Miten lehtikirjoittelu vaikuttaa alueiden maineeseen?

https://yhteiskuntajakansa.blogspot.com/

Kimmo Huosionmaa

Välillä lehdistä voi lukea, kuinka vaarallinen tai pahamaineinen paikka joku lähiö on. Joten tällaisen asian kohdalla voi kyllä miettiä sitä, että millä tavalla lähiö tai asuinalue on vaarallinen? Eli tapahtuuko jossain alueella rikoksia, ja millaisia rikoksia siellä sitten ylipäätään tapahtuu? Onko alueen rikosten joukossa mahdollisesti paljon väkivallantekoja tai onko siellä mahdollisesti omaisuusrikosten määrä suuri? Vai esiintyykö siellä ehkä joku jengi avoimesti tunnuksia käyttäen, tai onko jossain vain yöllä rauhatonta?


Jos kyseessä on alue, missä tapahtuu muka paljon ryöstöjä, niin silloin tietenkin olisi hyvä esittää jotain poliisin tai muiden viranomaisten keräämiä tilastoja tällaisten väitteiden tueksi. Nimittäin on olemassa sellainen vaihtoehto, että koko alueen huono maine johtuu ehkä jostain yksittäisestä tapauksesta kuten pankkiryöstöstä tai väkivallanteosta. Mikäli esimerkiksi ryöstäjä menee taloon sisään ja pakottaa isäntäväen lattialle sekä ottaa talousrahat mukaansa, niin silloin pitää kysyä, että miten ryöstäjä päätyi juuri tähän kyseiseen taloon tai huoneistoon tekemään tekojaan?Sama koskee myös tavallisia katuryöstöjä.


 Eli onko uhri mahdollisesti jotenkin kalliisti puettu, vai miksi juuri tämä henkilö valittiin teon kohteeksi? Jos mediassa keskustellaan siitä, että alueella tapahtuu paljon ryöstöjä, niin silloin voi uutisilla olla sellainen vaikutus, että ne kohottavat ilmoitettujen tapausten määrää, koska esimerkiksi vääriä rikosilmoituksia tekevät henkilöt saattavat tuolloin ajatella, että poliisi ei noita rikoksia ehkä ehdi tutkia. Ja tuolloin esimerkiksi turistilla saattaa päähän pälkähtää sellainen asia, että hän juuri päivää ennen kotiinlähtöä ilmoittaa kalliin järjestelmäkameran kadonneeksi tai tulleensa ryöstetyksi, niin tuo henkilö voi sitten hakea korvauksia vakuutusyhtiöstä.


Kun ajatellaan median yhteyttä alueen rikollisuuteen, niin tietenkin kaikki ihmiset, joilla on jotain salattavaa voivat yrittää hyödyntää tällaista aluetta omien tekojensa peittelyyn. Eli jos henkilö on tulossa ilotalosta, ja häneltä sitten sattuu lompakko häviämään, niin silloin käy joskus mielessä, että mitä jos vaikka tuon lompakon ilmoittaisi varastetuksi tai jos siinä yhteydessä vaikka sattuu humalassa kaatumaan, niin silloin voisi puvun hajoamista esittää esimerkiksi ryöstössä tapahtuneeksi asiaksi. Kuitenkin saattaa olla niin, että joku alue oikeasti on sellainen, että siellä tapahtuu paljon väkivallantekoja tai ryöstöjä, eli jostain syystä kyseinen alue saattaa olla sellainen, että sieltä löytyy joka viikonloppu ihmisiä hakattuna.


Tuolloin pitää miettiä sitä, että onko alueella joku, joka harjoittaa hämärää liiketoimintaa. Hämäriä liiketoimia harjoittavien henkilöiden koteihin kyllä tullaan haulikoiden kanssa, koska he eivät rahojaan suojaa samalla tavalla kuin pankit tekevät. Ja monesti rahanpesijät sekä muut hämärämiehet kärähtävät siitä, että heidän kotiinsa on tultu aseen kanssa ryöstämään taloa, ja esimerkiksi naapuri ilmoittaa kahdesta haalariin pukeutuneesta, kaasunaamaria käyttävästä henkilöstä, joilla on mukanaan järeitä aseita. Tai sitten ryöstö tapahtuu aikana, jolloin asunnossa on vieraita, jotka tekevät asiasta ilmoituksen. Se mikä sitten viranomaisia kiinnostaa, on se, että miksi tuo asunto tai talo valitaan toiminnan kohteeksi?


