Yllä on melko erikoinen pilvikuvio, jonka kuitenkin olettaisin olevan sääilmiö, mutta se sai mieleeni palaamaan erään UFO:ja koskevan tarinan, joka on kummastuttanut minua vuosien ajan, ja se kertoo Belgiassa nähdyistä objekteista, joita voidaan pitää melko luotettavina sekä hyvin dokumentoituina havaintoina lentokoneesta, jota ei pitäisi olla olemassakaan. Olette varmaan kuulleet puhuttavan “Mustiksi kolmioiksi” kutsutuista UFO:ista (Black Triangle UFO), joita silloin tällöin nähdään myös Suomessa. Tuon lentolaitteen väitetään olevan huippusalainen vakoilukone, joka kykenee leijumaan ilmassa täysin äänettömästi. Tietenkin jotkut noista “Mustista kolmioista” ovat varmasti omituisia pilviä, ja esimerkiksi Lockheed-Martin “Skunk Works”-divisioonan kerrotaan käyttäneen UFO-havaintoja hyväkseen, kun he ovat rakentaneet huippuluokan lentokoneita, joista osa on edelleen salaisia.
Yhdysvalloissa yhtiöiden osastoja kutsutaan divisjooniksi kuten esimerkiksi “Chrysler corporations racing division” on tuon yhtiön kilpa-autoja valmistava osasto. Viraliselta nimeltään “ Lockheed Skunk Works” on siis “Lockheed-Martin special engineering division”. Tuollaiset omituiset pilvimuodostelmat sitten saavat aikaan sen, että osa insinööreistä ammentaa niistä innovaatioitaan noita huippusalalaisia lentokoneita piirrettäessä.
Osa näistä havainnoista tietenkin on pelkkiä meteorologisia ilmiöitä, eli esimerkiksi hyvin alhaalla oleviin pilviin yllättäen repeytyvä aukko voi näyttää avaruusalukselta tai lentokoneelta. Noiden mustien kolmioiden väitetään olevan joukko vakoilukoneita, joiden koodinimi on tarinoiden mukaan joko “ TR3 Black Manta” tai “TR3B ASTRA”, joka olisi tuon ensin mainitun koneen evoluutiomalli, jonka saavat käyttöönsä vain kaikkein luotettavimmat komentajat, jotka tekevät työtään Pentagonissa. Jos tarkemmin ajatellaan, niin tuollainen TR3B voisi hyvin olla eräänlainen “super-predator”-lennokki, jota sen lentäjät eivät edes näkisi ulkoapäin. Sillä sitten eliminoidaan turhat todistajat sekä tietovuodot, joita tuon projektin tai konseptin silminnäkijät voisivat aiheuttaa.
Toisin sanoen sitä lennettäisiin etänä keinotodellisuuden eli VR-lasien sekä pallosimulaattorien avulla, ja tuo laitteisto olisi interaktiivisessa satelliitti sekä Internetin kautta tapahtuvassa yhteydessä tuohon lentokoneeseen. Tarinoiden mukaan sen lentäjät eivät tiedä lentävänsä tuota konetta. Kuitenkin tuon TR3B:n epäillään olevan ydinkäyttöinen lentokone, joka kykenee jopa planeettojen väliseen lentoon, ja siksi sitä ei haluta näyttää missään julkisuudessa. Joten tässä sitten tulee mieleen sellainen asia, että olisiko Bob Lazar aikoinaan työskennellyt tuon koneen tai sen reaktorien parissa AREA-51:llä. Tuon koneen ydinreaktori olisi itseasiassa kiihdytin, missä fissiomateriaali olisi sulassa tilassa, ja tuota radioaktiivista kappaletta sitten kieputetaan tuossa renkaassa magneettien avulla, jolloin se ei ehtisi polttaa reikää kiihdyttimen ulko-osiin.
