Kuinka Aristoteles kohtasi vaikean oppilaan nimeltään Aleksanteri Suuri

Suurin kreikan filosofeista oli nimeltään Aristoteles, ja se että onko tuo mies oikeasti ollut olemassa on kysymys, johon voidaan viitata kääntämällä hänen nimensä eli “Aristos” tarkoittaa erinomaista ja “Telos” loppua. Se että miksi epäilen, että kyseessä saattoi olla pikemminkin ryhmä miehiä, johtui siitä, että hän uskalsi opettaa Aleksanteri Suuren kaltaista suurta kuningasta, joka oli kuitenkin kuuluisa tuittupäisyydestään. Kaikki nuoret miehet ovat jotenkin ailahtelevaisia, mutta Aleksanterin kohdalla tuo ailahtelevaisuus teki hänestä erittäin vaarallisen, koska kyseessä on kuningas, joka on rajaton yksinvaltias.


Kun mietitään Aleksanterin suhdetta Kreikkaan, jonka hänen isänsä oli valloittanut, niin hän teki aikoinaan erittäin ikävän virheen. Hän päästi kreikkalaisen filosofin opettamaan itseään, ja tuolloin pitää muistaa se, että jokainen nuori mies on samalla vaikutuksille altis, joten tietenkin myös Aristoteleella oli häneen suuri vaikutus, vaikka moni ajatteli varmasti, että tuo kreikkalainen saattoi ikään kuin käännyttää Aleksanterin omaa kansaansa eli makedonialaisia vastaan. Todellisuudessa Aleksanteri oli erittäin vaarallisessa tilanteessa, koska hän ei jostain syystä ymmärtänyt sitä, että tuo mies saattoi olla vihattu kreikkalaisten parissa.


Ja jos esimerkiksi Aristoteles sanoi, että Aleksanterilla on vihollisia kaukana, niin hän ei varmasti tarkoittanut mitään Indus-virralla olevia vihollisia. Hän saattoi tarkoittaa tuolla sanalla esimerkiksi sitä, että Aleksanterin kaukaiset sukulaiset saattoivat juonia häntä vastaan. Tai sitten hänellä oli tavallisen kansan keskuudessa vihollisia, joilla oli pääsy palatsiin. Oli miten oli, niin nuo viholliset eivät olleet hänestä fyysisesti mitenkään kaukana, mutta heihin oli valtaistuimelta erittäin pitkä matka. Kuninkaan käsi ei ulottunut kalakojuihin tai satamien porttoloihin, joissa tuota miestä vihattiin oikeasti.


Kun Makedonia oli valloittanut Kreikan, niin se samalla pakotti kaupunkivaltiot omaan liittoumaansa, ja totta kai siitä tuli myös kuluja. Eli kuten varmaan arvaatte, niin nuo kaikki maksut sitten revittiin tavallisten ihmisten selkänahasta. Samoin monille kreikkalaisille oli käsittämätön ajatus siitä, että he palvelisivat samassa armeijassa noiden valloittajiensa kanssa. Mutta kuten tiedämme, niin Aristoteles saattoi puhua myös symboleilla, jotka hän oletti sitten toisten ymmärtävän. Se oli tuon suuren filosofin akilleen kantapää. Hän kuvitteli kaikkien ihmisten olevan omalla tasollaan.


Se että hän oli kreikkalainen oli tietenkin monista ihmisistä kiusallista, varsinkin jos hän opetti kuningasta, joka oli tietenkin valloittanut tuon filosofin kotimaan. Mutta toisaalta hän oli kotoisin Ateenasta, jonka Sparta oli alistanut hiukan aikaisemmin, ja ehkä siksi tuo mies suostui opettamaan Aleksanteria. Hän saattoi nähdä makedonialaiset jonkinlaisina vapauttajina, jotka puolustivat Ateenaa Spartalaisia vastaan, mutta olisiko ollut niin, että Aristoteles näki myös Ateenassa syyllisen sotaan, joka tuhosi helleenisen kulttuurin melkein täysin?


