Opiskelun ohjeista sekä kritiikin käyttämisestä, eli kritiikki tarkoittaa sitä, että saatua tekstiä verrataan muihin lähteisiin, jotta voidaan tehdä päätelmiä sen oikeellisuudesta

Nykyään oppilaitoksissa kannattaa noudattaa sellaisia periaatteita, että siellä toimittaisiin kuin normaalissa työelämässä toimitaan. Eli opiskelijan kannattaa ottaa opettajaansa samanlainen asenne kuin pomoonsa, eli opettelee heti alkuun suhtautumaan hänen jakamaansa aineistoon terveen kriittisesti, eli käy vertailemassa noita tekstejä muihin lähteisiin, koska esimerkiksi tieteellinen artikkeli saattaa olla melko suppea esitys hyvinkin laajasta aiheesta. Samoin sitä että toinen haluaa käydä kirjastossa ei tarvitse pilkata. Jos henkilö ei löydä tuota kirjaa oppilaitoksen kirjastosta, niin hän voi sitä etsiä myös julkisesta kirjastosta. Samoin kirjastossa on muitakin kirjoja, kuin vain omaa alaa sivuavia niteitä, joten sieltä voi käydä lainaamassa myös romaanin tai lukemassa hesarin, jos haluaa käydä lenkillä.

 Opiskelusta sekä opiskelutekniikan kehittämisestä pitää muuten sanoa sellainen asia, että koskaan ei saa odottaa sitä, että opiskelija saa opettajaltaan kaiken aineiston käteen valmiina. Eli aina pitää tietenkin noudattaa lähdekritiikkiä, toisin sanoen vertailla tuota oppilaitoksesta saatavaa aineistoa muuhun aineistoon, mikä on julkisesti saatavissa. Jos opiskelulla on jotain merkitystä esimerkiksi työpaikan hierarkian kannalta, niin työnantaja sitten varmasti alkuun tuota opiskelua tukee, mutta sitten jossain vaiheessa saattaa käydä niin, että vapaata ei enää järjestykään, kun puhutaan opiskelusta, koska se että henkilö suorittaa jotain tutkintoa saattaa aiheuttaa sen, että hän ohittaa esimiehensä kuten toimistopäällikön, ja saa tätä korkeamman aseman,

Siksi voi käydä niin, että niille päiville kun pitäisi saada vaapaata, tuleekin sitten yllättäviä asennustehtäviä tai muuta "mukavaa". Kun puhutaan lähdekritiikistä sekä siitä, että opiskelija haluaa saada paperit ulos oppilaitoksesta, niin silloin pitää varautua lähes kaikkeen. Eli vaikka opettaja jakaa jotain aineistoa, niin sitä kannattaa hiukan tutkia sillä varauksella, että missään yksittäisessä artikkelissa ei ehkä koskaan ole kaikkea tietoa tuosta aiheesta, ja siksi kannattaa hiukan nähdä ylimääräistä vaivaa aineiston tarkastelussa. Toki noissa artikkeleissa voi olla paljon tärkeää asiaa, mutta se että jos henkilö ei vaivaudu edes Internetistä tutkimaan muita tekstejä kuin mitä opettaja hänelle jakaa, niin silloin saattaa tuloksena olla katastrofi, koska lähdekritiikki sekä vertaileva tutkimus ovat työelämässä tärkeitä,

Kukaan ei koskaan saa olettaa niin, että esimerkiksi insinööriryhmän osastopäällikkö antaa hänelle käteen kaiken tarvittavan tiedon jostain kohteesta, koska hänellä saattaa olla "oma lehmä ojassa" tuossa asiassa. Eli ehkä hänen oma poikansa tai tyttärensä on hakemassa tuohon työpaikkaan, ja siksi saattaa olla niin, että hän haluaa sabotoida alaisensa työtä. Tämän takia lähdekritiikki on paikallaan, mutta se ei tarkoita sitä, että lähde tyrmätään välittömästi, kun se tuodaan henkilön eteen. Vaan aina kannattaa hankkia kaikki mahdollinen tieto tuosta aihepiiristä, koska kaikki mitä kokeeseen laitetaan ylimääräistä on plussaa. Tai tietenkin aina voidaan puhua siitä, että vanhentunutta tietoa ei koskaan saisi käyttää, mutta lähteitä voi aina vertailla keskenään. Eli koskaan ei saa odottaa sitä, että mitään tuodaan eteen valmiiksi, ja vähän vaivaa pitää nähdä, jos haluaa tutkinnosta parhaan mahdollisen arvosanan.

pseudotiedetta.blogspot.fi

Opiskeluaika on pitkä kuin Unioninkatu Helsingissä, mutta kaikki päättyy joskus ja uusi elämä voi alkaa

Helsingin Observatorio
Kopernikuksentie 1:ssä

Elämä sekä opiskelu ovat kuin Unioninkatu Helsingissä, eli kun sitä lähtee kulkemaan Kopernikuksen tieltä kohti Kallion kirkkoa, niin tuntuu että se ei pääty koskaan. Kun ajatellaan sitä, että tämä yksi Helsingin valtakaduista alkaa erittäin vaatimattomana Kopernikuksentieltä, joka voisi symboloida vastoinkäymisiä mukulakivineen sekä mäkineen, ja samalla sitä että joskus edessä on vähän tylyjä aikoja sekä vastaanottoja, jotka eivät ole mitenkään mukavia. Kuten Unioninkatu niin yliopistolaisen opiskelu on aluksi hyvin vaatimatonta, eli sitä ei kukaan uskoisi edes koskaan päättyväksi. Ja kuitenkin hän tietää sen, että opiskelun päätös tulee vastaan nopeammin kuin hän uskookaan.

