Rikollisten käyttöä sodassa eli rangaistuspataljoonien ideologiaa

 DIRLEWANGER-osastojen  tunnus
'Kuva I

Kun puhutaan sodasta ja sotakirjallisuudesta, niin kaikille varmaan tulee mieleen Sven Hasselin nimellä julkaistut kirjat, joiden päähenkilö eli kirjoittajan "minä hahmo" väittää palvelleensa saksan armeijan rangaistuspataljoonassa koko Toisen Maailmansodan ajan, ja itse kyllä uskon että tuo kirjasarja on vähintään väritettyä sekä osittain myös mielikuvituksen tuotetta. Eli tuo jatkuva hokema "rangaistuspataljoonasta" kyllä hiukan arveluttaa itseäni. En ainakaan minä usko, että kukaan rangaistuspataljoonan mies ajelee ympäriinsä  Kuningastiikeritankilla eli Tiger II (saks. Köningstiger), jota oli valmistettu koko Toisen Maailmansodan aikana vajaat 500 kpl. Joissakin lähteissä valmistusmäärä muuten on alempi eli noin 150 kpl, mutta tuo tiikeri-tankkien valmistusmäärän vaihtelu saattaa johtua siitä, että nuo 150 kpl. saattoivat olla "priimalaatua", jonka valmistivat "vapaat työläiset" ja loput saattoivat olla "poliittisesti epäluotettavien" eli KZ-vankien valmistamia kappaleita, tai sitten ne ovat vanhemman Tiger-I vaunun tekniikalle tehtyjä muunnoksia, joiden tykki on vaihdettu tehokkaampaan 88 mm kanuunaan.

Mutta rangaistuspataljoonan miehillä ei noita varusteita varmasti kuitenkaan ollut. Rangaistuspataljoonia on käytetty kautta aikojen esimerkiksi tekemään armeijoille tietä, eli esimerkiksi Rooman legioonissa edeltä menivät gladius-osastot, joiden jäsenet olivat taistelu-orjia eli gladiaattoreita. Nuo osastot toimivat samalla tavoin kuin Toisen Maailmansodan aikaiset "DIRLEWANGER"-toimintaryhmät. Eli ne keräsivät Rooman valloittamilta alueilta kullan sekä muut arvotavarat, ja sitten lopuksi nämä komennuskunnat sitten määrättiin hyökkäämään vihollisen kimppuun, ja avaamaan tietä varsinaisille legioonalaisille. Gladius-osastojen jäsenille oli tietenkin luvattu vapautus hyvästä palveluksesta, mutta yleensä heidän kohtalokseen sitten koitui joko vihollisen falangi tai legioonan oma nuolisade, koska noita henkilöitä ei sitten haluttu päästää osallisiksi legioonan palkkion jakoa.

Muukalaislegioona muuten Ranskassa jatkaa tuon toiminnan kunniakkaita perinteitä, ja sen jäseniä on ainakin ennen käytetty surutta operaatioissa, joilla valvotaan Ranskan etua maailmalla, koska näin vältetään ranskalaisten sotilaiden kuolema jossain kaukaisessa Afrikassa. Eli Ranskan hallituksen ei tarvitse silloin kirjoittaa noissa operaatioissa kaatuneiden omaisille kirjeitä eikä selittää yhtään mitään. Noita muukalaislegioonalaisia ei kaivata useinkaan yhtään missään, joten heitä ei sitten ole normaaleille ihmisille olemassakaan. Ja kun tuollainen "muukalainen" kuolee, niin kukaan ei häntä kaipaa, on periaate miten legioona toimi ainakin 1950 ja -60 luvuilla. Eli se lähetettiin aina johonkin kriisipesäkkeeseen, jota ei virallisesti ollut ehkä edes olemassa, ja myöhemmin CIA kehitti oman version tuosta osastosta, jotta se voisi viedä kommunismin vastaisen taistelunsa läpi ilman amerikkalaisia tappioita. Eli se koulutti paikallisia operaattoreita salaisissa koulutusleireissä jossain viidakoissa, ja sama toiminta kuulemma jatkuu edelleen.

