Kuvakollaasi kauniilta Örön saarelta

      Örön saaren kyltti

Kuten kuvista näette, niin kävin tänään luonnonkauniilla Örön saarella, joka on entinen armeijan saari, joka on vasta vuodesta 2015 asti ollut avoinna yleisölle, Ja tuolla saarella on edelleen puolustusvoimien toimintoja, eli lähinnä erilaisia valvontatehtäviä suorittavia laitteita, joiden luokse ei kannata tietenkään mennä. Kuitenkin tuo saari on erittäin mielenkiintoinen, koska siellä tapaa erilaisia eliölajeja, joista osaa ei tapaa juuri mistään muualta Suomesta.

Kyseisen saaren luonto on todella upeaa sekä samalla hyvin haurasta, ja sitä hoidetaan laiduneläinten avulla. Näet puolustusvoimien aiheuttama kulutus on tehnyt siitä sopivan kasvupaikan sellaisille lajeille, jotka pitävät auringon paahtamista niityistä sekä hiekkarannoista. Koska tuo saareen kohdistuva kulutus on loppunut, niin tietenkin pitää huolehtia siitä, että Örö ei pääse metsittymään, mikä vaikuttaa noiden lajien elinympäristöön tuhoisasti, 

Örössä näkee esimerkiksi merikauraa sekä muita upeita lajeja, joita ei nykyään juurikaan muualla näe, ja tuon takia sinne kannattaa lähteä käymään. Kuitenkin on syytä muistaa, että merikauran kaltaiset kasvit voivat viiltää haavan jalkaan, joten sen takia noiden kasvien kanssa kannattaa olla varovainen, ja tietenkin saaren metsää ovat muovanneet merituulet ja ihminen, mikä antaa sille omaleimaisen ulkoasun, mutta tietenkin saaressa on edelleen jäljellä muistoja rannikkotykistöstä. Erilaisissa museoissa voi tutustua valokuviin sekä muuhun materiaaliin, joka kertoo rannikkotykistöstä joskus 1940 tai -50-luvuilla, jolloin vielä oli käytössä pystykorva-kivääri. Eli kannattaa käydä katsomassa tuo kohde, jos haluaa viettää päivän saaressa, millä on merkittävä historia mm. kuuluisan Bengtskärin taistelun sekä Hangon takaisin valtauksen yhteydessä vuodelta 1941.

Seinämaalaus Örössä

12 tuuman tykin vierestä

Sama paikka

Bengtskärin majakka näkyy ihan pienenä
taivaanrannassa

12 tuuman patterin vierestä otettu kuva

Cesium-paristo

Portin merkki

Saaren luonto on kaunista

Kuva jostain lahdelmasta

Tutka-asema

Joku merikaalin sukulainen 

  

Kuin "Prometheus-elokuvasta tämä puu

Toinen kuva samasta paikasta

Kivinen peltoaukea

Samaa paikkaa

Vanha KK-asema

KK-asema

Juoksuhauta

Saaren luontoa hoidetaan laiduneläinten avulla

jotta se ei pääsisi metsittymään.

https://pimeakronikka.blogspot.fi/

Mietelmä ferrosyanidista sekä vesistöjen happamoitumisesta

Vesistö Naruskajärveltä
(Lähde: lähde: http://www.naruskajarvi.fi/www/jarvi/vesisto/)

Oletteko koskaan kuullut sellaisesta aineesta kuin ferrosyanidi?Tuo aine on syanidia, johon on liitetty rauta-atomi. Tuolla aineella on sellainen ominaisuus että se on hyvin myrkyllistä kuten muutkin syaaniyhdisteet ovat. Wikipedian mukaan ne ovat vähemmän vaarallisia kuin muut syaaniyhdisteet. Kuumentamalla tuota yhdistettä saadaan aikaan paakkuuntumisenestoainetta, jota käytetään maantiesuolassa,siksi, että ferrosyanidit (E535 Natriumferrosyanidi, E536 Kaliumferrosyanidi, E538 Kalsiumferrosyanidi) ovat auringonvalossa hajoavia yhdisteitä, joten ne eivät lisää vesistöjen tai maaperän kuormitusta. Jos ferrosyanidia pestään nesteellä, jonka happamuusaste. on yli 8,5, niin se muuttuu syanaatiksi, mikä on myrkytöntä ainakin syanidiin verrattuna.

