Avaruusluotainten mahdolliset kytkökset aseteollisuuteen ovat jääneet yleisöltä ehkä huomaamatta

Cassini-luotain Saturnuksen lähellä

Kaikki maailman avaruusohjelmat eivät ehkä ole niin kauhean viattomia, kuin mitä ihmisten toivotaan ajattelevan. Avaruusluotaimia voidaan käyttää ohjelmistojen sekä tekoälyn ja autonomisen automatiikan testauksessa aidoissa sekä valvotuissa oloissa, joissa kukaan ulkopuolinen ei pääse niihin käsiksi, ja tätä kautta pilaamaan tutkimusta sekä testausta. Avaruusluotainten avulla voidaan kokeilla sitä, että voidaanko esimerkiksi kaukana lentävän lentokoneen tietokoneohjelmisto sekä sen maalin etsintään käytettäviä rutiineja muuttamaan, niin että sitä ei tarvitse laskea maahan.

Tuollainen tekniikka on tärkeää, kun puhutaan esimerkiksi robottisukellusveneistä sekä ydinkäyttöisistä lentokoneista, jotka partioivat Maapallon merillä sekä ilmassa jopa vuosikausia. Ydinkäyttöisen lentokoneen valmistaminen on hyvin helppoa, eli tarvitaan vain RTG (Radiotermo-generaattori) sekä sirkkelisahan moottori, ja sitten voidaan potkurikone muuttaa sellaiseksi, että se kykenee lentämään useiden vuosien ajan kerrallaan.

Joten tuolla taivaalla voi lentää sellainen esimerkiksi jostain potkurikoneesta rakennettu UCAV/RPV, joka voi tietenkin suorittaa tiedustelutehtäviä, mutta noissa koneissa voi olla myös pommit mukana. Eli tuolloin kyseessä olisi eräänlainen jatkuvasti ilmassa oleva "Predator", joka voidaan ohjata yllättäen mihin tahansa osaan maapalloa, ja sitten voidaan tehdä isku välittömästi, kun käsky tulee. Tuollainen ydinkäyttöinen lentokone kykenee vuosia kestävään ilmatilassa tapahtuvaan tiedusteluun, jos vain sen muu tekniikka kestää, ja sen alasampuminen voi olla hyvin vaikeaa.

Ja ydinsukellusvene tietenkin voi partioida myös ilman miehistöä, ja sitten kun se saa käskyn, niin tuo vene voi tulittaa kohteitaan välittömästi. Mutta avaruusluotainten avulla voidaan testata esimerkiksi kohteen tunnistus sekä hyökkäysohjelmistoja, eli laitteen kykyä etsiä autonomisesti kohteensa, sekä laukaista sitä kohti ammuksia. "Clementine" oli tietenkin loistavaa mainosta U.S NAVY:lle, mutta tuon luotaimen toimintaan liittyy niin sanottu "Meteoriittikoe", mikä tarkoittaa testiä, missä Kuuhun ohjataan iskeytymis luotain, ja ehkä tuossa testissä testattiin autonomisia kohteentunnistustoimenpiteitä, eli sitä kuinka tarkkaan autonomisesti toimiva satelliitti voi kohdentaa maahan esimerkiksi ydinpommin tai kineettisen energian ammuksen, joka voi kiertoradalta pudotessaan aiheuttaa suurta tuhoa.

Asteroidivyöhykkeelle lähetetty luotain voi toimia myös samalla testausiyksikkönä, millä testataan SDI-satelliiteissa käytettävää tekniikkaa. Eli sitä kykeneekö luotain toimimaan niin, että se voi itsenäisesti löytää sekä kohdentaa laserin johonkin kohteeseen.  Tuo luotain toimi asteroidivyöhykkeellä etsien niitä asteroideja, mitä haluttiin tutkia lähemmin, ja koska luotaimen piti tehdä useita radan muutoksia, niin silloin tietenkin sillä piti olla käytössään ionimoottori noiden mutkikkaiden manööverien tekemiseen, ja tietenkin suurten etäisyyksien takia tuon luotaimen tekoälyn piti kyetä täysin autonomiseen toimintaan, ilman että Maa-asema puuttuu mitenkään sen toimintaan.

Tietenkin Mars-mönkijöiden avulla voidaan testata sitä tekniikkaa, mitä tarvitaan esimerkiksi ydinvoimalaonnettomuuksien raivaamiseen, mutta samalla tietenkin tätä saatua tietotaitoa voidaan hyödyntää muiden robottiajoneuvojen ja niiden ohjaustekniikan kehittämisessä. Toisin sanoen niissä testataan inertia-navigaatiojärjestelmää, mikä voisi korvata GPS:n, ja tuon järjestelmän toiminnan pitää olla sellaista, että siinä ei käytetä satelliitteja, koska GPS ei toimi missään osissa Marsia.