 Samoin hämärillä liiketoimilla on tapana paljastua sen kautta, että poliisi näkee valvontakameran kautta pahoinpitelyn, mutta uhri ei saavu asemalle tekemään ilmoitusta, vaikka esimerkiksi kalliit vaatteet tai silmälasit ovat hajonneet. Todellisuudessa ilmoituksen asiasta tekee usein vartiointiliike, joka luovuttaa nauhat poliisille, ja sitten alkaa ihmettely siitä, että miksi uhri ei tee ilmoitusta.


Jos joku tavallinen asunto ryöstetään, niin siellä pitää kyllä olla jotain sellaista, mitä rosvot haluavat. Tavallinen tietokone tai pieni summa rahaa ei ehkä ole sellainen asia, että sitä varten kaivetaan haulikko kaapista, ja sitten käydään pienellä vierailulla jossain asunnossa. Kuitenkin esimerkiksi pimeä eli laiton ase varmasti houkuttaa rosvoja, koska sen he voivat myydä jollekin tai sitten itse käyttää omien liiketoimien hoitamiseen. Kun puhutaan siitä, että henkilö olisi salannut vaikkapa yhteyksiään johonkin jengeihin, niin silloin tietenkin ne saattavat paljastua, jos hänet ryöstetään tavallisella iltalenkillä.


Nimittäin saattaa olla niin, että jengien jäsenet tulevat silloin näyttämään tunnuksiaan sekä suojelemaan tuota henkilöä, tai sitten kotietsinnässä löytyy liivejä sekä muita tunnuksia, jos esimerkiksi tyttöystävä soittaa poliisin paikalle. Tuolloin virkamiestä kiinnostaa teon motiivi, ja siksi myös uhrin kotiin tehdään etsintä. Samoin myös se, että esimerkiksi jonkun henkilön suhde jengeihin on jotenkin outo kertoo siitä, että hänellä on suhteita näihin liivejä käyttäviin miehiin. Tuolloin saattaa olla niin, että kyseinen henkilö pitää vaikkapa MC-jengejä aivan viranomaisiin verrattavissa olleina toimijoina, eli noiden miesten käskyt ovat aivan poliisin määräysten veroisia. Tai sitten noiden jengien vaikuttimia ei uskalleta tai haluta kyseenalaistaa.


Eli kaikki mitä he sanovat otetaan aina todesta, kertoo siitä, että tuo ihminen pelkää noiden miesten suuttuvan itselleen. Tuolloin kaikki mitä tuo jengi tekee saatetaan nähdä täysin oikeutettuna toimintana. Jos puhutaan siitä että esimerkiksi joku blogikirjoitus loukkaa jengien pomoja tai niiden jäseniä, niin silloin tietenkin voidaan kysyä suoraan, että eikö heitä saa koskaan loukata? Pitääkö jokaisen tekstin miellyttää jotain muuta ihmistä, jotta sen voisi julkaista? Tuolloin tietenkin tulee helposti mieleen sellaiset ihmiset, joiden mielestä “kaikki eivät tällaisesta tekstistä pidä”. Mutta mitäpä sillä nyt sattuu sitten olemaan väliä, jos joku gangsteri vähän loukkaantuu?


Suurin osa näistä moottoripyöräilijöistä on joka tapauksessa kunnon väkeä, kuten he itse asian ilmaisevat, ja vain pieni prosentti näistä veljistä tekee rikoksia. Mutta kun jengien tunnuksia sitten näkyy vähän liian usein pahoinpitelyiden yhteydessä, tai sitten todistajat muuttavat kovin helposti lausuntojaan, kun tuollainen mies tulee oikeuteen, niin silloin tietenkin pitää miettiä, mitä syytä tähän toimintaan on? Tietenkin joku saattaa varastaa tuollaiset liivit, ja ryhtyä kylvämään pelkoa ympärilleen, mutta kuitenkin se, että jengiä ilmiselvästi pelätään saattaa johtaa poliisin rikollisten jäljille. Kuitenkin se että joku käy esimerkiksi ryöstämässä jonkun asunnon jengin tunnuksilla varustettu liivi päällä herättää epäilyksiä siitä, että joku saatetaan lavastaa syylliseksi.