En oikein ymmärrä miksi näitä yhdisteitä merkitään E-koodeilla. Eli myrkyllisille aineille pitäisi ottaa oma kirjain käyttöön, jotta kukaan ei niitä luulisi vaarattomiksi. Samoin itse en kyllä Wikipediaan mitenkään näin päin menisi luottamaan, että pitäisin mitään tuollaista ainetta ainakaan syömäkelpoisena, enkä sitä myöskään ryhtyisi maistelemaan. Koska jos tiedoissa on virheitä, niin silloin voi seurauksena olla hyvin vakava myrkytystila.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ferrosyanidi

Se että joku yhdiste on myrkytöntä ei tarkoita, että sitä voi  kuitenkaan ryhtyä syömään. Mutta ferrosyanidilla  on eräs ominaisuus, mikä tekee siitä hyvin erikoisen aineen. Nimittäin rauta-atomi tekee siitä sitten sellaisen, että tuo aine reagoi magneettikenttään. Tuon takia voidaan pohtia sellaista hypoteesia, että joku kehittää ferrosyanisin pohjalta esimerkiksi hyönteismyrkyn, joka voidaan levittää alueelle ja sitten kerätä ilmasta pois esimerkiksi tehokkaan magneetin avulla, kun haluttu määrä hyönteisiä on tuhottu

Samaa menetelmää voidaan käyttää myös rikkaruohojen torjuntakemikaaleissa, joissa sitten on tärkeää, että niitä ei päädy mihinkään väärään paikkaan kuten ihmisten lautaselle. Tuolla tekniikalla missä molekyyliin liitetään rautaa, voidaan valmistaa kemikaaleja, joita saatetaan ehkä tulevaisuudessa käyttää myös vesistöjen puhdistamiseen levistä sekä muista vesikasveista, jotka tukkivat sen. Kuitenkin pitää sanoa, että tällainen tekniikka on vasta kokeiluasteella, mutta samalla ajatus siitä että kasvinsuojeluaineita käytetään vaikkapa vesistöissä on kiehtova. Nykyään varsinkin vesistöjen rehevöityminen on asia, mikä pilaa monien ihmisten elämän täysin. Kun lampi kasvaa umpeen, niin tietyssä vaiheessa sen paikalla on vain umpeenkasvanut mutakuoppa, missä sitten hyttysiä alkaa kehittyä.

Kuitenkin kemikaalien käyttö vesistöjen puhdistamiseen on melko vaarallista, koska nuo torjunta-aineet voivat sitten päätyä ihmisten ruokaan,  mikä sitten vaarantaa jopa miljoonien ihmisten elämän. Samoin niiden torjuntakemikaalien pääsy valtamereen voi aiheuttaa tilanteen, missä koko Maapallon ekosysteemi on vaarassa, koska tuollainen vesistöön syötetty torjuntakemikaali saattaa vaikuttaa valtamerten leviin, jotka yhteyttäessä kehittävät pääosan ilmakehän hapesta, ja tekevät elämän mahdolliseksi omalla planeetallamme. Jos kemikaaleja käytetään jatkuvasti vesistöjen puhdistamiseen, niin silloin kyllä voi suuri osa maapallon valtameristä saastua pysyvästi, joten jonkinlainen muu keino pitää löytää siihen, että noita vesistöjä saadaan kuntoon.

Vesistö kuolee, kun siitä poistuu happi, ja tuo hapen poistuminen tapahtuu kuolleen kasviaineksen mädäntyessä vesistön pohjalla, jolloin happi loppuu, ja sitten kuolevat kalat, jotka eivät pysty elämään hapettomassa ympäristössä. Tuolloin piilevien määrä kasvaa, mutta syksyllä nuo levät sitten kuolevat. Sen jälkeen vesi samenee eli se muuttuu ruskeaksi , jolloin pohjalla elävät kasvit eivät kykene enää yhteyttämään. Kuolleeseen vesistöön voidaan tietenkin siirtää panssarileviä toisista järvistä tai merestä, jossa ne aloittavat järven uudelleen hapettumisen. Kuitenkin liika vesikasvillisuus on liikaa, joten sitä pitää aina välillä karsia.

Yleensä karsiminen tapahtuu siten, että järvi tai lampi perataan käsin, mutta ison vesialueen ollessa kyseessä ei tietenkään käsin perkaaminen ole järkevää. Tuolloin olisi hyvä käyttää jotain kemiallista menetelmää ylimääräisten kasvien poistamiseen järven pohjalta, mutta ongelma on siinä, että kemikaalit pitää poistaa järvestä, ennen kuin ne päätyvät mihinkään muualle kuin sinne, minne ne  on tarkoitettu. Samoin vesikasvillisuuden myrkyttäminen pitää hoitaa niin, että ne eivät ole vielä tehneet vartta itselleen, koska se vähentää huon kasviaineksen vesistölle aiheuttamaa kuormitusta, joten myrkky pitää aina toimittaa kohteeseen silloin kun kasvin varsi on mahdollisimman lyhyt.

