 |
| Kuvituskuvaa |
Kun ajatellaan sitä, mikä on sofistisen sekä radikaalisen filosofian harjoittajan ero, niin voidaan sanoa niin, että sofisti pyrkii puheellaan sekä kirjoituksellaan miellyttämään muita ihmsiä, ja näin saamaan ihmisten enemmistön puolelleen. Radikaalin filosofin ajatusmaailma on toisenlainen, ja hän taas pyrkii vaikuttamaan ihmisten ajatusmaailmaan, ja muuttamaan ne sellaiseksi, kuin hän itse haluaa ne muuttaa. Tämän takia radikaalia filosofiaa on helppoa lukea, ja siihen on sisällytetty melko mielenkiintoinen filosofian osa-alue, jossa käsitellään futurologiaa eli mietintää sitä, miten asioita tulevaisuudessa hoidetaan. Futurologia on oikeastaan tiede, joka tutkii tulevaisuutta, ja sitä miten tekniikan kehitys tulee siihen vaikuttamaan. Samoin filosofian opettaminen on tietenkin yksi radikaalin filosofian eli tieteen pohdinnallisen tutkinnan tai pikemminkin mieltelmien rakentamisen osa-alueista. Jos joku aikakoneen rakentaja sitten pyrkii todistamaan jotain väitteitä tulevaisuudesta rakentamallaan aikakoneellaan, niin futurologiaan paneutunut filosofi voisi toimia "Wundtin mallin mukaan".
Eli kyseessä on oikeastaan psykologisen tutkimusmenetelmän muuttaminen filosofian käyttöön. Psykologian eli tutkinnallisen mielen tulkinnan kanta-isä Wilhelm Wundt kehitti aikoinaan toimintamallinsa oman hermostonsa havainnointiin, eli hän istui nojatuolissa ja havainnoi omaa kehoaan sekä sen reaktioita aikana, jolloin ei vielä röntgenkonetta tunnettu. Tuota menetelmää voidaan soveltaa myös filosofiaan, eli ihminen istuu nojatuolissaan ja miettii tulevaisuutta, eli sitä millainen maailma voisi tulevaisuudessa olla, hankittuaan sitä koskevaa tietoa esimerkiksi Internetistä. Wundtista se verran vielä, että psykologia on tutkimusta ja psykiatria on lääketiedettä, ja noita termejä ei saa koskaan sekoittaa toisiinsa. Eli psykologi tutkii ja psykiatri parantaa sairaita. Mutta palataan sitten filosofian puolelle, joka on tiede siitä, mikä on tiedettä. Kaikki maailman filosofit aloittavat sofisteina, koska he pelkäävät julkaista tutkielmia tai mietelmiä, joissa he kertovat oman kantansa asioihin.
Tämän takia tai tästä huolimatta filosofin kannattaa opetella kirjoittamaan omia ajatuksiaan ylös, niin että muutkin niitä pääsevät lukemaan, koska kirjoittamaan oppii vain kirjoittamalla. Kun filosofi kehittyy kirjoittajana, ja hän saa positiivista palautetta kirjoitelmistaan, niin sitten jossain vaiheessa tulee eteen se, että hän haluaa hylätä lähteet, ja kirjoittaa vain sitä, mitä itse ajattelee mistäkin asioista. Se että hän saa positiivista palautetta kannustaa kirjoittajaa kirjoittamaan hyvinkin kieroista asioista. Ja kirjailijan sekä filosofin ero on hyvin pieni, ja kun puhutaan palautteesta, niin myös passiivinen palaute on kannustavaa. Eli vaikka yhtään kirjettä ei postilaatikkoon putoa, niin silti kirjailija voi saada mahtavia lukutilastoja kirjasta, jossa murha tehdään niin, että uhri kävelee kumimatolla, ja hänet varataan sähköllä, jonka jälkeen tuo onneton sitten astuu maahan, ja kuolee sähköiskuun.
Toki kirjailija sekä filosofi ovat oikeutettuja esittämään myös näkemyksiä, jotka ovat ristiriidassa vallitsevan moraalikäsitteen kanssa, ja tietenkin pitää ottaa huomioon sellainen asia, että filosofi ei oikeasti kannata aina ajatuksia mitä hän esittää muille, vaan joskus moraaliton mielipide voi olla filosofin yritys herättää keskusteluja jostain asioista. Samaa tekee myös kirjailija, joka vahingossa neuvoo kirjassaan loistavan tavan bongata poliiseja kadulta, eli rikollinen voi ottaa kännykällään vaikka näköpuhelun, ja sitten kääntyillä kameran kanssa ympäri, jolloin hänen pomonsa voi tunnistaa häntä seuraavia tyyppejä. Filosofian opettamisessa on sellainen ongelma, että jos halutaan opiskelijan esittävän muistiinpanonsa, niin toki sopii olettaa, että opiskelija saa editoida muistiinpanonsa verkossa niin, että ne on opettajan helppo esittää, ja miksi itse en pidä vihkojen pyytämisestä johtuu siitä, että nuo muistiinpanot ovat aina keskeneräisiä. Itse en filosofiaa opeta, mutta kuitenkin jos muistiinpanot pitää esittää, niin opettaja voi ne pyytää kyllä sellaisessa muodossa, että ne on editoitu eli kirjoitettu koneella puhtaaksi.