Tuolloin voi syynä olla kosto, mutta myös se että joku toinen toimija haluaa selvittää jengien jäsenten henkilöllisyyttä saattaa olla syy tuollaiseen esiintymiseen jengin jäsenenä. Eli kun nuo jengiläiset saapuvat näyttämään tunnuksiaan saattaa tuo henkilö kuvata heidät, ja sitten illalla saapuu joku vierailulle noiden liivimiesten luokse. Tai sitten tämä henkilö vain odottaa näitä liivejä käyttäviä miehiä kiväärin kanssa ja sitten hän vain tekee muutaman henkirikoksen.


Nimittäin jos nuo jengiläiset ovat suututtaneet esimerkiksi laitonta kansainvälistä asekauppaa harjoittavan henkilön, niin silloin tämä ei ehkä pidä siitä, että hänen jengille toimittamansa Kalashnikovit voidaan jäljittää johonkin Venäjän asevoimien varastoon. Ja tuolloin sitten voi käydä niin, että tämä liikemies ei sitten tätä suhdetta aio jatkaa, koska nämä upseerit tai muut henkilöt jotka aseita toimittavat hänelle joutuvat tuolloin vaaraan, jolloin tuolta asekauppiaalta loppuu kauppatavara.


Nimittäin kuka vain ei saa haltuunsa rynnäkkökivääriä edes Venäjällä, ja siksi asekauppiaan täytyy olla varovainen, koska jos hän jää kiinni, niin silloin ei ole mukavaa, kun joutuu esimerkiksi Lefortovon vankilaan istumaan tällaisesta teosta. Nimittäin aina välillä myös Venäjän viranomaiset pidättävät laittomia aseita kauppaavia henkilöitä. Eikä kukaan saa myöskään jäädä noista asioista kiinni lännessä, koska se tuo ikävää julkisuutta myös Venäjän liikemiesten eliitille. Ja jos noita liikemiehiä aletaan pelätä, niin silloin jää heiltä miljoonat saamatta. Eikä kukaan noista miehistä saa avoimesti kehua kauppaavansa aseita MC-miehille ainakaan Kremlin nimissä.

Nimittäin siitä saattaa tulla ainakin sellainen tilanne, että ulkomaille suunnattuja matkoja ei tarvitse sen jälkeen tehdä, kun Venäjän viranomaiset vievät passin tai viisumeja ei myönnetä kohdemaassa. Tai sitten tuosta henkilöstä tehdään varoittava esimerkki, ja hänet lähetetään johonkin kauas Uralin taakse työleirille kaatamaan puita sellutehtaisiin, eli tämä siperialaisessa metsässä sijaitseva työleiri on Venäjän versio terapiasta. Ja sen on kuulemma todettu tehoavan lähes jokaiseen rikolliseen, mitä tuosta maasta sattuu löytymään.

Vihan herättäminen sekä slangisanojen käyttäminen

Vihaa voidaan herättää monella tavoin, ja yksi tapa tietenkin on käyttää siihen elokuvan keinoja. Tuosta hyvänä esimerkkinä tietenkin on tuo kuuluisa "Tom Hagen"-hahmo, joka ei tee yhtään mitään rikoksia, mutta sitten laittaa muut ihmiset tekemään rikoksia puolestaan. Mutta kuten tiedämme, niin varmasti myös moni muu asia herättää ihmisten vihaa toisia kohtaan. Kun puhutaan esimerkiksi jostain leikkauksista, mitä keskitysleireillä tehtiin ilman puudutusta tai nukutusta, niin silloin aina ei muisteta sitä, että lääkäriä saatettiin huijata tuossa asiassa. Eli hän otti silloin aivan oikeat nukutus- ja puudutusainetta sisältäneet pullot, mutta kuitenkin niiden sisällä saattoi olla "placeboa", mikä tietenkin tarkoitti sitä, että nuo potilaat kokivat kamalia tuskia.

