Radio-ohjattavien lennokkien käytöstä tarkkailussa

Radio-ohjattavien helikopterien sekä muiden lentolaitteiden käyttöä ihmisten kotien kuvaamisessa on pidetty erittäin suurena uhkana yksityisyyttä kohtaan. Ne voidaan varustaa esimerkiksi infrapunakameroilla, joilla esimerkiksi aseet näkyvät ihmisten vaatteiden läpi. Ja infrapunavalossa näkee todella hyvin myös ikkunoiden läpi, vaikka huoneissa olisi pimeää. Noissa välineissä voi olla tietenkin laser-mikrofoni, jolla asuntoja voidaan salakuunnella erittäin tarkasti.

Mutta kun noiden välineiden käyttöä pohditaan tarkemmin, niin todellisuudessa niitä ei kovin avoimesti kannata kuitenkaan lennättää ympäriinsä, koska tuollaista lentävää laitetta voidaan aina seurata esimerkiksi kiikareilla tai toisilla UAV-laitteilla, ja voihan tietenkin noilla vartijoilla olla käytössään ihan oikea helikopteri, jolla he voivat varjostaa tuollaista lentävää UAV:tä sinne, mihin se laskeutuu. Ja jos lennokkia on omalta pihalta lennätetty, niin silloin voi tulla jäätävä keskustelu tuosta aiheesta, koska tuolloin kiikarien avulla voidaan noiden lentolaitteiden lähetyspaikka havaita.

 Mutta jos noilla vartijoilla on toinen UAV tai muu helikopteri, niin he voivat nähdä tuon lennättäjän rekisteritunnuksen, jos hän on laitettaan lennättänyt esimerkiksi niin, että hän on matkustanut paikalle autolla, niin silloin hän voi joutua hyvin vakaviin vaikeuksiin noiden asioiden kanssa.Näet jos on tullut kuvattua valtion aluetta, jota ei saa kuvata, niin silloin voi päälle kaartaa sellainen UH-60 "Black Hawk", josta sitten hyppää ulos muutama mukava SWAT-poliisi kyselemään syytä lennätykseen. Valtiolla on myös käytössään radiosuuntima laitteita, joiden avulla noiden RPV:n ohjaussignaalin lähtöpaikka voidaan paikallistaa. Kirjainyhdistelmä RPV(Remotely Piloted Vehicle) tarkoittaa yleensä normaalia radio-ohjattavaa lennokkia ja UAV yleensä kattaa kaikki miehittämättömät ilma-alukset.

Joskus joissakin laitteissa on merkintä (A)UAV taas merkitsee Autonomous UAV:tä, ja monesti näiden autonomisesti toimivien laitteiden hankinta sinällään on siviileille mahdotonta, mutta tilanne on muuttumassa. Näet esimerkiksi kännyköiden GPS-laitteita sekä laskentakapasiteettia voidaan hyödyntää tällaisessa laitteessa. Ja tuolloin tarvitaan oikeasti vain sellainen kännykkäsovellus, mikä kykenee kommunikoimaan UAV:n oman lentotietokoneen kanssa, ja tuollainen ohjausyksikkö voidaan liittää UAV:iin USB-johdolla, joten joka nörtin oma autonominen lentolaite on sitten täyttä totta.   Mutta kuitenkin tuollainen lennokki voi olla autonominen, jolloin se ei sitten tarvitse jatkuvaa ohjaussignaalia, mutta noiden välineiden akilleen kantapää on GPS-laite, jota ne käyttävät navigointiin.

Ja silloin maassa oleva tarkkailija vertaa tuon UAV:n käyttäytymistä taivaalla siihen tietoon, mitä GPS-satelliittien paikantimet antavat, ja tuolla toiminnalla tuo lentolaite paikannetaan, jonka jälkeen satelliitit löytävät sen paikan, mihin UAV-laskeutuu. Ja joissain GPS-laitteissa on sellainen ominaisuus, että ne voidaan etäkäytöllä kytkeä olemaan auki, jolloin nuo valvojat saavat tietää, mihin tuota laitetta sitten viedään, ja seurauksena voi olla kotitarkastus. Tuollaista laitetta käytetään myös tilanteissa, joissa noiden lentolaitteiden tarkoitus on paikallistaa maastossa olevia loukkaantuneita. Silloin tuollainen lentolaite lasketaan näiden loukkaantuneiden viereen, minkä jälkeen pelastusryhmä voi suunnata tuohon pisteeseen. Tuollainen UAV voidaan muuten varustaa imukupilla, jolloin se voidaan laskea esimerkiksi ajoneuvon päälle, jolloi tuon kohteen liikkumista voidaan valvoa erittäin tarkasti.

