Mietteitä siitä kuinka erikoinen ihmismieli voi oikeastaan olla

Kuvassa olevat sienet ovat ilmeisesti seitikkejä,
joten niitä kannattaa varoa. Ja aina kun kohdataan sieni
mitä ei varmasti tunneta kannattaa lähteä siitä, että se
on myrkyllinen, jotta vältytään myrkytykseltä

Kimmo Huosionmaa

Monet meistä ovat kuulleet tarinoita koulukiusaamisesta sekä siihen liittyvästä lieve-ilmiöstä, joka kuuluu nimenomaan jengien maailmaan. Joissakin näistä tapauksista, joissa toista on pahoinpidelty henkisesti sekä fyysisesti on koulukiusaajien ryhmä yrittänyt saada ikään kuin "omaa miestään" tuollaiseen tukiryhmään, joita näille kiusatuille järjestetään. Tuolloin tietenkin pitää tällaisella tarjokkaalla olla joku sellainen teko osoittaa, että häntä oikeasti on kiusattu. Silloin mieleen tulee usein se, että henkilön takkiin tai muihin vaatteisiin kirjoitellaan jotain tai esimerkiksi naulakkoon jätettyjä vaatteita hajotetaan.


Mutta samalla myös tietenkin tuollainen henkilö voi väittää olevansa pahoinpitelyn uhri, jotta hänen pääsynsä ryhmään varmistuisi. Tuollainen teko kuitenkin paljastuu jossain vaiheessa tekaistuksia, koska henkilö jolla ei ole omakohtaisia kokemuksia tapahtuneesta unohtaa hyvin nopeasti sen, että pahoinpitelyyn liittyy voimakas tunnelataus. Ja vaikka hän olisi kuinka paljon harjoitellut tuota esiintymistä, niin tuolloin jotakin aina unohtuu, jos ihminen esittää keksittyä kokemusta. Mikäli ihmiseltä puuttuu laaja-alainen kokemus pahoinpitelystä, niin hänen täytyy ponnistella jatkuvasti muistaakseen, mitä hän on kertonut tapahtuneesta.


Tuon takia tällainen valehtelija ei koskaan oikeastaan osaa käyttäytyä normaalisti. Mutta joissakin tapauksissa kiusaajat ovat painostaneet jotain henkilöä olemaan hiljaa tapahtuneesta esimerkiksi uhkaamalla tulla tämän kotiin pahoinpitelemään tätä lisää. Ja tuolloin ihmisen eleet sekä ilmeet paljastavat tällaisen teon hyvin helposti. Kun ihminen on pahoinpidelty sekä häntä on uhkailtu, niin silloin tietenkin se synnyttää pelkotiloja, ja tuollaiselle uhkailun kohteeksi joutuneelle ihmiselle on kauhistus jos hän jää siitä normaalista bussista. Samoin paikka missä pahoinpitely on tapahtunut aiheuttaa hänelle erittäin pahoja stressioireita, joihin kuuluu keskittymiskyvyttömyys sekä hikoilu sekä haluttomuus jatkaa matkaa.


Pälyilevä katse on tietenkin myös merkki siitä, että ihminen on jotenkin hermostunut. Kun esimerkiksi metsä taipaleella on ihminen kokenut hyökkäyksen, niin tämän jälkeen hän pelkää lopun elämänsä pimeitä metsiä, ja tässä muistuu sellainen asia mieleeni, mikä koski tarinan mukaan "Poltergeistia". Siinä eräs nainen oli kävelemässä kohti kirkkoa, kun hän kuuli yllättäen päässään ääntä, ja sitten hän selvisi tilanteen ylitse metodilla joka ei ollut tieteellinen. Tuolloin kyseessä on ollut takauma, mikä on merkki PTSD:stä (Post-Traumatic Stress Disorder), joka tunnetaan usein nimellä "sotapsykoosi". Kuitenkin myös normaalisti äärimmäiseen stressitilanteeseen kuten tulipaloon,onnettomuuteen sekä väkivallan kohteeksi joutunut henkilö voi sairastua tähän tautiin.


Tuossa ehkä vähän liiankin kuuluisassa eräässä rajatiedon kirjassa mainitussa kokemuksessa on ollut sellainen tausta, että tuon naisen kimppuun on joskus käyty tuossa samassa paikassa. Tuolloin hän on joutunut hyvin voimakkaan stressin kohteeksi, joka sitten on tietenkin merkinnyt trauman syntymistä. Ja jos tuossa metsäisellä tiellä oli sitten hän joutunut myös nöyryyttävän pahoinpitelyn kohteeksi, niin tietenkään hän ei varmaan siitä kokemuksesta ollut mitään kotona puhunut. Nimittäin jos tuo tapaus oli jäänyt kotiväelle kertomatta voi syynä olla se, että tuo pahoinpitelyn tekijä on ollut hänen omaa kotiväkeään tai sitten siellä oli juotu alkoholia paljon, joten siksi tuo onneton ei koskaan halunnut mainita tuosta nöyryyttävältä tuntuvasta kokemuksesta.