Mutta jos vihot tarkastetaan, niin opettaja voi siitä informoida ryhmää etukäteen, jotta opiskelijat tietävät, että niihin ei kannata mitään muuta kuin koulujuttuja kirjoittaa, jotta kukaan ei käsitä kirjoitusta väärin. Ja yksi asia mitä käsitetään väärin, ovat juuri tulevaisuuden cyborgit, eli ihmisen ja koneen risteymät, joissa kone on liitetty ihmiseen joko sisäisesti tai ulkoisesti. HULC-eksoluuranko on varmasti kaikille tuttu, eli kyseessä on ihmiseen ulkoisesti kiinnitetty teline, jossa on elektrniikkaa sekä servomoottorit, joiden avulla henkilö saa voimat, joilla hän sitten voi nostaa vaikka henkilöauton ilmaan. Mutta oletteko ajatelleet, että tulevaisuudessa tuollainen HULC-eksoluuranko voidaan asentaa ehkä ihmisen sisään kirurgisesti. Tässä on tietenkin ongelmia, koska luuydin muodostaa meidän verisolujamme, ja siksi luproteesin suunnittelussa on pieniä teknisiä ongelmia. Tuo keinoluu pitää tehdä ontoksi, jotta sen sisään voidaan asettaa luuydintä, ja tuo hiilikuidusta tehty putki täytyy rakentaa sellaiseksi, että sen läpi pääsee verisuonia, jotta elimistö saa tarpeeksi verisoluja. Keinoluu kannattaa tehdä sellaisesta aineesta, kuin hiilikuitu, koska se on kestävää ja lähes tuhutumaton materiaali.Tuollaista kenoluurankoa voidaa käyttää tulevaisuudessa ehkä tilanteessa, missä ihmisen oma luuranko on tuhoutunut luuydinkasvainten takia, ja tuolloin hänen omia luuydinsolujaan otetaan elatusmaljaan, ja sitten siitä tuhotaan syöpäsolut sädehoidon avulla,
Sitten nuo luut voidaan siirtää luuproteesin siään, jonka tarkoitus on korvata luiden pinta hiilikuidulla. Ehkä tastä tulee sitten elokuva "Terminator" mileen ja ehkä tuollaisessa laikkauksessa voidaan ihmisen muu elimistö jättää rauhaa, ja ihmisen luut korvataan tuollaisella sisäisellä tekoluurangolla, jossa luuydin elää kuten se eläisi ihmisen normaalinkin luun sisällä. Ja jossain kaukaisessa tulevaisuudessa voidaan ihmisiin asentaa sisäisesti tuollainen HULC-robotti, jossa noiden luiden niveliin asennetaan servomoottorit, tai sitten voidaan käyttää keinolihaksia, joiden toiminta vastaa tavallista eli oikeaa lihasta. Tuo keinolihas voisi olla joukko pusseja, joissa on nestemäistä metallia, joka sitten reagoi magneettiin,
Tuo lihas voidaan asentaa ehkä oman lihaksen paikalle, ja kun henkilö haluaa liikuttaa kättään, niin silloin ajatus siitä lähtee hermoa pitkin dekooderiin, joka saa noita keinolihaksia käyttävät magneetit vetämään tuota nestettä itseensä päin, jolloin tämä keinotekoinen lihas sitten supistuu. Tällainen laitteisto ei ehkä aivan pian tule käyttöön, koska sen toteuttaminen voi vaatia hiukan suostutteluja lain muuttamiseen, sekä tuon projektin moraliteetin tarkkaa tutkimista. Samoin tuon intro-HULC-laitteiston asentaminen vaatisi laajoja kirurgisia toimenpiteitä, ja samoin nuo laitteet vaativat sitten tehokkaan RTG-generaattorin tai polttokennot toimiakseen, ja ehkä tulevaisuuden kirurgi jättää ihmiseen osa hänen lihaksistostaan, jotta hän sitten saisi cyborginsa toimimiaan. Jos tuo hiilikuituinen runko sitten toimisi polttokennoilla voisi henkilö sitten tankata sitä esimerkiksi letkun kautta imemällä bensiiniä, jotta polttokenno saisi sitten tarvitsemaansa hiilivetyä, ja tietenkin myös sisäelimet pitää sitten ruokkia, ja jos vatsaportti ohitetaan tuolla letkulla, niin kyseinen henkilö voi sitten syödä normaalia ruokaa, pitäessään tuota konetta sisällään.
Comments
Post a Comment