Tuossa kiihdyttimessä tai kiihdytinreaktorissa käytetään tarinoiden mukaan erittäin korkeasti radioaktiivista, synteettisesti valmistettua alkuainetta kuten Lawrenciumia tai Einsteiniumia, jotta sen massa saadaan muutettua erittäin pieneksi. Tuollaisen reaktorin teho sekä sen tarjoama toimintasäde olisi valtava verrattuna vetykäyttösiin ramjeteihin, joita tiedetään myös kokeiltavan tuolla nevadan koealuella. Nuo TR3B-koneet ovat ilmeisesti osa PROJECT SOLAR WARDEN-nimistä ohjelmaa, missä USA:n ilmavoimat tutkii mahdollisuutta lentää toisille planeetoille tai ehkä vieläkin pidemmälle kohti tähtiä. Joten olisiko tuo kyseinen lentokone tai super-avaruussukkula sitten oikeastaan sellainen laite, että siihen voidaan asentaa tarunhohtoinen WARP-ajojärjestelmä.
Kun katsotaan noita lentokoneita, joiden tietoja USA jakaa julkisissa kanavissa, niin silloin tietenkin huomaa, että ne ovat todella loistavia laitteita. Joten itse kyllä sitten mietin aina välillä, että mikä mahtaa olla tuon asevoiman todellinen iskukyky, ja mitä se sitten jättää omista varusteistaan kertomatta? Kun mietitään TR3B:n toimintaa, niin sillä olisi varmasti todella paljon kapasiteettia ajateltaessa esimerkiksi toisten planeettojen tutkimusta. Se voisi samalla lentää matallalla planeetan ilmakehässä, mutta tarpeen tullen vetäytyä kiertoradalle. Ydinvoimaa käyttävä raketti ei ole mitenkään erityisen tarkka ajoaineen suhteen, joten reaktorin läpi voidaan pumpata mitä tahansa ainetta, minkä se saa sitten sulamaan.
Tuollaisen ydinkäyttöisen avaruussukkulan reaktoria voidaan jäädyttää pumppaamalla sen läpi polttoainetta, mutta samalla pitää muistaa se, että tuo kone pitää varustaa suurilla jäähdytysrivoilla, joiden avulla se voi siirtää lämpöä avaruuteen. Tuo TR3B on varmasti myös päällystetty LCD-näytöillä, joiden avulla kamerat luovat sen toiselle puolelle kuvan koneen taustasta sekä timantti-lasilla, jolloin se sulautuu taustaansa kuin kameleontti. Kun mietitään tuon TR3B:n mahdollista toimintaa planeettojen välisenä avaruus-sukkulana, niin uskoisin että Stanislaw Lemin kirjassa “Kuoleman planeetta” mainittu “Kosmokator” olisi ehkä toiminut tuon TR3B:n innoittajana. Siinä esitellään avaruusalus, jolla Neuvostoliittolainen miehistö lentää Venukseen, ja löytää sieltä valtavan laseraseen sekä itsensä tuhonneen sivilisaation jäänteet. Tuo kirja on kirjoitettu aikaan, jolloin Neuvostojärjestelmän arvostelemisesta seurasi vankeustuomio.
Siinä esitetään sellainen oikeastaan melko mielenkiintoinen näkemys Tunguskan räjähdyksestä vuodelta 1908, ja sen mukaan alienin avaruusalus olisi lentänyt maan ilmakehään tehtävänään heijastaa Venuksen kuvitteellisen sivilisaation rakentama valtavan tehokkaan laserin avulla muodostettu säde takaisin Venukseen. Tuossa kirjassa leikitään sellaisella ajatuksella, että venuksen asukkaat olisivat sitten rakentaneet valtavan laserin ensin omaksi turvakseen meteoriitteja vastaan, mutta sitten Venukseen olisi syttynyt sisällissota, ja he olisivat päättäneet käyttää tuota asetta toisiaan vastaan, jolloin heidän olisi pitänyt lähettää lasersäde maahan, josta se sitten olisi ohjattu takaisin tuolle planeetalle.