Tarkalleen ottaen GPS-järjestelmiä on maailmassa kolme, eli Eurooppalainen Galileo, Amerikkalaisten NAVSTAR sekä Venäläisten GLONASS. Noiden järjestelmien eroa ei normaalisti havaitse, mutta kun tarkkoja ollaan, niin joissakin osissa maailmaa voidaan muiden paikannusjärjestelmien kuin esimerkiksi NAVSTAR:in toiminta estää radiohäirinnän avulla, jolloin tietenkin mikään muu kuin NAVSTAR:ia käyttävä paikannuslaitteisto ei toimi, ja tämä tietenkin rajoittaa autonomisten UAV-laitteiden toimintaa. Samoin normaalien radio-ohjattavien lennokkien eli RPV:n toimintaa voidaan rajoittaa radiohäirinnän avulla, jolloin niiden toiminta vaikeutuu.

Tietenkin  UAV:n voi joku pudottaa normaalilla haulikolla, ja tuolloin sen valmistusnumeroita voidaan käyttää maksajien jäljittämiseen. Nämä valtiolliset toimintamallit ovat kuitenkin niitä mukavampia, näet jos UAV:tä on käytetty esimerkiksi huume- tai laittoman asekaupan kuvaamiseen, niin silloin voi edessä olla paljon pahempi tilanne, ja tuolloin nämä kuvat kannattaa viedä suoraan poliisille. Näet jos tuollainen UAV on kuvannut asuntoa, jonka pöydällä on rynnäkkökivääreitä sekä kokaiinia, niin silloin voi olla edessä erittäin vakava tilanne, jos noita kuvia yritetään käyttää esimerkiksi kiristykseen.

http://marxjatalous.blogspot.fi/

Mobiiliilaitteiden tietoturvan erityisiä piirteitä niiden tietojenkäsittelytekniikan kannalta

Nykyisin tietojenkäsittelyssä on trendinä mobiili tietojenkäsittely, jossa mobiililaitteiden sekä perinteisten tietokoneiden käytössä olevaa tietoa yhdstetään saumattomasti pilvipalveluiden kautta, niin että esimerkiksi kännyköillä otetut valokuvat ovat samaan aikaan monien eri laitteiden saatavilla, mikä mahdollistaa mutkattoman julkaisutoiminnan Internetissä, sekä sen että esimerkiski World-dokumentteja voidaan jakaa verkossa saumattomasti. Noiden laitteiden rajoitukset sitten tulevat esiin siinä, että jos niiden prosessorit ovat kovin tehokkaita, niin silloin akut kuluvat nopeasti. Tuon takia noiden kännyköiden sekä muiden välineiden täytyy siirtää tehtäviään tietokonekeskuksiin, joissa tapahtuu niin sanottu kova laskeminen.

Mobiilijärjestelmien erityispiirre on sellainen, että siinä varsinainen kova työ tehdään paikallaa olevalla palvelimella. Tämä tarkoittaa sitä, että tuo toiminta perustuu PHP-koodin ajamiseen palvelimella, mikä sitten säästää mobiilililaitteen akkua, koska se tarkoittaa sitä, että tuo varsinainen laskentatyö tehdään muualla kuin itse laitteessa. Tuo kuitenkin nostaa cyberturvallisuuden uuteen arvoon,  koska jos joku pääsee tuohon viestintään väliin, niin silloin saattaa käydä niin, että tietoturva romahtaa. Ja jos tuota ei koskaan tule muiden tietoon, niin silloin tietoturva voi vaarantua vakavasti, ja samalla tunkeutuminen voi jatkua erittäin pitkään.

Onneksi suhtautuminen hakkerointiin on muuttunut, niin että innokkailta harrastajilta halutaan myös tietoja siitä, että millaisia virheitä ohjelmoijat ovat tehneet, jotta noita virheitä voidaan sitten korjata, ja tietoturvaa parantaa tämän kautta. Hakkerointi ei ole rikos vaan halu opetella järjestelmän toimintaa. Samoin eettinen hakkerointi tarkoittaa sitä, että hakkeri etsii aktiivisesti järjestelmästä heikkouksia, ja informoi niistä muita ihmisiä. Mutta jos järjestelmä sitten murretaan siksi, että sen avulla halutaan tehdä rikos, niin silloin kyllä puhutaan rikollisesta toiminnasta  Cyberturvallisuus ei ole vain tietojärjestelmien koodien tutkimista, vaan myös ihmisten vajaavuuden tunnustamista, sekä sen myöntämistä että tietokone ei tee virheitä vaan niiden käyttäjät sekä ohjelmoijat tekevät niitä, eli esimerkiksi rivikäyttäjät usein jättävät salasanojaan sekä muita tunnuksiaan pöydille lojumaan, tai sitten he ovat sinisilmäisiä esimerkiksi toisia Facebookin käyttäjiä kohtaan, ja pitävät näiden pyyntöjä esimerkiksi nakukuvien lähettämisestä täysin vilpittöminä.

