Kun ihminen surmataan, niin silloin kukaan ei halua sanoa hänestä pahaa sanaa

http://yhteiskuntajakansa.blogspot.com/2018/08/kun-ihminen-surmataan-niin-silloin.html
http://yhteiskuntajakansa.blogspot.com/2018/08/kun-ihminen-surmataan-niin-silloin.html
http://yhteiskuntajakansa.blogspot.com/2018/08/kun-ihminen-surmataan-niin-silloin.html
http://yhteiskuntajakansa.blogspot.com/2018/08/kun-ihminen-surmataan-niin-silloin.html
http://yhteiskuntajakansa.blogspot.com/2018/08/kun-ihminen-surmataan-niin-silloin.html
http://yhteiskuntajakansa.blogspot.com/2018/08/kun-ihminen-surmataan-niin-silloin.html
http://yhteiskuntajakansa.blogspot.com/2018/08/kun-ihminen-surmataan-niin-silloin.html
http://yhteiskuntajakansa.blogspot.com/2018/08/kun-ihminen-surmataan-niin-silloin.html
http://yhteiskuntajakansa.blogspot.com/2018/08/kun-ihminen-surmataan-niin-silloin.html

Kaupunkien- ja työmaiden infrastruktuurin sekä kulttuurin että asenteiden muutos saavat aikaan autoilun vähenemistä

T-mallin Ford joka aikoinaan teki
autoilusta koko kansan asian

Nuorten asenne autoilua kohtaan on muuttunut todella paljon viime aikoina, ja enää autoa ei pidetä enää statussymbolina samalla tavoin kuin ennen kertoo Helsingin Sanomien juttu muuttuvasta kaupunkikulttuurista. Nykyään autottomuus ei ole mitenkään erityisen leimaavaa, koska esimerkiksi Helsingissä tai muissa suuremmissa kaupungeissa ovat parkkipaikat melko kalliita.Mutta myös esimerkiksi yksinkertainen parkkipaikkojen puute saavat aikaan sen, että nykyään ihmiset eivät niin mielellään enää hanki autoja. Eikä autolla ole samaa asemaa statussymbolina kuin ennen, jolloin kaikilla ihmisillä oli auto perheessä. Jos sitä ei ollut, niin asiat olivat huonosti.

Samoin jos opiskeluaikana sattuu joku ajamaan ylinopeutta, niin silloin on budjetti sekaisin pitkän aikaa. Mutta myös polttoaineen hinta saa aikaan sen, että autolla ei niin paljoa ajeta kuin ennen, ja siksi saattaa käydä niin, että akku menee tyhjiin, jolloin startti on hiukan vaikea suoritus, koska akku pitää ladata ennen ajoa. Eikä kukaan halua varmasti maksaa myöskään turhista vakuutuksista. Oli syy mikä vain, niin silloin jos ihminen ei aja autoa, niin hän ei varmasti myöskään ajajana kehity, ja silloin saattaa auto jäädä hankkimatta.

Kuitenkin asenteiden muutokseen vaikuttaa myös se, että työpaikoilla on otettu käyttöön verkkotyötiloja, joissa työntekijät voivat työskennellä etänä. Ja se sitten onkin tuonut uusia ongelmia työajan suhteen. Koska kun työläinen alkaa tehdä etetyötä, pitää hänen silloin jakaa aikaansa itsenäisemmin kuin ennen, ja tuolloin ei kukaan tule kellokorttia vahtimaan. Tuolloin jos henkilö ei ole mitenkään totutellut siihen, että hänen tulisi tehdä työnsä ilman ohjausta, ja ikään kuin ”johtaa itseään”, niin silloin tietenkin saattaa käydä niin, että työtä ei olla tehty kunnolla.