Näitä gyroskooppiin perustuvia navigaatiolaitteita voidaan käyttää tilanteissa, missä GPS ei toimi. Ja kun nykyään on käytössä myös nanotekniikan osa-alue nimeltään nanomekaniikka, millä voidaan valmistaa erittäin pieniä instrumentteja, niin silloin voidaan ajatella, että esimerkiksi kännyköissä voisi jossain tulevaisuudessa olla tuollainen inertian nimellä tunnettu navigointijärjestelmä, mikä sitten voisi toimia niin, että ensin GPS paikantaa puhelimen johonkin kohtaan, ja sitten inertia alkaa tehdä viivaa kartalle sitä mukaan, miten henkilö on kulkenut.

Joten myös tämä puoli pitää aina huomioida, kun avaruuteen lähetetään luotaimia. Samoin noiden luotainten avulla voidaan kehittää sellaisia tietokoneohjelmia, jotka vetävät osia itsestään pois muistista, kun niitä aletaan ajaa. Tuolloin tietenkin voidaan esimerkiksi vanhojen tietokoneiden elinkaarta pitkittää, jos kyetään luomaan ohjelmistoja, jotka kuluttavat äärimmäisen vähän muistia, ja yksi ratkaisu tähän voisi olla se, että tietokoneohjelmisto vetää osan koodistaan pois keskusmuistista, jos se ei sitä tarvitse juuri sillä hetkellä.

https://marxjatalous.blogspot.fi/

"Lentävä auto" eli halpa VTOL (Vertical Take-Off and Landing) lentokone voi ehkä joskus lentää jopa avaruuteen

Moller M400 "Skycar"
(Kuva I)

Unelma "lentävästä autosta" on ollut aina autotehtaiden mielessä, ja tällä termillä tarkoitetaan oikeastaan halpaa helikopteria, joka kykenee liikkumaan maassa kuin auto, ja nousemaan ilmaan silloin kuin kuljettaja haluaa niin tehdä. Mutta tietenkin tässä tapauksessa ongelmia tulee nimenomaan lentolupakirjojen kanssa, ja tuon takia tällaiset välineet ovat vielä suunnitteluasteella, mutta tietenkin niitä kehitetään kaiken aikaa. Ja joissakin suunnitelmissa on ollut sellainen aspekti, että nämä välineet tulisivat pelastuspalveluiden sekä erilaisten muiden laitosten käyttöön. Ja ehkä joskus tulevaisuudessa ne voivat myös olla jokaisen ihmisen ostettavissa. Mutta silloin voi olla niin, että tuo väline lentäessään käyttää autopilottia, eli sitä ohjataan jostain lennonjohdosta tai tietokonekeskuksesta eikä sen ajajalla ole ehkä edes mahdollisuutta saada "lentävää autoa" hallintaansa.


Kuitenkin on olemassa ajatus siitä, että joskus tulevaisuudessa aletaan rakentaa myös avaruusaluksia, joiden hinta olisi samaa luokkaa kuin nykyisten henkilöautojen, mutta tietenkin tuollainen pienikokoinen pystysuoraan nouseva sekä laskeva avaruusalus on vielä erittäin pitkällä toteuttamisestaan. Kuitenkin tuollainen väline olisi teoriassa mahdollinen, jos noissa laitteissa olisi mahdollista käyttää pientä ydinreaktoria, mikä sitten varustetaan turbogeneraattoreilla, joilla saadaan aikaan voimakas sähkövirta. Tuolloin voisivat SciFi-elokuvista tutut autoiksi naamioidut avaruusalukset olla totta, mutta käytännössä näitä välineitä ei ehkä kuitenkaan aivan meidän elinaikanamme tulla rakentamaan.

