Showing posts with label yhteen sulautettu kulttuuri. Show all posts
Showing posts with label yhteen sulautettu kulttuuri. Show all posts

Wednesday, February 7, 2018

Millainen on tulevaisuuden yhteiskunta, ja onko meitä enää yksilöinä olemassakaan tulevaisuudessa?



Kimmo Huosionmaa

Kaupunkisuunnittelua tehdään nykyään paljon kauppakeskusten sekä muiden vastaavien asioiden ehdoilla, ja tämän takia helsingin kaupunginjohtajaa on ikään kuin syyllistetty ihmisten unohtamisesta. Tällä tarkoitan sitä, että joidenkin ihmisten mielestä esimerkiksi juuri maamme pääkaupunkia kehitetään pääasiassa kauppakeskusten sekä liiketoiminnan ehdoilla. Kuitenkin voidaan samalla kysyä aivan aiheesta, että onko jollain yksityisellä ihmisellä kohta enää varaa asua missään Helsingin kaltaisessa paikassa, ja ainakin omasta mielestäni asia on niin, että jos täällä pääkaupunkiseudulla joku haluaa esimerkiksi rakentaa omakotitalon, niin silloin hänen kyllä pitää olla vähintään ostoskeskuksen omistaja tai ainakin kauppaketjun melko suuri johtaja.



Eli kun tämän kauppakeskusten sekä liike-elämän suosiminen otetaan tarkastelun kohteeksi, niin silloin pitää tietenkin muistaa sellainen asia, että maapohja on täällä Helsingin seudulla hyvin kallista. Sen vuoksi yksityinen ihminen ei sitä ehkä halua ostaa. Kun kaupunkisuunnittelua tehdään, niin tietenkin poliitikot joutuvat ajattelemaan omaa äänestyksen yhteydessä saatujen äänten määrää, ja siksi kukaan ei ehkä halua lähteä avoimesti tukemaan omakotirakentamista.


Ostoskeskukselle on paljon helpompi hakea lupaa sekä tuo lupa on helpompi myöntää ostoskeskukselle, koska sen ajatellaan hyödyttävän useampia ihmisiä kuin jonkun omakotitalon. Kuitenkin pitää muistaa sellainen asia, että tarkemmin ajatellen ostoskeskus hyödyttää vain sellaisia ihmisiä, joilla on varaa ostaa sieltä tavaraa. Samoin ostoskeskukset ovat tietenkin yksityisten tuottamia palveluita, joista rahat lähtevät tietenkin niiden omistajien taskuun.


Tuota kehitystä voidaan ajatella siten, että kaupunki ikään kuin ohjaa rahaa yhtiöiden taskuun. Mutta kun ajatellaan sitä, miten paljon rahaa nuo yhtiöt tuovat kaupungin kassaan, niin tietenkin ostoskeskusten suosiminen on silloin perusteltua. Kuitenkin olisi sellainen tilanne, että kaupunkia kehitetään vain noiden ostosparatiisien kautta sillä tavoin ikävä, että silloin ihmiset muuttavat sieltä pois.


Mikäli tavalliset ihmiset eivät sitten asu enää jossain kaupungissa, niin silloin kaupunki jää yhä enemmän suurpääoman armoille, ja tuolloin saattaa edessä olla tilanne, missä kaupunkiin jää vain huvikeskuksia sekä suuria yhtiöitä. Tuollainen kaupunki tietenkin on edelleen olemassa, mutta tietenkin siellä asuu yhä vähemmän ihmisiä, ja sen keskustat muuttuvat ikään kuin jonkun fantasiakirjan hektiseksi neonvalojen valtakunnaksi, missä diskot ovat auki 25 tuntia sekä tietenkin myös yhtiöissä tehdään työtä jatkuvasti.


Ihmiset sitten asuvat vain jossain nukkumalähiössä, mikä on kuin toisella planeetalla, jos sitä vertaa esimerkiksi tuon hektisen liikekeskuksen tai - klusterin maailmaan. Ja lopulta tuossa ostosparatiisissa päätöksiä tekemään pääsee jokainen, joka siellä sattuu asumaan. Nimittäin jos tuo kehitys jatkuu ei siellä kaupungissa sitten kukaan kykene enää pitämään pysyvää asuntoa tai osoitetta, koska niiden hinta on liian korkea, jolloin kaupunki sitten muuttuu pelkkien superrikkaiden omistamien asuntojen keskukseksi.


