Puuvilla mihin on liitetty hämähäkinseitin tuottoa ohjaava geeni voivat tulevaisuudessa tuottaa raaka-aineita teollisuuden tarpeisiin

Tetragnatha-lajin hämähäkin seittiä puussa Pakistanissa
(Kuva I)

Geenimanipulaatio voi mahdollistaa esimerkiksi puuvillakasvin luomisen, joka tuottaa hämähäkin seittiä teollisuuden tarpeisiin. tämä tapahtuisi siten, että hämähäkinseitin tuotantoa ohjaava geeni siirretään puuvillaan, mikä mahdollistaa sitten luonnon vahvimman materiaalin tuotannon samalla tavoin, kuin miten puuvillaa tuotetaan. Kyseistä materiaalia voidaan käyttää esimerkiksi maailman vahvimpien köysien valmistamiseen, ja noista köysistä voidaan tehdä tulenkestäviä peittämällä ne esimerkiksi asbestimaalilla. 

 Mutta samalla geeenimanipulaation avulla voidaan luoda puolukka, joka tuottaa tyräkkikasvien risiinimyrkkyä, mikä avaa uusia kiehtovia, mutta samalla myös hirvittäviä mahdollisuuksia esimerkiksi tuhoeläinten torjunnan kannalta. Kun puhutaan esimerkiksi siitä, että viljoja suojeltaisiin liittämällä niihin esimerkiksi juuri tyräkkien risiini-myrkyn tuotantoa ohjaava geeni, niin silloin voidaan puhua hybridilajista, joka olisi vaaraksi koko luonnolliselle eliökannalle, koska tuo laji olisi sellainen, että eläimet eivät tunnistaisi sitä vaaralliseksi, ja silloin ne söisivät tuota myrkkyviljaa sekä kuolisivat pois, mikä avaa kauhistuttavia näkymiä siihen, mitä geenimanipulaatio voi tuoda tullessaan.

Mutta jos puhutaan siitä, että tähän kuvittelliseen hybridilajiin siirretään vielä muutamia komponentteja, niin seurauksena saattaisi olla supervilja, joka pelastaisi maailman ihmiset. Eli siihen liitettäisiin geeni, joka ohjaa puiden lakastumista, ja ”pienellä” manipulaatiolla sekä nanotekniikkaa hyödyntämällä voidaan teoriassa luoda tuollainen myrkkyvilja, joka sitten puhdistuu myrkyistä ennen sadonkorjuuta. Tämä kuitenkin on tällä hetkellä puhdasta teoriaa, mutta kuten tiedämme, niin tällainen superlaji voi päästessään vapaaksi luonnossa surmata kokonaisen eläinpopulaation.

Mutta kuten tiedämme, niin tällaista tutkimusta tehdään jatkuvasti ympäri maailmaa, ja biotekniikan sekä genetiikan valvonta on hyvin vaikeaa. Ja ollaan kehittämässä uusia viljoja, joihin on liitetty esimerkiksi speltin eli alkuviljan geenejä, jotta ne tarvitsevat vähemmän hoitoa. Samoin hukkakauraa ja syötävää kauraa ollaan risteytetty keskenään, jotta saadaan pidempää kortta kasvattavaa viljaa, joka nousee rikkakasvien yläpuolelle. Samoin savannien heinän geenejä ollaan varmasti laboratorioissa liitetty viljeltävään vijaan, jotta saadaan aikaan erittäin hyvin kuivassa ilmastossa kasvavia ravintokasveja, ja myös esimerkiksi kaaliin ollaan liitetty tupakan nikotiinia tuottavia geenejä, mutta se mitä varten tuo asia tehtiin, on jäänyt itseltäni hiukan hämäräksi. Jos tuollainen nikotiinia tuottava keräkaali pääsee luontoon, niin se voi siellä aiheuttaa hyvin ikävän tilanteen, jos esimerkiksi perhonen syö sitä ja kuolee.

Perhoset ovat tärkeitä pölyttäjiä, ja jos niiden toukat kuolevat, niin silloin täpahtuu ikäviä asioita. Eli vaikka kaaliperhonen on toukkana tuoheläin, niin toki se sitten aikuisena pölyttää kukkia. Mutta tätä nikotiinikaalia voidaan käyttää ansana, joka surmaa nuo toukat. Kuitenkin tässä sitten pitää aina käyttää harkintaa, että kannattaako tällainen toiminta ollenkaan, ja miettiä sitä millaiset seuraukset tästä sitten on koko ekosysteemille. Mutta kun puhutaan siitä, millaisia mahdollisuuksia kasvien sekä eläinten yhdistämisellä on esimerkiksi teollisuudella, niin mieleeni tulee heti hämähäkki, jonka seitti on maailman vahvinta materiaalia. Kuitenkin tuo eläin on vaikeasti käsiteltävissä myrkyllisyytensä sekä pienen kokonsa takia, ja samalla se tuottaa hyvin vähän seittiä, joten seitistä tehdyt luotiliivit sekä köydet ovat hiukan kalliita.

Joten kannattaa luoda puuvilla, joka tuottaa tuota ainetta. Tietenkin hämähäkinseitin tuotantoon voidaan käyttää sellaisia hämähäkkejä, jotka kehittävät todella paljon seittiä, ja näitä ovat erityisesti eräät kollektiivisesti elävät, valtavia seittimääriä kutovat hämähäkit (Tetragnatha-lajit) , joiden seittiä sitten vain kerätään puista (Kuva I) , ja muuten nuo hämähäkinseitin käsittelyprosessin toimenpiteet ovat samanlaisia kuin puuvillan kudonnassa. Tuosta materiaalista voidaan valmistaa luodinkestäviä liivejä sekä erittäin vahvoja käysiä, joita voidaan käyttää esimerkiksi lentotukialusten pysäytysverkoissa. Tai verkoissa joilla RPV/UCAV-lennokit kerätään talteen operaatioalueillaan. Ja sitten nuo lennokit voidaan lähettää katapultin avulla taas lentoon.