Jos kyseessä oli syksy voi syy tähän rajatiedon kokemukseen toki löytyä silokki- tai sappitatti-sienistä, jotka aiheuttavat voimakkaita hallusinaatioita. Yllä oleva kuva ei esitä silokkeja vaan ilmeisesti kyseessä on joku seitikki, mutta kuitenkin joka vuosi joku onnistuu näitä sieniä syömään, ja seurauksena on usein voimakas hallusinaatio. Kuitenkin joskus ihminen syö vahingossa suippumyrkkyseitikkejä, jotka sitten aiheuttavat henkilön kuoleman, koska tuon sienen myrkky tuhoaa ihmisen maksan tai munuaiset.


Itselläni on sellaisia ajatuksia, että  tapauksesta ei olla puhuttu, koska tekijänä on saattanut olla pappi, joten siksi ihmisistä on tuntunut, että kaikki on kunnossa. Tuolloin kukaan ei uskaltanut puhua pahaa papeista, joten ehkä tuo takauma johtuu siitä, että hän on kohdannut papin taholta psyykkistä tai fyysistä väkivaltaa. Tai sitten joskus lapsena tuo ihminen on maannut sängyllä ja kuullut kaiken maailman litanioita siitä, mihin lapset joiden isä ei ole heitä tullut tunnustamaan muka joutavat. Jotkut ihmiset eivät tajua, että lapsen muistot alkavat muodostua heti hänen synnyttyään, ja jos tuossa tapauksessa kyse on ollut avioliiton ulkopuolisessa suhteessa syntyneestä lapsesta, niin silloin tietenkin on ollut tapana, että lapsi ei saanut aivan sitä huomiota tai kohtelua, mitä hänen soisi saavan elämänsä ensimmäisen hetken aikana.  Ja jos kyseessä oli piika, sekä lapsen isä olisi ollut isäntä samassa talossa, niin silloin tietenkin olisi tilanne ollut hyvin ikävä piialle, joten siksi hänen piti lähteä pois talosta.


Tuolloin ei piikoja tai renkejä ollut tapana uskoa, ja muutenkin palvelusväen oikeusturva oli puutteellinen, eli he saattoivat olla isäntien armoilla, koska eivät ehkä osanneet kunnolla lukea tai kirjoittaa. Ja vaikka isäntä olisi saattanut palvelusväkeen kuuluvan raskaaksi, niin silloin olisi tuo palvelustyttö vain lähetetty pois. Samoin lapsi olisi voitu surmata, ja syyt vyöryttää tuon onnettoman päälle. Tuolloin isännillä oli mahdollisuus lahjoa palvelusväkeä melkein miten vain. Joten silloin moni rikos jäi asenteiden takia selvittämättä asenteiden takia.


Tapaus oli muuten 1800-luvulta, joten silloin oli tilanne Suomessa vähän toinen kuin nykyään, joten ehkä viranomaisia ei muutenkaan oltu käyty informoimassa tästä tapauksesta, koska tyttö oli kotiin päässyt. Tuolloin palvelusväkeen kuuluvia sai lyödä, joten sen takia jotkut menettävät henkensä, kun juopunut isäntä hyökkäsi heidän kimppuunsa. Tällaiset tapaukset varmaan jättivät heidän mieliin syvät arvet, jotka eivät parantuneet koskaan. Tuolloin 1800-luvulla ei maassamme ollut psykiatreja, jotka olisivat osanneet tällaisessa tapauksessa tehdä mitään, joten kaikki mielenterveyden häiriöt jätettiin pappien sekä rukousten hoidettavaksi. Ja koska ehkä kyseessä oli herännäinen, niin silloin tietenkään ei pappien neuvoja sopinut vastustaa.


Tämän vuoksi tuollainen hyvin onneton ihminen on saattanut yksinkertaisesti kertoa rukouksen auttaneen, vaikka äänet päässä olisivat jatkuneet, koska jos noita kohtauksia ei olisi saatu loppumaan, niin silloin tuo henkilö olisi saatettu ajaa ulos yhteisöstään. Tuon henkilön kuolinsyytä en tiedä, eikä tietooni ole tullut myöskään sitä, kuinka pitkään hän tämän tapauksen jälkeen eli, mutta kuitenkin äänissä pään sisällä on hyvin vakava aspekti, eli se voi pahimmillaan olla oire aivokasvaimesta, jolloin tulos on kuolema. Tämän takia pitää kaikki henkiparantajat jättää kotiin, ja henkilö pitää viedä lääkäriin, joka ohjaa potilaan tutkimuksiin, missä käytetään asiallisia instrumentteja kuten magnetoendografia sekä muita nykyisen lääketieteen hyväksymiä menetelmiä. Ja laillistettu lääkäri hoitaa potilastaan lääkkeillä, joiden tehon hän voi potilaalleen itselleen perustella.


