Skip to main content

Ultranopean lentämisen ongelmia osa II

NASA X-43
(Kuva I)

Kun rakennetaan huippuluokan suorituskyvyllä varustettuja lentokoneita, niin silloin pitää muistaa se, että niistä lähtevä paineilmakartio, mitä kutsutaan nimellä "yliäänipamaus" eli "sonic boom" voi olla hyvin tuhoisa maassa oleville ihmisille sekä taloille. Jos puhutaan äänettömistä STEALTH-koneista, niin silloin niiden nopeus pitää säätää siten, että ilma pääsee ikään kuin väistämään niiden edestä, jolloin kone olisi lähes täysin äänetön. Yliäänipamaus syntyy siten, että ilma ei ehdi väistämään koneen edestä, jolloin se muuttuu koneen ympärille levittäytyväksi paineilmakartioksi, joka voi rikkoa ikkunoita.

Tuon paineilmakartion ongelmana on se, että mitä kovempaa lentokone lentää, niin siltä kovempi tuo kartio on, ja sitä laajemmalle alueelle se ulottuu. Jos lentokoneen nopeus kasvaa tarpeeksi suureksi, niin sen kehittämän yliäänikartion ilma pakkautuu lopulta kovemmaksi kuin teräs, mikä tarkoittaa sitä, että tuo lentokoneen kehittämä yliäänipamaus voi rikkoa jopa talojen seiniä, eli ne voivat aiheuttaa erittäin perusteellista tuhoa maan pinnalla. Eli tuo paineisku voi olla niin voimakas, että koko talo romahtaa sen voimasta. Samoin vastaan tuleva teräksen kova ilmakartio voi vaarantaa vakavasti muuta lentoliikennettä.

Tällaista ongelmaa ei ollut vielä esimerkiksi Saab Drakenin kaltaisten konventionaalisten yliäänikoneiden lentäessä, mutta kun esimerkiksi SR-71 aloitti salaiset ylilennot Neuvostoliiton ilmatilassa, niin sen onnistui pudottaa kokonaisia lintuparvia sekä surmata jonkin verran karjaa, koska sen nopeus oli paljon suurempi kuin normaalien lentokoneiden, joille korkeustaulukot oli tehty, mikä johti siihen että yli Mach 3:n lentävän lentokoneen yliäänikartio alkoi viistää maata, ja iskeä lintuja alas ilmasta. Nuo lentokorkeustaulukot oli tehty noin Mach 2,5 lentäville F-15 hävittäjille, ja kukaan ei muistanut että SR-71/A-12 vakoilukone saattoi lentää 1000 Km/h nopeammin kuin F-15, tai oikeastaan en tiedä, että oliko nuo lentotaulukot tehty hitaammille koneille kuten A-7, jotka pääsivät hätäisesti yli äänivallin, ja seurauksena oli se, että metsät raikuivat kun tuo vakoilukone kiiti taivaalla 3,5 kertaisella äänennopeudella.
Boeing X-51 B-52:n siiven alla
(Kuva II)

Tämä yliäänikartion aiheuttama ongelma on tietenkin korostunut esimerkiksi HTV:n eli Hypersonic Test Vehiclen kaltaisten ultranopeiden lentokoneiden aikakaudella, jolloin lentokoneen nopeus kohotetaan Mach 12:sta eli yli 12 0000 Km/h. Tuollainen huippukone nostetaan ensin esimerkiksi Minuteman- tai Trident rakettien  avulla ilmakehän yläosiin, ja sitten se käännetään syöksyyn, jolloin SCRAMJET, eli vetyä polttoaineenaan käyttävä hypersooninen patoputkimoottori sytytetään, kun tuo lentokone saavuttaa tarpeeksi tiheän ilmakerroksen.

Hypersoonisen lentokoneen moottorin suunnittelun ongelmana on se, että ilma syöksyy sinne todella suurella nopeudella, ja silloin käy helposti niin, että tuo palotapahtuma siirtyy moottorin ulkopuolelle, milloin se ei enää tuota työntövoimaa. Siksi tarvitaan moottori, joka on muotoiltu hypersoonista lentoa varten, ja noiden SCRAMJET-moottorien startti tapahtuu vasta, kun lentokoneen nopeus on kasvatettu noin 6000 kilometriin tunnissa. Tällä hetkellä NASA:n X-43 pitää hallussaan aerodynaamisen lentämisen virallista nopeusennätystä, joka on MACH 9,6. Syy miksi noiden koneiden nopeutta on vaikea mitata, johtuu siitä, että niiden muoto tekee näistä välineistä vaikeasti tutkalla havaittavia, ja niiden runko on valmistettu hiilikuiduista, jotka eivät anna niin vahvaa tutkakaikua kuin metallinen lentokone. Eikä mitään tutkia ole kalibroitu mittaamaan noita äärimmäisen kovia lentonopeuksia, joten niiden asteikko saattaa loppua kesken.
Taitelijan näkemys HCM:stä eli
 Hypersonic Cruise Missile:stä
Kuva III