Tuolla tavoin sitten saatettiin toimia myös kuoleman pistoksia jaettaessa. Eli sanitääri tai lääkintäaliupseeri saattoi kuvitella käyttävänsä normaaleja nukutuslääkkeitä, mutta nämä purkit saattoivat sisältää esimerkiksi fenolia tai strykniiniä. Tietenkin jotkut lääkärit kuten Mengele tiesivät asiasta, mutta kuitenkin se saattaa olla metodi, millä lääkäri sidottiin tuohon työhön. Kuitenkin viha on asia, minkä kautta voidaan herättää monenlaisia kysymyksiä, kuten sellaisia, että miten kaikki oikeastaan onkaan päässyt kehittymään sellaiseksi, kuin se elokuvassa esitetään? Monissa elokuvissa on erilaisia "prank"-asioita, joiden takia niistä ei kannata ottaa kovin paljoa mallia. Eli mikään lähettipalvelu ei varmaan toimita pakettia mihinkään GPS-koordinaatteihin, vaan niitä varten pitää olla ihan oikea osoite.

Tai kun elokuvissa lauletaan jotain marssilaulua, niin se saattaa oikeasti olla jonkun kuolemanleirien tuhoamiskomennuskunnan "tunnussävelmä", sekä kun niissä näkyy joku upseeri, niin hänellä voi olla rintamerkkinä esimerkiksi Totenkopf-osastojen tunnukset, tai sitten koko elokuvassa esitetty dialogi on täysin tekaistu, eli sitä mitä elokuva esittää ei ole todellisuudessa tapahtunut ollenkaan. Kun taas puhutaan mafia-elokuvista, niin tietenkin esimerkiksi "Kummisedässä" esitetyt repliikit voivat olla peräisin FBI:n kuuntelu-nauhoilta, jolloin varmaan mafian miehet sitä mielellään katsovat. Mutta tietenkin on olemassa uutisia, joissa sitten esitellään esimerkiksi rikollisjärjestöjä.

Tuolloin voidaan esimerkiksi jostain jengin sisäisestä toimenpiteestä käyttää vähän erikoista nimitystä, vai oletteko ajatelleet mennä johonkin MC-kerhoon puhumaan "Bad Stand"-asemista. Tuo saattaa sitten aiheuttaa jengin ydinryhmiin kuulumattomissa tahoissa. hieman kummastusta, koska tavallisessa kielenkäytössä tuskin tuollaisia termejä kovin usein käytetään. Ja monesti muutenkin jengien kielenkäyttöä ja varsinkin heidän käyttämiään "sisäpiirin kieltään" korostetaan. Mutta en usko että missään muualla kuin noissa lähinnä amerikkalaisen mallin mukaan toimivissa MC-kerhoissa käytetään tällaisia termejä. Tuolloin saattaa toimittaja haluta osoittaa kavereilleen, että hän on päässyt todella koviin  piireihin.

Mutta tässä lehdessä olevasta jutusta, missä joku MC-kerhon jäsen oli joutunut kyseiseen asemaan on sikäli sellainen outo kaiku, että miksi toiselle jengiläiselle oli vuodettu kuulustelupöytäkirjoja? Oliko kyseessä poliisien "väärän informaation levitysoperaatio", jossa tuollainen "road captain" lavastettiin syylliseksi ilmiantoon. Puhutaan että FBI:llä olisi käytössään ryhmä, josta käytetään peitenimeä  "Midnight Climax" (MK-MONARCH) tai "Chaos team", ja sen tehtävänä on levittää rikollisten keskuuteen harhauttavaa tietoa, kuten väärennettyjä poliisiraportteja, joiden avulla saadaan aikaan eripuraa noiden rikollisten omissa piireissä.