Ja sitten vuosien päästä tuo ehkä hyvin nuorena koettu tilanne oli sitten palannut tämän naisen mieleen, kun hän sitten oli vaeltamassa kohti kirkkoa, Syy siihen miksi rukous tarinan mukaan auttoi saattaa olla siinä, että tuo henkilö saattoi kuulua ehkä johonkin tuon ajan herätysliikkeeseen, ja ehkä nuo oireet olivat kuitenkin jatkuneet, mutta hän ei niistä mitään sitten puhunut kenellekään, jotta kukaan ei kuulisi, mitä tuollainen ehkä yhteisössään hyvin arvostettu ihminen voisi toisille tehdä, ja tämän takia kaikissa näistä asioista, jotka koskevat ääniä päässä täytyy olla yhteydessä lääkäriin, joka tutkii potilaan mahdollisen kasvaimen varalta, ja vasta kun mitään ei löydy, niin silloin lähdetään hakemaan psyykkistä syytä tällaisiin ongelmiin.

https://vapaaverkkojulkaiseminen.blogspot.fi/

KV-62 (Kings Valley 62) eli Tutankhamonin haudan löytymiseen liittyvien episodien kuten sen löytäjien kuoleman pohdintaa (Murhattiinko Carnarvon ja Carter jonkun haudasta löytyneen asian takia?)

Faarao Tutankhamonin kuolinnaamio
joka löytyi KV62:sta

Egyptin kuninkaiden laaksossa sijaitsee hauta, jonka historia tuntee nimellä “Tutankhamonin hauta”, vaikka se on joissakin Kuninkaiden laakson kartoissa merkitty joskus vain lyhenteellä KV-62 (Kings Valley 62), ja sen löytymistä pidetään yhtenä maailman suurimmista arkeologisista tapauksista, mitä historia tuntee. Haudan löysi aikoinaan arkeologi Howard Carter (1874-1939), ja hänen rahoittajansa tuossa operaatiossa oli Lordi Herbert Carnarvon (1866-1923)

Se kuoliko Carnarvon vuonna 1923 Egyptissä tahallisen toiminnan vai vahingon seurauksena on oikeastaan auki, koska vaikka hänen kuolemansa on virallisesti  hyttysen pistokohdasta lähteneen verenmyrkytyksen seurausta ei tarkoita sitä, että hänen kuolemassaan ei olisi mitään epäselvää. Toisaalta tuon verenmyrkytyksen saattoi aiheuttaa se, että esimerkiksi Carnarvonin raapiessa  tuota hyttysen pistosta, pääsi hänen elimistöönsä kolerabakteeria, joka oli peräisin jostain omituisesta paikasta.

Joidenkin ihmisten mielestä saattoi olla niin, että Lordi  Carnarvonin oireet muistuttivat malariaa vilunvärstyksineen, joten olisiko ollut niin että hänellä oli tuo kammottava sairaus, mikä tunnettiin tuolloin “vilutautina”. Mutta jos tuolla verenmyrkytyksellä peiteltiin sitä, että Canarvonilla oli malaria. Kuitenkin herää kysymys, että  eikö Carnarvon sitten annettu malarialääkettä, kun hän alkoi noita kohtauksia saada? Eli kuoliko hän sitten hoitovirheen seurauksena, kuten nykyään on tapana sanoa, mutta voi olla niin että nuo miehet murhattiin, jotta joku salaisuus kuten Faaraon kirous jäisi pimentoon. Jos nuo miehet saivat tietää sen, että joku sieni muuttui erittäin vaaralliseksi joutessaan anaerobiseen ympäristöön, olisi siitä ollut tietenkin hyötyä esimerkiksi Porton Down:lle sekä muutamille muille vastaaville laitoksille.  

Lordi Carnarvon oli kiinnostunut egyptin historiasta sekä keräili tuohon valtakuntaan liittyvää aineistoa tai niin hän ainakin itse väitti tekevänsä, kun häneltä kysyttiin syytä siihen, miksi tuo mies rahoitti niin mielellään kaiken maailman egyptologeja kuten Howard Carteria, jonka toiminta sitten sai hiukan oudon leiman, koska hän jostain syystä sitten esimerkiksi onnistui kerran toisensa jälkeen vakuuttamaan Carnarvonin siitä, että etsintää kannatti jatkaa. Samoin hänen tapansa käyttää teodroliittia eli kolmiomittausta on hiukan omituista.

Näet koska jos tuon haudan uskottiin olevan maan sisään kaivettuna, niin silloin ei teodroliitista ollut mitään hyötyä, ellei olisi käynyt niin, että Carter oli saanut jostain käsiinsä dokumentin, jossa tuo Tutankhamonin hauta olisi merkittynä, niin että hän kykenisi paikallistamaan  sen kolmiomittaus-tekniikan avulla maastossa. Tuo sitten selittäisi sen, että hän kerran toisensa jälkeen sai Carnarvonin maksamaan hänen kaivauksista syntyviä kulujaan.

