Nanotekniikka tuhoaa kohta superbakteereja, ja se saattaa avata uusia tuulia myös syövän hoidoille sekä elimien siirroille.
Alla on linkki uutiseen, joka saattaa muuttaa maailmaa. Tuossa uutisessa kerrotaan siitä, kuinka eräs 25 vuotias malesialaistaustainen nainen on keksinyt molekyylin, joka voi tuhota superbakteereita. Eli kyseessä on artikkelin mukaan nanokone, joka rei-ittää bakteerien seinämiä, ja samalla tuhoaa niiden elinmahdollisuudet. Tuon artikkelin esittelemä supermolekyyli on sellainen, että vain tietyt bakteerit syövät sen, ja sitten tuo kone ikään kuin muuttaa muotoaan minikokoiseksi stressipalloksi tai vappuhuiskuksi, joka sitten tuhoaa tuon solun erittäin tarkasti. Tekniikka perustuu siihen, että tähän nanomolekyyliin liitetään aine, joka saa tietyn solun syömään sitä, ja sitten tuo väline vain puhkoo sen proteiinikuoren. Kun puhutaan tästä tekniikasta, niin se saattaa mullistaa esimerkiksi syövän hoidon, ja tarjota hoitomahdollisuuksia myös normaaleihin infektioihin.
Eli teoriassa voidaan luoda nanokoneita, joita asennettaan meidän elimistöömme jo valmiiksi esimerkiksi lähtiessämme matkalle, ja tuolloin ne voivat puolustaa elimistöämme tehokkaasti ja myrkyttömästi. Tuollainen nanotekniikkaan perustuva keinotekoinen immuunipuolustus voisi tuoda mullistuksen myös immuunikadon eli AIDS:n hoitoon sekä myös siirtoelinkirurgiaan, missä ihmisen immuunipuolustus joudutaan lamaamaan tai sitten hän joutuu odottamaan siirrettä erittäin pitkään, koska jos kaikki solutyypit eivät ole samoja kuin hänellä itsellään, niin tuloksena on hylkimisreaktio, mikä tuhoaa siirtoelimen.
Jos ihmiselle voidaan luoda keinotekoinen immuunipuolustus siksi aikaa, kun hänelle saadaan hankittua siirrettävä elin, joka täyttää kaikki kriteerit, niin silloin hänen elämänsä varmasti helpottuisi. Tuolloin voitaisiin käyttää henkilön omista elimistä otettuja kantasoluja uusien elinten valmistamiseen esimerkiksi kloonaamalla. Tämä voisi tapahtua siten, että esimerkiksi syövän tuhoaman maksan soluja otetaan elatusmaljaan, ja tuosta preparaatista sitten poistetaan syöpäsolut, jonka jälkeen nuo terveet solut tai niistä valmistettu maksa siirretään takaisín ihmiseen. Mutta ongelmana on sitten käytettävissä oleva aika, joka ei varmasti ole mikään kovin pitkä. Luuytimen kanssa voidaan menetellä samoin, eli syöpäpotilaasta otetaan luuydintä, josta sitten poistetaan kaikki syöpäsolut.
Tämän jälkeen henkilön syöpää sairastava luun ydinkudos tuhotaan, ja tuo puhdistettu luuydin siirretään häneen takaisin. Mutta tuolloin henkilön immuunipuolustus menee erittäin huonoon kuntoon, joten esimerkiksi nanontekniikkaan perustuva keinotekoinen immuunipuolustus helpottaisi tuollaisen potilaan elämää huomattavasti. Ja ehkä tällainen molekyylien tutkimus sitten lopulta avaa tietä siihen, että ihminen voidaan siirtää uuteen ruumiiseen. Se nimittäin vaatisi immuunipuolustuksen täydellistä lamauttamista, jotta tuo hermokudos ei joutuisi hylkimisen kohteeksi, ja toki nuo nanoinstrumentit voivat tappaa myös syöpäsoluja ihmisen ruumiista yhtä tehokkaasti kuin ne tappavat bakteereja.
elainasiaa.blogspot.fi
Comments
Post a Comment