Samoin gladius-osastot olivat tietenkin terrorisoineet noita alueita Rooman kuvernöörien sekä konsulien määräyksestä, joten heidän oli tietenkin kuoltava, koska muuten keisari saattoi joutua noloon tilanteeseen. Ja toki Roomalaisilla piti olla jotain rangaistavaa, jotta he vakuuttaisivat nämä valloitettujen alueiden asukkaat siitä, että rooma oli hyvä suojelija. Joten gladius-legioona kelpasi tietenkin myös mestattavaksi, kun Rooman johto esitteli sitten oikeuskäytäntöä, jossa jaettiin lahjomatonta oikeutta, jokaista osapuolta kuunnellen. Myös siiirtomaasodissa tuomituilla rikollisilla oli sellainen asema, että heidät saatettiin ampua tai hirttää, jos paikallista väestöä haluttiin miellyttää. Tuollaisen kohtalon koki myös Francisco Pizarro, joka valloitti Inkavaltion. Kun Pizarro sitten palasi Havannaan, niin häntä odotti syyte siitä, että hän oli surmannut intiaaneja tarpeettomasti, ja varakuningas sitten mestasi hänet.

Todellinen syy tähän syytteeseen oli se, että Pizarrosta haluttiin eroon, ja siksi häntä syytettiin julmuuksista, joita ei ehkä ollut aina tapahtunut. Samoin hänen konquistadoreitaan mustamaalattiin, jotta noille miehille ei tarvitsisi maksaa palkkioita. Espanjan kuningas pelkäsi konquistadoreita, koska nämä olivat haalineet rikkauksia Etelä-Amerikasta, ja muodostivat näin uhan hänen asemalleen,, koska tuolla rahalla olisi voitu pestata palkka-armeija, joka sitten olisi saattanut hyökätä Espanjaan. Kun Toisen Maailmansodan aikaan SS-valtakunnanjohtaja Heinrich Himmler perusti kammotut Einsatzgruppen-toimintaryhmät, niin hän perusti niihin liitetyn erikoistoimintaryhmä "DIRLEWANGER:in", joka koostui lähinnä tuomituista rikollisista. Kyseisen osaston tunnuksena on hihamerkissä olevat käsikranaatit, jonka takia tuota osasto kutsuttiin nimellä "perunanuijakaarti", ja sen toimintavat olivat sellaiset, että vanhukset naiset sekä lapset pantiin suoraan aitaa vasten, ja ammuttiin konekivääreillä.

Siis käsikranaatit olivat osaston hihamerkissä, ja laatoissa oli joko normaali SS-tunnus tai pääkallo ja sääriluut tai jos noita laattoja ei ollut saatavilla, niin silloin esimerkiksi laatoissa saattoi olla langasta kirjailtu "X" tai kaksi kivääriä. Tuota ryhmää käytettiin vain likaiseen tappamiseen, eli se ampui lähinnä naisia sekä lapsia, eli kuten kauppakoulussa sanotaan, niin se toimi tuossa ammuttavien sekä normaalien poliisien rajapinnassa, ja kun tuo osasto oli työnsä tehnyt, niin se oli helppo likvidoida joko sotilaspoliisien tai keskitysleirivartijoiden toimesta.

Eli tuo osasto suoritti suurimman osan ampumisesta, mikä kohdistui siviiliväestön siihen osaan, jota ei voitu esittää partisaaneiksi. Joten se suoritti yleensä juuri tällaisen kylän likvidoinnin, ja sitten sen jäsenet ammuttiin, jotta ikäviä tarinoita naisten sekä lasten surmaamisesta ei olisi päätynyt vääriin korviin. Rangaistuspataljoonien tehtävänä oli myös kummallakin puolella avata tietä vihollisen konekivääritulen läpi. Ensimmäisessä Maailmansodassa rintamille tuotiin vankeja, jotka saivat elää niin kauan, kun jaksoivat olla asemissaan, ja noita miehiä sitten käytettiin hyökkäyksissä ihmiskilpinä, joiden tarkoitus oli vakuuttaa esimiehet siitä, että komppania yritti kaikkensa.