 Keskusteltaessa siitä onko etätyö oikeasti yhtiölle hyväksi, niin silloin tämä asia pitää erottaa ekologisuudesta. Jos etätyö onnistuu, niin silloin tietenkin sillä on varmasti posetiivinen vaikutustyöympäristöön, ja tietenkään omaa pöytäkonetta ei mihinkään etätyöhön käytetä, vaan noihin töihin käytetään vain niitä koneita, jotka on sitä varten asennettu. Ja tuolloin voidaan tietenkin työajan käyttöä valvoa tarkemmin, kun työ tehdään yhtiön antamilla läppäreillä, joilla on pääsy verkkoon. Missään tapauksessa ei ole mahdotonta hoitaa asioita niin, että etäpäivänä riittää se että työ on tehty, ja se voi olla linja sellaisissa yrityksissä, jotka eivät tee työtä minkään salaisen asian parissa. Tuolloin saattaa työpäivä sitten olla selvä sillä, että työläinen vain lähettää vaikka pyydetyn Excel-taulukon pomolle sähköpostiin, ja sillä sitten on työpäivä tehty.

Mutta aina välillä tulee eteen yhtyöitä, joissa käsitellään sellaisia asioita, mitä ei missään varmaan edes kukaan normaali ihminen voisi kuvitella käsittelevänsä. Siinä sitten varmasti kyse on suuresta tietoturvarikkeestä, jos vaikka joku ydinase-expertti laittaisi nuo välineet pomonsa sähköpostiin, tai SUPO:n päällikkö lähettäisi operatiivisia suunnitelmia kavereidensa Gmailiin. Mutta muuten tavallisissa yhtiöissä varmaan riittää se, että työ tulee tehdyksi. Kuitenkin saattaa olla niin, että etätyö aiheuttaa vaikeuksia siltä kannalta, että jos henkilöllä on huonot IT-taidot tai sitten hän vain ei osaa tehdä työtä ilman ohjausta, niin silloin seurauksena on todella vakava tilanne, missä annettu tehtävä voi jäädä kokonaan tekemättä, jos henkilö sitten tekee kaikkea muuta kuin tuota tehtävää. Etätyössä voidaan hyödyntää nykyaikaisia tietojenkäsittelylaitteita kuten WEB-kameroita sekä pikaviestimiä, joiden avulla voidaan pitää verkkopalavereja ihan mihin aikaan hyvänsä.

Kuitenkin tuo aika pitää sitten sopia, ja muutenkin nettipalvereihin pitää suhtautua sillä tavoin kuin normaaliinkin palaveriin suhtaudutaan, jolloin tietenkin muut asiat jätetään pois mielestä. Se missä työtilassa tuo palaveri pidetään on tietenkin jokaisen meistä itse päätettävä. Kuitenkin jos yhtiön johto haluaa pitää etyöpäiviä, niin se on heidän asiansa, ja silloin myös alaiset niitä pitävät, jos niin satutaan määräämään. Etätyö varmasti sitten kuitenkin auttaa myös ekologisen kehityksen ylläpitämisessä, koska se ei edellytä henkilön matkustamista työn ja kodin välillä, ja silloin tietenkin tulee eteen tilanne, missä jossain yhtiöissä saattaa käytännöksi muodostua sellainen, että työläiset valitsevat itse tekevätkö he töitä kotitoimistoissa vain jossain muualla.

Mutta kun keskustellaan työpaikan infrastruktuurin kehittämisestä, niin tulevaisuuden yhtiöt saattavat toimia siten, että niillä ei ole oikeastaan toimitiloja ollenkaan, vaan kaikki työ tehdään etätyön kautta kannattavilla tietokoneilla, jolloin fyysiseksi osoitteeksi käy joku postilokero, vaikka tietenkin kaikki mahdolliset asiat tehdään nykyään tai  viimeistään lähitulevaisuudessa niin, että printtejä ei enää käytetä ollenkaan, koska salasanoilla suojatut PDF:t sekä muut dokumentit ovat turvallisempia kuin paperit, ja kun keskustellaan erityisistä suojauksista, joita voidaan noissa dokumenteissa käytellä, niin niiden tallenusohjelmissa voi olla käytettävissä sellainen asetus, että vain luettelossa olevat koneet ovat sellaisia, että niillä voidaan tuo dokumentti avata. Tuolloin kyse on koneen sarjanumerosta, joka on osa salausavaimen purkualgirytmiä. Eli osa tuosta todennuksesta voi olla ihmisen näppäilemä numerosarja tai salasana, mutta osan taas antaa tietokone automaattisesti. Ja tietenkin koneessa voi olla myös sormenjälkitunnistin, joka sitten ilmoittaa valvojille, mikäli käyttäjä on eri henkilö, kuin se jolle kone on luovutettu.