Ehkä tulevaisuudessa sitten on olemassa A- ja B-kaupunkeja, joista toinen on sellainen kaupunki, missä suuryhtiöt pitävät konttoreitaan, ja siellä sitten työskentelevät kaikki ne ihmiset, joilla on korkea koulutus. He tekevät konttoreissaan töitä, ja lähettävät ne suoraan tehtaille, ja nuo henkilöt ovat oman työpaikkansa "kuninkaita". Kun taas heidän alaisensa asuisivat B-kaupungeissa, eli tässä mallissa sitten ovat palkka-haitarit venyneet niin pitkiksi, että tavalliset ihmiset eivät enää edes asu samassa kaupungissa noiden huippuluokan johtajien kanssa, ja he käyvät vain töissä tuolla A-kaupungissa. Ja ehkä tuolloin tulevaisuudessa on sitten olemassa sellaisia kemikaaleja, joilla voidaan tehdä ihmisestä sellainen, että hänen ei tarvitse nukkua ollenkaan.


Nuo kemikaalit eivät olisi niin kuin amfetamiini, vaan ne olisivat synteettisiä hermoston välittäjäaineita, joilla voidaan hermostoa ladata niin, että ihmisen ei enää tarvitse nukkua ollenkaan. No tämä nyt oli sitten vain pelkkä vitsi, mutta tulevaisuudessa työntekijältä vaaditaan äärettömän suurta tehokkuutta. Se sitten on aivan eri asia, että voiko työpaikka vaatia sitä, että työläinen ei enää nuku ollenkaan.


Joten tässä sitten voidaan kysäistä, että voiko sitten tulevaisuus olla sellainen, että ihmisillä ei ole ollenkaan asuntoa. Eli nukummeko vain sellaisessa putkessa, joka on sijoitettu johonkin ostoskeskukseen, kuten jossain japanilaisessa mallissa on esitetty joskus 1970-luvulla. Ja mitähän siinä sitten olisi vikaa, jos ihminen vain hyppää johonkin putkeen nukkumaan keskellä kaiken aikaa auki olevaa ostoskeskusta.


Siinä voisi sitten käydä niin, että ihmisten sosiaalisuus alkaa kehittyä uuteen suuntaan, jos he eivät enää menisi ikään kuin kotiinsa, vaan olisivat jatkuvassa vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Tällainen voi olla ihmisten sosiaalinen tulevaisuus, ja tietenkin heillä voi olla esimerkiksi hermostoon liitettyjä WLAN-implantteja, joilla he kommunikoivat Internetin yli toistensa kanssa. Tai tekoälyn kanssa, joka reagoi kuin oikea ihminen. Tuossa tapauksessa yhteiskunta on ikään kuin matkalla tilanteeseen, missä ihminen vain makaa paikallaan liittyneenä valtavaan tietokoneiden sekä internetin muodostamaan ”Brahmaniin”, mikä on kuin elokuvassa ”Matrix”.


Tuolloin ihmiskunta ikään kuin muuttuu yhdeksi valtavaksi tietokoneiden sekä ihmisten yhdistelmänä toimivaksi  supertietoisuudeksi, missä ei ole enää mitään yksilöllistä. Ja ehkä sitten ihminen lopulta alkaa operoida vain EEG-ohjattujen robottien avulla, sekä saattaa olla niin, että ihmisen evoluutio muuttuu sellaiseksi, että meidän oma ruumiimme katoaa, ja olemme enää olemassa joidenkin kupujen alla olevina aivoina, joilla ei enää ole olemassa omaa ruumista ollenkaan. Nuo aivot sitten kommunikoivat Internetissä olevien sensorien kautta todellisuuden kanssa, ja ehkä ne myös valmistavat avaruusaluksia, joilla ne matkaavat planeetalta toiselle, mutta toivon että tämä on vain utopiaa.



Tuesday, January 17, 2017

Globalisaation kaksi puolta valuutan vapaa liikkuminen auttaa työnantajia tekemään hyvää tulosta, mutta samalla se on uhka työmarkkinajärjestelmälle, mihin olemme tottuneet meidän maassamme. Ja se voi murtaa ammattiliittojen aseman lopullisesti


Globalisaatioon liittyy sellainen äärimmäisen kapitalistinen kysymys, että miksi kaikki maailman ihmiset eivät voisi saada hyvää palkkaa? Jos kaikilla ihmisillä ei ole suurta palkkaa, niin silloin tietenkin tavaroiden hinnat ovat suhteessa alemmat kuin palkkademokratioissa. Tuotteita tarjotaan aina massoille, joten siksi on tärkeää että ihmisten välillä on palkkaeroja, koska tasapalkkauksen pelätään muuttuvan inflaatioksi. Samoin kun keskustellaan palkansaajien reaalisesta ostovoimasta, niin tietenkin tilastojen kaunisteleminen on homman ydin. 

