Sosiaalinen media on kuin hämähäkin seitti, kun sinne menee, niin koskaan ei tiedä milloin hämähäkki iskee

Taas on joukko lapsia joutunut kovan luokan seksirikollisten uhreiksi, ja nämä henkilöt ovat kohdanneet uhrinsa tuolla Internetissä. Samalla voidaan kuitenkin sanoa, että ilman sosiaalista mediaa olisi moni sellainen kieroutunut ihminen voinut ehkä jatkaa tekojaan, koska esimerkiksi puhelinliittymä olisi voitu irtisanoa, eikä muutenkaan noista viesteistä olisi saatu niin nopeasti kopioita, jotka tarjoavat viranomaisille todisteita, kun he lähtevät ajamaan tuota tekijää vastuuseen teoistaan. Facebookissa olevista kirjoituksista voidaan aina ottaa kopio, ja tietenkin myös kaverilta voi suoraan kysyä koulun pihalla, että onko Facebook-tili hänen omansa?



Itse olen sitä mieltä, että sosiaalisen median käyttöä olisi hyvä harjoitella koulussa suljetussa ympäristössä, jotta sen käyttö tulee tutuksi kaikille, ennen kuin he sitten ehtivät tehdä siellä mitään tyhmää. Sosiaalisen median käyttö antaa ihmisestä täydellisemmän kuvan, kuin joku kerran lausuttu tyhmä lause, joka usein on vielä irrotettu asiayhteydestään. Sosiaalisessa mediassa nähdään suoraan se, että onko ihmisellä omia ajatuksia, vai hokeeko hän muiden juttuja kuin joku papukaija. Eli kirjoitetusta tekstistä näkee paljon helpommin sen, millaisia harrastuksia jollain ihmisellä on, ja muutenkin sen, millaisia arvoja hänellä on.


Samalla voidaan miettiä sitä, että mitä jos ihminen on kovin tarkka yksityisyydestään, niin onko hänellä jotain salattavaa? Jos ei hän koskaan käy esimerkiksi serkkunsa tai sisaruksensa syntymäpäivillä ja muutenkin välttelee tämän seuraa, niin onko tuo välttelijä sitten kertonut toisille jotain, mikä ei ehkä ole valoa kestävää. Eli onko hän sitten valehdellut toisen olevan jotenkin psyykkisesti sairas tai muuta vastaavaa, kun ei toista halua ollenkaan tavata.

Kuitenkin välillä käy niin, että henkilö jää kiinni siitä, että joku muu kirjoittaa hänen sosiaalista mediaansa, ja tuohon toimintaan sitten liittyy sellainen aspekti, että jos henkilö ei ole yhtään sellainen kuin hänen bloginsa tai Facebook-sivunsa, niin silloin tietenkin epäilys palkatusta kirjoittajasta herää välittömästi. Sosiaalista mediaa voidaan pitää yhtä merkittävänä keksintönä kuin Gutenbergin kirjapainoa, mutta toisin kuin Gutenberg, niin sosiaaliseen mediaan kirjoittava henkilö ei voi sitten enää rajoittaa kirjoitelmansa jakamista, kun hän kerran on tuon tekstin tehnyt.


Osittain tämän takia sosiaalinen media on erittäin arka asia monille ihmisille, koska sen käyttö vaatii tietenkin tiettyä rohkeutta. Samoin jotkut lapset saattavat päästää nettiin asioita, joista vanhemmat eivät haluaisi keskustella julkisesti. Mutta samalla taas voidaan sanoa, että "mitäs tekevät niitä asioita lasten nähden". Eli jos jossain juhlissa meno muuttuu kovin kovaksi, niin miksi he eivät jättäneet lapsia kotiin, ja muutenkin tässä muutaman vuoden aikana on ollut tapauksia, missä eräät henkilöt ovat kirjoittaneet sosiaaliseen mediaan asioista, mistä he eivät varmasti olisi halunneet keskustella avoimesti.


Tällä viittaan eräiden henkilöiden käsitykseen armeijan tuvista, ja niistä otetuista valokuvista, joiden ottajaa ei varmaan painanut sellainen asia, että mitään mitä ei halua tuotavan julkisuuteen ei kannata laittaa sosiaaliseen mediaan. Näet tuollaiset asiat sitten tietenkin kiinnostavat muita ihmisiä, ja siitä seuraa sitten kaiken maailman polemiikkia, kun jotkut nettikaverit sitten alkavat jakaa noita kuvia ympäriinsä. Ja tietenkin kaikilla maailman skandaalilehtien toimittajilla on käytössään valeprofiileja, joilla he sitten kalastelevat kiinnostavia tietoja Facebookista, Instagramista sekä Twitteristä, joista viimeistä käytetään lähinnä linkkien jakamiseen. Internetissä tietenkään mikään ei pysy kovin kauaa salassa, vaikka joistakin rikosjutuista on todistusaineistoa määrätty salassapidettäväksi.


