Mikään konsernin toimintamalli ei ole vailla ongelmia, mutta mikään niistä ei ole yksinkertaisesti täysin huono

https://yhteiskuntajakansa.blogspot.com/

Kimmo Huosionmaa

Mikään toiminta- tai organisaatiomalli ei ole täysin ongelmaton, ja vaikka puhutaan siitä, että esimerkiksi pienissä yhtiöissä on aina voitu luottaa esimiehen tukeen, niin silti pitää muistaa, että sekä suurissa että pienissä yhtiöissä on omat ongelmansa. Kun keskustellaan hybridi mallista, missä suuret yhtiöt voivat jakaa toimintaansa pieniin soluihin, jotka toimivat itsenäisesti suurten yhtiöiden sisällä, niin tällaiset mallit tietenkin ovat hyvin kiehtovia, sekä samalla turvallisia, jos niissä toimitaan kuten pitää toimia.


Jos suuri organisaatio käyttää tätä solumallia innovatiivisessa sekä tuotannollisessa toiminnassaan, niin silloin tietenkin asiaa pitää katsoa yhtiön johdon näkökulmasta. Tietenkin solumalli tuo suureen organisaatioon pienten yritysten “me hengen”, mutta tämä henki voi olla myös ongelmallinen. Nimittäin tämän “me hengen” kääntöpuoli on se, että kyseinen asenne saattaa myös vaikeuttaa uuden työntekijän tulemista taloon, vaikka kyseessä on tietenkin jouhea sekä ketterä toimintamalli, jossa lähiesimies voi valvoa työtä tehokkaasti, eikä tuossa mallissa voi kukaan ikään kuin piiloutua organisaatioon, niin että hän vain oleilee työpaikallaan sekä siirtää omia töitään muille ryhmän jäsenille.


Tällaisessa solussa on alaisten työtä helppo valvoa, sekä myös puuttua kaikkeen muuhun toimintaan, mikä vie aiheettomasti työaikaa. Kun puhutaan siitä, että tällaisessa organisaatiossa esimies on helposti tavoitettavissa, niin tietenkin on hyvä, jos tämä asia toteutuu positiivisessa näkökulmassa. Mutta joskus on ikävä kyllä tapahtunut niin, että pomo unohtaa asemansa yhtiössä tai omassa työryhmässään. Hänen tehtävänsä on olla ikään kuin ryhmän ulkopuolella sekä valvoa alaistensa työtä, ja puuttua kaikkeen, mikä vie aiheetta työaikaa.


Motto “työ ennen huvia” on asia, josta työnantaja varmasti pitää kiinni. Mutta jos organisaatiossa johtaja unohtaa asemansa, niin silloin hän saattaa ryhtyä “kaveeraamaan” alaisiaan, ja nämä saattavat kyllä sitä hiukan kiusallisena käytöksenä pitää, ja jos pomo ryhtyy alaisen lapsen kummiksi, niin silloin hänen sekä alaisen suhde vääristyy todella pahasti. Ja pomon pitää aina muistaa se, että hän saattaa joutua irtisanomaan alaisensa, jos tämä ei suoriudu tehtävistään. Mikäli työtä ei tehdä kunnolla, voi asiakas ottaa toisen yhtiön tekemään työt, ja siitä sitten lasku lähetetään tuolle työn huonosti hoitaneelle yhtiölle, joka haastetaan oikeuteen tällaisten asioiden takia.


Johtajan asema yhtiössä on se, että hän edustaa alaisilleen yhtiön omistajia, ja tuo tehtävä on joskus melko vaikea. Nimittäin pomon tehtäviin kuuluu myös alaisen erottaminen, jos tämä ei halua tai osaa tehdä työtään. Ja tuolloin liian läheiset suhteet alaiseen saattavat aiheuttaa ongelmia. Johtajan tehtävä on puuttua työpaikalla tapahtuvaan riitelyyn sekä kaikkeen, mikä aiheuttaa työajan kulumista ilman tuottavaa työtä.