Ja jos tässä oikein kunnolla aletaan luoda teorioita siitä, mitä tuolloin voi tapahtua, niin silloin saattaa esimerkiksi joku Loran-asema kohdentaa tuohon pisteeseen, missä konetta käytetään kaksi kapeaa radioaaltokeilaa, jolloin joku parapsykologi sitten alkaa miettiä sitä, kuinka jostain henkilöstä jää jäljelle vain tuhkakasa. Tai sitten Predator-lennokki alkaa siirtyä kohti tuota pistettä, jolloin tuo onneton sitten voi saada panssarintorjuntohjuksen oman asuntonsa ikkunasta sisään.

Mutta toisaalta jos ajatellaan esimerkiksi stenologisia menetelmiä, missä esimerkiksi kuviin upotetaan toinen tiedosto, missä voi olla mitä vain informaatiota, niin silloin tietenkin voidaan ajatella niin, että jos henkilöllä ei ole tuota tarvittavaa purkuavainta, ei hän myöskään saa silloin oikeaa dokumenttia näkyviin. Tuolloin hän näkee kyllä PDF:n, jossa saattaa olla esimerkiksi joku asiakirja, mutta vain tietty johtaja saa tuosta asiakirjasta sen kuvan, mikä pitää sisällään luottamuksellista tietoa. Tuolla tavoin eliminoidaan tarve katsella ihmisten olkapään yli, kun he availevat dokumentteja. Nuo dokumentit voivat myös pitää sisällään loogisen pommin, joka sitten tuhoaa tietojärjestelmän, mikäli näitä dokumentteja yritetään availla sellaisella tietokoneella, mikä ei ole listalla.

Eli tietokoneessa voi olla sellainen kirjautuminen, että siinä käytetään sekä kuvaa että myös perinteistä salasanaa. Ja jos kone avataan pelkällä salasanalla, niin silloin ei noiden dokumenttien salattu sisältö sitten aukea, vaan jotta nuo tiedostot saadaan näkymään niin, että niissä oleva salattu sisältö aukeaa, niin silloin täytyy käyttää sekä kuvaa että salasanaa. Ja noissa salasanoissa voi sitten olla sellainen aspekti, että jos henkilö antaa tietyn sanan, niin silloi turvamiehet saavat hälytyksen, että hänen niskaansa on painettu ase. Mutta kun puhutaan etätyöstä, niin nykyaikaiset tietokoneet mahdollistavat myös sen, että yhtiöllä ei ole fyysistä toimitilaa ollenkaan, vaan kaikki työläiset työskentelevät etänä.

marxjatalous.blogspot.fi

Valtion on miettävä suhdettaan eläkeratkaisuihin sekä työttömyyteen, sekä siihen että ihmisiä eristetään yhteiskunnassa, jotta kansa ei radikalisoituisi

Kun puhutaan eläkkeistä sekä työttömyysturvasta, niin asia on niin, että globaalissa yhteiskunnassa vaikuttava muutos on aiheuttanut valtavan kustannusten lisääntymisen juuri eläke- ja työttömyysturva sektoreilla. Kun nykyisiä työttömyysturvaa koskevia ratkaisuja tehtiin silloin aikoinaan, niin kukaan ei esimerkiksi osannut ennakoida sitä, että automatiikka tulee joskus mullistamaan työelämän todella paljon, ja monia ennen niin hyvinä työllistäjinä pidettyjä aloja ei enää ehkä ole kohta olemassakaan. Digitaalinen media on esimerkiksi aiheuttanut sen, että sanomalehtiä myydään kohta lähinnä verkkojulkaisuina.