Aina joku tietää jotain, ja silloin kun esimerkiksi jonkun hämärän onnettomuuden kuten hukkumistapauksen todistajia tai koulukiusaajia päätyy johonkin julkiseen mediaan, niin silloin tietenkin joku saattaa kommentoida heidän salattua menneisyyttään hyvinkin yksityiskohtaisesti, ja se sitten voi tuhota jonkun ihmisen uran. Eli vaikka tuo kirjoittaja olisi sitten hyvinkin nopeasti pyyhkinyt tuon kirjoituksen pois, niin se on saatettu "copy-pasteta" esimerkiksi alt+PrtScr-komennolla, mikä kopioi avoimen ohjelman kuvana leikepöydälle, jolloin tietenkin jää samalla jälki, että tuo kirjoitus on kopioitu vaikkapa Facebookista. Tuossa tapauksessa ei kukaan voi ryhtyä sitten väittämään henkilön kirjoittaneen ehkä hyvinkin raskauttavia kommentteja omasta päästään, vaan tuo kuva kyllä sitten näyttää, että onko kommentti tullut Facebookin kautta. Kaikki me tiedämme kuinka paljon vääryys ottaa ihmisiä aivoon.


Varsinkin sellainen vääryys on erityisen harmittavaa, mikä on aikoinaan painettu villaisella. Kun joku henkilö on kohonnut valtaan ja maineeseen, niin tietenkään hän ei varmasti halua ottaa esimerkiksi omaa menneisyyttään kiusaajana puheeksi. Mutta joku muu saattaa olla hyvin katkera tuosta menestyksestä, ja sitten yhtenä päivänä hän joka ei tuosta asiasta ole koskaan saanut mitään ottaa muutaman oluen liikaa, kirjoittaen jotain sellaista kamalaa Facebookiin, mikä ei ehkä jotain suurta idolia mairittele. Tässä puhun esimerkiksi sellaisesta fiktiivisestä tilanteesta, että joku toveri olisi vaikka taklannut jääkiekkokaukalossa kaverinsa pyynnöstä toisen pelaajan vammaiseksi. Siinä sitten on tuo mahdollisesti kiekkojuniori saanut elinkautisen kilpailukiellon ja paljon "kakkaa" vanhemmiltaan.


Eli käy niin kuin elokuvassa "Youngblood", jossa kiekkoilija taklaa toisen suoraan päin maalia, ja tämä uhri kuolee pois. Arvatkaa vain mitä tuosta taklauksen tehneestä pelaajasta tuntuisi oikeassa elämässä? Olisi varmaan mukavaa odotella vanhempia poliisiasemalla ja lähteä kuulustelun  jälkeen kotiin, ja siellä sitten vanhempien silmien alla selitellä tekoaan. Tuollainen nuori varmasti sitten saattaa olla hyvin uskottava kertoessaan toimineensa hetken mielijohteesta, ja ehkä hän sitten joutuu johonkin kasvatuslaitokseen, missä sitten varmasti alkaa kaduttaa. Silloin hänen omat sosiaaliset suhteensa ovat oikeasti poikki, ja jossain vaiheessa hän sitten näkee palkkaajansa tekevän NHL-sopimusta.


Ehkä hän sitten on joutunut vähän huonoon seuraan, jonka jälkeen tuo onneton varmasti tietää, että toinen on selvinnyt kuin koira veräjästä. Ja sitten muutamien oluiden jälkeen hän saattaa sitten muistella menneitä vähän väärässä paikassa kuten Facebookissa. Tuo hetki voi olla se, kun oma sukulaispoika tai -tyttö on pääsemässä ripille, eikä kutsua ole koskaan tullut tuollaisen teon takia. Silloin varmasti tuntuu pahalta, ja ehkä tuo "torpedo" sitten avautuu Internetissä tai ehkä hän on kirjoittanut tuosta asiasta esimerkiksi jollain tekstinkäsittelyohjelmalla tai verkkosovelluksella kuten Google officella.