Joten sen takia hänen asemansa on työryhmän ulkopuolella valvomassa, että tehtävät tulee tehtyä laadukkaasti sekä samalla lakia ja asetuksia noudattaen, ja jos jotain ongelmia tulee, pitää niistä voida selvitä. Joten jos työläinen ei lunasta työhönotossa antamiaan lupauksia, niin silloin seurauksena on erottaminen. Tai jos ongelma on se, että johtaja ei ole antanut tehtäviä, niin silloin hän joutuu vastuuseen. Työpaikan tehtävänä on tarjota palveluita tai fyysisiä tuotteita asiakkaalle, joten sen takia se, joka on syyllinen esimerkiksi huonosti tehtyyn työhön joutuu työn korjaamaan tai sitten korvaamaan aiheuttamansa vahinko.


Mutta sitten tietenkin kun johtaja teettää tehtäviä, niin hänen täytyy huomioida se, että työaika on yhtiölle maksullista toimintaa. Ja jos hän kehittää loistavan ajatuksen esimerkiksi kauppatieteiden tohtoreista siivoamassa vessoja, niin silloin saattaa eteen tulla sellainen asia, kuin vahingonkorvaus. Nimittäin tuo vessojen siivoaminen on tietenkin hänen määräämänsä työ, mutta kauppatieteiden tohtorilla on valtion laskema minimipalkka, joten tuolloin johtaja joutuu maksamaan tämän siivoojan sekä tohtorin palkan erotuksen yhtiölleen, koska hän on tuolloin aiheuttanut ylimääräisiä kustannuksia työnantajalleen. Kun puhutaan esimerkiksi hybridisen organisaatiomallin eduista niin sanottuun perinteiseen malliin verrattuna, niin silloin tietenkin turvallisuusnäkökohta voidaan ottaa huomioon.



Eli koska jokaisella johtajalla on oma rajattu toimialansa sekä työryhmänsä, niin silloin tietenkin tuossa organisaation mallissa, joka perustuu soluihin, on mahdollinen vahinko, jonka joku työläinen tai johtaja saa aikaan esimerkiksi estämällä alaisia saamasta tehtäviään niin, että niiden tekoon myös riittää aika, niin silloin kuitenkaan koko organisaatio ei tuosta kärsi, vaan vahinko koskee vain yhtä osaa tuosta järjestelmästä. Kauniimmin sanottuna soluihin perustuvan organisaation malli rajoittaa vahinkoa tekevän tekijän  laajenemista koko organisaation kattavaksi toiminnaksi, joka saattaa halvauttaa koko yhtiön, koska joku osaston johtaja ei vain esimerkiksi saa sähköpostiaan auki. Jos alainen on tehnyt vahinkoa yhtiössä, eli kolhinut autoja tai tuhonnut omaisuutta, niin hän joutuu teon korvaamaan, mutta jos tuota asiaa peitellään, niin silloin voi johtaja saada syytteen yllytyksestä tekoon, mikä ei ole kovin mukava asia hänen kannaltaan.


Mutta kuitenkin tämä sama asia voi aiheuttaa myös tilanteen, missä joku solu suojelee vaikka “mukavaa kaveria”, jolla on alkoholiongelma, ja joka tuon takia ei selviä töistään. Tuolloin kyseessä voi olla esimerkiksi velkominen, eli tämä jäsen on joskus kauan sitten pelastanut jonkun pomon hengen, ja tämä ei siksi häntä erota. Jos työryhmä sijaitsee jotenkin erillään muista yhtiön sisäisistä toimijoista, niin silloin saattaa ryhmä kyetä peittämään jäsenensä ongelmia, koska tuon johtajan valvoja ei tule paikalle.