 KV62 haudan sinetti sellaisena

kuten Carter sen näki avatessaan haudan ovea

 kun hän tavoitteli  Tutankhamon-faaraon

 koskematonta  jäämistöä

Mutta muuten tuo väline oli tehoton haudan löytymisen kannalta. Samoin jos Tutankhamonin haudan ovessa oli vielä köysi jäljellä, niin se sitten kertoo siitä, että haudalla oli käyty, koska esimerkiksi rotat tai hyönteiset kuten koit eivät tuota köyttä olleet syöneet. Tietenkin tämä sitten sai aikaan ajatuksia jostain muinaisesta lahkosta, joka “vartioi noita hautoja”, mutta kuitenkaan tällaisen lahkon olemassaolosta ei mitään todisteita ole olemassakaan, mutta kuitenkin haudan ovessa oleva köysi oli todellinen.

Enkä tiedä miten kauaa hamppuköysi tuossa ympäristössä säilyy, ja siksi oletan että saattaa olla niin, että tuossa haudassa oli käyty vähän ennen Carterin tuloa, mutta kuka tuo kävijä oli on sitten epäselvää. Oliko se ehkä Carter itse, joka halusi varmistaa, että hauta oli sellainen kuin hän sekä Carnarvon lopettivat, ja olisiko käynyt niin, että osa noista muinaisesineistä olisi tuotu sinne Carnarvonin lepyttämikseksi? Tai ehkä Carter sitten meni hautaan, ja totesi että mitään hämärätemppuja ei tarvittu, koska hauta oli koskematon, tai niin ainakin itse oletan.

Carnarvon oli valtion viranomainen, joten sen takia hänen kiinnostuksensa tuota hautaa kohtaan saattoivat johtua muusta kuin vain puhtaasta kiinnostuksesta taidetta tai noita haudasta löytyviä esineitä kohtaan. Ja monien ihmisten mielestä Lordi Carnarvonin kiinnostus Tutankhamonin hautaa kohtaan liittyy nimenomaan “Faaraon kirouksena” tunnettuun ilmiöön, missä hautaan menneet henkilöt alkoivat sen jälkeen kuolla hitaasti mutta varmasti. Tuo ilmiö varmasti kiinnosti sotilaita kautta koko maailman, koska tuolla tavoin he kykenivät sitten hankkimaan käyttöönsä tehokkaita aseita.

Kun Egyptin kuningas haudattiin, niin hautaan jätettiin aina soihdut palamaan, jotta siellä oleva happi palaisi pois. Faaraon kirous on siis ilmeisesti sieni, joka muuttuu anaerobisessa tilassa sellaiseksi, että se surmaa ihmisen hyvin tehokkaasti. Tuo homesieni on siis normaalissa tilassa aivan vaaraton, mutta anaerobisessa tilassa muuttuu lihaa syöväksi versioksi, joka saattaa surmata ihmisen hyvin nopeasti.  Mutta tietenkin myös esimerkiksi fosgeenia käytettiin faaraon ruumiin suojelemiseksi. Tuolloin hautaan kannettiin tuoreita olkia, jotka sitten soihtujen palaessa joutuivat tilaan, missä ei ollut lainkaan happea. Usko faaraon kiroukseen johtuu nimenomaan Tutankhamonin haudan löytäjien kuolemasta, mutta kuten tiedätte, niin lymfooma eli imusolmukesyöpä on hyvin pelätty sekä vaikeasti hoidettava tauti, joten ehkä Carter kuoli luonnollisen kuoleman, ja koko “faaraon kirous” on pelkkää kuvitelmaa.

Silloin kehittyy valtavan myrkyllistä kemikaalia nimeltään fosgeeni, joka varmasti surmaa tilaan tulleet varomattomat henkilöt ilman armoa. Kun Carnarvon sitten kuoli vuonna 1923 Egyptissä virallisesti moskiiton pistokseen, niin tietenkin hänen kuolemansa aiheutti uskon tuohon kiroukseen, mutta tämä käsite tuli yleiseen tietoon vasta kun myös Carter kuoli vuonna 1939 imusolmukesyöpään, ja se sitten alkoi ruokkia ihmisten uskoa tähän myyttiseen “faaraon kiroukseen”, joka surmaa Egyptin kuninkaan hautaan luvatta meneviä henkilöitä. Kun tuota Lordi Carnarvonin kuolemaa tarkastellaan lähemmin, niin silloin tulee mieleen se, että olisiko hänet surmattu ehkä myrkkynuolella tai injektiolla, ja ehkä tähän nuoleen olisi sivelty esimerkiksi Efan eli pyramidikyyn, Boomslangin tai jonkun kasvin myrkkyä, joka oli aiheuttanut tuon kuoleman.

Ehkä tuon haavan aiheutti esimerkiksi ongenkoukku, mihin saattoi olla siveltynä jotain myrkkyä tai sitten hän saattoi saada tuon tappavan pistoksen jäykkäkouristuspiikin yhteydessä, joka ehkä annettiin hänelle sen jälkeen, jos hän oli saanut haavan ruosteisesta rautanaulasta tai ongenkoukusta, eli olisi ollut mukavaa tietää, missä tuo hyönteisen pisto oli ollut, kun myrkytystä ei kukaan osannut epäillä. Mutta saattaa olla niin, että Carnarvon sitten kuitenkin kuoli luonnollisesti raavittuaan sitä ennen jotain moskiiton pistoa, ja sai sitten haavaan verenmyrkytyksen.