Magneetin avulla voidaan myrkky kerätä pois vesistöstä jos sitä ei enää tarvita. Kun puhutaan kemikaaleista, joita voidaan ohjata magneeteilla, niin silloin voidaan esimerkiksi tuottaa hermokaasuja joiden molekyylit reagoivat magneettteihin, ja tuolloin voidaan kehittää aerosoli, joka kuljetetaan esimerkiksi vihollisen asemien päällä, ja kun kaasua ei tarvita, niin se sitten voidaan kerätä pois alueelta. Tuolla tavoin saadaan sitten aikaan hermokaasu, joka vaikuttaa vain silloin, kun siitä on hyötyä. Tuolloin kaasu voisi olla sellaista, että sitä voidaan ujuttaa vihollisen päälle, ja ikäänkuin sitten laskea tuo pilvi alas, jotta vastustajalle tulee mahdollisimman suuret tappiot.

Kyseisessä hypoteettisessa mallissa kaasua ohjataan vihollisen päälle pilvenä, jota ohjataan magneettikentän sekä UAV:hen asennettujen magneettien  sekä voimakkaiden tutkien avulla vastustajien yläpuolelle. Tuolloin ei vihollinen ehkä ehdikään ottaa atropiini-injektiota, kun tuo kaasu putoaa heidän päälleen tiheänä kerroksena, eikä se tihene asteittain kuten tuulen mukana leviävä kaasu tekee. Ja tuolloin saattaa hälytys tulla liian myöhään, ja henkilöt jotka kohdealueella oleskelevat voivat sitten alkaa saada kouristuksia, jolloin he eivät ehdi aloittaa suojelutoimenpiteitä.  

lähde kuvaan: http://www.naruskajarvi.fi/www/jarvi/vesisto/

Kasvimaailman eliöiden mutkikkaista keskinäisistä suhteista sekä esimerkiksi havupuiden leviämisestä maailmassa, ja kasvien siementen lepovaiheiden sälymisestä

Kasvit ovat mestareita luomaan lajien välisiä suhteita. Kun ajatellaan että esimerkiksi puut keräävät ympärilleen tiettyjä aluskasveja, niin niillä on tietenkin oma syynsä tällaiseen toimintaan. Kaikki kasvit hyötyvät siitä, että olla lajitovereidensa parissa. Mutta kuitenkin esimerkiksi kilpailevia puita ei kuitenkaan kaivata, joten jotkut puut ikään kuin kutsuvat ympärilleen tiettyjä ruohoja, jotka peittävät muiden puiden taimia, jotta ne eivät pääsisi kasvamaan. Kun isokokoinen havupuu alkaa kasvaa, niin silloin se tietenkin haluaa, että tuon puun havuja tai siemeniä ei syödä lintujen tai oravien toimesta. 

Tällöin kannattaa lyöttäytyä yhteen esimerkiksi pihlajan kanssa, jotta sen marjat vetäisivät lintuja pois havupuiden ympäriltä, ja tuota kutsutaan nimellä "decoy-metodi". Eli pihlajien houkuttelevat punaiset marjat vetävät tilhet ja muut linnut pois havupuiden siementen kimpusta, joten ne "sallivat" nuo puut ympärillään tietyn aikaa. Mutta lopulta havupuista tulee suuria ja voimakkaita, jolloin ne alkavat sitten "töniä" muita puita pois tieltään. Ja ne kasvattavat lopulta läpitunkemattoman latvuston, joka sitten varjostaa maata. Toki aluskasveja sitten on edelleen, mutta ne ovat mustikan kaltaisia tiheitä varpuja, jotka tehokkaasti estävät sirkkataimia nousemasta maan pinnalle, ja muuten havupuut sitten kasvattavat tuuhean oksiston, mikä ei päästä valoa metsän pohjalle. 