1950-luvun taiteilijan näkemys "lentävästä autosta"
(Kuva II)

Ydinvoiman vastustaminen on niin valtavan voimakasta, että en usko että kukaan oikeasti saisi lupaa varustella autoja tai helikopteria kevyellä synteettisiä radioaktiivisia alkuaineita kuten Einsteiniumia käyttävällä reaktorilla. Kaikkein villeimmissä visioissa voitaisiin tuollainen lentävä auto varustaa esimerkiksi paljon puhutulla MDD:llä (Magneto Dynamic Drive), mikä on oikeastaan pelkkä sarja magneetteja, jotka imevät moottorin etureunan ionisoimaa  kaasua tai nestettä lävitseen, jolloin alus ikään kuin imeytyy eteenpäin. MDD on siis toimiessaan moottori, joka tekisi tuollaisen auton tai jokamiehen avaruusaluksen mahdolliseksi. Tuolloin aluksen tai auton hytti pitää sitten tietenkin paineistaa kunnolla, ja varustaa esimerkiksi ohuella kullasta valmistetulla kerroksella, joka sitten suojaisi miehistöä säteilyltä.


Tai sitten heidän pitää käyttää avaruuspukuja koko operaation ajan, jolloin auton rakenteesta tulee kevyempi, kuin mitä se olisi painehytin kanssa. Ja tuolloin aluksen kestävyyttä voidaan parantaa päästämällä siitä kaikki ilma pois, jotta rakenteesta tulee mahdollisimman keveä. Näet kiertoradalla sitten pitäisi muistaa se, että kosminen säteily tappaa ihmisen hyvin tehokkaasti. Jos tuo ajoneuvo sitten varustetaan sähkömagneettisella suojakilvellä, niin silloin voidaan aurinkotuulen hiukkaset kääntää pois sen rungon läheltä, jolloin säteilysairauden riski laskee melko paljon.


Näet tuolloin saadaan poistettua Alfa ja Beta-hiukkaset, jolloin ainoastaan gamma-säteily jää jäljelle.Tälle asialle ei voida tehdä mitään, koska  Gammasäteily on elektromagneettista säteilyä, jota ei voi kääntää niin helposti pois kohteesta. Beta ja Alfa-säteet ovat ionisoituneita hiukkaisia eli atomin ytimiä sekä elektroneja, jotka ovat todella haitallisia ihmisille ja muille eläimille, koska osuessaan soluun rikkoo tuollainen ioni erittäin tehokkaasti solujen DNA:ta, mistä sitten seuraa lopulta syöpä. Saman tekee myös gammasäteily, mutta se ei niin helposti tuoha solujen DNA:ta. Joten tätä taustaa vasten voidaan ajatella, että nuo hiukkaset ovat paljon vaarallisempia kuin Gammasäteily, mutta se sitten lopulta rikkoo solujen tumien DNA:n.


Joten voidaan todeta että myöskään Gammasäteilyä ei ihminen tai mikään eliö kestä loputtomiin, vaan lopulta on aina edessä solun perimään kohdistuva mutaatio, mikä johtaa syöpään. Joten lopulta solut saavat liikaa säteilyä ja alkavat kuolla tai muuttua hyödyttömiksi elimistön kannalta, mikä tekee niistä syöpäsoluja. Kuitenkin siitä että jokin asia on teoriaa, on pitkä matka käytännön sovellukseen. Toimiakseen tämä auto vaatisi erittäin voimakkaan magneetin, jotta tuo moottori sitten saisi tarvitsemansa työntövoiman, ja missään nimessä mikään muu kuin ydinvoima ei saisi aikaan niin suurta tehoa, että WARP voisi toimia ilmakehässä. Tai sitten sähköä voidaan siirtää autoon tai alukseen langattomasti radioaaltojen avulla, jolloin nuo välineeseen kiinnitetyt magneettiseen rataan perustuvat moottorit kykenevät toimimaan tarpeeksi tehokkaasti.


Mikäli tuollainen ydinvoimaa käyttävä "lentävä auto" voidaan jossain vaiheessa rakentaa, niin silloin tietenkin se mullistaisi lähes kaiken innovaation, mitä voimme edes kuvitella, ja WARP-ajolla sitten voidaan teoriassa sitten ylittää valon nopeus, tai ainakin sillä voidaan saavuttaa tuo maaginen 300 000 kilometrin sekuntinopeus. Tuolloin voisimme sitten matkustaa ainakin omassa aurinkokunnassamme rajattomasti, mutta jos tuo auto tai avaruusalus riistäytyy hallinnasta kun se lähestyy Maapalloa, niin törmäyksessä vapautuu niin paljon energiaa, että koko planeetta saattaa räjähtää kappaleiksi.


