Who is the leader of the nation?

https://avoimenkoodinmaailma.blogspot.com/

Kimmo Huosionmaa

Everybody wants to be the rulers of the nations. But that thing causes the problems with private life, and that's why the power is easier to use out of the public eye, and sometimes in the history have been happening that the real users of power have been hiding in somewhere at the palace. Cardinal Richelieu might be the most well-known user of the power, and that very notorious person hide in the back of the king Louis XIII of France and breathed things to the ears of the king. But sometimes people have thoughts that the orders for the actions, what Richelieu made, came from the King,

And sometimes those things came from the head of cardinal, who mentioned that his own political enemies were planned something against the king, and that caused that they executed by the royal order.  Louis XIII  like other kings in that time was not a Democrat, and he was one of the most notorious and powerful people in the history, and maybe his propagandists made the role of Richelieu bigger than it really was because of those persecutions against political enemies of the Louis XIV, the Solar king.

Richelieu mission in the government was to support the King and leader of France, and the benefit of the successor of the Luis XIII was that the internal political crimes like the persecution of Huguenots. the Protestants, who lived in France, was made by Richelieu, what kept the King's reputation pure in the eyes of the citizens. Sometimes the privileges, what Huguenots had got from the Louis X were claimed to give for make hate against those religious minorities.

Sometimes this kind of things are happening also in democratic states, and somebody claims, that some officer or some other official would act against democratically elected persons.  "There is no democracy" is the words, what some people use when they are talking about the political situation, and sometimes I think that those persons may be partially right. In the constitution laws the state guarantee, that every person, who wants can become the candidate in the elections, and this is the best thing in the world.

But there is one thing, what is not handled many times in the public discussions. That thing is, the person, who would be voted must be in the list, and there are good and bad things with that. The good thing is that every candidate is voluntary for that duty, where they would be elected. But the bad thing is that just being on the list is not enough for getting votes. And that's why those candidates need publicity. That is the thing, what costs in the campaigns.

Also, the programs, where the commercial would be broadcast must be, that the targeted audience would watch it, and the commercial must be interesting, or the candidate would leave without votes. Those campaigns are very expensive, and that's why candidate needs financial support from the businessmen. This is the thing, what those "real democracy" persons are judged. We know that nobody gives money for campaigns without terms, and that means that the candidate must promise something to those persons. And here it goes a little bit more interesting.

There are two kinds of permissions, the things, what candidate would give for the great audience, and the permissions, what is given in some back office, and what are not told to normal people. There are men behind those public users of power, and when some person goes to meet them for getting the support for the election campaign would that be a similar situation with the job interview. Those financial supporters must know "the man" because they would give that person the great power.

 Of course in the constitution guarantees that the voters would give the mandate to use power, but if the candidate would not get publicity will that person ever elected to the place, where power is used in the state. When those supporters come, they must have the power for the man, who would become the man with power. They don't give support if they are not sure about their man. And in the real world, the politicians are the frontmen for their lobbyists.

This is the problem with democracy. Those men who give support for politicians are very powerful, but there are many lobbies in the top of the politics. And the thing, what makes things more complicated is, that the candidate must promise something to the ordinary people. There are more cleaners and hamburger workers that the top economists and bank leaders. And this makes difficult to plan those campaigns.

If ordinary people would not get anything, would that person leave out from parliament or congress, but if there would things, like broken promises, would that cause the damage to the trust of all political movement, what single politician would represent. And this makes the politics very complicated thing. And the complicated structure of the political field makes it a very interesting field to investigate things, like conspiracies and another kind of stuff, what makes the World very interesting place to live.

Uhkakuvat ovat aina olleet valtion johtajille tärkeitä asioita, koska niiden avulla on saatu kansa pidettyä aisoissa.

Suomen Pankin aulassa olevissa freskoissa esiintyy Louhi-hahmo, joka on oikeastaan meidän kansallinen versiomme uhkakuvasta. Tuo “Louhi-hahmo” on oikeastaan samanlainen universaali  uhkakuvan symboli riippumatta siitä, missä päin maailmaa tuota uhkakuvaa esitellään. Pakanuuden ajalta peräisin olevassa käsityksessä vihollisesta tai uhasta, on havaittavissa samanlaisia asenteita maasta riippumatta. Vihollinen esitellään omalle kansalle jotenkin naismaisena sekä samalla myös ovelana sekä viettelevänä persoonana, jonka omat taistelijat sitten voittavat. Uhkakuva on kaikille maailman valtioille yleensä aivan samanlainen, riippumatta siitä, millainen valtio- tai millä vuosisadalla tuota uhkakuvaa käytetään perustelemaan esimerkiksi hyökkäys toiseen valtioon.