Tuolloin ei tarvita mitään painokoneita tai paperiteollisuutta, kun lehti lähtee myyntiin, ja tietenkin verkkojulkaisujen rahoitusmalli voi perustua esimerkiksi mainoksiin, joita sitten myydään uutisten joukkoon. Ja vaikka fyysistä painotuotetta joskus tarvitaan, niin tuolloin voi lehtijutun kirjoittaja itse tehdä julkaisun valmiiksi, eli asemoida itse valokuvat ja toteuttaa graafisen ulkoasun mieleisekseen, ja sitten lähettää tuon tuotteen suoraan painokoneille PDF:nä, jolloin ei enää tarvita painopinnan valmistajia tai muita välimiehiä, ja nykyiset tietokoneohjatut painokoneet tietenkin hoitavat tehtävänsä ilman ihmisiä, eli niitä käytettäessä ei enää tarvita muuta kuin se, että paperisäiliö on täytetty, ja kone sitten tekee työn tarkasti sekä tehokkaasti.

Tämä tekniikan kehittyminen on kuitenkin tuonut valtavan työttömien kirjapainotyöntekijöiden keskuuteen, mutta toisaalta pelkästään Internetissä julkaistava digitaalinen media säästää luontoa, koska tuolloin ei tarvita paperia eikä myöskään metsää kaataa tuon julkaisun tekemiseen. Samoin digitaalinen media ei aiheuta sellaista tarvetta, että lehtijuttuja tarvitsee mitenkään lyhentää tilanpuutteen takia. Eli koska tuo julkaisutila on rajaton, niin se mahdollistaa erittäin tyhjentävän sekä syväluotaavan journalismin, joka sallii useiden eri näkökulmien huomioon ottamisen, kun lehtijuttuja tehdään. Eli kirjoitettu media on tietenkin edelleen kiinnostava asia, koska sitä seurattaessa ei tarvita kuulokkeita tai mitään erityisen tehokkaita tietokoneita, joten tällöin eivät esimerkiksi kokoukset häiriinny tällaisen asian takia.

Näin ollen esimerkiksi jossain kokouksessa istuvat henkilöt voivat suoraan seurata kokousta, ja lukea vaikkapa sijoituskohteena olevan yrityksen tietoja netistä. Samoin se että voidaan julkaista kirjoituksia ilmaiseksi tekee mahdolliseksi sen, että myös valtiovalta voi myöntää tehneensä joskus historian aikana virheitä, ja ehkä aloittaa pohdiskelun, miten nuo historian virheet voidaan myöntää sekä miten niiden toistaminen voidaan estää. Eli tällä viittaan Virka-galleriassa olevaan näyttelyyn punavangeista, ja siitä miten maamme viranomaisten toiminta tuolloin 1918-1944 oli liian kovaa nimenomaan vasemmistolaisia kohtaan, ja se sitten kostautui myöhemmin esimerkiksi jatkosodan jälkeen 1940-luvun lopulla SKDL:n nousuna, ja tuo kova kohtelu sekä työnhaun vaikeuttaminen ajoi joitain ihmisiä niin ahtaalle, että he ajautuivat jopa Stalinin palvelukseen ja koska valkoiset sitten harjoittivat jatkuvaa eristämispolitiikkaa noita sosialisteja kohtaan, niin se aiheutti sen että tuo liike alkoi radikalisoitua sekä hakea tukea Neuvostoliitosta.