Tuolloin ne ovat niin isoja, että mitkään tilhiparvet eivät niiden siemeniä pystyi syömään, ja mitäpä tuolla olisi muutenkaan väliä, koska esimerkiksi kuusimetsä on niin tiheää, että myöskään havupuiden omat taimet eivät siellä muutenkaan kasvaisi. Lajien välinen  yhteistyö merkitsee sitä, että puut ja ruohot etsivät itselleen sopivia pölyttäjiä sekä siementen levittäjiä, ja tietenkin se tarkoittaa sitä, että noiden eläinten suoliston pitää olla sellainen, että tuo siemen kulkeutuu sen läpi, ilman että se menettää kykyään itää. Mutta toki puiden pitää "miettiä" sitä, että mitä jos niiden päälle purkautuu tulivuori, joka tuhoaa koko metsän. Sen takia noiden puiden siementen pitää olla sellaisia, että ne alkavat itää vasta jopa tuhansien vuosien päästä katastrofeista.

 Se että käytän sanaa "miettiä", ei tarkoita sitä, että kasvit oikeasti miettisivät mitään. Mutta kun niiden siemenet putoavat maahan, ja mikään eläin ei niitä syö, niin silloin ne saattavat olla maan sisällä erittäin pitkään, jolloin ne voivat itää erittäin pitkän ajan kuluttua. Näet varsinkin havupuiden siemenet ovat erittäin kovia, mutta ne ovat myös vahakerroksen peittämiä, ja tuon takia ne kestävät itämiskykyisinä erittäin kauan, eivätkä ne edes voi itää ennen kuin bakteerit ovat hajottaneet noita siemeniä ympäröivän vahan, mihin saattaa mennä erittäin pitkä aika. Syy miksi tätä on tutkittu, johtuu siitä että joillakin bakteereilla kuten kammottavalla pernaruttobakteerilla sekä liskoilla ja sammakoilla on vastaavalla tavalla käyttäytyvä lepoitiö tai muna, joka saattaa pysyä elossa jopa tuhansia vuosia. 

Ja tuo saattaa aiheuttaa ei toivottuja vaikutuksia ravintoketjuun, jos jostain saarelta karanneet pernaruttoitiöt sitten pääsevät kosketukseen ihmsten kanssa. Tai joku dinosauruksen muna alkaa yllättäen kuoríutua,  ja T-rex alkaa kävellä metsikössä. Mutta ongelma kuitenkin on enemmän siinä, että pernaruttokokeita on tehty lukuisissa paikoissa maailmaa, ja saattaa olla niin, että joku veneilijä ei huomaa rannalla olevaa varoituskylttiä, ja seurauksena on sitten pernaruttotartunta. Tai sitten noita itiöitä varastetaan tahallaan tuollaiselta kokeissa saastuneilta saarelta, ja käytetään kotitekoisissa bioaseissa, joita jotkut terroristit havittelevat omiin arsenaalaihinsa.

kimmonsivu.blogspot.fi

Luonto ja kaupunki eli villiä luontoa voi kohdata myös kaupunkialueella

Kukka

Kuvassa yksi (kuva I) näemme sen, että kasvit kasvavat jopa siltojen asfaltissa olevissa raoissa, ja tietenkin niiden juuret aiheuttavat ongelmia rakennuskannalle. Vaikka yksi kukka ei ehkä mitään merkitse, voi sen juurakko vääntää rikki jopa jykevän asfaltin tai betonin, jolloin sen juuret voivat rikkoa jopa suurimman talon tai jykevimmänkin sillan rakenteita. Eli vaikka kasvien juuret vaikuttavat erittäin hennoilta ja vaarattomilta, niin ne löytävät tiensä jopa kaikkein pienimpiin rakoihin, ja siten ne nopeuttavat eroosiota. Ne avaavat paitsi halkeamia, niin ne mahdollistavat veden pääsyn kiven sisään, jolloin jäätyvä vesi aiheuttaa ongelmia, koska se alkaa laajetessaan vääntää kivessä olevaa rakoa isommaksi. Samalla myös homesienet pääsevät rakenteen sisään, jolloin koko talon seinä saattaa täyttyä sienirihmasta.

Tuolloin koko rakenne saattaa täyttyä myös itiöistä, jotka sitten levittävät sientä edelleen. Ja ongelma sitten on siinä, että noiden itiöiden lepovaiheiden tappaminen on erittäin vaikeaa, koska lämmetessään ja joutuessaan kuivaan tilaan nuo itiöt kehittävät suojakseen kovan kuoren, jonka sisällä ne voivat elää jopa satoja tai ehkä jopa tuhansia vuosia. Vaikka sienirihma sitten saadaan pois talon seinästä, niin silti niiden itiöt voivat aloittaa uuden homekasvuston melkein heti, jos noita itiöitä jää johonkin hormiin, mihin ei saada tarpeeksi paljon lämpöä johdettua. Eli homevaurion sattuessa pitää kaikki talon pinnat uusia, jotta homesieni ei sitten uusiudu ainakaan heti.