Jos tavallinen työläinen saisi pienen palkankorotuksen, joka kohdistuu suurelle osalle kansaa, niin silloin sen vaikutus hintoihin voisi olla korottava, eli palkankorotusten pelätään heijastuvan hintatasoon, ja siksi tuota johtajien palkkaa halutaan korottaa. Samoin jos johtajat saisivat huippupalkkaa mikä olisi tasoltaan kaksin tai kolminkertainen työläisiin nähden, niin se sitten nostaa palkkoja tilastollisesti. Todellisuudessa johtajan palkka on moninkertainen työläiseen nähden, ja kun heidän tulonsa lisätään noihin palkkatilastoihin, niin silloin esimerkiksi suomalaisen työläisen palkka on noin 3000 euroa kuukaudessa. Kapitalismi näkee rahan säännöstelyvälineenä, jolla estetään ihmisiä rohmuamasta kauppoja tyhjiksi.

 Kuitenkin esimerkiksi tietokoneohjelmat ovat tuotteita, joiden olemus on immateriaalinen, eli niitä voidaan jakaa ihmisille ilmaiseksi, jos lisenssit eivät rajoita niiden kopioimista tai jakamista. Joten sen takia esimerkiksi internetistä voidaan ladata suuri määrä softaa tietokoneille täysin laillisesti, jos sen lähdekoodi kuuluu ”Open Source” ohjelmien ja  GPL:n (General Public License) piiriin. Tällaisten tuotteiden, kuten Open Office kohdalla ei tarvita mitään latauksia koskevaa säännöstelyä, vaan tietokoneohjelmia voidaan ladata äärettömästi, ja tuolloin tulee eteen kysymys siitä, että onko noiden ohjelmoijien tulot sitten taattu, jos ohjelmia jaetaan netissä ilmaiseksi. Toki myös tietokoneohjelmoija tarvitsee rahaa elääkseen, joten noissa ”open source”-projekteissa ongelman on ohjelmoijien sitouttaminen projektiin. 

Jos ohjelmoija ei saa harjoitusta ammattiinsa, niin silloin hän ei kehity koskaan huipuksi. Globalisaation ongelma ovat erilaiset kriisit, jotka ennen olivat vain kaukaisia kaikuja, mutta nyt esimerkiksi luonnonmullistus jossain Bangladeshissa aiheuttaa ongelmia myös suomalaisille yrityksille, mutta informaatioglobalisaatio sitten aiheuttaa sen, että väärinkäytökset sitten paljastuvat paljon nopeammin kuin ennen. Ja myös suomalaisten yhtiöiden pitää myös kaukoidässä toimiessaan pitää huolta siitä, että business-etiikka on kestävällä pohjalla. Mutta ongelma on sitten siinä, että globalisaatio, eli maailmantalouden yhteensulautuminen taas kasaa ehkä tuloja vielä enemmän länsimaille kuin ennen. 

Siis kansallisvaltio ei ole sama asia kuin talousalue, ja se sitten saa aikaan sellaisen käsitteen kuin tulokuilun syntymisen. ”Milanovicin norsu” on taloustietelijä tai ekonomisti Branko Milanovicin kuvaaja, jonka mukaan keskituloisten tulot eivät ole kasvaneet, ja finanssikriisi on jopa kaventanut tai madaltanut tuloeroja länsimaissa, ja ”Jokin aika sitten ekonomistien piireissä kiersi "norsugrafiikaksi" nimetty käppyrä, joka näytti osoittavan tulojen nousun viime vuosikymmeninä osuneen muille kuin länsimaiden keskiluokalle” (Talouselämä). 

Kuitenkin voidaan sanoa, että tuo johtajien palkan korottaminen kyllä on hinannut palkkahaitaria ylöspäin, ja kun katselen tätä Talouselämä-lehdessä esitettyä kaaviota, niin onko siinä muuten kuvattuna koko palkansaajien tulotaso, vai ainoastaan keskisuurta palkkaa saavien henkilöiden palkka? Ja tietenkään palkka ei ole sama asia kuin ostovoima, joten Intiassa varmasti saa sadalla eurolla paljon enemmän kuin Suomessa. 