Kuten usein sanotaan, niin tietenkin kaikissa maailman tietojärjestelmissä on vikaa, mutta se mistä ne viat sitten tulevat jää välillä huomaamatta. Eli suurin osa maailman tieokoneissa olevista virheistä on ihmisten tekemiä suunnittelua sekä toteutusta koskevia virheitä. Suurin vaara syntyy siitä, että tietokoneeseen luotetaan liikaa, eikä muisteta ihmisten hävittelevän erilaisia esineitä. Ja jos vaikka sosiaalisen median käyttäjä unohtaa sen, että vastapuoli on saattanut kadottaa tunnuksensa tai jättänyt ne omalle työpöydälleen. Ja esimerkiksi Android-puhelimen voi kloonata noiden tietojen perusteella. Samoin jos sokeasti luottaa Facebook-kaverin olevan sitä, mitä hän väittää olevansa, niin silloin tietoturva vaarantuu varmasti. Eli tämän takia pitää välillä seurata sitä, onko tilillä muita käyttäjiä, ja sitten myös reagoida noihin uusiin kirjautumisiin.

Mutta jos henkilö käyttää vaikkapa huumeita, niin silloin hänet voidaan vieroitusoireiden avulla painostaa antamaan sosiaalisen median tunnuksia. Ja samalla noiden kaapattujen tilien avulla voidaan kalastella tietoja yli Internetin. Uuden sukupolven 5G GSM-teknologia mahdollistaa tosiaikaisen kommunikaation laitteiden välillä, ja samalla myös pilvipalvelujen saumattoman käytön. Ja jos tuohon rajapintaan tehdään "man in middle" hyökkäys, niin silloin hyökkääjä voi periaatteessa imuroida kaiken järjestelmän käyttäjän nettiin lataamat tiedon.

Eli tuo tekniikka tuo eteen myös uusia uhkakuvia, kuten sen että joku voi seurata toisen henkilön toimintaa suorana lähetyksenä vaikka 24/7, jolloin tuon henkilön jokainen teko voi päätyä "pahoille pojille". Jos värät henkilöt saavat käsiinsä puhelimen IMSI:n, niin silloin se voidaan paikallistaa GSM eli 5G verkon avulla, IMSI-Hakkereille voi päätyä tietoja, joilla jokainen maailman puhelin voidaan paikallistaa. Ja tuon takia myös yksittäisten ihmisten fyysinen turvallisuus saattaa vaarantua, jos heidät voidaan paikallistaa SIM-korttien tietojen avulla.

"IMSI (International Mobile Subscriber Identity) on enintään 15 merkkiä pitkä numerosarja, joka on tallennettu puhelimen SIM-kortille. Tällä numerosarjalla voidaan yksilöidä jokainen GSM/UMTS-verkon käyttäjä. GSM/UMTS-puhelin lähettää tämän numerosarjan verkkoon kirjautuessa, jonka jälkeen sitä ei enää lähetetä, vaan verkossa asiointi tapahtuu tilapäisellä (TMSI) numerosarjalla. IMSI numero koostuu käyttäjän maanumerosta (MCC), operaattoritunnuksesta (MNC) sekä MSIN-numerosta, joka on yksilöllinen jokaiselle SIM-kortille. IMSI perustuu ITU E.212 -standardiin. IMSI sisältää Mobile Country Coden (MCC), Mobile Network Coden (MNC) sekä Mobile Subscriber Identity Numberin (MSIN)" (Wikipedia)

GSM tai 5G puhelimen paikannus tapahtuu siten, että käytetään älykästä kolmiomittauslaitetta, mikä tunnistaa puhelimen turvakoodit. Se voi olla todella vaarallista, jos esimerkiksi poliisien elektroninen tunniste päätyy vääriin käsiin. Tuolloin saattaa käydä niin, että "pahat pojat" pääsevät käsiksi hänen sijaintitietoihinsa, ja sitä kautta uhkailemaan häntä. Tuo voi vaarantaa esimerkiksi soluttautujan fyysisen turvallisuuden, koska hänet voidaan ampua tuon takia. Toki 5G tekniikka auttaa siinä, että tuon mobiililaitteen välittämä tieto päätyy suuremmalle ryhmälle, jolloin lahjottu poliisi ei ole niin kykenevä toimimaan kuin ennen. Eli hän ei voi hävittää dokumentteja tai nauhoitteita kuten ennen ja yritys hävittää todisteita välittyy välittömästi sisäisen tutkinnan osastolle, missä ne sitten aiheuttavat varmasti kiinnostuksen kohoamista tuota poliisia kohtaan.

elainasiaa.blogspot.fi