Toisin sanoen jos esimerkiksi liittoutuneiden sotilaspoliisi sai jonkun oman armeijan henkilön kiinni vakavasta rikoksesta, kuten siviilien ampumisesta, niin toki oli parempi, että hän olisi kaatunut saman tien, jotta mitään oikeusjuttuja osaston toiminnasta ei tulisi ainakaan mihinkään New Yorkilaisen oikeusistuimeen, jossa esimerkiksi saattoi kuulustelu johtaa ikäviin kysymyksiin vaikkapa Mafian roolista USA:n tiedusteluelimissä, sekä siitä että OSS eli Office of Strategic Services sekä kommandojoukot tekivät jatkuvasti yhteistyötä tuomittujen rikollisten kanssa, jotka perehdyttivät heitä sitten erilaisiin eliminointitekniikoihin. Tämän takia tuollainen tapaus oli parempi hoitaa niin, että kyseinen mies johtaisi komppaniansa kunniakkaaseen taisteluun, ja kaatuisi maansa lipun puolesta. Tässä sitten tarkoitan liittoutuneilla kaikkia Saksaa ja Japania vastaan sotineita valtioita, jotka sitten värväsivät palvelukseensa myös epäilyttävää väkeä.

elainasiaa.blogspot.fi

Jumaluuden olemuksesta sekä Jumalan suhde ihmiseen

1. Raamatun Jeesus sekä tuon kirjan opetukset suhteesta vanhempiin

Kun ajatellaan ihmisten suhdetta esimerkiksi Jumalaan, tai muihin uskonnollisiin hahmoihin,  niin sitä voidaan pitää todella kaksijakoisena. Vaikka meidän uskontomme on näennäisesti erittäin salliva, niin kuitenkin uskonnon varjolla tehdään kammottavia asioita. Ja vaikka oma suhteemme uskontoon on näennäisesti hyvin ateistinen, niin edelleen esimerkiksi Suomessa on ihmisiä, joiden mielestä Raamattu on kaikkein korkein auktoriteetti, vaikka meidän maassamme kuitenkin kirkko, uskonto sekä valtiovalta on erotettu toisistaan.

Ja kuitenkin täällä meidän maassamme on ihmisiä, joiden mielestä esimerkiksi lapsia saa hakata kotona, koska sillä tavalla voidaan muka heitä kasvattaa, ja tuohon toimintaan haetaan tukea Raamatusta. Kuitenkin tuossa kirjassa opetetaan, että toisille ihmisille pitää antaa anteeksi, ja että väkivaltaa pitää aina välttää. Mutta kun puhutaan esimerkiksi Jeesuksesta sekä Jumalasta, niin aina välillä puhutaan isän ja pojan suhteesta. Eli Uudessa Testamentissa Jumala on ikään kuin pelkkä sivuhahmo, kun päähenkilöinä ovat Jeesus sekä Paavali, joka ei kuitenkaan koskaan itse ollut mikään varsinainen opetuslapsi.

Eli itseäni kyllä ihmetyttää se, että miksi varsinaisia opetuslapsia ei juurikaan kohoteltu eikä heidän perheistään puhuta mitään koko Uuden Testamentin aikana. Itse uskon että opetuslapset tapasivat toisensa vasta pääsiäisyönä jos silloinkaan, koska jos he olisivat oikeasti istuneet samassa huoneessa, niin heistä olisi varmasti annettu pidätysmääräys. Mutta kysymys sitten on se, että antoiko Pilatus tuon määräyksen välittömästi ristiinnaulitsemisen jälkeen, vai odottiko hän ensin hiukan, jotta Rooman agitaattorit ehtivät tehdä työnsä. Olettaen tietysti, että tuo Raamatun teksti  on totta. Ja kun pidättäjät saapuivat öljymäelle, niin miksi myös opetuslapsia ei otettu mukaan, kun pidättäjät saapuivat paikalle.