Ostovoima tarkoittaa sitä, miten paljon hyödykkeitä voi ihminen ostaa samalla rahalla, joten jos puhutaan palkoista, niin Intiassa 1000 euroa kuukaudessa ansaitseva ihminen on huomattavasti rikkaampi kuin Suomessa asuva vastaavaa tulotasoa nauttiva henkilö, jonka pitää tietenkin vielä ostaa esimerkiksi kalliita toppatakkeja sekä myös välikausivaatteita koska maassamme on niin suuri lämpöero kesän ja talven välillä. Globalisaation mahdollisuuksista puhuessaan taloustietelijä Cyril Clemens on sanonut, että ”jätämme biljoonan dollarin seteleitä lojumaan maahan”, kun emme hyödynnä gobalisaatiota täysin. 

Meidän maassamme se voi kuitenkin tarkoittaa sitä, että esimerkiksi EU:ssa olevan vapaan työvoiman liikkuvuuden takia voisivat työnantajat  tuoda maahamme vaikka laivalasteittaain ulkomaisia siirtotyöläisiä, joille ei tarvitse maksaa samaa palkkaa kuin suomalaiselle, koska nämä henkilöt sitten tekevät tietenkin työsopimukset esimerkiksi Puolassa, ja koska he ovat reissutyössä maassamme, ja asuvat omien työnantajiensa omistamissa asunnoissa, niin he eivät sillä tavalla sitten kapinoi, eli tuo takaa työrauhan.

Mutta se johtaa ammattiliittojen kaatumiseen, koska silloin työpaikat menevät ulkomaalaisille, joita voidaan tuoda maahamme vaikka vuokratulla matkustaja-aluksella, ja tuolloin sitten ei yhtään suomalaista tarvitse ottaa töihin maassamme olevalle työmaalle. Tällä hetkellä maassamme on laaja-alainen eli monia tuotantoaloja koskeva työttömyys, ja sen takia mitään erityisen mukavia vaihtoehtoja ei ole edessä. Jos johtajien palkkoihin käydään käsiksi, niin silloin he lähtevät ulkomaille, mutta toisaalta taas silloin he vievät omat henkilökohtaiset suhteensa mukanaan, ja noilla suhteilla sitten tehdään bisnestä maailmassa. 

Kuitenkin jos ihmisille luvataan takuupalkkoja, niin silloin tietenkin motivaatio hakea  töitä varmasti laskee. Kun puhutaan siitä, millainen on se yhteiskunta, jossa ymmärretään globalisaation tuomat uhat sekä mahdollisuudet, niin silloin tietenkin voidaan sanoa, että tuloja on kasaantunut rikkaiden käsiin jo oman markan aikana, mutta jos taloutta aletaan ajaa globaaliksi markkina kokonaisuudeksi, niin silloin tietenkin seuraukset voivat olla erittäin vaaralliset, koska maailmantalous käyttäytyy kuten kansallinen talous, ja jos ensin on nousukausi, niin sitä seuraa ennemmin tai myöhemmin laskukausi. 

Samoin globalisaatio estää osittain ainakin kovin avoimet "hyvä veli"-kaupat sekä korruption, koska tuolloin joku ulkomaalainen yhtiö nostaa jutun joka kerta suosimisesta, jos sen mielestä edullisin tarjous ei sitten voitakaan tarjouskilpailua, mikä pitää tehdä kaikista julkisista investoinneista. Mutta samalla globalisaatio alkaa sulauttaa kulttuureja yhteen, sekä aiheuttaa myös maapallon väestön yhdenmukaistumista kaikilla aloilla. Ja jos aletaan operoida globaalissa toiminatamittakaavassa, niin silloin tietenkin myös esimerkiksi osa ihmisistä kadottaa oman kansallisen identiteettinsä, ja kun he sitten alkavat esimerkiksi tietokoneiden etäkäytön avulla operoida Suomesta Wall Streetillä olevilla koneilla, niin silloin saattaa esimerkiksi tehdä töitä koko ajan keskellä yötä, koska Wall Streetillä on päivä, kun maassamme on pilkkopimeää. 

What was before the Big Bang (Part II)

 What was before the Big Bang. (Part II) "Our universe could be the mirror image of an antimatter universe extending backwards in time....