Kun ajatellaan sitä, että Aristoteles kutsuttiin opettamaan Aleksanteria, niin hän varmasti näki edessään haasteen, jonka veroista ei hänen eteensä koskaan tulisi. Kuitenkin Aristoteleen piti jotenkin suojata itseään siltä varalta, että Aleksanteri olisi väkivaltainen häntä itseään kohtaan, joten siksi uskoisin, että Aristoteles hoiti opetuksen välikäsien kautta, jotta tuo suuri filosofi ei menettäisi henkeään tuon kuninkaan saadessa raivokohtauksen. Joten tuo asia tietenkin panee arvailemaan sitä, että olisiko ollut niin, että Aleksanteri sitten ollut edes tietoinen siitä, kuka hänen opettajansa itseasiassa oli.


Samoin saattaa olla niin, että myös Aleksanterin henkilöllisyys ei ollut Aristoteleen tiedossa, jotta hän voisi viedä projektinsa päätökseen kunnialla. Ja saada ehkä tuon nuoren kuninkaan ymmärtämään paremmin erilaisia asioita, jotka sitten olivat valtion hallinnossa tärkeitä. Kun Aristoteleen serkku sitten surmattiin Aleksanterin sotaretken aikana, niin silloin linkki hänen sekä kuninkaan välillä katkesi, ja ehkä tuo tarkoitti sitä, että tuo suuri filosofi ei saanut yhteyttä oppilaaseensa.

Eli he sitten kommunikoivat erilaisten koodien avulla, jotta kukaan ei saanut tietää heidän keskinäisestä suhteestaan. Eivätkä he edes itse olleet tästä suhteesta tietoisia, ja kun tuo Aristoteleen serkku kuoli, niin silloin katosi hänen hallussaan oleva kooditaulu, jonka toinen osa oli Aristoteleen luona olevan yhteyshenkilön käsissä, ja tietenkin oli välimies, joka käänsi merkistöt toiselle kooditaululle, jotta noiden viestijöiden henkilöllisyys jäisi salaiseksi. Ja jos toinen linjan päissä oleva kooditaulu sitten tuhoutui, niin silloin välitaululla ei tehnyt mitään, ja Aleksanteri ei pystynyt viestimään opettajansa kanssa.

charelesfort.blogspot.fi

Koulujen oppitunneilla tallennetuista videoista hiukan lisää, eli oppitunnit ovat oppimista varten.

Kun oppitunneilla tallennetaan videoita, ja niitä laitetaan sitten Internetiin, niin silloin pitää muistaa sellainen asia, että niissä ei näy kuin se, mitä kuvaaja videoissa haluaa näyttää. Kun puhutaan oppituntien tallentamisesta, niin luokissa olevat valvontakamerat tallentaisivat koko tilanteen puolueettomasti nauhalle, ja tämä tietenkin parantaisi ihmisten oikeusturvaa. Mutta kun mietitään sitä, että miksi OAJ tai ainakin jotkut opettajat ovat tuota oppituntien tallentamista vastaan, niin silloin kyllä tulee mieleen se, että onko heillä joku ramppikuume tai vain tottumattomuutta esiintyä kameroiden edessä.? Mutta kun puhutaan näistä raivokohtauksia esittävistä videoista, niin niissä näkyy vain se viimeinen tilanne, eikä sitä että heitettiinkö opettajaa jollain esineellä tai syljettiinkö hänen päälleen, Eli puhun tässä nyt yleisesti tämän koulaitoksen asioista, enkä vain yhdestä tapauksesta.

 Kun puhutaan tallenteista sekä todistusarvosta yleensä, niin jos näiden tallenteiden kanssa lähdetään oikeuteen, niin silloin tietenkin jotkut aloittavat sellaisen leikin, missä he jatkuvasti utelevat, että "kumpaa mahdetaan uskoa", opettajaa vai oppilasta, tai uskoisiko oikeus mahdollisesti oppilasryhmää, jonka vanhemmat ovat kunnanvaltuustossa? Tai ehkä tuomari sitten uskoo mieluummin opettajaa, jonka aviomies on pankinjohtaja, lakimies, upseeri tai kunnan sosiaalitoimen johtaja. Se mitä tuomari että oikeudessa istuvat lautamiehet näkevät on tuollainen filmi, missä ehkä käydään kiinni tai käytetään kovaa kieltä. Kun puhutaan siitä, että tuomari tai lautamiehet uskovat jotain tai eivät usko, niin silloin unohdetaan se, että heidän pitää perustella uskomisensa tai uskomatta jättämisensä, eli siksi kannattaa vähän varoa näitä oikeudenkäyntejä ihan oikeasti. Kun tuomari antaa tuomion, niin silloin saattaa olla niin, että kumpikin osapuoli saa tuomion.