2. Jumalan suhde ihmiseen ei ollut kovin humaani

Eli Raamatun tekstien arvostelijat nostavat Jeesuksen uhrautuvuuden sekä syntien sovitustavan esille siinä muodossa, että "kyllä hänen oli Jumalan poikana helppo uhrautua, kun tiesi pääsevänsä taivaaseen". Samoin Jumalan suhde ihmiseen on hyvin erikoinen, eli tuo hahmo on ikään kuin täysin hyväksymätön ihmistä kohtaan, ja hän on enemmänkin jonkinlainen pelote, joka ilmaantuu paikalle jonkinlaisena tuli-ilmiönä, jota ei kuitenkaan kukaan muu kuin Mooses sekä Jeesus  ole tavannut, jos tässä sitten käytetään tuosta hahmosta nimeä "hän". Eli kyseessä on hyvin kiivas olio tai hahmo, jolla on persoonallisuus sekä identiteetti, mutta ei fyysistä hahmoa. Jotkut ovat yrittäneet muuten selittää jumalaa psykoosilla, joka laukeaa tietyssä tilanteessa.

Jumalaa ei voida itseään pitää kovin humaanina henkilönä, kun mietitään hänen toimintaansa esimerkiksi Vanhan testamentin tarinoissa, kun ajatellaan, että hän tuhosi pölymysrskyllä tai nanokonehyökkäyksellä Sodoman ja Gomorran kaupungit sekä kävi biologista sotaa Egyptissä. Tuo tarina saattaa olla kuitenkin kirjoitettu siksi, että esimerkiksi kuninkaan pojat eivät kertoisi kaikkea isälleen, joka sitten kiivaudessaan esimerkiksi tuhoaa koko kaupungin, jos hänen poikaansa ei olla palveltu esimerkiksi nakkikioskilla.

Samoin kun puhutaan monista raamatun hahmoista kuten Mooseksesta, niin heidän toiminnassaan ei mitään muuta huomautettavaa ole, kuin että kukaan muu kuin nämä henkilöt yksin ovat tavanneet Jumalan. Eli Vanhassa Testamentissa Mooses yksin tapaa Jumalan tuolla vuorella saaden häneltä nuo kuuluisat savitaulut, mihin on kaiverrettu kymmenen käskyä, josta tuli sitten hebrealainen laki. Joten melkoiset puhelahjat Mooseksella kuitenkin oli, koska hän sai hebrealaiset seuraamaan itseään tuolla aavikolla.

3. Jeesuksen asema Jumalan poikana

Seuraava henkilö sitten on Jeesus, joka tapasi Jumalan oman kertomuksensa mukaan aavikolla yksin ollessaan. Kun mietitään tuota tarinaa, missä hän ennen lähtöään opettamaan poistui aavikolle, niin itse kyllä mietin, että toki hän siellä yksin mietiskellessään varmasti pohdiskeli oman elämänsä tarkoitusta, ja ehkä mietti myös ajatuksia, joita normaali ihminen ei miettisi. Mutta itse toki kysyisin, että häpesikö hän jotain lähtiessään erämaahan?

Jeesus oli tietenkin kuin ihmeen kautta pelastunut Rooman toimeen panemasta puhdistuksesta, mutta miksi hän oli vanhempineen palannut tuolta Egyptistä? Toki hänen ikänsä sekä henkilöhistoriansa olisivat varmasti olleet epäilyttäviä, ja tämä paluu Israeliin saattoi hänet erittäin suureen vaaraan, koska jos joku olisi tarkastanut esimerkiksi Egyptin väestörekistereistä tuon lapsen tietoja, niin silloin hän olisi voinut jäljittää kyseisen lapsen tai perheen jouluyönä tapahtuneeseen pogomiin. Jos Jeesus oli kirjattu juutalaiseksi esimerkiksi Egyptiläisessä synagogassa, niin siellä rabbi olisi merkinnyt syntymäpaikan.

4. Matka Egyptiin sekä paluu Isrealiin.

Ja toki matka Egyptiin kesti hukan, ja lapsi oli silloin jo sen verran kehittynyt, että rabbin tai terveystarkastajan olisi pitänyt epäillä tuota syntymäpaikkaa. Tällöin hänet olisi voitu yhdistää kahteen henkilöön, jotka puuttuivat silloisesta väestönlaskennasta. Samoin kysymys kuuluu sitten, että miksi Joosefille ei löytynyt huonetta Jerusalemista, vaikka he olivat väestönlaskentaa varten tulossa sinne? Olihan rooman väki tietenkin huolehtinut siitä, että nämä vieraat saivat majapaikan noista kaupungeista, missä laskenta suoritettiin.