Kun puhutaan kaupunkialueella tavattavista eläimistä, kuten  peuroista, niin silloin pitää muistaa se, että nuo eläimet ovat luonnonvaraisia, ja ne voivat olla erittäin arvaamattomia, ja varsinkin lasten kannattaa hiukan varoa, koska metsäpeura saattaa potkaista melko kovaa, jos sitä mennään taputtelemaan. Ja joissakin kaupunkialueella elää myös petoja, joiden kanssa kannattaa hiukan miettiä, ennen kuin niitä lähdetään taputtelemaan. Näet esimerkiksi kettu tai pesukarhu saattavat purra todella kovaa, jos niitä lähestytään, tai mennään paijaamaan. Eikä noiden eläinten poikasia kannata mennä kuvaamaan, jotta ne eivät joudu kivityksen kohteeksi, jos ne uskaltavat tulla lähelle asuinalueita.

Nuo eläimet voivat levittää myös raivotautia sekä muita ikäviä sairauksia, ja peuroista sitten voi saada myös suu- ja sorkkataudin, joka tarttuu siitä hevosiin sekä muihin sorkkaeläimiin. Tuolloin kokonaisia karjatiloja voidaan joutua tyhjentämään teurastamoille. Ja kaikki tuo noiden eläinten kasvatukseen käytetty vaiva on ollut silloin turhaa, koska nuo ruhot on hävitettävä polttamalla ne erittäin korkeassa lämpötilassa. Eli siksi mikään tauti ei ole tilalle mitenkään hyvää mainosta, koska jos tuo tauti sattuu tulemaan johonkin navettaan, niin silloin se pannaan karanteeniin, ja lihaa ei saa myydä enää eteenpäin.

Sairaiden eläinten ruhoja ei saa myydä mihinkään eteenpäin. Sama pätee myös jyrsijöihin kuten oraviin sekä muihin vastaaviin eläimiin, ja aina pitää olla se mielessä, että jos vaikka linnunpoika on pudonnut pesästä, niin sitä ei saa nostaa tai siihen ei saa koskea. Näet silloin siihen tarttuu vierasta hajua, ja sen emo hylkää poikasensa. Ja lintujen pesät kannattaa jättää rauhaan, koska varsinkin petolinnut voivat vahingoittaa ihmistä todella pahoin, jos joku onneton kiipeää esimerkiksi pöllön pesälle, eikä myöskään tikka mikään mukava yllätys ole, jos sitä mennään pesällä häiritsemään. Tämän takia kannattaa kaupunkien alueella olevia eläimiä kohdella villieläiminä, eikä niitä ainakaan kannata mennä opettamaan siihen, että ihminen on niiden ystävä, eli missään nimessä noita mahdollisesti helposti koskettavia eläimiä ei kannata mennä hipelöimään, jotta ne osaavat pelätä ihmistä myös aikuisena.

pseudotiedetta.blogspot.fi

Villiviini sekä Amerikan löytäminen ja kasvien käyttö erilaisissa tutkimuksissa, joissa selvitetään sitä, missä ihminen on käynyt tai mistä lemmikki on peräisin

Kuvituskuvaa

Villiviinit ovat kasviryhmä, johon kuuluu noin kymmenen lajia köynnöskasveja. Osa näistä varsin näyttävistä köynnöskasveista kasvaa Euroopassa osa taas  Aasiassa sekä Pohjois-Amerikassa, ja jos joku sattuu kävelemään esimerkiksi villiviinien siementen päälle tai niitä tarttuu henkilön vaatteisiin, hiuksiin sekä limakalvoille, niin silloin henkilö levittää niitä ympäriinsä. Siemeniä tarttuu myös eläinten turkkiin, jolloin voidaan selvittää se, että onko joku lemmikkieläin todella syntynyt Suomessa, vai onko se tuotu maahan laittomasti esimerkiksi eteläisestä Euroopasta.

Tämä on hyvin tärkeää, koska nuo yleensä rokottamattomat eläimet saattavat tuoda maahamme jopa ihmisille vaarallisia tauteja, ja samalla saadaan pentutehtailua kuriin, kun koiranpentujen turkista löytyneistä siemenistä etsitään mineraalijäämiä sekä DNA:ta, joka on nahkealehtisillä kasveilla erilainen kuin Suomessa tavattavilla kasveilla, eikä varmaan suomalaisen kasvin siemenen pintaan tartu kovin usein tuliperäisen basaltin murusia. Toki tuo koira on voitu käyttää esimerkiksi Kanarialla, mitä en kyllä usko, jos kyseessä on muutaman viikon ikäinen koiranpentu, mikä löytyy rekan kontista.