Silloin voi käydä niin että tuo oma kirjoitelma lähtee vahingossa työhakemuksen sijasta jollekin työnantajalle, jonka edustajat ottavat yhteyttä poliisiin. Ja sitten alkaa joskus asiat muuttua, eli tuosta teosta saatu korvaus paljastua, eli jos tuollaisia asioita päätyy vaikka poliisin käsiin, ja muistakaa että myös heillä on valeprofiileja, joilla kerätään tietoja ihmisistä, niin he voivat kysäistä esimerkiksi tuon henkilön kanssa koulukodissa olleilta tietoja siitä, millainen mies oli kyseessä. Ja ehkä joku on sitten muistanut oudon kirjekuoren tai suuren määrän seteleitä, mikä varmasti aiheuttaa epäilyksiä siitä, että joku on tuolle henkilölle maksanut mahdollisesta vaitiolosta.

https://vapaaverkkojulkaiseminen.blogspot.fi/

Syrjintä sekä asenneongelmat eivät ole vain vammaisten työpaikkoja koskeva ongelma, vaan tuota syrjimistä tapahtuu myös heidän kotonaan

Syrjintä eikä myöskään työn väheksyminen ole ainoa ongelma, minkä vammainen työelämässä tai elämässään kohtaa. Monia vammaisia rasittaa myös sellainen asia, että heitä ikään kuin pidetään jotenkin lapsen tasolla olevina ihmisinä, joiden kanssa ei kuitenkaan kukaan halua olla missään tekemisissä. Joillakin ihmisillä on nykyäänkin sellainen asenne vammaisia kohtaan, että näiden omaa tahtoa ei jostain syystä tarvitse kysyä missään asiassa, vaan kaikki asiat käydään läpi näiden ihmisten virkaholhoojien sekä vanhempien kanssa, vaikka he olisivat täysi-ikäisiä, ja oikeastaan aivan normaaleja ihmisiä.

Mutta joidenkin lääkäreiden tai hoitajien mielestä on helpompaa, jos asioista sovitaan ilman että vammainen henkilö on edes paikalla, koska se sitten kohottaa ikään kuin henkilökunnan arvovaltaa tuota ihmistä kohtaan, ja sitten esimerkiksi lomat pidetään aina niin kuin hänen omaisensa sattuvat haluamaan. Ja tietenkin monissa kodeissa on tapana ollut se, että vammaisia tai laitoksessa asuvia sukulaisia ei kutsuta koskaan muiden kanssa esimerkiksi ravintolaan istumaan iltaa, koska he eivät ole edustavaa seuraa. Eli tuo sitten on kyllä melkoista syrjintää, joka ei varmasti tunnu mukavalta ainakaan syrjinnän kohteesta.

Kun puhutaan vammaisista ihmisistä, niin noitakin henkilöitä on monenlaisia. On olemassa selvästi ulkonäöltään vammaisia henkilöitä, joiden poikkeavaa käytöstä ikään kuin ymmärretään, ja sitten on esimerkiksi tourette- tai ADHD-potilaita, joiden ulkonäkö tai älykkyys ei muuten poikkea mitenkään normaalista ihmisestä, mutta heidän käytöksensä saattaa olla erittäin silmiinpistävää, joten nuo henkilöt kärsivät vammastaan todella paljon.

Mutta ongelma on sitten siinä, että meidän yhteiskunnassamme on ikään kuin tapana syynätä ihmisen käytöstä tai ongelmia, ikään kuin kaikki asiat mitä teemme tai pystymme tekemään riippuu siitä, mitä esimerkiksi joku lääkäri sattuu sillä kertaa näkemään ihmisen papereissa. Tämä armeijasta peräisin oleva käsitys työelämästä sekä työhaastatelusta on jotenkin pesiytynyt työelämään sekä sen työntekijöiden valintaa suorittaviin henkilöihin, että jotenkin alkaa itseäni kyllä hirvittää se, miten tässä maassa asioita hoidetaan. Eli ensin tietenkin pitää jokaisesta ihmisestä kertoa, että kuinka huono tai sopimaton hän on tehtäviinsä, ja sitten hakijoiden joukosta valitaan joku maksullisilla kursseilla koulutettu henkilö, jolle ei sitten palkkaa tarvitse töistään maksaa.

Tämän takia itse kyllä kysäisisin sellaista, että miksi työministeriö ei sitten käske noita työnanajia mainitsemaan työpaikkailmoituksessaan, että he haluavat tuollaisen ammattikouluja käymättömän henkilön, joka sitten on koulutettu jossain täsmäkursseilla esimerkiksi maalaamaan seiniä. Tuolloin sitten voidaan suoraan valinnoista karsia ne henkilöt, joille pitää palkkaa työstä maksaa. Toki hyvästä kannattaa maksaa, on niitä vanhan kansan viisauksia. Mutta kun keskustellaan siitä, mikä on vammaisten asema työelämässä. Eli kaikki vammaiset eivät ole sellaisia, joiden työtä voidaan katsoa aivan ilman taka-ajatuksia. Toisin sanoen myös vammaisten parissa on keskinäistä epätasa-arvoa ja kiusaamista.