Tuolloin saattaa ryhmä saattaa tuon ongelmaisen jäsenen vaikkapa vessaan tai syömään, kun tuo muita johtajia valvova johtaja saapuu. Ja jos esimerkiksi nimenhuudosta usein puuttuu joku henkilö, niin silloin voidaan ryhmään tehdä yllätystarkastus, jotta syy tuohon poissaoloon nimenomaan tarkastusten aikaan saadaan selville. Tuolloin voidaan tuota asiaa koskeva selvitystyö aloittaa joko yhtiön sisäisenä menettelynä, tai sitten se voidaan viedä poliisille, koska saattaa olla niin, että työturvallisuusmääräyksiä on tahallaan rikottu, tai johtaja on laiminlyönyt valvontavelvollisuuden. Mutta alaisia tietenkin koskee sellainen rangaistus, että työturvallisuuskortit voidaan viedä, jos joku ryhmästä on tullut juopuneena työpaikalleen. Ja jos johtajan pitäisi tätä asiaa valvoa, niin silloin hän saa myös rangaistuksen, jonka laki tästä asiasta määrää.

Maahantulokielto tiettyjen maiden kansalaisille voi olla erittäin vakava asia, mutta sitä perustellaan sillä, että noiden maiden asiat eivät ole viranomaistoiminnan osalta kunnossa

Mobiiliteknologia on äärimmäisen
tärkeää terroristien yhteydenpidon kannalta
ja niiden akilleen kantapää on SIM-kortti

Nyt sitten USA:n uusi maahantulokieltoasetus, mikä koskee Syyrian, Irakin, Iranin, Jemenin, Libyan, Somalian ja Sudanin kansalaisia mukaan lukien kaksoiskansalaiset on astunut voimaan, ja sen tarkoitus on vahvistaa kansallista turvallisuutta. Noiden maiden ongelmana on nimenomaan islamismi, sekä se että niiden johto ei ikään kuin suostu tuomitsemaan terrorismia, tai sitten tee mitään terroristien toiminnan estämiseksi.

Eli niissä toimii ainakin epävirallisia terroristien koulutuskeskuksia eli leirejä, missä annetaan ideologista sekä aseenkäyttöä koskevaa koulutusta ja myös valmistetaan noiden järjestöjen propaganda-aineistoa. Kuitenkaan viranomaiset eivät tee mitään, jotta tuo toiminta saadaan loppumaan, tai sitten iso osa maasta on jonkun muun kuin virallisen hallituksen valvonnassa, jolloin esimerkiksi henkilöllisyyden tarkka  toteaminen sekä sitä kautta tunnistautuminen ovat mahdottomia, niin että henkilöllisyystodistukseen merkitty henkilö voi oikeasti olla kuka hyvänsä.

Tilannetta tietenkään ei auta ollenkaan se, että noissa maissa sisäpoliittinen tilanne on erittäin kaoottinen, koska osassa niistä on käynnissä avoin sisällissota, missä esimerkiksi passeja on joutunut kapinallisten islamistien käsiin. Ja nuo henkilöllisyyspaperit voivat sitten olla todella vaarallisia, jos ne ovat väärien henkilöiden taskussa. En tiedä mitä noissa maissa on tapahtunut esimerkiksi väestörekisterimerkinnöille ja syntymätodistuksille, kun taistelut ovat alkaneet, mutta voin sanoa, että jos noilla terroristeilla on pääsy väestörekisterijärjestelmään, niin että he voivat lisätä ja poistaa sieltä henkilöitä, niin silloin he voivat tehdä itselleen vaikka kuinka monta valehenkilöllisyyttä, joiden avulla nämä henkilöt sitten voivat kulkea ympäri maailmaa. Ja vaikka he olisivat kuinka tunnettuja hyvänsä, niin kuitenkin nämä "Al-Sarkawit" voivat myös lavastaa oman kuolemansa, ja ottaa käyttöön jonkun muun ihmisen nimen.