Tuo myrkyllinen injektio on voitu antaa pahaa-aavistamattomalle Lordi Carnarvon:ille esimerkiksi moskiiton piston jälkeen, sillä verukkeella, että tuo pistos olisi suojannut häntä joltain infektiolta. Toinen versio sitten olisi ollut se, että Carnarvon jätettiin vain hoitamatta, kun hän oli saanut malarian. Tai ehkä malarialoisioita oli ruiskutettu hänen elimistöönsä, ja jos sen jälkeen ei ollut kiniiniä tarjolla, niin silloin seurauksena on kuolema. Tuolloin vuonna 1923 ei enää ollut sotaa, joten silloin tuon pistoksen antaja ei enää ollut varmaan ainakaan Saksan tiedustelupalvelun virallisilla asioilla. Joten tässä sitten tietenkin voidaan kysyä sellainen kysymys, että miksi Carnarvonin piti kuolla? Tai olisiko kuolemaan ollut se syy, että Kiniiniä ei ollut saatavilla, ja siksi Malaria kehittyi niin voimakkaaksi, että se surmasi lordin.  Koko tuossa Tutankhamonin haudan löytämisessä sekä sitä seuraavissa tapahtumissa on sellainen aspekti, että sitä ennen “faaraon kirousta” pidettiin pelkästään kuvitteluna, mutta kun sekä Carnarvon että Carter kuolivat jotenkin oudosti, koska tuolloin 1923 malariaa kyllä osattiin hoitaa.

Kiniinin tiedettiin tehoavan noihin ameeboihin. Ja siksi malariaa ehkäistiin ennalta tuohon aikaan juomalla tonic-vettä, missä oli Kiinapuusta tai tarkalleen ottaen sen kuoresta saatavaa kiniiniä, joten eikö lordi Carnarvon sitten juonut tuota gin tonicia, mitä nautittiin Afrikassa siksi, että kiniinin aiheuttama katkera maku peitettiin ginillä, mistä muuten tulee legendaarinen Gintonic-niminen drinkki. Kiinapuun malariaan tehoava ominaisuus oli tunnettu jo 1600- luvulta, kun jesuiitat huomasivat Etelä-Amerikan intiaanien käyttävän tuon kasvin kuorta malarialääkkeenä, joten he toivat tämän kasvin Eurooppaan, ja sen jälkeen tuota kallisarvoista lääkettä oli saatavilla myös Afrikassa, ja tuo oli sitten elintärkeää armeijoille, jotka taistelivat silloin hyttysten armoilla tuolla kaukana Euroopasta unelmanaan tulla rikkaaksi.

Joten heille sitten piti kehittää sellainen malarian hoito, että nämä sotilaat voisivat olla huoleti tuon taudin suhteen, joka vie mieheltä taistelukyvyn hyvin nopeasti. Joten eikö Kairossa sitten ollut kiniiniä, vai miksi Carnarvon sitten kuoli tuohon tautiin?Tai ehkä hänet jätettiin hoitamatta eli kiniiniä tai verenmyrkytyksen vastalääkettä ei annettu, ja siksi tuo mies kuoli Malariaan, mihin oli tietenkin lääke tuohon aikaan olemassa.

Tai ehkä hänen kuolemansa johtui sitten kolerasta, joka pääsi tämän miehen elimistöön hyttysenpiston kohtaan kynsimisen raurauksena tulleen haavan kautta. Mutta oliko Carnarvon kuolema sitten tahallaan aiheutettu vai vahinko on kysymys, mihin emme koskaan saa ehkä sellaista vastausta, mihin kaikki ihmiset olisivat tyytyväisiä. Ja aina näissä tapauksissa on liikkeellä huhuja sekä väitteitä, joista osa on todella kaukaa temmattuja, mutta osa taas on hyvin mielenkiintoisia asioita.

https://pimeakronikka.blogspot.fi/

Kirjoitelman kohteena tällä kertaa on kuvitteellisen Solaris-planeetan nestemäinen olio. Voisiko tuollainen yksinäinen ehkä nano-koneista koostuva ameba olla olemassa?

Kirjailija Stanislaw Lemin luoma fantasiaplaneetta Solaris ja sen nestemäinen jättiläismäinen ameba kuuluvat tieteiskirjallisuuden klassikoihin, ja tuossa klassisessa tarinassa eräs astronautti laskeutuu omituiselle planeetalle, missä on vain yksi olento hänen itsensä lisäksi. Tuo olento on valtameren kokoinen ameba, joka tarinan jatkuessa paljastuu älylliseksi olioksi. Kun mietitään tuollaisen elämänmuodon mahdollisuutta, niin tietenkin se saattaa olla niin erikoinen, että sen fysiologisia prosesseja ei voitaisi edes kuvitella olevan millään maapallon pinnalla esiintyvällä elämän muodolla.