Mutta tietenkin tämä on pelkkää luovaa kirjoittamista, mitä Lem on harjoittanut kirjoittaessaan romaaniaan. Olipa tuolla Venuksessa ollut sivilisaatio tai ei, niin silti tuo planeetta on erittäin kaunis näky ilta- ja aamutaivaalla. Kuitenkin tuon aluksen yhteneväisyydet tämän salaperäisen TR3B.n kanssa ovat melkoiset. Joten ehkä tuo Lockheed-Martinin suunnittelija on sitten hyödyntänyt Lemin kirjaa tehdessään jotain sellaista, mitä koskaan ennen ei olla edes kuviteltu voitavan toteuttaa. Kun mietitään esimerkiksi “Solar Warden”-ohjelmaa, niin silloin tulee mieleen sellainen projekti, jota kutsutaan nimellä “Starlight Coalition”. Jos tässä nyt sitten ryhdytään oikein hiuksia halkomaan, niin silloin tietenkin voidaan kuvitella, että tuo termi voisi tarkoittaa ihmisiä, jotka ovat syntyneet ulkoavaruudessa, mutta itse en tätä ehkä kuitenkaan voisi koskaan todistaa.
Kun pohditaan esimerkiksi USA:n ilmavoimien projekteja, niin tietenkin voidaan sanoa, että mikään tekninen väline ei koskaan yksin voita sotia. Mutta kuitenkin heidän toimintansa perustuu siihen, että on tietenkin oltava välineitä, joilla sitten vihollisia haastetaan todellisessa tilanteessa, mutta kuitenkin tuollainen jatkuva salailu sitten tietenkin on erittäin mielenkiintoista, vaikka varmasti tuolla valtiolla on todella suuria salaisuuksia.
Kuitenkin esimerkiksi Kiina ja Venäjä ovat esitelleet uusia hypersoonisia risteilyohjuksia, jotka iskevät kohteisiinsa erittäin suurella nopeudella, ja noiden ohjusten käyttämä tekniikka perustuu samaan WIG (Wing In Ground)-tekniikkaan kuin EKRANOPLAN-koneiden lento. Tuo tekniikka takaa sen, että ohjus voi lentää todella matalalla sekä suurella nopeudella, jolloin sen havaitsemisesta osumaan on todella lyhyt aika. Nykyaikaiset älykkäät komponentit mahdollistavat sen, että risteilyohjus ensin ikään kuin hiipii tietylle etäisyydelle kohteestaan, ja sitten käynnistää RAMJET-eli patoputkimoottorin, joka sitten kiihdyttää sen jopa Mach-6:n nopeuteen.
Tuollaisen aseen torjuminen on todella vaikeaa, koska sen keula on usein muotoiltu sellaiseksi, että tutkat eivät sitä havaitse, ja samoin infrapunajälki on suoraan kohti tulevassa patoputkimoottorilla varustetussa ohjuksessa melko pieni. Joten sen takia nuo aseet ovat erittäin pelottavia laitteita, varsinkin jos sattuu istumaan laivassa, johon on kohdennettu tuollainen huippuluokan älykäs ase. Tuollainen huippuluokan ristelyohjus voidaan ampua ensin ballistiselle lentoradalle, mistä se sitten pudotetaan takaisin ilmakehään.
Tämän jälkeen ohjus voi siirtyä hyvin matalalle lentoradalle, ja oikeastaan se voi toimia kuin joku antipodipommittaja, joka hyppii ilmakehän ulko-osien ja avaruuden välillä kuin joku kivenpala, mikä heitetään veteen ja laitetaan pomppaamaan pintajännityskalvosta. Tuolla tavoin liikkuvan aseen torjunta nimenomaan kineettistä energiaa hyödyntävillä vasta-aseilla on erittäin vaikeaa, ja tietenkin se voi sitten sukeltaa alas, ja edetä maanuoliaisen tavoin kohti kohdettaan.