Rooman miehet etsivät kuitenkin Saulin sukulaisia, jotka varmasti eivät missään tapauksessa olleet Israelissa mitään toivottuja tuttavuuksia. Näiden henkilöiden avulla se toivoi voivansa ryhtyä hallitsemaan Israelia. Rooman politiikan mukaan Daavidin sukulaiset olivat Rooman vihollisia, ja Saulin suku, jonka Daavidin miehet tappoivat olisi Rooman ystävä. Mutta kun puhutaan tuosta väestölaskennasta, niin pitää kysyä, että oliko rooman tarkoitus surmata vain aikuiset, ja viedä lapset omiin lastekoteihinsa kasvatettaviksi roomalaisiksi virkamiehiksi.

5. Jerusalemin Pogomi

Eli nuo lapset vain merkittiin kuolleiksi, ja varsinaisen pogomin tekijöitä "trollattiin" eli mustamaalattiin, jotta he olisivat pitäneet suunsa kiinni tuosta operaatiosta. Eli oliko tuon pogomin pääsääntöinen suorittaja "galadius" eli orjalegioona, jonka asema oli suunnilleen sama kuin "Dirlewanger"-osastojen Waffen-SS:ssä. Rooma käytti noita osastoja nimen omaan vihollisen terrorisoimiseen, jotta he sitten pyytäisivät roomalta apua. Ja nuo "gladiukset" käyttivät usein muita asuja kuin varsinaiset legioonalaiset, jotta heitä ei voisi yhdistää Roomaan. Ja saattaa olla niin, että nuo tappajat tuotiin Germaniasta, koska tällöin heillä ei ollut mitään suhdetta paikalliseen väestöön, mikä teki operaation suorittamisesta helpomman.

Toki vielä nykyäänkin mystikot tekevät tätä, eli he matkaavat aavikolle ollakseen omissa oloissaan, ja miettiäkseen elämänsä tarkoitusta. Mutta herää kysymys siitä, että miksi Jeesus uskoi olevansa Jumalan poika? Eli oliko hän Augustuksen avioton lapsi, kuten olen joskus ennen kysynyt? Kuitenkin tuon asian väittäminen julkisesti oli silloin Israelissa jumalanpilkkaa, mistä sitten seuraukset saattoivat olla hyvin vakavia. Samoin parantajana esiintyminen ilman muodollista koulutusta oli tietenkin rikollista, ja puoskaroinnista seurasi erittäin vakavia asioita kuten kuolemantuomio.

Kun puhutaan noista ihmeparanemisista, niin itse olen sitä mieltä, että nämä parannettavat saattoivat olla näyttelijöitä. Tuohon aikaan varmasti joku rabbi tai rooman kätyri osti itselleen noita "ihmeitä", eli maksoi ihmisille, että he näyttelivät sokeita tai rampoja, jotka tuo parantaja sitten pransi. Eli hän näytti heille vain käsimerkin, ja sitten he lähtivät kävelemään. Noin saatiin sitten mukavasti "cranea" omalle poliittiselle uralle. Raamatun tarinoista erikoisin on muuten tuo kertomus, missä Jeesus kohtaa kivitettävän prostituoidun, ja sanoo "se joka on synnitön heittäköön ensimmäisen kiven".

Tarina ei kuitenkaan paljasta, että heittikö hän itse kiven, eikä muistaakseni mainita myöskään sitä, mitä tuolle naiselle myöhemmin tapahtui. Mutta kuten olen usein kirjoittanut, niin Raamattu on hyvin symbolinen kirja, ja saattaa olla niin, että noita asioita ei koskaan ole oikeasti edes tapahtunut, vaan ne on kirjoitettu siksi, että ihmiset oppivat hakemaan turvaa oikeista asioista. Eli että he eivät luottaisi kaiken maailman Juudaksiin tai ystäviin, jotka sitten tekevät kauheita asioita. Ja ehkä tuo tarina Sodomasta ja Gomorrasta on kirjoitettu siksi, että kuninkaan lapset ymmärtävät, että kaikkea ei tarvitse isälle kertoa.

charelesfort.blogspot.fi