Kuitenkin esimerkiksi kasvit muuttavat epäorgaanista ainesta sellaiseen muotoon, että ne voivat sitä hyödyntää, ja tuo epäorgaanisen aineen muuttaminen tapahtuu usein itseasiassa sienen kautta. Eli kasvi elää symbioosissa sienirihman kanssa, joka ensin muuttaa maaperän kivennäisaineet aminohapoiksi, joita se käyttää omissa prosesseissaan, mutta sitten tietenkin sieni tarvitsee energiaa, ja sen tähden se on solminut symbioottisen suhteen kasvien kanssa, jotka luovuttavat sille sokereita.

Vastapalvelukseksi sieni sitten luovuttaa solukkoaan kasville, joka saa näin valmiita ravintoaineita omien solujen muodostumiseen sekä myös turvaa kaikkia matoja sekä muita pieniä eliöitä vastaan. Mutta kuitenkin ongelmia tulee sitten eteen siinä, että tuo legendaarinen jättiläisameba on omalla planeetallaan yksin, ja tietenkin silloin voidaan sanoa, että laji ei ole mitenkään erityisen elinkelpoinen. Tai se ei ole elinkelpoinen maailmassa, jonka me tunnemme. Näet lajien selviytyminen vaatii meidän planeetallamme mahdollisuutta geneettiseen muunteluun. Tätä muuntelua on myös ihmissuvun sisällä, koska esimerkiksi tumma ihonväri suojaa ihmisen soluja tai tarkemmin ottaen DNA:ta voimakkaalta ultraviolettivalolta.

Mutta kuitenkin jos tuollainen yksin planeetallaan elävä ameeba sitten olisi olemassa, niin toki tuon olion perimä joutuisi ainakin tuon planeetan keskustähden säteilyn piiriin, jolloin sen perimä varmasti olisi alttiina vaurioille, jotka voisivat koitua tuollaisen olion kohtaloksi. Eli vaikka mitään luonnollisia vihollisia ei tuolla oliolla sitten olisikaan, niin sen perimä kuitenkin jossain vaiheessa rappeutuisi, niin että sen elinmahdollisuudet vähenisivät. Tai sitten kyseessä voisi olla oikeastaan polyyppi-yhdyskunnan kaltainen olio, jonka olisi joukko itsenäisesti toimivia olioita, jotka muodostaisivat sitten valtavan makro-kokonaisuuden. Tuollainen yhdyskunta-eliö voisi olla teoreettisesti vaikka ikuinen.

Tuolloin sen jokainen solu toimisi erikseen yksilönä, mutta kuitenkin tuo toiminta olisi aina kohdennettu yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Tuollainen eliöyhteisö voisi olla olemassa jollain planeetalla, mutta sen ongelma olisi se, että jos se kohtaa esimerkiksi viruksia sekä muita bakteereja, niin silloin nämä vieraat oliot voivat teoriassa tuhota tuon yksinäisen ameeban melko nopeasti. Näet jos olento on yksin jollain planeetalla, niin silloin sille ei kehity mitään immuunipuolustusta. Ja silloin sen päivät ovat luetut, koska jos sen solumassan seassa alkaa liikkua viruksia, niin tuollainen olento varmasti kuolisi, koska virukset tarttuisivat sen jokaiseen soluun

Mutta varsin mielenkiintoisen ajatuksen olen myös tuollaisesta nestemäisestä jätistä muodostanut. Se ei ehkä olisi samalla tavoin elävä kuin esimerkiksi maapallolla tavattavat amebat sekä meduusat. Tuollaisen olion alkuperä voisi aivan hyvin olla pii-pohjaisissa nanotekniikkaa hyödyntävissä koneissa, joiden tarkoitus voisi olla esimerkiksi jonkin kuvitteellisen humanoidien aluksen vaurion korjaamista varten luodun järjestelmän osa, jonka tuo hypoteettisen aluksen miehistö olisi ehkä hylännyt. Tuolloin aluksen runkoon tullut vaurio voitaisiin korjata nano-koneiden muodostamalla tahnalla, joka itsekseen etsii vaurioita, ja sitten peittää ne tällä melko paljon liimaa muistuttavalla magneettikenttien avulla ohjattava silikonilla.  

Tuollainen piistä sekä raudasta koostuva nanotekniikkaa hyödyntävä "älymassa" voidaan varustaa sen sisään upotetuilla ohjaus-yksiköillä, jotka ohjaavat tuota massaa eteenpäin. Piistä koostuvat nanokoneet voidaan valmistaa hyvin pienissä tuotantolaitoksissa, ja niistä käytetään nimeä "ferrosilikaatit", eli kyseessä on piipohjainen molekyyli, joihin on liitetty rauta-atomeja. Kyseinen aine muistuttaa siis ulkoisesti melko paljon silikonia, mutta on sitä paljon käyttökelpoisempaa. Ja tuon massan sekaan on upotettu noita magneetteja, joilla muotoa ohjataan paikasta toiseen.  