Noissa HTV-kokeissa se tapahtuu nostamalla lentokone raketilla ilmakehän ulkopuolelle, ja sitten se pannaan syöksymään takaisin ilmakehään, mutta esimerkiksi FALCON lähtee liikkeelle konventionaalisilla suihkumoottoreilla, joilla nopeus nostetaan noin MACH 1:een, jonka jälkeen koneen RAMJET eli supersooninen patoputkimoottori sytytetään. Normaalin patoputkimoottorin eli RAMJET:in toiminta-alue on noin Mach 1-6 eli 1000 -6000 Km/h jonka jälkeen voidaan SCRAMJET-moottorit käynnistää. Ongelma tietenkin on sähkövoiman tuotto, joka voidaan kuitenkin hoitaa joko tuulimyllyllä eli RAT (Rapid Air Turbine)-turbiinilla tai polttokennoilla  Tuollaisen huippukoneen ongelmana on se, että syöksyessään ilman läpi se synnyttää erittäin tiheän paineiskun, joka voi vaarantaa muuta ilmailuliikennettä.

Tuollainen ilmasta laukaistava hypersooninen lentokone kuten noin MACH 6 nopeuksiin kykenevä  X-51 Waverider voi toimia mallina esimerkiksi hypersooniselle ristelyohjukselle, joka toimitetaan perinteisellä raketilla operaatioalueelleen, ja joka sitten joko iskee suoraan kohteeseen, tai hidastaa ensin siten, että se voi liikkua äänettömästi vihollisen alueella. Samalla tavoin voidaan toteuttaa myös ilmasta laukaistava vakoilukone, joka voidaan toimittaa kuljetuskoneella tai pommittajan siiven alla huomaamattomasti esimerkiksi Pohjois-korean rajan lähelle, ja laukaista sen ilmatilaan, ilman että kukaan ei sitä huomaa. Nuo tulevaisuuden ohjukset saattavat toimia siten, että niissä on sekä ilmasta-ilmaan ohjuksia, laser-aseita sekä sisäinen taistelukärki.

Laseraseen asentaminen tuollaiseen ohjukseen on periaatteessa aivan helppoa, eli se varutetaan vain turbogeneraattorilla, joka tuottaa laserin tarvitseman sähkövirran, ja ohjuksen läpi päästettävä ilma jäähdyttää tuon laserin elementtiä, niin että se ei ylikuumene. Tuo laser voidaan tehdä samalla tavoin kuin laser-luodit, eli se toimisi vain hetken, ennen kuin ohjus syöksyy kohteeseensa. Jos puhutaan siitä että hypersooninen ohjus osuu lentokenttään, laivaan  tai rakennukseen noin kymmenkertaisella äänennopeudella, niin se ei ehkä tarvitse taistelukärkeä ollenkaan, vaan pelkkä kineettinen energia tuhoaa kohteen. Ja jos se lentää matalalla, niin se voi saada aikaan pahempaa tuhoa kuin ydinase, kun sen painerintama viistää maata repien kaiken kappaleiksi.

elainasiaa.blogspot.fi

Comments

Popular posts from this blog

The LK-99 could be a fundamental advance even if it cannot reach superconductivity in 400K.

The next step in superconducting research is that LK-99 was not superconducting at room temperature. Or was it? The thing is that there is needed more research about that material. And even if it couldn't reach superconductivity in 400K that doesn't mean that material is not fundamental. And if LK-99 can maintain its superconductivity in 400K that means a fundamental breakthrough in superconducting technology.  The LK-99 can be hype or it can be the real thing. The thing is, anyway, that high-voltage cables and our electric networks are not turning superconducting before next summer. But if we can change the electric network to superconducting by using some reasonable material. That thing can be the next step in the environment. Superconductors decrease the need to produce electricity. But today cooling systems that need lots of energy are the thing that turn superconductors that need low temperatures non-practical for everyday use.  When the project begins there is lots of ent

Black holes, the speed of light, and gravitational background are things that are connecting the universe.

 Black holes, the speed of light, and gravitational background are things that are connecting the universe.  Black holes and gravitational waves: is black hole's singularity at so high energy level that energy travels in one direction in the form of a gravitational wave.  We normally say that black holes do not send radiation. And we are wrong. Black holes send gravitational waves. Gravitational waves are wave movement or radiation. And that means the black holes are bright gravitational objects.  If we can use water to illustrate the gravitational interaction we can say that gravitational waves push the surface tension out from the gravitational center. Then the other quantum fields push particles or objects into a black hole. The gravitational waves push energy out from the objects. And then the energy or quantum fields behind that object push them into the gravitational center.  The elementary particles are quantum fields or whisk-looking structures. If the gravitational wave is

The CEO of Open AI, Sam Altman said that AI development requires a similar organization as IAEA.

We know that there are many risks in AI development. And there must be something that puts people realize that these kinds of things are not jokes. The problem is how to take control of the AI development. If we think about international contracts regarding AI development. We must realize that there is a possibility that the contract that should limit AI development turns into another version of the Nuclear Non-Proliferation Treaty. That treaty didn't ever deny the escalation of nuclear weapons. And there is a big possibility that the AI-limitation contracts follow the route of the Nuclear Non-Proliferation Treaty.  The biggest problem with AI development is the new platforms that can run every complicated and effective code. That means the quantum computer-based neural networks can turn themselves more intelligent than humans. The AI has the ultimate ability to learn new things. And if it runs on the quantum-hybrid system that switches its state between binary and quantum states,