Vaatteisiin tarttuneiden kasvin siementen avulla voidaan paljastaa sellaisia asioita, kuin että onko henkilö käynyt jossain maanosassa tai jopa jossain tietyssä valtiossa, koska kaikissa maailman kasveissa on jäänteitä niistä mineraaleista, missä ne ovat kasvaneet, ja nuo mineraalit voidaan erotella toisistaan kaasukromatomografin sekä massaspektrometrin avulla. Samoin voidaan sanoa, että lähes jokaisella maailman kasveista on toisistaan poikkeava muoto, eli myös mikroskooppitutkimuksia tehdään noille siemenille, ja tietenkin jokaisella maailman kasvilla on toisistaan poikkeava perimä.

Aivan kuten ihminen niin myös kasvit ovat yksilöitä perimänsä suhteen, vaikka toki varvuista tehdyistä pistokkaista kasvatetut kasvit ovat täysin identtisiä, ja tuo taimien oksista kasvattaminen on vanhin tunnettu kloonausmenetelmä. Tällöin syntyy kasvien täydellisiä kopioita, ja tällä tavoin kasvatetaan esimerkiksi omenapuita, eli niistä otetaan yksi oksa, joka sitten laitetaan maahan kasvamaan. DNA testin avulla voidaan selvittää esimerkiksi se, että onko kaikki vilja samasta erästä, tai että onko esimerkiksi Titicaca-järven kaisla yhteväinen perimältään Espoon rannassa sekä Eufrat ja Tigris-joella olevien kaislojen kanssa. 

Tällöin voidaan selvittää esimerkiksi sitä, että kuka oikeastaan on löytänyt Amerikan. Jos tuo kaisla olisi yhteneväistä, niin silloin voidaan sanoa, että ainakin joku ihmisryhmä on kävellyt Titicaca-järven, Irakissa olevan Eufratin rannalla sekä Suomen rannikolla, ja vaikka nykyään tietenkin kasvit leviävät paljon nopeammin, niin tämä antaisi viitteitä siitä, että onko esimerkiksi Sumerilaisilla voinut olla kauppayhteyksiä Amerikkaan. Samoin näiden kaislojen avulla voidaan selvittää, että onko esimerkiksi muinainen Egypti pitänyt yllä kauppaa pohjolan väen kanssa.  Tuolloin voitaisiin puhua muinaisesta kauppatiestä pohjolan sekä Egyptin tai Rooman kanssa, ja muistakaa muuten että kauppa voi olla myös välillistä. El Egyptiläiset tai roomalaiset ovat käyneet kauppaa Germaanien kanssa, jotka ovat ehkä välittäneet sitten noita roomalaisilta hankkimiaan esineitä pohjolaan. Ja toki lakia paossa olevia ihmisiä on saattanut paeta Rooman keisarin raivoa jopa Norjan rannikolle asti, koska jos henkilö sattui loukkaamaan esimerkiksi Augustusta, niin hänelle ei kunnian kukko laulanut, ja sen saivat monet ihmiset kuten Tacitus kokea konkreettisesti.

Eli tällä asialla ei muuten mitään suurta merkitystä ole, mutta nykyään uskotaan Erik Punainen (950-1003) -nimisen viikingin olleen ensimmäinen Eurooppalainen, joka purjehti Norjasta ainakin Grönlantiin vuonna 1002,. Tämämä kieli siitä, että koska Erik Punainen tunnettiin väkivaltaisena miehenä, niin hänen kuolemantuomionsa pantiin käytäntöön tai sitten tuon miehen alamaiset alkoivat pelätä häntä, ja surmasivat kyseisen henkilön ehkä itsepuolustukseksi. Tuollainen saagoissa raivoaminen saattoi johtua Erikin mielenterveysongelmista, joiden syynä saattoi olla esimerkiksi aivovaurio tai kasvain aivoissa. Viikinkien elämäntapa vaati taisteluita kunniasta, ja saattaa olla että hänellä oli joskus tullut tilanne, missä kallovamman seurauksena aivoverenkierto häiriintyi, ja aivoja painava luunsiru tai verihyytymä saattoi tuon viikingin hänet tilaan, missä Erik ei pystynyt hallitsemaan tunteitaan. Tai sitten hänen kohtalokseen koitui aivokasvain.