Ja jos tuo kuvitteellinen nano-koneryhmä olisi sitten hylätty jollekin planeetalle, niin se voisi kasvaa niin suureksi, että lopulta nuo nanokoneet peittävät koko taivaankappaleen. Syy tähän voisi olle se, että jos noiden koneiden tuotantoyksiköt kulkevat mukana, niin silloin tuo kone saattaisi saada päähänsä alkaa kasvamaan.

Nuo tuotantoyksiköt eivät välttämättä olisi mitään kovin suuria, vaan ne olisivat enemmänkin ehkä sokeripalan kokoisia kemiallisia reaktoreita, joiden tehtävänä olisi valmistaa lisää noita molekyylejä, jotka olisivat tuon nanotekniikkaa hyödyntävän ratkaisun pohjana. Ja tietenkin niiden pitäisi myös valmistaa sellaisia nanokokoisia älysirulla varustettuja sähkömagneetteja, joilla sitten tuota massaa voidaan ohjata.

https://sites.google.com/view/solariskirjoitelma/etusivu

http://solariksenjattti.webnode.fi

Kärpässienen kuvan merkitys entisajan taiteessa, sekä pohdintaa eliöstä joka on hyvin yleinen kautta koko maailman

Punainen kärpässieni
Kuva I

Sieniä kuvailtaessa pitää aina muistaa se, että on parempi esittää sienet vaarallisempina kuin mitä ne ehkä ovat, ja lähteä siitä, että esimerkiksi kaikki seitikit ovat suippomyrkkyseitikkejä, koska tuolloin noudatetaan sääntöä, että jos sieniä ei tunne niin, niitä ei pidä ottaa syötäväksi. Samoin jos ei kirjoittaja tunnista sieniä kunnolla, niin hän esittää ne tappavina, jotta kukaan ei niitä sitten lähde missään rave-hipoissa kokeilemaan, ja menetä sen takia henkeään tai terveyttään. Eikä koskaan ole hyvä lähteä noiden sienten tarkkaa paikkaa kertomaan, ja tietenkin on hyvä varoittaa ihmisiä, että nuo ehkä aivan kaupunkialueella kasvavat uhkeat sienet voivat olla tappavia.

Kuvassa yksi (Kuva I) on viehättävä pieni kärpässieni eteläisessä Suomessa, ja kuten varmaan kaikki tietävät, niin kyseessä on myrkkysieni, joka aiheuttaa pienissä määrin hallusinaatioita, mutta suuremmissa määrissä tai alkoholin kanssa nautittuna kyseessä voi olla henkilön viimeinen huumekokeilu. Eli kuten kaikki varmaan arvaavat, niin nämä sienet kehittävät sekä munuaisiin että maksaan vaikuttavaa myrkkyä, joka vaikuttaa uhriin kuten käärmeen myrkky. Syy miksi punainen kärpässieni on niin tyylikkään näköinen, johtuu siitä, että nämä sienet haluavat tulla syödyksi.

Kärpässieniä kasvamassa karikkeessa:
Huomaa ettäosasta sieniä ovat pisteet
huuhtoutuneet pois
Kuva II

Tuota sientä käytetään edelleen erilaisissa hyönteisiä varten tehdyissä ansoissa, jossa sen kappaleita laitetaan esimerkiksi maidon sekä mätien lihanpalojen kanssa samaan astiaan, jolloin syntyy myrkkyansa, jota kutsutaan nimellä "honey pot". Muistakaa muuten että kärpässienen pisteet ovat kalvon kappaleita, jonka tehtävänä on suojata sienen itiöemää, sen ollessa maan alla. Tämän takia nuo pisteet voivat huuhtoutua pois sateen seurauksena, jolloin seurauksena on täysin punainen kärpässieni (Kuva II). Tästä olisi esimerkiksi lapsia hyvä varoittaa, kun he kohtaavat tällaisia viehättäviä asioita vaikkapa kotipihallaan.

Kun niiden myrkky alkaa tuhota uhrinsa elintärkeitä elimiä, aiheuttaen sen kuoleman, niin silloin sen itiöt saavat erittäin hyvän kasvuympäristön kuolleesta eläimestä. Se että punainen kärpässieni tunnetaan myrkyllisenä sienenä, joka auttoi viikinkejä taistelemaan kuolemaan saakka tietenkin myös auttoi heidän hallitsemisessaan, koska nämä pohjan miehet olivat joskus erittäin väkivaltaisia myös omia hallitsijoitaan kohtaan. Ja tietenkin tuollaiset kovat pojat piti saada aisoihin, että he eivät sitten polta esimerkiksi omaa kotikaupunkiaan palatessaan matkaltaan.