Tuo tietenkin oli maanpetos, mutta se ei välttämättä ollut täysin noiden ihmisten omaa syytä, vaikka niin on joskus esitetty, koska jatkuva sekä työnantajien että valtiollisen poliisin taholta tullut eristäminen ja painostus sitten vääjäämättä muutti heidän asenteensa yhteiskuntaan neuvostoliittoa myötäileväksi. Se tietenkin kärjisti ihmisten mielipiteitä, että esimerkiksi punaisten rintamamiesten lapset, jotka eivät olleet edes syntyneet vapaussodan tai sisällissodan aikaan joutuivat kärsimään asioista, joiden tapahtumahetkellä he eivät edes olleet syntyneet.

pimeakronikka.blogspot.fi

Työpaikka- ja koulukiusaaminen sekä joustamattomuus ovat asioita, missä riittää pohdittavaa pikkujoulujen ratoksi

Jos kiusaamiseen ei puututa, niin sitten tuo toiminta  jatkuu läpi kiusaajan elämän. Tuo sama henkilö, joka kiusasi muita koulun pihoilla  jatkaa kiusaamista usein  myös muualla. Eli sama toiminta jatkuu myös työpaikoilla, joissa sitten seuraa sellaista, että edessä on rekrytointivaikeuksia sekä eroamisia, kun joku onnellinen sitten päättää ryhtyä kiusaamaan toisia työntekijöitä. Vaikka työstä kieltäytyminen tietenkin tuo karenssin tai  vastaavan sanktion, niin kuitenkin voidaan sanoa, että jokaisella meistä on toleranssiraja myös tässä , eli vaikka rahallinen menetys olisi suuri, niin jossain vaiheessa eteen tulee sellainen asia, että henkilön on tehtävä päätös siitä, että haluaako hän kuunnella kiusaamista loputtomiin, vai jääkö hän kotiinsa  silläkin uhalla, että edessä olisi karenssi.


Eli kukaan ei varmaan loputtomiin tuollaista toimintaa kestä, missä häntä ei mitenkään huomioida, ja kaikki saatava palaute on negatiivista.Työnantajan kannalta ei kuitenkaan ole järkevää palkata työläistä, joka on kovin eriarvoisessa asemassa työryhmään nähden, eli tämä lisää motivaatio-ongelmia sekä eripuraa työntekijän sekä muun ryhmän välillä, sekä aiheuttaa muita ongelmia. Eli jos työryhmän yhdellä jäsenellä on eriävä koulutus tai osaaminen, niin hänellä voi olla sitten kaiken aikaa työnhaku voimassa. Työpaikkakiusaaminen saattaa muuten sitten kärjistyä pikkujoulutunnelmissa, kun ihmiset ovat hiukan ottaneet liikaa alkoholia, ja sitten saattaa joltakin alkaa pinna palaa, jos tiettyjä hyvin kiusallisia asioita otetaan esille. Eli kenestäkään ei varmaan ole mukavaa muistella, kun hän joutui työporukan edessä nolatuksi, tai hänen tyttöystävänsä menikin naimisiin työkaverin tai oman pomon kanssa. Tämän takia alkoholin käyttöä pitää aina hiukan miettiä, ennen kuin lähtee työpaikan pikkujouluihin.


Kyseinen toiminta  lisää epävarmuutta tuösuoritteen jatkuvuuteen nähden, koska hän saattaa silloin hyvinkin nopeasti vaihtaa työpaikkaa. Kuitenkin epähomogeeninen sosiaalinen rakenne työympäristössä aiheuttaa kateutta sekä kateutta että muita ongelmia henkilökemiassa. Näet jos jollakin työympäristöön sijoitetulla henkilöllä on alempi koulutus kuin muilla, niin silloin hän saattaa tuntea jäävänsä työympäristön ulkopuolelle, sekä tuntea sitä, että häntä ei mitenkään huomioida esimerkiksi tehtäviä annettaessa, tai sitten jos yksi työntekijä on paljon pidemmälle koulutettu kuin työtoverinsa, mutta häneltä puuttuu virallinen esimiesasema, niin silloin saattaa ongelmia tulla siitä, että hänen palkkansa on suhteettoman korkea muihin työryhmän jäseniin nähden, ja sitten myös jotkin asiat, mitä hän tekee saattavat vaikuttaa ikään kuin alentumiselta tai muulta vastaavalta asialta.