 Se kävikö hän Vinlandissa yhdessä poikansa Leif Erikssonin (noin. 970- noin. 1020)  kanssa on kuitenkin arvoitus, eli tuo Grönlannin siirtokunta perustettiin vain vuotta ennen tuon viikinkipäällikön kuolemaa, eli aika pian hänen on tuolle matkalle pitänyt lähteä, jos hän on siellä itse käynyt, Vinlandin uskotaan olevan siis New Founlandin, ja monet ihmiset kuten minä itsekin joskus ovat pitäneet tuota nimeä Vinland hiukan ristiriitaisena, koska siellä ei kasva viiniä. Myöhemmin olen ajatellut niin, että tuo nimi on peräisin siitä, että kun Viikingit sitten olivat matkanneet merellä, ja ranta oli näkyvissä, niin Leif Eriksson sitten antoi luvan avata viinipullot. Tässä tapauksessa nimi "viinimaa" voisi johtua Leif Erikssonin toiminnasta, eikä niinkään siitä että siellä kasvaisi viiniköynnöksiä. Ja toki voidaan huomauttaa, että viiniä voidaan tehdä myös viinimarjoista, joita varmasti kasvaa myös pohjoisessa, koska se on hyvin yleinen kasvi myös suomalaisella pihamaalla, ja siitä tehdään paljon kotiviiniä.

Täytyy myös huomauttaa sen verran, että tuon paikan nimi on saattanut vaihtua useitakin kertoja, tai sitten Eriksson on käyttänyt siitä peitenimeä, jolla hän on sen todellisen sijainnin peittänyt. Näet Erik Punainen oli pakolainen, joka oli tuomittu kuolemaan murhasta, ja hänellä ei siksi ollut paluuta Norjaan. Tuon takia oli hänen etunsa, että tuo paikannimi koodattiin, ja ehkä hänen poikansa siten oli tuota toivetta noudattanut. Tuossa Grönlannin viikinkiyhteisössä noudatettiin tietenkin viikinkien tapoja, ja siksi saattaa olla niin, että Leif Eriksson oli ehkä tuossa yhteisössä aiheuttanut ongelmia, ja hänen piti siksi lähteä vähäksi aikaa pois. Se että tuo mies olisi karkoitettu määrä-ajaksi selittäisi New Founlandin  viikinkiyhteisön lyhytikäisyyden, eli kärsittyään tuomionsa olisi yhteisö sitten sallinut tuon miehen palata takaisin Grönlantiin.

elainasiaa.blogspot.fi

Mistä tulokaslajin tunnistaa?

Kuva I

Muualta tuotu tai tahattomasti kulkeutunut sammal saa aikaan laikkumaisen kasvuston (Kuva I), joka erottuu erittäin hyvin muusta maaperästä. Tällainen metsän keskelle jäänyt laikku kertoo siitä, että tähän kohtaan on kaadettu muualta tuotua maa-ainesta. Yleensä metsässä tuota sammalta tai jäkälää on vähän muuallakin kuin vain yhdessä paikassa. Ja jos tuollaisen laikun läheltä löytyy muita vastaavia sammallaikkuja, niin silloin on kyseessä luonnollinen kasvusto. Tämä tieto on tärkeää silloin kun etsitään sellaista lajia, mikä tulee muualta, ja joka voi vaarantaa ekologisen tasapainon. 

Tällaisessa yksittäisen laikun tapauksessa kuitenkin kyseessä on resessiivinen laji, jonka asettuminen johonkin paikkaan vaatii sitä, että joku kemikaali tai vastaava ilmiö steriloi maaperän.Yksittäisen sammal-laikun synty kuitenkin riippuu siitä, että kykeneekö tuo laji leviämään maastossa, jolloin se alkaa peittää muuta kasvillisuutta, vai pysyykö se paikallisena ilmiönä. Vaihtoehdoista jälkimmäinen vaatii sitä, että jossain kohdassa maata kemiallinen tai biologinen ympäristö eli sienilajit ja bakteerien suhteet muuttuvat. Tuon muutoksen voi aiheuttaa joko lämpötilan tai kemiallisen ympäristön muutos, mikä tappaa maaperän sienirihmoja, sekä raivaa tilaa tällaiselle sammallaikulle. Kemiallinen muutos tapahtuu usein niin, että jotain kemikaalia, joka surmaa bakteereita sekä sieniä pääsee maaperään.