Noiden poliisien tehtävänä on esiintyä "mätinä poliiseina", ja sitten vuotaa tekaistuja raportteja mafian miehille, joille tietenkin tärkeitä on se, että kaikki tekevät täsmälleen mitä jengin johtaja käskee. Ja sitten tietenkin myös puhelimia käytetään siihen, kun noiden ryhmien sisäistä eripuraa lietsotaan. Eli heidän eli rikollisryhmien puhelimia monistetaan, ja sitten niiden kautta lähetetään viestejä, jotka koskevat esimerkiksi kyseisten ryhmien jäsenten asettamista tuohon "bad stand" asemaan. Ja muutenkin tuon toiminnan tarkoitus on  herättää epäluottamusta ryhmän sisällä.

https://pimeakronikka.blogspot.fi/

Se on kysyjästä kiinni, onko kysymykseen oikeaa vastausta. Ja kysymyksillä pommittaminen on tietenkin hyvä tapa kiusata muita ihmiisiä

On olemassa kysymyksiä, joihin jokainen meistä ihmisistä joutuu jossain vaiheessa elämästään ottamaan kantaa. Yksi niistä on se, että uskooko ihminen Jumalaan, ja toki kysymys on erittäin loistava tapa aloittaa aamu. Samoin tätä kysymystä voidaan pohtia todella tarkasti vaikkapa ruokatunneilla, ja ainakin itse uskon jokaisen ihmisen haluavan miettiä tällaisia asioita puhelimessa. Kello 8.00 aamulla tuleva puhelu tai yllättävä ovikellon soiminen, ja se että joku ihminen alkaa kysellä, että millainen on toisen elämänkatsomus on sellainen asia, mistä varmaan sitten haluaa jokainen meistä keskustella varsinkin lauantai-aamuisin. Toki uskonasiat ovat todella tärkeitä keskustelunaiheita, jos niistä halutaan tehdä jotain mietintöjä kirkolliskokoukseen.

Tai joku poliitikko haluaa tehdä johonkin seurakuntaan vaikutuksen, ja kertoa heille, mitä tuo asia merkitsee. Kuitenkin voidaan sanoa, että uskonto on asia, mihin ei voida antaa sellaista vastausta, mikä olisi aina oikea. Uskon asiat ovat sellaisia, mitä ei koskaan voida todistaa oikeaksi tai vääräksi ennen kuin ihminen kuolee, ja vasta sitten hän kohtaa sen lopullisen totuuden. Kuitenkin on olemassa loistava tapa kiusata toisia, ja se sitten on sellainen, että joku neropatti esiintyy vaikkapa tilastotieteilijänä, ja kyselee toisilta sitä, mitä mieltä he sitten ovat jostain asiasta. Siinä vasta alkaa noiden neropattien hymy karehtia, kun joku soittelee heidän vanhempiensa puhelimesta kysellen uskonnollisia mielipiteitä jostain asiasta, mistä maamme hallitus sitten pitää tuntikausien palavereja.

Siinä sitten voidaan ottaa jokaiseen asiaan sellainen kanta, että kaikki mitä tuossa keskustelussa sanotaan on jotenkin väärin. Ei ole olemassa oikeaa vastausta siihen, miten meidän pitäisi suhtautua esimerkiksi prostituutioon tai muihin yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Enkä usko että kaikki maailman ihmiset ovat samaa mieltä mistään asiasta. Kun keskustellaan vaikka shamanismista, niin tietenkin voidaan heti kysyä, että mitä mieltä tuosta asiasta ollaan, ja jos joku vastaa, että shamanismi kiehtoo häntä, niin silloin tietenkin se voidaan väännellä ihan miten tuota “primus motoria” sattuu kiinnostamaan.

Hän varmasti keksii jokaisesta mahdollisesta asiasta jotain halventavaa sanomista. Ja jos eivät muut ymmärrä olla hänen kanssaan samaa mieltä, niin sitten seurauksena on naurunremakka, kun toinen ei ymmärrä, että ryhmän virallinen kanta on sellainen, mitä ryhmänjohtaja sitten sillä kertaa haluaa sen olevan. Jos henkilö sitten vastaa esimerkiksi prostituutiota tai sen laillisuutta koskevaan kysymykseen mitä tahansa, niin sitten se varmasti muuttuu kysymyssarjaksi, missä udellaan sitä, että “ovatko tytöt tai pojat kauniita”, jolloin välillä tulee mieleen sellainen asia, että eivätkö  samaa koulua käyvät  vastakkaisen sukupuolen edustajat ollenkaan sitten kysyjästä minkään näköisiä?