Kun puhutaan esimerkiksi tiettyjen maiden viranomaisten linjasta terroristeja kohtaan, niin heidän mielestään koko asia on muiden maiden ongelma, ja kaikkein tärkeintä heistä ilmeisesti on, että noita iskuja ei tapahdu heidän maassaan tai heidän työajallaan. Kukaan ei virallisesti myönnä tukevansa terroristeja, mutta kuitenkin monissa terroristien tukijoiksi määritellyissä maissa hallitus ei puutu mitenkään esimerkiksi koulutusleirien toimintaan. Ja tällainen toiminta ajaa valtion terroristien tukijoiden listoille, mutta kun ajatellaan noita maita hiukan tarkemmin, niin voidaan kysyä, että millä tavoin nuo viranomaiset sitten puuttuisivat noihin leireihin? Kun puhutaan terroristien koulutusleirien tuhoamisesta, niin toki rypälepommit, termobaariset räjähteet sekä erikoisjoukot ovat loistava lääke noihin asioihin. Mutta kuitenkaan ilmaiskun jälkeen ei varmasti jää paljon kuulusteltavaa, jos halutaan saada selville kuka noita terroristeja sitten oli rahoittanut.

Iskut tietenkin ovat niitä, mitä esimerkiksi elokuvissa esitellään mielellään ratkaisuna terrorismiin, mutta ongelma on terrori-organisaatioiden rakenne, missä on selvästi erillään niiden johto, eli ideologinen ja strateginen johto sekä taloudellinen tuki, mikä tekee niiden toiminnan mahdolliseksi ovat erotettuja kenttätoimintaryhmistä, ja usein tukiorganisaation jäsenet kommunikoivat noiden kettätoimintaryhmien kanssa vain yhden tai kahden henkilön välityksellä. Ja jos henkilöä on esimerkiksi seurattu, niin hänet voidaan helposti poistaa, jotta muu organisaatio ei joudu vaaraan. Terroristien toiminnassa tärkeää on se että tukiorganisaatio, joka hoitaa järjestölle sen tarvitsemat asunnot, sekä operaatioissa tarvittavat ajoneuvo ja muut varusteet pysyy koskemattomana. Varsinaisten kenttätoimintaryhmien jäsenet taas ovat korvattavissa, ja esimerkiksi itsemurhaterroristien kohdalla asia on niin, että heitä ei edes kaivata takaisin.

Tukiorganisaatio järjestää operaatioon käytettävät varat esimerkiksi kauppaamalla huumeita sekä pesemällä tuota rahaa pankeissa. Koko kuvio tietenkin on montakin kertaa esitelty julkisuudessa, mutta se kuka tällaista toimintaa harjoittaa on kuitenkin melko vaikea selvittää. Tällaisten organisaatioiden rakenne on tietenkin hyvin selvillä, mutta sen jäsenten henkilöllisyys on jäänyt varjoon. Terroristien kohdalla on kuitenkin niin, että myös strategiset johtajat, eli iskujen kohteiden valitsijat ovat usein kaukana noista koulutuskeskuksista, jotta he eivät paljastaisi henkilöllisyyttään noille miehille, jotka he valitsivat lähtemään kuolemaan.

Ja se miten iskun kohde valitaan ei koskaan avaudu noille kenttämiehille, joiden ainoana tehtävänä on totella noita miehiä, jotka kommunikoivat heidän kanssaan tekstiviestein sekä sähköpostien avulla, joten niin kauan kuin tuo johtoryhmä on olemassa, niin järjestö voi uudistaa itseään. Mutta jos sen ideologiset johtajat eliminoidaan niin silloin on mahdollista, että se voidaan tuhota. Ja kuten sanotaan, niin jos tuon järjestön rahavirrat eli taloudellinen tuki saadaan loppumaan, niin silloin loppuu myös järjestön tukivälineiden kuten GSM-puhelinten SIM-korttien sekä asuntojen hankinta, tai kukaan ei sitten enää hanki puhelinliittymiä omiin nimiinsä, jotta joku terroristi voisi soitella kavereilleen hänen nimissään. 