Uhkakuva liittyy universaaliin vallankäyttöön, ja varsinkin ulkoisia uhkakuvia käytetään hyväksi ihmisten ehkä hyvinkin oikeutettujen sisäpoliittisten vaatimusten hillitsemisessä sekä kansan rivien kokoamiseen hallitsijan taakse. Tai sisäpoliittisten uhkakuvien tarkoitus on samalla tavoin antaa oikeutuksen toisinajattelijoiden pidättämiseen sekä mielenilmausten tukahduttamsen perutelemiseen. Vanha ruotsalainen uhkakuva ovat “sverkkerit”, joiden olemassaolo oli joko keksittyä tai sitten heidän vahvuuttaan liioiteltiin. Ja kun Ruotsi-suomen kuningas joutui epäsuosioon, niin ikään kuin tilauksesta tai taivaan lähettämänä saapuivat nuo “sverkkerit” pelastamaan kuninkaan, rosvoamalla taloja sekä linnoja pitkin Ruotsia tai Suomea.

Tietenkin silloin tarvitsi valtio vahvaa johtajaa, kun nuo kammottavat “Novgorodin pakanat” ryöstivät Suomea, ja silloin tietenkin tarvittiin joka mies aseisiin, ja mitään keskustelua esimerkiksi ylisuurista veroista ei silloin sopinut käydä. Ja toki tuollainen asevoima sitten tarvitsi ammattimaisen johtajan, jolla oli “Jumalan antama lupa” johtaa armeijaa, joten tietenkin kuningas itse lähti tuota joukkoa johtamaan, ja hakemaan esimerkiksi ryöstöihin syyllistyneitä Novgorodilaiset vaikka Moskovasta, ja samalla myös korvauksia noiden ihmisten teoista otettiin matkalla vastaan tulevista taloista, jotka olivat tarinan mukaan tehneet yhteistyötä ortodoksien eli Novgorodilaisten kanssa. Ja tietenkin kansa pelkäsi niitä kammottavia “idän petoja”, jotka tekivät ties mitä, jos he pääsevät Suomeen.

Suomessa nämä henkilöt olisivat voineet yrittää käännyttää kansaa pois katolilaisuudesta, ja sitten kun uskonpuhdistus alkoi, niin tietysti luterilaiset sitten olivat se oikeampi puoli. Ja kun kansa pelkäsi, niin kuningas saattoi sitten hallita maataan tehokkaasti ja päättäväisesti. Armeija oli tuolloin välttämätön osa valtion koneistoa, ja se tarvitsi kunnon varusteet, jotta kuningas voisi taistella maahantunkeutujia vastaan. Monissa uhkakuvissa on toisella puolen pelkäävä kansa. Joka pohjautuu jostain valtavan suuresta ja upeasta, tai ainakin hiukan muita paremmasta rodusta. Ja tuo suuri kansa sitten joutuu valitettavasti pelkurimaisen hyökkäyksen kohteeksi, minkä jälkeen sen on ollut pakko puolustaa itseään.

Toisaalta uhkakuvan käyttö on ollut myös niin sanotusti passiivista, eli valtion johtaja on ottanut vasallin roolin toiseen valtioon nähden. Ja esimerkiksi Raamatun Herodes oli tuollainen vasalli, joka maksoi veroja Roomaan. Vasallin asemassa oleva hallitsija on toisen hallitsijan alamainen, jonka tehtävä on hallita maata tämän herransa käskyjen mukaan. Ja tietenkin vasalli oli sikäli ikävässä asemassa, että hänen oli pakko totella tuota toista kuningasta, joka pani vasallinsa  avulla toimeen ryöstöjä sekä verilöylyjä, joiden tarkoituksellisuus oli ainoastaan oman voiman osoittaminen. Yleensä tuo vasalli teki käskijöiden likaista työtä, koska hänen oli pakko olla aina herralleen mieliksi, tai sitten koko kansa joutui vaikeuksiin.

Todellisuudessa jo Herodeksen aikaan nuo vasallit tunnettiin siitä, että he mielellään syyttivät kansaansa valtion ongelmista, ja esimerkiksi veroja sitten ei aina muistettu maksaa oikein. Tuo tarkoitti sitten ryöstöjä, jotka kohdistuivat tavallisiin ihmisiin, joiden syyksi vasallit panivat kaiken, vaikka he itse olivat ottaneet esimerkiksi verorahoja omaan taskuunsa. Ja mitä muuta tekemistä kansalla oli, kuin ahertaa hänen pelloillaan, ja panna hänen viiniään. Tietenkin verotus oli kova, mutta mitä sillä oli väliä, kun vain ihminen sai juoda hyvää viiniä ja syödä hyvin. Ja jos tavallinen peltotyöläinen ei osannut lukea, niin mitä sillä oli väliä, kunhan tuo mies muisti sitten kääntää peltonsa sekä pitää itsensä siinä kunnossa, että peitsi tai viisi metriä pitkä piikkikeihäs pysyi kädessä. Ja olihan paavi sanonut, että nuo tyhmät ihmiset olivat onnellisia.

