Kaikki me olemme joskus lukeneet tai meille on luettu kirja, nimeltään Veljeni Leijonamieli, jonka on kirjoittanut Astrid Lindgren. Sen päähenkilöt ovat Joonatan sekä Kaarle Leijona, ja siitä toki on olemassa valmiita analyyseja esimerkiksi Wikipediassa. Mutta harva tietää sen, että noilla hahmoilla sekä kirjan tapahtumilla on syvällisempi merkitys, kuin esimerkiksi pelkkä moraalinen tutkielma kahden veljeksen suhteesta toisiinsa, ja siitä kun nuorempi eli Kaarle, jota myös "Korpuksi" kutsuttiin palvoi isoveljeään Joonatania, joka yhdessä kirjan kohtauksessa sitten kuolee yrittäessään pelastaa pikkuveljeään, ja hyppää tämän kanssa talon pihalle. Kaarle on kirjassa sairas poika, joka makaa sisällä talossa, sekä ihailee isoveljeään, joka aina muistaa häntä saapuessaan kotiin.
Se että minkä tyyppinen sairaus tuolla pikkuveljellä on jää mainitsematta, mutta ehkä hänellä Lindgrenin mielessä jonkin muu kuin fyysistä alkuperää oleva sairaus. Eli häntä ei varmasti olisi jätetty kotiin makaamaan, jos tuo poika olisi ollut esimerkiksi syöpäpotilas. Jos ajatellaan kirjaa sellaisena, että se ikään kuin peilaa kirjailijan mieltä, niin pitää muistaa se, että ehkä kyseessä on jonkinlainen ajatelma siitä, että joku ihminen on oikeasti lukittu pois yhteiskunnasta. Kaikki me tiedämme, että on olemassa asioita, joista taitavinkaan kirjoittaja ei pääse eroon, ja ehkä tuo Joonatanin kuolema on sellainen symboli, että hän tuo sitten tyttöystävän kotiin, ja silloin Kaarle eli Korppu tietää, että heidän luottamuksellinen suhteensa on päättynyt.
Ja ehkä sitten yhtenä päivänä tuo isoveli menee jatko-opintoihin toiselle paikkakunnalle, jolloin Kaarle sitten saa välillä käydä siellä veljensä luona. Tai ehkä isoveljen sekä tämän tyttöystävän tiet erkanevat kesäksi, kun hän saa ehkä jonkun työ- tai opiskelutehtävän kesäksi, jolloin Joonatan kutsuu veljensä tuonne paikkakunnalle viettämään kesää, jonka Kaarle tietää joskus päättyvän. Ja ehkä Joonatanin hääpäivä on jo suunniteltu, ja siksi Korppu tuntee ikään kuin sisäistä taistelua siitä, kun hän sitten näkee Joonatanin viimeisen kerran ennen kun tämä lähtee vaimonsa mukaan, Katla saattaa symboloida esimerkiksi lehdistöä, joka kirjoittaa ilkeästi Korpusta ja tämän kodista, joka voi olla esimerkiksi joku laitos, missä kukaan ei käy.
Sitten yhtenä päivänä tuo odotettu hääpäivä koittaa, ja Korppu sitten tuntee varmasti menettävänsä kaiken tuossa tilaisuudessa, joka päättyy siihen, kun hänen veljensä ikään kuin kuolee lopullisesti. Hän saattaa saada työpaikan ulkomailta, ja ehkä tuore vaimo on raskaana, joten Korppu tietää, että kaikki heidän välillään on ohi, ja koskaan hänellä ei ole ketään kelle kertoa asioita, jotka häntä painavat. Ehkä ensimmäisen kuolinkohtauksen hyppy olisi merkinnyt hyppyä kohti tuntematonta, eli kohti ammattikoulua sekä työelämää. Tai sitten veli oli pettymys, mutta kuitenkin Lindgrenin luoma "minä-hahmo" eli Korppu suhtautuu häneen hyvin lämpimästi.
Kun tätä kirjaa käsitellään pelkästään symboliikan pohjalta, niin saattaa olla niin, että Korppu on oikeasti pikkusisko, joka sitten elää viimeistä kesää veljensä kanssa, ennen tämän avioitumista. Tuo sairaus saattaa olla merkityksellistä sikäli, että se saattaa symboloida yksinäisyyttä sekä eristäytymistä, Eli tuo "minä hahmo" saattaa olla jossain apukoulussa käyvä henkilö, joka sitten ei koskaan pääse normaaliin ammattikouluun. Se selittäisi sen, miksi hän palvoo Joonatania. Veli on hänelle ainoa ikäluokkaansa kuuluva "normaali" ihminen,jonka maailma on täysin erilainen kuin siellä laitoksessa olevien maailma on. Tämä saattaa olla se merkitys, minkä Astrid Lindgren halusi ehkä kirjaansa piilottaa. Toki siinä on erilaisia viitteitä siitä, että Lindgren on sen idean Nangijalasta sekä Nangilimasta Hinduismin sielunvaelluksesta, mutta muuten tuossa kirjassa on paljon symboliikkaa, joka aukeaa vasta myöhemmällä iällä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Veljeni,_Leijonamieli
Comments
Post a Comment