Eli nuo puhelinliittymät ovat asia, mitä noilla väkivallan työkalukseen ottamillaan ihmisillä pitää olla, jotta he voivat viestiä muiden kanssa, ja silloin tietenkin voidaan toimia niin. että kriisialueella olevat GSM-liittymät mitätöidään, jos ne on hankittu vaikka länsimaista. Tai sitten tuollaiset puhelimet, missä on R-kioskilta hankittu prepaid, mutta jota käytetään vaikkapa Syyriassa voidaan paikallistaa, ja niihin suunnata täsmä-ase, ja tietenkin niiden hankkija voidaan jäljittää maksutiedoista, joten tuolloin voi vaikka SWAT-käydä piipahtamassa tuon liittymän maksaneen henkilön kotona.


vapaaverkkojulkaiseminen.blogspot.fi

Kuinka vakooja toimii oikeasti Internetissä

Kuvituskuva
Kuva I

Paras tapa käyttää sosiaalista mediaa, on muistaa se, että esimerkiksi joku voi esiintyä kahdella tai useammalla verkkoidentiteetillä. Eli joku "vain" kaveri voi olla soluttautunut omaan ystäväpiiriin esimerkiksi varastetun identiteetin turvin. Toisin sanoen hän on saattanut avata sähköpostin tai facebook tilin jonkun "oikean ystävän" nimissä. Ja noita "oikeita ystäviä" löytyy esimerkiksi toisen ihmisen kännykkää sormeilemalla, eli mitä hempeämpää tuon nimen sekä puhelimen omistajan välillä tapahtuva viestintä on, niin sitä läheisempiä he ovat. Soluttautuja käyttää aina luottamusta hyväkseen saadakseen haluamansa tiedot, ja mitä läheisempi ihminen on toiselle, niin silloin saatu tieto voi olla paljon vahingoittavamapaa, kuin tieto mitä saadaan normaalilla urkinnalla. Eli kuten tiedämme, niin vain ystävä voi toisen pettää niin, että siitä on jotain vahinkoa tälle kohteelle.

Tuon takia pitää muistaa se, että esiintymällä läheisenä ystävänä voi internetissä toimiva vakooja saada hankittua erittäin tärkeitä tietoja, joita hän voi hyödyntää toimissaan. Hän voi esimerkiksi hankkia tietoja siitä, että onko jollain noista henkilöistä hankkinut jonkun sosiaalisen median tilin, jotta tuo urkkija voi kalastella tehokkaammin tietoja tuolta internetistä. Eli jos tuo vakoilun kohde esimerkiksi on siirtänyt yksityisessä elämässään tapahtuvan viestinnän esimerkiksi Instagramiin, ja tällöin voidaan häntä houkutella valeprofiililla paljastamaan itsestään todella tärkeitä asioita.

Mielestäni ei ole oikein järkevää antaa muiden tietää oikeaa ystäväpiiriä, koska, se saattaa aiheuttaa mahdollisuuden tunkeutua toisen henkilön oikeaan elämään, eli vaikka kohde itse pitää tietoturvastaan huolta, niin hänen tuttavansa ei tätä välttämättä tee. Samoin jos oikean kaveripiirin paljastaa, niin silloin siihen saattaa käydä kiinni joku trollaaja, joka mustamaalaa kohdetta, ja näin houkuttelee muita paljastamaan häntä koskevia tietoja. Eli esimerkiksi vanhemmilta voidaan udella henkilön pankkitunnusten sijaintipaikkaa leimaamalla heidän lapsensa jotenkin väkivaltaiseksi.