Työympäristössä arvostus ansaitaan nimenomaan tehtyjen tehtävien ja niiden vaikeusasteen mukaan, ja jos esimies ei tehtäviä anna, niin silloin tietenkin toinen kokee itsensä tarpeettomaksi, tai sitten hänet koetaan joksikin “vapaamatkustajaksi”, joka vain oleskelee tuossa ryhmässä. Ja tuo tilanne saatetaan kokea hyvin kiusalliseksi asiaksi työyhteisössä, eli “ei ole oikein, että toinen saa parempaa palkkaa kuin toinen, vaikka hän ei tee kuitenkaan mitään”, on varmaan monissa pikkujouluissa esiin tullut asia. Eriarvoistaminen työpaikalla tietenkin luo otollisen ilmapiirin kiusaamiselle sekä panettelulle, joka voi tuhota koko työyhteisön toiminnan.  Kiusaaminen saattaa aiheuttaa sen, että yhtiö ei enää saa värvättyä uusia osaajia, mutta se voi myös aiheuttaa sen, että asiakkaat lähtevät muihin yhtiöihin kysymään tuota palvelua, ja joissakin tapauksissa esimerkiksi  juuri kiusaaminen laajenee asiakkaisiin kohdistuvaksi toiminnaksi.


Tällä viittaan tähän helsinkiläisen bussikuskin tapaukseen, jossa hän joustamattomasti kohteli nuorta asiakasta. Totta kai liikennöitsijän antamia ohjeita pitää noudattaa, mutta tietenkin tuossa tapauksessa pitää sitten myös omaa järkeä käyttää, eli en usko että tuollainen tapaus on ainutkertainen Helsingin liikennelaitoksen historiassa. Eli kuinka monta tällaista tapausta on jäänyt ilmoittamatta HSL:lle, että joku rahaton lapsi tai nuori on jätetty yksin bussipysäkille? Kuitenkin tuon kuskin puolustukseksi haluan sanoa, että hänelle on jossain varmaan opetettu niin, että tuollainen käytös on oikein, ja hänelle saattaa olla kerrottu työmaalta tulevan potkut, jos hän antaa toisen matkustaa ilman lippua. Ja ehkä hänelle on opetettu  bussikuskien työhön valmennuskursseilla, että hän saa potkut, jos antaa toisen matkustaa ilman lippua. Mutta tuo teko varmaan ei kuitenkaan mikään kaunis ollut.

Tuollainen tapaus varmasti saa aikaan sen, että tällaisia länsimetron kaltaisia hankkeita sitten ajetaan jatkuvasti läpi valtuustoissa, koska ainakin yhteen aikaan noilla kuljettajilla oli tuollainen asenne esimerkiksi varusmiehiä kohtaan, että heitä ei muka haluttu ottaa kyytiin, koska he “aiheuttivat ongelmia” tai heillä oli valtion maksama lippu, joten heitä ei tarvinnut muka palvella. Tuolloin ennen ei asioista puhuttu niiden oikeilla nimillä, koska sosiaalista mediaa ei ollut olemassa, ja jostain syystä paikallislehdet eivät noita asioita julkistaneet, koska pelkäsivät sitä, että HSL kostaa heille tuollaisen kirjoittelun, ja jättää nämä lehtimiehet sitten pikkujoulujen jälkeen hankeen seisomaan.