Tuolloin kyseessä on eräs kiusaamisen ikävimmistä sekä ärsyttävimmistä muodoista, jota kutsutaan kysymyksillä pommittamiseksi. Tuolloin ei tietenkään koskaan ole olemassa oikeita vastauksia, vaan aina eteen tulee joukko henkilöitä, joista jokainen maailman asia, mitä toinen sanoo on jotenkin huvittava. Siinä sitten varmasti alkaa jokainen aikuinen miettiä sitä, että onko noilla utelijoilla itsellään edes mitään näkemystä siitä, mitä vastakkaisen sukupiúolen kanssa voi tai saa tehdä? Monissa kaveripiireissä tietenkin on “tapana” että toiselle näytetään oma päiväkirja, mutta sen jälkeen tuon päiväkirjan sisältöä levitellään ympäriinsä. Itse olen kuitenkin aina välillä miettinyt sitä, että mitä sitten jos joku ei muista tuota päiväkirjaa pitää?

Muistelen tässä muutamia vuosia sitten kohdanneeni tilanteen, jossa henkilö ei ollut mitään päiväkirjaa pitänyt, ja sitten kotiin tuli joku luokkakaveri, joka ei ollut sitten löytänyt päiväkirjaa. Seurauksena oli suurinpiirtein tappouhkausten sarja, missä toista uhkailtiin siksi, että kiusaajat eivät olleet saaneet hänen päiväkirjaansa käsiinsä. Siinä vasta oikeita neroja sitten oli, kun toinen ei heitä muistanut miellyttää tuossa asiassa. Muistelen sitä kuinka nuo toisilleen rakkaat ihmiset sitten ikään kuin pettyivät siitä, että he eivät saaneet toisen päiväkirjaa käsiinsä. Itse kirjoittelen mielelläni erilaisista asioista, ja myös mielelläni näitä tekstejä julkaisen. Mutta kaikki eivät tätä tee.

Kuitenkin olen sitä mieltä, että tuollainen toisen henkilön päiväkirjan tai keskeneräisten tekstien kyttääminen on todella ikävää toimintaa. Jos ihminen ikäänkuin muistaa sen, että kaikkia mahdollisia asioita ei tarvitse mihinkään kirjoittaa. Tuollaisissa päiväkirjaepisodeissa on sellainen aspekti, että sitten noita päiväkirjoja tai niiden sisältöä vääristellään siksi, että muut haluavat miellyttää noita jengien keskushahmoja. Jos toinen ei muista sitten noita neronleimauksia miellyttää, niin seurauksena on tietenkin ryhmästä poissulkeminen. Kun puhutaan kiusaamisen ikävimmistä muodoista, niin tietenkin noihin ryhmiin päästäkseen pitää ihmisen ikään kuin maksaa lunnaita. Tuolla tavoin noiden henkilöiden olematonta itsetuntoa kasvatetaan. Siinä ei paljoa järkeä tarvita, kun päätellään millä henkilö  pääsee sitten noiden jengin johtajien kaveriksi. Mitä läheisempi kaveri tuossa toiminnassa myydään, niin sitä suurempi vaikutus tehdään noihin suuriin pomoihin.

Ja tietenkin kaikkein parhaan kaverin pettämisestä tulee suurin mahdollinen palkkio, jota tuo henkilö edes voi kuvitella saavansa. Hän pääsee tuon jengin kanssa festivaaleille, jossa soittaa joku tunnettu Rock-yhtye. Siinä sitten tulee oikein aikuinen olo, kun muistelee averin itkettynyttä naamaa, kun tuollainen jengikokelas kertoo, että hän on toisen päiväkirjan toimittanut jollekin näista kiusaajista.  Hän saattaa sitten perustella toimintaansa siten, että “siinäpä toinen oppii”, että ei ole pelkoa siitä, että mitään nörttejä kaipaillaan mihinkään koulun pihan jengiin. Siellä sitten tuollainen henkilö oppii vastaamaan kaikkeen että “ei ole pelkoa”, että jotain muita kuin tuon jengin johtajan pyyntöjä täytetään.