Eli jonkun hänen todellisen ystäväpiirinsä jäsen ei ehkä ole avannut tätä sosiaalisen median kanavan tiliä, ja silloin voi urkkija tehdä oman valeprofiilin tuon ystävän nimissä, jolloin hän saattaa pystyä urkkimaan tietoonsa myös erittäin henkilökohtaisia asioita. Kuitenkaan kuka vain ei ole kohde, vaan päästäkseen nettinuuskijoiden suosioon, pitää henkilön herättää jonkinlaista huomiota siten, että nuo nettivakoojat kiinnostuvat hänestä. Nettivakooja ei ole välttämättä valtiollinen toimija, vaan hän voi toimia myös yksityisen toimeksiantajan määräyksestä tai omaan laskuunsa. Tässä kirjoituksessa termi "nettivakooja" tarkoittaa henkilöä, joka käyttää laittomia menetelmiä tiedon hankintaan. Toisin sanoen hän saattaa esimerkiksi esiintyä toisena ihmisenä hankkiessaan toisten henkilökohtaisia tietoja.

Kun puhutaan henkilöstä, joka kiinnostaa nettivakoojaa, niin silloin tietenkin tulee heti mieleen henkilö, joka työskentelee jotenkin suljetussa ympäristössä sekä pitää tiukasti vapaa-ajan sekä työasiat erossa toisistaan. Se kertoo vakoojalle, että henkilöllä on jotain salattavaa. Ja vaikka itse henkilö ei tuota tiedon haltijaa kiinnosta, niin hän voi jakaa epäilyksiään Internetissä. Tätä jotkut tekevät vain tiedon jakamisen ilosta, vaan osa tekee sen myös peloissaan siitä, että tuo henkilö saattaa yrittää vahingoittaa häntä, jos tuo nörtti on saanut tietää asioita, mitkä saattavat kohteen jotenkin epäilyttävään valoon.

Nettivakoojan käsitetään usein tarkoittavan hakkeria, mutta nuo termit eivät aina tarkoita täysin samaa asiaa, jonka takia ne on yleensä erotettava toisistaan, eli ne eivät ole synonyymejä keskenään. Nettivakooja käyttää esimerkiksi facebookia siten, että hän yrittää houkutella toiset ihmiset avautumaan itselleen, ja hän voi esimerkiksi kerätä tietoja kohteistaan vaikkapa nanolennokkien sekä suuntamikrofonien sekä kaapattujen läppärikameroiden avulla, mutta varsinaisesti nettivakooja ei koodaa. Hakkeri mielletään usein joksikin koodeja purkavaksi henkilöksi, joka yrittää hankkia toisen ihmisen käyttäjätunnuksia sekä salasanoja haltuunsa. Mutta kun puhutaan sosiaalisesta hakkeroinnista, missä esiinnytään toisena henkilönä, niin ei kuitenkaan voida puhua puhtaasta hakkeroinnista.

Samoin se että henkilöllä on kovin jyrkkä asenne sosiaalista mediaa kohtaan panee kysymään, että mitä häntä kiinnostaa toisten kirjoittelu. Eli mitä salattavaa hänellä sitten on, jos kaikki sosiaalinen media pitää kieltää? Ja mitä muuta siellä salataan, jos kaikki tällainen kielletään.

Kun puhutaan siitä, mihin hakkerit iskevät, niin yleensä heidän kohteensa ovat suuren luokan toimitusjohtajat, mutta toki kohteeksi pääsevät myös esimerkiksi nettitrollaajat, jotka ikään kuin työkseen haukkuvat muita. Eli on havaittu, että netissä on välillä meneillään erilaisia trollauskampanjoita, joissa henkilöitä pilkataan estoitta sekä kannustetaan näin lopettamaan somen käytön.

Joissakin tapauksissa tuon kaltainen  kampanja vaikuttaa organisoidulta tai ainakin johdetulta toiminnalta. Eli tuollaista kampanjaa on joskus sävyttänyt valtava mediajulkisuus, missä noita somen käyttäjiä on peloteltu lopettamaan sen käytön. Ja silloin pitää muistaa se, että sosiaalisessa mediassa ihminen joutuu itse joskus kirjoittamaan itse omia mielipiteitään. Ja jos hän jää kiinni ostetusta Facebookin päivityksestä, niin silloin on hänen päivänsä luetut. Tai ainakin henkilö saattaa joutua naurunalaiseksi.

pseudotiedetta.blogspot.fi