Siinä oli upeaa seisoa bussipysäkillä sitten kylmässä illassa odottamassa uutta bussia, joka ei aina muistanut sitten pysähtyä, kun siinä nostimme kättämme, jotta kuljettaja huomaisi meidät. Ja me tietenkin me  olimme tuolloin jo aikuisia ihmisiä, emmekä mitään pikkupoikia, jolla ei mitään elämänkokemusta ole. Eli mitään mukavaa ei ole sellainen toiminta, että bussi lyödään seisomaan, ja matkustajaa “kehotetaan” poistumaan, jotta kuljettaja pääsisi jatkamaan matkaa. Kuitenkin kun puhutaan koulukiusaamisesta, niin kiusaaminen jatkuu työpaikoilla tai harrastusten yhteydessä, jollei siihen puututa ajoissa. Ja aikuisena tuo hyvin ikävä asia saa paljon värikkäämpiä sekä totaalisempia muotoja, eli esimerkiksi kuljettaja saattaa ajaa bussilla pysäkkien ohi, jossa on asiakkaita mistä hän ei pidä. Tai sitten hän saattaa pizzeriassa työskennellessään jättää asiakkaita palvelematta, eli tuo henkilö ottaa rahat, mutta sitten hän ikään kuin ohittaa tämän asiakkaan, koska ei halua tämän käyvän tuossa ravintolassa.

Ruma sana sanotaan niin kuin se on (Mitä on sopivaa kirjoittaa sosiaalisessa mediassa ja mitä ei?)

Mitä on sopivaa kirjoittaa sosiaaliseen mediaan ja mitä ei, on kysymys mihin ei ole olemassa mitään oikeaa vastausta. On tietenkin olemassa sellaisia lakeja, jotka käsittelevät esimerkiksi työnantajalle tehtyä vahinkoa, ja tuota tietenkin kutsutaan lojaalisuusvelvollisuudeksi. Toisin sanoen työnantajan mainetta ei saa aiheetta pilata, tai hän voi erottaa työntekijän. Samoin on olemassa lakeja, joiden mukaan esimerkiksi kunnianloukkauksesta voidaan hakea oikeudessa korvauksia. Mutta kun puhutaan siitä, että mikä on soveliasta ja mikä ei, kun kirjoitetaan sosiaaliseen mediaan, niin olen usein törmännyt käsittämättömään asiaan. Nimittäin siihen että työnantajat tai työnjohtajat kiivaasti sanovat, että liian kärkäs sosiaaliseen mediaan lähtevä kirjoittaminen huonontaa henkilön mahdollisuutta saada töitä.

Tästä asiasta tietenkin voidaan pitää erittäin pitkiä palavereja esimerkiksi televisiossa, jonka aiheena voisi olla. että "haluamme työntekijän, joka ei koskaan ota mihinkään kantaa, eikä näy missään eikä ainakaan kirjoita mitään omaa tekstiä yhtään mihinkään ". Jos henkilö sitten loukkaa toisen kunniaa, niin tietenkin on laki, jonka mukaan kantajalla on vastuu siitä, että hän osoittaa rikoksen tapahtuneen oikeasti. Samoin hänen on osoitettava esimerkiksi se että tuo vahingollinen tieto on valetta, eli jos kyseessä on seksuaalinen häirintä tai suoranainen kiinnikäyminen, niin silloin tietenkään oikeudenkäyntiä ei ehkä ole viisasta edes aloittaa. Näet oikeudessa kuunnellaan molempia osapuolia, vaikka se kuulostaa ehkä aivan kamalalta asialta.

 Samalla myös voidaan nostaa esiin sellainen asia, että työntekijää ei tarvitse kenenkään palkata, jos hän ei täytä samalla "hyvälle tyypille" asetettavia tiukkoja reunaehtoja. Kun itse joskus nuoruudessani olen noita ohjelmia katsonut, niin silloin olisin kyllä mielelläni käynyt studiossa kysymässä sellaista, että "olisivatko he sitten palkanneet tuon heitä kritisoineen henkilön jos hän olisi ollut hiljaa"? Kun sanotaan että henkilö kirjoittaa sopimattomia asioita internetiin, niin silloin olisi kyllä paikallaan kertoa, että miksi joku teksti on sopimatonta. Kun muistelen kaiholla noita nuoruuteni aikoja, niin silloin mieleeni tulevat iäisyyden takaa lama-ajan TV:n täyttäneitä ohjelmia, joiden aiheena oli se, kuinka "Suvi haki töitä", ja sitten kun TV-kamerat saapuivat Suvin kanssa haastatteluun, niin silloin oli jo työnantajilla punainen matto valmiina, ja työtehtävät olivat selvillä.