Toinen osapuoli siitä, että hän heitteli ehkä jollain esineellä opettajaa sekä loukkasi tämän kunniaa, mutta myös opettaja voi saada sitten siitä silti seuraamuksia. Laissa on nimittäin pykälä, jonka nimi on "hätävarjelun liioittelu", ja se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi itsepuolustustilanteessa toki voidaan mennä liian pitkälle. Esimerkiksi karateiskun antaminen kurkkuun voidaan tulkita liioitelluksi itsepuolustukseksi, jos toinen käy haastamaan riitaa, ja haastamaan tämän karatea osaavan henkilön tappeluun, joka päättyy tähän iskuun, mikä voi surmata ihmisen ellei häntä intuboida välittömästi. Mutta nyt sitten taas menin toiseen asiaan, eli palataan koulumaailmaan. Jos oppitunnit tallennetaan, niin siinä sitten näkyy myös sellainen, että onko hälinä siellä yleistä.

Kuitenkin oppitunnit ovat sitä varten, että niissä istutaan hiljaa ja koulujen tarkoitus on opettaa myös noudattamaan yleisiä sääntöjä. Mikäli jotkut oppilaat meluavat, niin siitä sitten pitäisi antaa rangaistus, ja mielestäni pitää myös vanhempiin ottaa yhteyttä tuollaisessa tapauksessa, missä meluaminen on jatkuvaa. Kun mietitään tilannetta, missä oppilaat meluavat sekä heittelevät opettajaa pullonkorkeilla, niin silloin on saattanut käydä niin, että opettaja on antanut kurin hellittää, ja sitten on edessä tilanne, missä sen palauttaminen on todella vaikeaa. Eli tuolloin pitää muistaa se, että oppilailla on saattanut olla paljon sijaisia, jotka eivät ole välittäneet pitää kuria, ja sijaisten kohdalla kouluyhteisön pitäisi heitä kyllä tukea, ja rohkaista hakemaan rehtori tai muu opetuksen esimies paikalle, jos luokassa on häiriöitä.

Oppilaat oppivat joskus sellaista, että sijaisille saa ikään kuin aukoa päätään, ja jos tuota jatkuu pitkään, niin silloin käy niin, että tilanne saattaa lopulta karata käsistä. Ja silloin kurinpalautus on todella vaikeaa. Sama koskee tietenkin tilannetta, missä joku yksittäinen henkilö luokassa saa tehdä enemmän kuin toiset. Kurinpidon tulee olla yhteneväistä, ja jos yhden oppilaan kohdalla aletaan lipsua, niin silloin muutki alkavat "ottaa tästä oppilaasta mallia". Eli kuten ollaan monesti todettu, niin silloin tulee mieleen, "että kun yksi saa tehdä jotain, niin muidenkin pitää saada". Kuitenkin koulu lapsen oikeus, ja hänellä on oikeus oppia siellä asioita. Ja siksi myös kurinpito on erittäin tärkeä osa opettajan työtä. Toki oppilaille pitää tehdä selväksi, että he käyvät koulua itsensä takia, ja vain hyvät numerot takaavat heille pääsyn haluamaansa ammatilliseen tai yliopistolliseen koulutukseen, joista jälkimmäiseen mennään yleensä lukion tai ammattikoulusta ja lukiosta koostuvien yhdistelmäopintojen kautta, ja ehkä sitten he joskus tulevat luokan eteen opettamaan muita ihmisiä. Ja silloin näitä asioita on hyvä miettiä ihan itse.

Tässä tuulahdus menneiltä ajoilta Mötley Crüe ja Smoking in the boys room: https://www.youtube.com/watch?v=5oVBvxA0mm0

elainasiaa.blogspot.fi