Silloin he eivät edes osanneet vaatia mitään, kun eivät mitään olleet saaneet. Ja tietenkin linnoissa palvelevat sotilaat olivat vähän ongelmallisia, koska he olivat nähneet linnojen elintason, mutta missään nimessä tavallinen kansa ei saanut nähdä esimerkiksi linnoissa tapahtuvia syöminkejä. Silloin olisi saattanut tietenkin pinna vähän palaa, jos tuo maatyöläinen olisi havainnut, että linnoissa heitettiin puolet ruuasta pois, vaikka maassa saattoi olla nälänhätä.

Mutta tietenkin kuningas oli saanut valtansa jumalalta, joten silloin hänen oli vain pakko kukistaa nuo kapinat, ja kukapa sitten olisi vapaaehtoisesti lähtenyt muutenkaan Jumalaa vastustamaan. Joten kaikille oli sitten parempi, että noista linnojen menoista ei kukaan saanut tietää, niin silloin jäi kapinakin kukistamatta, ja tiedä mitä kauheaa nuo kuinkaan palkkasoturit voisivat ihmisille tehdä. Kapinan kukistaminen oli asia, mitä ei varmaan ollut kovin helppoa perustella tavalliselle kansalle, jonka osa oli palvella kuningasta. Joten sitä varten oli palkattava palkkasotureita, joilla ei ollut henkilökohtaisia suhteita noihin tavallisiin ihmisiiin, jotta he voisivat olla kovia ja ankaria niitä kohtaan, jotka olivat kuningasta vastustaneet.

Kuningas sai valtansa jumalalta, ja hän oli ylimmän vallankäyttäjä asemassa valtiossaan. Ja tietenkin tavallisen rahvaan ei sopinut hänen asioitaan paljoa moittia. Yksittäiset vastustajat hoidettiin urkintakoneiston avulla, niin että heidän sanottiin vain pettäneen hallitsijan, ja tietenkin joskus myös tavallisia ihmisiä surmattiin. Yksi kuuluisimmista tapauksista historiassa, missä kuningas on antanut luvan rosvota omaaa maataan on ollut “Hugenottiristiretki” jonka alku oli se kun vuonna 1568 protestanttiset hugenotit työnsivät 13 katolista pappia kuolemaan La Lanternen tornista La Rochellen kaupungissa Ranskassa. 59 vuotta myöhemmin kardinaali Richelieu (1585-1642) kosti piirittämällä kaupunkia, kunnes nälkiintyneet kaupunkilaiset antautuivat.

Tuon vuonna 1627 alkaneen saarron aikaan 22 000 henkeä kaupungin 27 000 asukkaasta kuoli nälkään ja tauteihin. Suurin osa protestanteista sai lähteä Ranskasta, mutta heidän johtajansa vangittiin La Lanternen torniin, ja tämän lähteenäni käyttämäni  artikkelin kirjoittaja ei heidän kohtalostaan mitään mainitse. Eli saattoi olla niin, että Richelieu näännytti heidät kuoliaaksi, tai sitten heidät pakotettiin muuttamaan nimensä, ja ehkä he sitten päättivät päivänsä jonkun tyräkkihillolla maustetun pannukakun äärellä.

 http://historianet.fi/kulttuuri/historian-oppaat/ranskan-protestantit-saarrettiin-ja-tuhottiin.

Kuitenkaan tuo tapaus ei ole ainoa tapaus historiassa, ja nimitystä “hugenottiristiretki” käytetään monista muistakin vastaavista tapauksista, mutta kuuluisin noista tapauksista on tämä Richelieun suorittama kaupungin piiritys. Kaikkein pöyristyttävintä tuossa tapauksessa on ollut se, että kukaan noista tuossa operaatiossa surmatuista henkilöistä ei ollut edes vielä ollut edes elossa kun nuo papit surmattiin vuonna 1476.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Armand_de_Richelieu

Richelieu tuomitsi koko kaupungin kuolemaan siksi, että noiden ihmisten vanhemmat olivat hyökänneet pappien päälle, mutta toisaalta  tuo Richelieun roolin korostaminen tässä asiassa saattaa olla Ludvig XIII:n,(1601-1648) josta käytetään nimeä "Oikeudenmukainen" eli “Aurinkokuninkaan” isän maineen pitämisessä puhtaana. Ja itse kyllä uskon, että Richelieu sai käskyt tuohon tekoonsa kuninkaalta, koska hänen sanottiin toimineen kuninkaan nimessä, ja ehkä tuon operaation tarkoitus oli näyttää kaikille, että Kuninkaan ei tarvinnut neuvotella kenenkään kanssa. Samoin saattaa olla niin, että kuninkaalle oli sanottu kaupungin saaneen oikeutensa uskonnovapauteen kiristämällä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ludvig_XIII

marxjatalous.blogspot.fi