Samoin metsän keskellä seisova yksittäinen taipunut puu on hiukan arvoituksellinen, koska luulisi että paineaallot olisivat taivuttaneet muitakin puita, jos ne johtuvat ilmavoimien harjoituksista, joissa syntyy puita taivuttavia mikropaineaaltoja. Toki taipuminen voi johtua läheisen talon rakentamisen yhteydessä tehdyistä räjäytyksistä. Tai puhtaasta sattumasta (Kuva II). Laikun ympäristössä oleva ympyrämäinen jälki voi johtua tuohon paikkaan aikoinaan unohtuneesta sekä maahan vuotaneesta kemikaalitynnyristä tai muusta vastaavasta asiasta, joka on tappanut kasvustoa ympyrän muotoiselta alueelta. Toisaalta tuo ympyrämäinen kuvio sammalen ympärillä saattaa olla pelkkää sattumaa, eli pelkkää mielikuvituksen tuotetta. 

Sen jälkeen on tuohon kohtaan kasvanut erilainen kasvusto, joka erottuu maastosta. Eli kun tuo kemikaali on valunut maahan, niin se on samalla steriloinut humusta, jolloin maastoon on jäänyt pyöreä jälki. Toinen vaihtoehto on se, että tuohon kohtaan olisi osunut salama, mutta se ei ehkä ole aivan relevantti ratkaisu, koska tuo maakohta sijaitsee keskellä metsää, ja jäljellä ei ole puun jäänteitä eli lähinnä pientä rikkoutunutta kantoa, joita jää jäljelle salaman pirstoessa puun. Tämä pirstoutuminen johtuu siitä, kun salama saa puun sisäosat tai niissä olevan veden höyrystymään, mikä johtaa puuaineksen pirstoutumiseen.

Kuva II

Mutta kun puhutaan pirstoutuneesta puusta sekä salamasta, niin niitä vastaan puhuu se, että tuo paikka on puiden keskellä. Eli salama ei olisi mitenkään osunut tuohon kohtaan, koska se ikään kuin hakeutuu kohti korkeinta maakohtaa, missä maan pinnan potentiaaliviiva on lähinnä pilveä, koska tuossa kohdassa on maan ja pilven välillä oleva etäisyys mahdollisimman pieni, ja tuossa kohdassa missä maa on lähimpänä tapahtuu se paljon puhuttu läpilyönti, jossa pilven sähkövaraus osuu maahan. Joten tietenkin voidaan miettiä vaihtoehtoa, että joku olisi joko nostanut langan puiden yläpuolelle ehkä vappupallolla, jolloin tuo salama olisi sitä pitkin syöksynyt maahan, kuten Benjamin Franklinin kuuluisassa ukkoskokeessa tehtiin. Mutta tämä kaikki tietenkin on pelkkää arvailua. Toisaalta joku on voinut polttaa alumiinia tuossa paikassa, ja yli 3000 asteen kuumuus on samalla steriloinut maaperää.

Tuossa kuuluisassa kokeessa Franklin lennätti ilmapalloa ukonilmalla, niin hän samalla todisti salaman olleen sähköinen ilmiö. Mutta tämä koe on äärettömän vaarallinen, koska tuo salaman sähkövaraus on niin kamalan suuri. Eli mikään fysiikan opettaja tuskin tuollaista koetta olisi tehnyt, koska se olisi saattanut hänet hengenvaaraan, mutta tietenkin voidaan leikkiä ajatuksella, että joku radioamatööri tai jopa vakooja olisi voinut nostaa tuosta paikasta piiska-antennin taivaalle, jos hän oli tehnyt laittoman yhteydenoton, ja tämän paikan yli lensivät ennen Satakunnan lennoston- ja sen kanssa harjoitelleet muut ilmavoimiemme joukko-osastot, ja ehkä Porissa aikoinaan tapahtunut neuvosto-koneiden esiintyminen sai jonkun länsimaan tiedustelumiehet lähettämään tuon koneen kuvat omaan maahansa laittomalla telex-laitteella, tai sitten tuossa paikassa kokeiltiin jotain uutta telex-asemaa, jolla voitiin lähettää kuvia ohi Posti-ja telelaitoksen.Tai ehkä sen tarkoitus olisi ollut äänittää noiden koneiden tutka-aaltoja.  Ja ehkä tuolloin syntyi ukonilma, jota nuo miehet eivät ehtineet huomata. Tämä on kuitenkin vain kuvitelmaa vailla mitään todisteita, lukuunottamatta tuota sammallaikkua metsässä, joka on voinut syntyä monella muullakin tavalla.

elainasiaa.blogspot.fi