Tuolloin tietenkin saattavat omat vanhemmat ihmetellä sitä, että mihin tuo entinen paras kaveri on kadonnut, mutta toki silloin voidaan ajatella niin, että uudet menevät sekä linjakkaat kaverit varmaan kutsuvat tuon ihmisen mukaansa. Silloin tällöin tuollaiset jengit kuitenkin potkivat jonkun jäsenensä pois keskuudestaan, koska esimerkiksi autoissa ei ole tilaa kaikille, kun nuo henkilöt ovat näet siirtyneet sitten täysin yksityisautojen käyttäjiksi, ja missään nimessä ei ole jengin johtajan arvon mukaista ajella bussilla.

Ja tietenkään mikään ei varmasti herätä enempää epäluottamusta jengin päällikön mielessä kuin se että henkilö olisi käynyt jotain kouluja. Silloin saattaa käydä niin, että hän ei olisikaan toisten mielestä kaikkivoipa jumalhahmo, vaan henkilö, joka tekee myös virheitä. Mutta toki on jokaisen oma asia, että haluaako hän liittyä tuohon jengiin, mihin kaikki eivät koskaan tule pääsemään, vai istua jossain tylsässä ammattikoulussa, joka toki tarjoaa opiskelijalle jotain sellaista, mitä voisi työhakemuksessa esitellä. Se että joku lähtee pois jengistä tietenkin altistaa jengin muut jäsenet ilmiantamiselle sekä noloille tilanteille, jos joku sitten saa tietää, että joku kiusaamisessa käytettävä komponentti on ollut tekaistu, eli esimerkiksi tyttöystävä voi olla palkattua seuraa tai muuta vastaavaa noloa on voinut tuollaiselle nerolle tapahtua.

marxjatalous.blogspot.fi

Maailman huonoimpiin elokuviin kuuluu myös Väkivallan vihollinen sarjan osat 1-5 (mitkä on filmattu vuosien 1974-1994 välillä), joka on pelkkää asiatonta lahtaamista koston nimissä

Yksi maailman huonoimmista, omalla tavallaan turhimmista  sekä väkivaltaisimmista väkivaltaelokuvien sarjoista on Michael Winnerin ohjaama Brian Garfieldin kirjoittamiin kirjoihin pohjautuva  Väkivallan vihollinen (Death Wish) I-V, jossa pääosaa esittää "Huuliharppukostajassa" loistanut Charles Bronson, jonka roolihahmo on arkkitehti Paul Kersey, jonka perhettä sekä ystäviä hakataan tuossa elokuvasarjassa, ja joka kerran tuo mies sitten lähtee kostamaan tuota tekoa. Ja mielestäni kyseinen elokuvasarja on oikeastaan älytöntä lahtaamista, josta ei ainakaan mallia kannata kenenkään lähteä ottamaan. Mutta kuten varmaan tiedämme, niin taiteilijat eivät ajattele asioista kuten me muut teemme, ja siksi voidaan sanoa, että tuohon elokuvasarjaan sisältyy kammottava varoitus, että koskaan ei kehenkään pidä sitten mennä luottamaan.

Eli tuossa elokuvasarjassa saattaa olla piilovaroitus siitä, että joku poliisimies saattaa lähteä teettämään omaa likaista työtään. Kyseessä on amerikkalaisen elokuvan aateli, jonka tarkoitus on ilmeisesti lähinnä markkinoida coltin aseita sekä erittäin ikävää ajatusmallia, jossa omankäden oikeudella saadaan aikaan parannusta. Kun mietitään tuota elokuvaa sekä sen juonta, niin näitä elokuvia voidaan kuitenkin pitää sellaisena käsitteenä, jota joku MKULTRA-ohjelman työntekijä sitten voisi käyttää hyväkseen manipuloidessaan ihmisiä väkivaltaiseen käytökseen. Eli kuten tiedämme, niin nämä todella huonot elokuvat ovat lajissaan aivan täydellisiä floppeja, joista kuitenkin löytyy sellainen ajatusmalli, että mitä jos vaikka joku viranomaisten palveluksessa oleva henkilö sitten päättää ryhtyä manipuloimaan jotain henkilöä esimerkiksi ajamaan omia poliittisia päämääriään väärällä sekä täysin laittomalla tavalla.

