 |
| "Demokratia ei ehkä ole paras mahdollinen valtiomuoto, mutta se on paras olemassa olevista valtiomuodoista" Winston Churchill |
Olemassa olevista valtiomuodoista paras on demokratia, kuten Winston Churchill aikoinaan asian ilmaisi. Ja vaikka kuningasvallan tarkoitus on tehdä jatkuvuutta päätöksenteolle, niin kuitenkin vallanpitäjän vaihdokset tuovat valtioon epäjatkuvuutta. Huoli siitä, että jatkuuko meno valtiossa samana kuin ennen sai ihmiset tuntemaan epävarmuutta, koska jokainen laki saatettiin muuttaa uuden hallitsijan astuessa valtaistuimelleen, ja koska rajattomassa yksinvaltiudessa hallitsijan vaihtuessa lait vaihtuvat, niin silloin varmasti jokainen ihminen pelkäsi henkensä puolesta. Winston Churchill ei ehkä ollut mikään maailman suurin demokraatti, mutta hänen tarkoituksensa oli motivoida ihmisiä taistelemaan saksaa vastaan.
Kun puhutaan siitä, että tullakseen valituksi parlamenttiin pitää ehdokkaan pitää lennokkaita puheita, joissa hän kosiskelee äänestäjiä, niin tuo sitten takaa sen, että tavallisetkin ihmiset saavat tuntea pystyvänsä vaikuttamaan valtion toimintaan. Samoin tietenkin pitää muistaa se, että poliittiset ääriryhmätkin saavat äänensä vaaleissa kuuluviin, mutta kun heidän ajatuksiaan vaikuttamisesta sitten katsotaan tarkemmin, niin vaikka he uhkailevat näyttävästi väkivallalla ihmisiä, niin voidaan kuitenkin sanoa, että noin puoli prosenttia pahoinpitelyistä on sattunut poliittisten ääriliikkeiden toimesta. Ja mukana on tietenkin myös äärivasemmiston tekemät iskut.
Näet se mikä oli käynyt vanhan kuninkaan ollessa vallassa saattoi olla kauhistus uudelle johtajalle, joka sitten tietenkin kansoitti virat omilla miehillään, ja tuolloin saattoi pää pudota harteilta, jos entisen virkamiehen toiminta ei enää uutta majesteettia miellyttänyt. Kun puhutaan siitä, miksi demokratia on paras mahdollinen hallintomuoto, niin silloin usein ei mainita sitä, että demokratia takaa sen, että myös parlamentin vaihtuessa lait pysyvät kutakuinkin samoina, ja se että parlamentaarisessa demokratiassa lainsäädäntö on verraten hidasta, niin se takaa sen, että ihmisillä on siirtymäaika uuteen lakiin.
Eli mikään laki ei tule voimaan aivan yllättäen, vaan siinä pitää sitten suorittaa lain säätämistä koskevat rituaalit, vaikka se ei ehkä olekaan kaikille mieleen. Demokraattisesti valittu parlamentti takaa sen, että valtion toiminta ei ratkaisevasti muutu yhden vaalikauden aikana, vaikka kuinka sitä jotkut haluaisivat. Kun puhutaan epädemokraattisesti valituista johtajista, niin heillä on tietenkin hallitessaan asevoimien tuki takanaan, mutta se ei aivan riitä siihen, että edessä olisi mitenkään pysyvä ratkaisu, koska tuolloin valtion toimintaa voidaan haitata lakoilla sekä muilla vastaavilla toimilla, jotka voidaan kohdistaa esimerkiksi ase- tai ammusteollisuuteen.
Toki joku diktaattori voi sitten toimia kuten Adolf Hitler tai Josif Stalin ja komentaa ihmiset metsätöihin tai kivilouhoksille, mutta voiko hän sitten teettää myös aseita sekä ammuksia orjatyövoimalla, on hiukan toinen asia, kuin se että hän voi teettää metsätöitä tai kiven hakkuuta jollekin ryhmälle vangituttamiaan ihmisiä. Aina voidaan sanoa että nuo kaksi sankaria olivat molemmat saaneet mandaattinsa kansalta, mutta he sitten muuttuivat hyvin ikäviksi tapauksiksi omille kansoilleen. Mutta kun puhutaan demokratian suhteesta rajattomaan yksinvaltiuteen, niin se että kun hallitsijasta tuli vanha, ja hän sattui joskus kuolemaan, niin silloin tilanne oli erittäin vaikea koko kansalle. Nuori kuningas tietenkin takasi iältään vanhoille virkamiehille sekä sotilaille jatkuvuutta, mutta vanha hallitsija oli epävarma tukija nuorille alaisilleen, jotka tarvitsivat nimenomaan hänen henkilökohtaista tukeaan.
Eli tilannetta voidaan kuvailla samalla tavalla kuin sitä, kun 78-vuotias Kekkonen hallitsi Suomea. Vanha kenraalikunta oli tietenkin hänen takanaan, koska hän takasi vakauden, mutta nuorten prikymppisten yliluutnanttien mielestä hän ei varmaan niin pysyvä enää ollutkaan. Kun ajatellaan sitä, että koko lainsäädäntö muuttuisi hallitsijan vaihtuessa, niin se loi moninkertaisen epävarmuuden nuorten upseerien sekä ylipäätään nuorison mieleen. Näet saattoi olla niin, että tuo seuraava kuningas katsoi, että jotkut noista henkilöistä olivat ansainneet kolemantuomion, eli hän saattoi tuomita isänsä käskyt laittomiksi, ja siitä sitten seurasi puhdistuksia virkakunnassa, kun uusi majesteetti sitten kosiskeli ihmisten tukea omille uusille hankkeilleen.
Ja silloin tietenkin oli vanhan virkakunnan väistyttävä, koska he olivat toimineet kuninkaallisen politiikan vastaisesti. Eli vaikka käsky jostain toiminnasta oli tullut edelliseltä majesteetilta, niin seuraava kuningas saattoi nimetä sen laittomaksi. Tai sitten käskyt antanut kuningas itse määräsi tuon onnettoman alaisen mestattavaksi, koska hän sai näin sitten vieritettyä syyn jostain verilöylystä alaisensa päälle, eli hän yksinkertaisesti kiisti antaneensa mitään kyseistä toimenpidettä koskevia käskyjä, ja väitti huikentelevan alaisensa sitten toimineen ominpäin. Ja taas oli suosio taattu, kun tuo onneton päätti päivänsä mestauspaalulla, totellessaan käskyä, jonka hän kuvitteli saavansa kuninkaalta.
Comments
Post a Comment