on tapahtunut?

Kuvituskuvaa
Kuva I

Kun puhutaan siitä, miten joku tapaus pääsee tähän paljon puhuttuun katoamisten "Top 5.een", niin silloin tietenkin kriteereinä ovat esimerkiksi se, että miten 12-vuotias on saanut oman lehdenjakopiirin, tai miten joku todistaja on nähnyt esimerkiksi kadonneen henkilön kävelevän ilmeisesti tyhjällä maantiellä 8 Km päässä onnettomuusautosta keskellä lumisadetta, mutta ei ole mitenkään tälle tarjonnut apuaan? Kuitenkin hän kertoo poliisille tästä asiasta aivan normaalin kaavan mukaan, mutta unohtaa sitten kuitenkin sen, että jos henkilö kävelee keskellä lumihankea auraamattomalla maantiellä, niin jotain varmasti on pielessä.

Tai ainakaan mikään normaali tapaus tämä ei varmasti kuitenkaan ole, koska todistaja kertoo tällaisen tapauksen sattuneen omalle kohdalleen. Eli kuvitteleeko hän kenties, että poliisi ei kysy sitä, mikä tuossa henkilössä tai autossa oli niin omituista, että se sai tuon tietolähteen painamaan kyseisen ihmisen tai esineen mieleensä? Eli yrittääkö todistaja tällöin ehkä "runoilla" vaikeuksia jollekin tuttavalleen, kun hän tuota autoa tai henkilö ryhtyy kuvaamaan? Tai sitten jos hän on jotenkin painanut tuon henkilön mieleensä, niin tässä sitten on jotain hyvin erikoista, koska kukaan normaali ihminen ei voi muistaa sitä, onko joku "TV:stä tuttu" henkilö käynyt esimerkiksi hänen kassapisteessään. Joten miten joku kadonnut jää ihmiselle mieleen, on kysymys mihin pitää kyllä löytää vastaus?

Kun normaali ihminen näkee esimerkiksi auton, niin se tuskin mitenkään painuu hänen mieleensä, eikä normaalia elämää elävä ihminen kerää suinkaan ajoneuvojen rekisteritunnuksia, koska noiden asioiden kanssa voi joutua vaikeuksiin. Vai oletteko koskaan ajatelleet esimerkiksi tilannetta, että olette poliisiaseman ulkopuolella merkitsemässä muistiin ajoneuvojen rekisteritunnuksia, ja paikalle tulee poliisisetä kysymään syytä siihen, miksi auton rekisteritunnuksia merkitään muistiin? Ja jos kadonnut henkilö on hävinnyt samalla autonsa kanssa, niin silloin tietenkin pitää tarkistaa, että onko tuo auto ilmoitettu myös kadonneeksi, jolloin voidaan joskus olettaa, että henkilö on saattanut pudota vaikka järveen autonsa kanssa. Eli tuo joskus tapahtuu silloin, jos kyseessä on esimerkiksi urheiluauto, jota on lähdetty  kokeilemaan kadulla.

Alueen haltijalla on oikeus poistaa paikalta henkilöitä, joita hän ei halua siellä olevan, vaikka tietenkin jokamiehen oikeudet takaavat tietyn kulkuoikeuden yksityisillä mailla, mutta kuitenkaa pihapiiriin ei saa mennä, eikä myöskään kieltomerkein rajatulle alueelle saa mennä kysymättä lupaa. Myös metsästys vaatii tietenkin lupaa, eli mitään eläintä ei saa kaataa toisen mailla luvatta, tai tulee syyte salametsästyksestä. Jos puhutaan tilanteesta, että henkilö on tunkeutunut toisen maille luvatta, ja häntä pyydetään poistumaan, niin hänen pitää sieltä mailta poistua, vaikka maa-alueen omistajan kehotus ei muuten tunkeutujaa miellyttäisi.

Vaikka toinen olisi kuinka epäilyttävä henkilö tahansa, niin kuitenkin alueelta kannattaa oman edun takia lähteä pois, ja jos on aihetta epäillä rikosta, niin silloin tietenkin viranomaiset voivat hakea etsintälupaa alueelle. Samoin on tilanteita, joissa viranomainen voi hakea kaivauslupaa maa-alueelle suoraan maanomistajalta, on epäilys siitä, että sinne on haudattu esimerkiksi huumeita tai luurankoja tai aseita. Tuolloin poliisi voi ilmoittaa maanomistajalle, että se epäilee tällaista asiaa, ja kysäistä häneltä, että käykö kaivaus?

Jos kaivaus ei käy, niin tämä kielto voidaan liittää tuomarille esitettävään hakemukseen, koska on varsin outoa, jos henkilö pitää jotain joutomaata ihmishenkeä tärkeämpänä. Tällöin tietenkin hän herättää epäilyksiä viranomaisissa, ja tuollainen tieto saattaa sitten aiheuttaa syvällisen tarkastustarpeen tuon luvan kieltäjän henkilöhistoriassa, vaikka toki hänellä on tuohon tekoon lain mukainen oikeus. Siinä kyllä poliisi vähän saattaa kuitenkin ihmetellä, jos henkilö ei tällaisissa tapauksissa suostu yhteistyöhön valtiovallan kanssa.

Se mikä kuitenkin liittyy erityisen hyvin katoamistapauksiin yleensä, on se, että osassa niistä julkisuus on ollut erittäin suurta, kun taas osasta ei edes omalle koululle tai työpaikalle  olla ilmeisesti kerrottu mitään, ja juuri nuoren ystäväpiiriltä voi saada tietoja, jotka ovat äärimmäisen tärkeitä tapauksen selvittämisessä. Eli on asioita, joita nuori ei vanhemmilleen kerro, ja yksi niistä on salainen kaveripiiri, joka saattaa koostua sellaisista henkilöistä, joita kukaan ei kotonaan varmasti esittele ainakaan mielellään. Tällä  tarkoitan sitä, että jollain nuorella saattaa olla kaksi kaveripiiriä, joista toinen on kunnon nuorista koostuva "edustava kaveripiiri", ja toinen on joku "kovien jätkien kerho", jossa sitten tietenkin meno on kovaa ja korrektia. Joten tällaisia asioita  käydään poliisien taholta läpi, ku joku katoaa päältä maan.

https://youtu.be/mQHRznUw-hc

charelesfort.blogspot.fi

What was before the Big Bang (Part II)

 What was before the Big Bang. (Part II) "Our universe could be the mirror image of an antimatter universe extending backwards in time....