Varsinkin kun viimeistä osaa sattuu katsomaan, niin siinä tulee mieleen sellainen kauhistuttava ajatus, että onko Kerseyn kaverin hakkaaja mahdollisesti saanut tehtävänsä poliisin mieheltä. Tuollainen ei olisi oikeassa elämässä mitenkään mahdotonta, kun ajatellaan sitä millä tavoin esimerkiksi "under cover" poliisit toimivat. Eli he soluttautuvat katujengeihin, ja sen kautta pyrkivät sitten pääsemään mafian jäseniksi, sekä ystävystymään noiden gangsterien kanssa. Ja toki tuollaiset mafian miehet varaan haluavat nähdä jotain CV:tä, ennen kuin päästävät tuollaisen poliisin omiin tuttavapiireihinsä, ja alkavat luottaa häneen. Tuon takia saattaisi jollekin "under cover"-operaattorille tulla mieleen sellainen ajatus, että hän hakkaa jonkun ihmisen. Ja tietenkin aseistettu Kelsey on pidätetty välittömästi tuon teon jälkeen. Ja jos tuota juonta lähdetään purkamaan vähän perusteellisemmin, niin tietenkin voidaan väittää, että ohjaaja sitten ajatteli, että tuo Bronsonin roolihahmo olisi jotenkin noiden poliittisia päämääriään ajavien poliisien mielestä sopiva suorittamaan katujen "puhdistuksen". Jos nuo ammutut jengin jäsenet ovat tuollaisen Paul Kerseyn tappamia, niin silloin eivät tietyt poliisit joutuisi vastaamaan kysymyksiin.

Ja toki esimerkiksi jengiyksikön jäsenet joskus käyttävät melko kovia otteita, joten jos tuollainen Paul Kersey sitten ampuisi noille poliiseille epämiellyttäviä henkilöitä, niin laitos ei joutuisi mitenkään pulaan tuon asian takia. Paul Kerseyn kaltaiset ihmiset ovat loistavia kohteita tuollaiselle manipuoloinnille, jossa heihin suunnataan väkivaltaa, jolla nuo ihmiset motivoidaan kostamaan kokemansa vääryydet, ja toki jos poliisipäällikkö sanoisi muka vihapäissään lukiessaan tuon Kerseyn taustan, että "hän tappaisi nuo hakkaajat", niin tuollainen henkilö saattaa ottaa sen asian ikään kuin kehotuksena lähte kostoretkille, ja tuossa elokuvassa on koko ajan sellainen alavire, että ovatko nuo kerseyn ampumat henkilöt oikeasti tehneet hänelle yhtään mitään.

Tuollaiset Bronsonin näyttelemän arkkitehdin kaltaiset ihmiset ovat usein herkkiä eivätkä he ole tottuneet väkivaltaan, joten heitä on tuolla tavoin helppo manipuloida uskomaan että kaikki USA:n rikolliset ovat mustia. Ja se on tietenkin kammottava stereotypia, että tuollaiset raiskaajat sekä ryöstäjät ovat jotenkin katujengien jäseniä. Tuollaisten arkkitehtien sekä heidän lastensa hakkaamisesta sitten  varmasti hyötyvät myös kaikki äärijärjestöjen kuten Ku Klux Klanin jäsenet, joiden etu on saada tuollaisia hyvin koulutettuja ihmisiä jäsenikseen, jotta heitä sitten voidaan käyttää välineenä propagandassa.

Ja tuollaista Kerseytä on helppo provosoida jossain Ku Klux Klanin kokouksessa, jossa häntä yllytetään sitten huutamaan mustien vastaisia iskulauseita selittämällä, että noita katujengejä muka suositaan oikeudessa heidän ihonvärinsä takia, ja ainoa laki joka pätee on omankäden oikeus. Kuitenkin voidaan sanoa, että tuossa elokuvassa kerrotaan sellaisesta toimintamallista, missä poliisi ikään kuin manipuloida ihmistä tekemään sen likaista työtä, ja se että poliisissa on mustia työntekijöitä, ei tarkoita muuten sitä, että noilla mustilla poliiseilla olisi yhtään sen liberaalimpia asenteita katujengejä kohtaan kuin valkoisellakaan poliisimiehellä on.

vapaaverkkojulkaiseminen.blogspot.fi