Eli tämän takia näitä planeettojen väliseen lentoon tarkoitettuja "jokamiehen avaruussukkuloita" emme ehkä ihan heti tule näkemään autokauppojen ikkunoissa. Kun mietitään lentävän auton sotilaallisia sovelluksia, niin tietenkin tuollainen väline voidaan varustaa konetykeillä tai rakettikaseteilla, jolloin sillä voidaan hyökätä kohteeseen kuten lentokoneella. Ja noiden laitteiden nopeus on verraten suuri perinteisiin helikoptereihin nähden. Eli ylimmässä  kuvassa (Kuva 1.) oleva Moller 400 saavuttaa 491 km/h huippunopeuden. Joten sillä varmasti on potentiaalista käyttöä monissa tehtävissä.

https://kirjabloggaus.blogspot.fi/

Uusliberalismi telakoiden toiminnan sekä sitä kautta kansallisen turvallisuuden uhkana.

N/S (Nuclear ship) Sevmorput

Uusliberalismi jyrää markkinoilla, ja työnantajat sitten alkavat radikalisoitua, kun heillä ei ole mitään todellista syytä neuvotella kenenkään kanssa. Jos maamme työläiset eivät tee kuten työnantaja vaatii, niin silloin vaihdetaan työläisiä hyvin nopeasti. Uusliberalismi ei ole taloustieteessä mikään pitkätukkien toimintamalli, vaan tuota toimintamallia ajaa yleensä tyylikkääseen pukuun pukeutunut henkilö, joka uskoo siihen, että valtiolla pitää olla ainoastaan pakolliset toiminnot hallussaan, ja muuten sitten kaikki muut asiat voidaan yksityistää, ja nuo asiat mitä valtion hoidettavaksi jää tuossa mallissa ovat pelastuslaitos, poliisi sekä puolustusvoimat.

Ja tietenkin myös julkinen terveydenhoito hoitaa vain niitä tapauksia, jotka ovat ehdottoman välttämättömiä ihmisten hengissä säilymisen kannalta. Vaikka talousoppi on nimeltään uusliberalismi, niin varmasti kyse ei ole mistään muusta kuin konservatiisesta yhteiskunta-ajattelusta sekä siitä mallista, että jokaisen meistä on kustannettava itse omat terveydenhoitomme sekä lääkkeemme ja muutenkin kaikki mistä voimme saada jotain, on pantava maksulliseksi, jotta meillä olisi mahdollisimman vähäiset verot.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Uusliberalismi

Uusliberalismi teitenkin merkitsee sitä, että valtion verotus on erittäin matalaa, koska tuolloin valtion palvelut on puristettu minimiin, mikä sitten tietenkin pienentää julkisen sektorin osuutta valtion menoista. Uusliberalismia pidetään tietenkin sosiaalidarwinistisena suuntauksena, missä ihmistä toki rohkaistaan yrittämään, mutta jos hän sattuu sitten epäonnistumaan, niin siinä sitten ei kovin paljoa häntä lähdetä tukemaan. Talous- sekä sosiaalidarwinismi ovat asioita, mitkä liittyvät aina jollain tavoin toisiinsa. Talousdarwinismi on sellainen talouden aatesuunta, missä vain yhtiö jonka toiminta on täysin terveellä pohjalla voi tehdä bisnestä sekä menestyä, eli kuten vanha sanonta kuuluu, niin ”heikot sortuvat elon tiellä, mutta vahvat vain porskuttavat”.

Kapitalistinen malli markkinataloudesta esimerkiksi on sellainen, että sen mukaan valtio ei saisi mitenkään puuttua teollisuuden toimintaan, ja tuon talousmallin tulkinta on sellainen, että esimerkiksi telakkatukia ei valtio saisi mitenkään maksaa, eikä myöskään osallistua mihinkään yksityisiin laivatilauksiin antamalla varustamoille tekuita laivojen tilausta koskevissa rahoitusmalleissa. Kun telekkatoimintaa ajatellaan valtion kannalta, niin laivanrakennus on osa niin sanottua strategista teollisuutta, joka on välttämätöntä merivoimien kehittämisen kannalta. Jos valtiolla ei ole telakoita, niin se ei voi rakentaa laivoja myöskään merivoimilleen. Sen takia telakoiden toiminnan tukeminen on vähän kaksipiippuinen kysymys, koska telakoiden samat tuet häiritsevät vapaata kilpailua, mutta kuitenkin valtiolla, jolla on merirajaa, pitää olla laivoja, joiden avulla ne voivat puollustaa omaa rannikkoaan, mikäli ne joutuvat aggression kohteeksi.