Tämän takia kuninkaat tarjosivat heille viiniä tai simaa taistelun lomassa, mutta kun sitten havaittiin, että joku viikingeistä kävi hiukan ylikierroksilla, niin hänelle tarjoiltiin sitten olutta tai viinaa, ja samalla nuo sienten myrkyt alkoivat surmata häntä, ja näin päästiin epämiellyttävistä alaisista, jotka voivat kieliä tuon henkilön todellisista liiketoimista eroon. Eli kenenkään ei tarvinnut tietää, että heidän kuninkaansa ei niin kauhean hyvä tai jalo oikeastaan ollutkaan, koska se saattoi vaikuttaa negatiivisesti hänen suosioonsa kansan parissa. Eikä varmaan olisi ollut mitenkään mukavaa, jos kuningas jäi kiinni siitä, että hän antoi joillekin palkkasotureille luvan ryöstää omaa maataan, ja sen jälkeen vieritti syyn joidenkin skottien niskoille.

Seitikkejä kannon päällä
Kuva III

Tällöin oli parempi, että nuo palkkasoturit olisivat kuolleita, jotta huhut eivät lähde liikkeelle. Tuo tapa missä likaisen työn tekijät vaiennetaan oli myös Josif Stalinin malli ja se lienee edelleen käytössä mm. Mafiassa, jossa sen tappajia vaiennetaan myrkyttämällä sekä joissain palkkasoturijoukoissa, joiden tekosia ei haluta käsiteltävän missään sanomalehdissä. Stalin teki työn niin, että hän ensin ammutti suuren joukon ihmisiä pistooleilla sekä konekivääreillä, ja sitten hänen alaisensa myrkyttivät nuo pyövelit jollain myrkyillä. Yleensä GPU tai NKVD toimi siten, että ensin uhrit nukutettiin jollain kemikaalilla, jonka jälkeen nämä nukkuvat ammuttiin pistooleilla. Tai sitten nuo pyövelit tarjoilivat heille sienisalaattia tai sienipizzaa sekä olutta, jonka avulla nämä uhrit sitten myrkytettiin, ja ampuminen tapahtui siksi, että Stalin saattoi nähdä, että kyseessä ei ollut mikään placebo-teloitus.

Näitä miehiä toki toki tarvitaan taisteluissa, mutta näitä henkilöitä ei sitten enää muuten kaivata, ja heidän toimintansa voi hyvinkin olla laitonta, joten ei liene mikään yllätys, että heidän palkkaajansa eivät varmasti halua nähdä näitä henkilöitä oikeudessa kertomassa heidän nimiään. Joten silloin nänä sotilaat tai aseen heiluttajat halutaan vaientaa nopeasti sekä tehokkaasti, mutta näiden palkkasoturein taidot tietenkin vaikeuttivat heidän surmaamistaan, eli kukaan ei varmaan sellaista miestä halua kohdata minkään aseen kanssa tasaisella.

Entisajan taiteessa muuten kärpässieni merkitsi sitä, että tuolla linnalla oli käytössään myrkytys-spesialisteja, ja sitten se mitä oli kuvattu kärpässienen alla oli se, missä myrkky tällä kertaa sijaitsi. Kun puhutaan Suomen vaarallisimmasta sienestä, niin suippomyrkkyseitikki (Kuvat III ja IV) on tällä hetkellä maamme vaarallisimman sienen paikalla, koska sitä on helppo luulla vaarattomaksi suppilovahveroksi tai huumaavaksi suippomadonlakiksi, jota käytetään huumeena jossain ravepiireissä. Kaksi viimeistä kuvaa on samasta paikasta, mutta kuvassa neljä (Kuva IV) on käytetty hieman enemmän zoomia kuin kuvassa kolme (Kuva III), jotta karvainen jalka saataisiin paremmin näkyviin.

Seitikkejä kannon päällä
huomaa karvainen varsi
Kuva IV

Vaarallisen seitikistä tekee sen muutos, eli pinenä se muistuttaa suippomadonlakkia, joka on jonkin verran huumaavassa tarkoituksessa maassamme käytetty sieni. Mutta vanhempana sen heltta laajenee, jolloin se alkaa muistuttaa huomattavasti suppilovahveroa. Valkoinen kärpässieni tunnetaan ummehtuneesta hajustaan, mutta seitikkiä ei siitä muistaakseni erota ja sen maku on ilmeisesti melko pehmeä. Ja jos tuota sientä sitten sattuu vahingossa laittamaan pizzaan, niin seurauksena on maksan sekä munuaisten tuhoutuminen ja erittäin tuskallinen kuolema.

Eli niiden myrkky tuhoaa maksan soluja, mikä sitten aiheuttaa sen, että henkilölle joka on seittikkiä nauttinut, pitää tehdä maksansiirto. Seitikin erottaa suppilovahverosta se, että sillä on karvainen jalka, joten tämän takia sienet pitää aina kerättäessä katkaista mahdollisimman läheltä maata, jotta sen jalan tuntomerkit tulevat näkyviin, eli jos sieni katkaistaan liian ylhäältä, voi esimerkiksi kärpässienen rengas jäädä maan sisään, ja valkoinen kärpässieni on helppo sekoittaa herkkusieneen. Ainoastaan sen jalan tuppi sekä varren rengas erottavat tuon äärimmäisen vaarallisen sienen tuosta ruokasienestä, jota myydään myös purkista.

elainasiaa.blogspot.fi