Eli yleensä tuo meidän TV:ssä näkemämme sarjan päähenkilö "Suvi" aloitti tuon muutaman jakson pituisen taipaleensa kilttinä punkkarina, joka oli hiukan aikaa ollut työttömänä, ja sitten kun hän pääsi työvoimaneuvojan luokse, niin hän muisti sen, että kannattaa olla aina kuten kaikki muut, ja ainoa hänen "punkkarikapinansa" ilmentymä oli sitten sana "paskalakki", ja sitten kun paikalle tuli työvoiman valmentaja, niin johan tuo ihminen muutti mieleipiteensä kaikesta alta aikayksikön, ja toki tuollaisissa ohjelmasarjoissa käsiteltiin pitkälti sitä, että kuinka kamalan huono asenne tuollaisella punkkarilla nyt sitten yhteiskuntaa kohtaan on. Eli armeija oli tietenkin maamme ainoa tapa kasvaa yhteiskunnan jäseneksi, ja mitään muuta auktoriteettia kuin oma esimies ei saanut olla. Mutta kuten tiedämme, niin yhteiskunnan uudistuminen on alkanut vaikuttaa myös siihen, että muutkin kuin vain "Suvit" saivat tehdä tekstejään sekä julkaista niitä.

Se mikä erottaa akateemisen ihmisen massasta on se, että hän on luonteeltaan utelias, vallitsevia käsityksiä kritisoiva sekä tarpeellista "herravihaa" tunteva henkilö, ja tuota viimeistä sanaa haluan sitten hiukan perustella. Eli jos henkilö ei tunne tarvetta kyseenalaistaa yhteiskunnallisia asenteita sekä omaa riittävää auktoriteetin vastaisuutta, niin miten hän sitten voi työskennellä esimerkiksi asianajajana. Asianajajan tehtävänä on puolustaa asiakastaan loppuun asti, ja hän ei mitenkään saa vaarantaa tuon asiakkaansa asemaa, ellei tämä tunnusta rikosta. Miten henkilö, joka suhtautuu maireasti esimerkiksi esimiehiin tai viranomaisiin voi tuollaista ammattia harjoittaa? Samoin voin kertoa sen, että vaikka nuo ohjelmat olivat tietenkin tarkoitettu "opetukseksi", niin kuitenkin voidaan aina kysyä, että saako tuollaisesta ryhmästä sitten kukaan muu töitä kuin tuo "Suvi". Eli edustaako ohjelman päähenkilö sellaista otosta, mikä yleensä tulee työmarkkinoilla vastaan?

Kun puhutaan siitä, mitä työnantaja noiden ohjelmien mukaan haluaa on työläinen joka kiltisti tekee työnsä pää painuksissa, ja jolle sitten riittää perjantainen olutpullo, eikä hän koskaan jaa mitään muuta kuin pornokuvia Internetissä, niin totta kai hän on erittäin hyvä aihe työmarkkinoiden johtajina itseään pitäville henkilöille. Jos työläinen ei ole mitään, niin häntä voidaan pitää esineenä työpaikallaan. Ja tuolloin hän on esimerkiksi työhaastattelussa vain yksi hakijoista. Mikäli hän sitten tyrii tuon haastattelun, niin silloin tietenkin syy on hakijassa, joka ei ole ollenkaan viitsinyt valmistautua laittamalla uutta valkeaa paitaa päälleen tai hankkia oikeaa ammattia itselleen. Ja tuota tapausta voidaan sitten pohtia erilaisten suurten yhtiöiden johtajien kanssa suuressa studiossa, jossa sitten ei tarvitse ottaa yleiskuvaa ollenkaan huomioon.

vapaaverkkojulkaiseminen.blogspot.fi