 Jos valtiolla ei ole telakoita, niin silloin se joutuu ostamaan kaikki laivat muualta, ja tietenkin strategiseen ajattelutapaan kuuluu se, että kaikki avainvälineet tehdään tai ainakin kootaan itse, jotta niissä ei mitään yllätyksiä sitten ole. Kuitenkin nuo telakat ovat avainasemassa silloin kun valtio haluaa tuottaa itselleen jotain tuotteita, joiden pitää liikkua vedessä. Telakkatoiminta kuitenkin on erittäin suurimittaista liiketoimintaa, missä tuotetaan muitakin aluksia, kuin niitä mitä valtio tarvitsee, ja siksi esimerkiksi Suomessa ei varmasti tulla koskaan rakentamaan puhdasta varustelutelakkaa. Telakkatoiminta on sikäli suurisuuntaista, että jokainen sen yhteydessä myyty esine on erittäin suurikokoinen, ja tuo toiminta vaatii erittäin suuret tilat sekä paljon pääomaa, koska laiva on erittäin suuri investointi.

Mikäli varustamo ei sitten saa tilauksia tuolle heidän tuotteelleen, jota varten laiva on hankittu, niin silloin varsinkin aloitteleva laivanvarustamo on pahoissa vaikeuksissa. Laivan varustaminen ei mitään kovin halpaa työtä ole, ja siksi varustamon pitäisi saada heti katetta tilaukselleen. Syy siihen miksi varutamon pitäisi saada valtiontakaus ostamalleen laivalle, johtuu siitä että se joutuu usein ottamaan lainaa tuota tilaustaan varten.

Syy tähän on se, että varustamo tarvitsee tietyn katereserviksi kutsutun rahan, jotta se voi pyörittää normaaleja toimintojaan. Nämä normaalit toiminnot ovat miehistöjen palkat sekä muut merenkulkuun kuuluvat maksut, joiden ansiosta sen liiketoiminta pysyy käynnissä. Mutta aloittelevalla varustamolla tietenkin on sellaisia ongelmia, että sen pitää saada värvättyä miehistö, hankkia aluksia sekä myös saada asiakkaita noille laivoilleen.

Ja jos sillä on vain yksi alus, niin silloin eteen tulee markkinointia koskeva ongelma, koska tietenkin tuo alus on hyvin kallis väline, ja silloin tietenkin kaiken pitää olla sellaista, että tuo varustamon tarjoama palvelu on hyvää sekä tasokasta myös silloin, jos tuo alus on rahdin kuljetus käytössä. Tässä tulee sitten mieleen sellainen alustyyppi, joka varmasti on aina valtio omistama, eli kyseessä on ydinkäyttöinen rahtialus. Jos halutaan toimia tehokkaasti sekä taloudellisesti, niin kaikkein paras malli tietenkin on ydinvoiman hyödyntäminen.

Ydinreaktorilla varustettu rahti- tai muu alus voi toimia noin viisi vuotta ilman keskeytyksiä, ja se tietenkin tekee ydinvoimasta sellaisen mikä houkuttelee käyttämään sitä. Mutta tietenkin ydinkäyttöisiä laivoja vastustetaan erittäin paljon, ja syynä on säteilyn pelko. Kuitenkin arktisella alueella toimiessaan ydinreaktorilla varustettu laiva voi operoida myös ahtojäässä, ja se ei tarvitsisi ollenkaan jäävahvistusta, jos rungon ympärille suihkutetaan tulistettua höyryä.

Epäillään että aikoinaan Suomesta tilattu M/S Julius Fuchik olisi aikoinaan tilattu vain sitä varten, että Neuvostoliitto voisi rakentaa oman version tuosta aluksesta.  Ja tuon takia Venäjä on ottanut uudelleen käyttöön erään ydinkäyttöisen konttialuksen nimeltään N/S Sevmorput. Tuossa aluksessa on proomujen käsittelylaitteisto, eli vinssit joilla proomut voidaan hinata aluksen sisään sekä nosturit, joilla se voi käsitellä myös kontteja. Vaikka alus on nimenomaa valtion alus, niin kuitenkin on mahdolista, että Venäjä tulee kilpailemaa länsimaisten varustamojen kanssa tuollaisilla ydinkäyttöisillä proomujen kuljetusaluksilla. Ja noiden alusten ero varsinaisiin maihinnousaluksiin tai maihinnousun tukialuksiin nähden on todella pieni, eli ero on lähinnä vain noiden laivojen värityksessä, joten tuon kaltaiset monitoimialukset sitten muodostavat uhan myös kansalliselle turvallisuudelle.

https://en.wikipedia.org/wiki/MV_Yulius_Fuchik

marxjatalous.blogspot.fi