Nuo varusteet voivat olla sähkökäyttöisiä, ja niiden toiminta perustua tavalliseen akkuun, jotka ladataan aurinkopaneelilla tai dieselgeneraattoreista, jos valovoima ei riitä aurinkopaneelien toimintaan. Mutta kun puhutaan siitä, että tuota hämähäkin seittiä pitäisi valmistaa teollisesti yhtä helposti kuin puuvillaa, niin silloin voidaan hämähäkinseitin tuottoa ohjaava geeni siirtää tuohon kasviin, joka tuottaa pääosan vaatteisiin käytettävistä luonnonmateriaaleista. Jos tuo geeni liitetään puuvillakasviin, niin silloin saadaan aikaan hämähäkin seittiä tuottava hybridipuuvilla, jonka avulla voidaan tuottaa tuota erittäin vahvaa materiaalia todella helposti sekä tehokkaasti. Kyseisen menetelmän avulla tuotettu seitti ei ole sen vaikeammin kerättävissä kuin normaali puuvilla, joten tuollaisen tekniikan avulla kyseistä materiaalia voidaan tuottaa teollisesti.  

Kaksi latvottua puuta Espoosta

Kuva I

Kuvissa yksi (Kuva 1) ja kaksi (Kuva 2) on kaksi latvottua eli "V" kirjaimen muotoon leikattua puuta Espoosta. Juuri tällaisia merkkejä tutkijat etsivät, kun he haeskelevat vanhoja asutuksia sekä raunoita maastosta. Toki normaaleja raunioita kyllä löytyy ihan muutenkin, mutta tällaisia tietyllä tavalla leikattuja puita ei aivan normaali ihminen kyllä käy puutarhaansa leikkaamassa. Toki hän saattaa olla vain ikävystynyt perfektionisti, joka halusi tehdä tästä paikasta jonkinlaisen Versaillesin puutarhan kaltaisen projektin, mutta kuitenkin tässä nyt on menty hiukan liian pitkälle, kun jokainen kaupungin puu on pitänyt käsitellä tällaiseksi. Tuo leikkauksen tekijä toki on ollut hyvin huolellinen tuota toimitusta tehdessään, kun nuo puut on sahattu samasta kohdasta.

Eli niiden juuri on saman pituinen toistensa kanssa, ja se tarkoittaa sitä, että ne on tehnyt hyvin huolellinen mies tai nainen. Nämä männyt ovat liian pieniä ollakseen venäjän vallan aikaan istutettuja, mutta niiden ikää on melko vaikea lähteä arvioimaan, koska tuo maaperä on melko köyhää, ja puu saattaa olla melko pitkään aika pienikokoinen. Täällä Espoon eteläosissa on maaperä sekä ilmasto hyvin paljon samankaltainen kuin saaristossa, joten osa männyistä on melko kitukasvuisia. Se mikä minua näissä puissa kiehtoo on juuri se mania, millä näitä sitten on halkaistu, mutta koska leikkaus on tehty erittäin huolellisesti, niin se kertoo siitä, että tuolla toiminnalla on ollut jokin tarkoitus. Ainakin tekijän itsensä mielestä tuo teko on pitänyt suorittaa äärimmäistä tarkkuutta käyttäen, eli juovuksissa hän ei ole tekoa tehdessään ollut.

Kuva II

 Mikään normaali tilanne ei ole se. että koko kaupungin puukanta haaroitetaan "V"-kirjaimen muotoon, vaikka toki nämä puut ovat erittäin tyylikkäitä. Kuten niiden koosta huomaatte, niin ne eivät aivan eilen istutettuja olekaan, eli miksi tuo leikkaus on näille kasveille tehty? Tällaisia asioita tutkijat huomioivat, kun he tutkivat maastoa, ja yrittävät etsiä esimerkiksi vanhoja pihapiirejä. Kun puhutaan tutkimuksesta sekä asioista, jotka saavat tutkijat innostumaan, niin sillon he etsivät sellaista, mikä poikkeaa luonnollisesta tai ympäristön yleisilmeestä, ja tällöin esitetään tutkimuskysymys: miten joku asia on mahdollinen. Eli kuten kuvassa kolme (Kuva III) olevan melko matalan vaahteran kohdalla näette, niin tutkija voisi kysyä, että miksi vain yksi vaahtera tuosta ryhmästä on kellastumassa?

Kuva III

Tai jos puhutaan vähän laajemmin, niin tutkija voisi kysyä, että miksi tämä kaupungin puusto on leikattu tällaiseen outoon muotoon? Eli tämä nyt ei voi olla sattumaa missään tapauksessa, vaan kysymys on tahallisesta sekä melko paljon vaivaa vaativasta toimituksesta, jonka takia tällainen asia ei ehkä ole niin viaton, kuin luulisi, eli kyse toki saattaa olla aloittelevan puutarhurin yrityksestä päästä Versaillesiin töihin, mutta kuitenkin tällainen toiminta on todella aikaavievää että myös vaikeaa, kun jokainen puu pitää tällaiseen muotoon leikata? Tekijällä on varmasti ollut tekoon jokin hyvä motiivi, kuten tylsistyminen tai sitten hän on halunnut osoittaa ihmisille olevansa todellinen puutarhataiteilija, jonka voisi palkata vaikka Versaillesiin. Mutta ehkä hän ei koskaan saanut työtään valmiiksi, vaikka sitä yrittikin.

kimmonsivu.blogspot.fi