Kuitenkin voidaan ajatella sitä, että heikosti kadun päässä näkyvä Kallion Kirkko voisi symboloida sitä, että kaikki ihmiset tietävät varmasti, että opiskelu päättyy joskus. Ja se mikä aluksi näytti hyvin vaatimattomalta saattaa muuttua erittäin suureksi kokonaisuudeksi. Kun opiskelu alkaa, niin se aika mikä edessä on saattaa tuntua erittäin pitkältä, mutta joku kerta sitten se hetki tulee, kun henkilö saa paperit käteen.  Silloin tuntuu että kaikki mitä on tehnyt, on jotenkin pientä. Ja silloin unohtuu se, kun opiskelijana jännitti tenttien palautus, sekä opettajan antama palaute, koska se saako opiskelija opintotukea tai venyvätkö hänen opintonsa riiippuu siitä, saako hän kurssit läpi.

Samoin se pitää muistaa, että yliopisto-opiskelun ajatusta eivät kaikki ihmiset koskaan oikeastaan ymmärrä, eli sitä miksi nuo henkilöt sitten istuvat hyvin vanhoissa luentosaleissa kuuntelemassa erittäin pitkäveteisiä luentoja jostain aiheesta, joka tuntuu hyvinkin kuluneelta. Tuo kuitenkin on yliopisto-opiskelun ideana, eli ihminen ikään kuin pakotetaan kuuntelemaan asioita, joita hän ei koskaan ehkä muuten edes välittäisi tietää, ja kuitenkin ne saattavat olla hyvin tärkeitä opiskelijan tulevaa ammattia ajatellen. Tämä opetusmenetelmä kuitenkin aiheuttaa sen, että kyseinen henkilö ikään kuin joutuu sorviin, jossa hänen psyykettään sekä ajatusmaailmaansa sitten muokataan sellaiseksi, kuin yliopisto sen haluaa olevan, kannustaen samalla tekemään omia kokeita sekä ajattelemaan omilla aivoilla. Vanha opiskelijoiden motto on ollut se, että "pidä housut jalassa sekä Jumala mielessä", eli se tarkoittaa sitä, että koskaan ei kukaan saa unohtaa sitä, että yliopisto on valtiotaan varten, ja sen opettajat ovat vain ihmisiä. Eli mitään mitä he eivät saa tietää, ei koskaan ole tapahtunut ainakaan virallisesti.

Unioninkadun alku taustalla
kuvan keskellä Kallion kirkko

Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka henkilö olisi kuinka halukas kertomaan omista asioistaan muille, niin sitä ei koskaan tarvitse suoraan mennä tekemään. On asioita joista ei tarvitse koskaan puhua, ja vaikka joku sattuisi jotain kiellettyä tekemään, niin sitä ei kuitenkaan tarvitse kertoa koko kansalle. Ja toki opettajakin saa vähän omaa aktiivisuuttaan käyttää, jos hän haluaa saada jotain tietoja oppilaastaan. Eli kuten tiedämme, niin aina välillä joku keksii, että hän ryhtyy kertomaan opettajille tai muille henkilöille toisten tekemisiä, mutta se on aivan väärä ratkaisu, koska syyttäjällä on todistustaakka oikeudessa, eli tuo onneton henkilö joutuu hyvin äkkiä vaikeuksiin, jos hän turhasta kantelee opettajilleen.

Tällä tarkoitan nimenomaan plagiointia käsitteleviä paljastuksia. Eli joku onneton saattaa pyytää toiselta tämän tehtäviä, jotta tämä voisi saada syytteen plagioinnista sekä potkut tiedekunnasta. Tuolloin syynä voivat olla alaviitteiden puuttuminen tekstistä, mutta tuolloin kannattaa olla varovainen. Näet tuo aiottu uhri saattaa tietää tämän asian, ja antaa tuolle tiedottajalle työn, missä ei ole yhtään lähdettä merkittynä. Ja opettajalle hän palauttaa version, missä on merkitty lähteet, ja nykyaikaisella tekstinkäsittelyohjelmalla lähdeviitteiden poistaminen käy muutamassa minuutissa. Silloin tuolle ilmiantajalle voidaan tehdä ansa, missä hänelle näytetään toista versiota kuin opettajalle. Ja silloin käy niin, että tuo ilmiantaja saa syytteen perättömästä ilmiannosta.

pseudotiedetta.blogspot.fi