Ja tuo saattaa ilmetä siinä, että tuollaisessa asuntolassa saattaa esimerkiksi olla joku "pomo", jonka mukaan kaikki päätökset tehdään. Tai sitten voi käydä niin, että joku vammainen ikään kuin terrorisoi työyhteisössä kaikkia muita niin, että hän sitten toimii nimellisesti oman ryhmänsä tukihenkilönä, mutta yksikään työtehtävä ei häntä sitten koske, vaan hän toimii ryhmän esimiehenä, jolle ei mikään kelpaa. Ja yleensä tuo työryhmä on pelkästään vammaisista työntekijöistä koostuva, eli kyseessä on oikeasti erittäi vakavasta syrjinnästä, johon pitäisi kyllä sitten puuttua välittömästi.
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/tuore-kysely-paljastaa-vammaisten-arkea-leimaavat-edelleen-syrjinta-ja-asenneongelmat/6208600

avoimenkoodinmaailma.blogspot.fi

Kerro kerro kuvastin ken on maassa kaunehin...

Disneyn sadussa "Lumikki ja seitsemän kääpiötä"  on peili tai oikeastaan "kuvastin", jolta ilkeä kuningatar kysyy joka päivä tuon legendaarisen kysymyksen siit. että kuka on kaunein nainen koko valtakunnassa. Ja lopulta kuningatar saa vastauksen, jonka mukaan hänen tyttärensä Lumikki on kaunein nainen valtakunnassa, ja siitä sitten seuraa se, että tuo nainen ryhtyi surmaamaamaan tytärtään. Eli ensin hän käytti siihen noidalta saamaansa teroitettua kampaa, johon oli pistetty risiini-myrkkyä, ja sitten hän yritti surmata lapsensa myös myrkytettyä omenaa käyttämällä.

Muuten en tähän tarinan juoneen palaa, koska kaikki siitä jonkun version ovat nähneet tai lukeneet sen satukirjasta. Tuo satu on poikkeuksellisen synkkä, ja siinä ilmeisesti on haluttu pitää varoittava sävy, eli lapsia varoitetaan ottamasta lahjoja tuntemattomilta ihmisiltä, ja samalla se kertoo siitä, mitä tapahtuu kun vanhemmat kääntyvät omaa lastaan vastaan, ja haluavat ottaa tämän hengiltä. Eli tarina kertoo myös esineellistämisestä ja siitä, kuinka pitkälle ihminen voi mennä kateudessaan toista henkilöä kohtaan.

Tuossa tarinassa minkä Grimmin veljekset ovat aikoinaan merkinneet muistiin nimellä Lumikki , on kyseessä narsistisen äidin suhde tyttäreen, joka sitten ikään kuin kasvaa häntä suuremmaksi, ja sitä ei tuo äiti enää voinut kestää. Kyseiseen satuun on kirjoitettu kaikki narsistisen luonteenpirteen näkyvimmät ominaisuudet, eli tarpeen koreilla ulkokuorella, ja sen että narsistilla ei ole olemassa mitään muuta maailmassa kuin hän itse. Kun puhutaan siitä, mikä kuvastin oikeastaan on, niin se saattaa olla muutakin kuin vain esine. Tuo termi voi tarkoittaa henkilöä, joka palvoo kuningatarta, ja kertoo vain sitä, mitä hän haluaa kuulla.

Ja turhamaisuuden perikuvana kuningatar tietenkin käy kauneuskilpailuissa, johon hän on mennyt sitten tietenkin "tuntemattomana". Todellisuudessa hänellä saattaisi olla kuitenkin merkki kaulassa, jotta tuomarit osaisivat häntä makeilla. Näin he eivät sitten saisi vaikeuksia, jos olisivat merkinneet kuningattaren sijoituksen ltilastoissa hiukan alemmalle sijalle kuin mihin hänen majesteettinsa halusi. Tai muuten olisi voinut tulla vaikeuksia.

Kerran on sitten noihin kilpailuihin lähdetty niin, että kuningattaren tunnistuskoru on jäänyt laittamatta kaulaan, jolloin hän sitten kohtaa kylmän totuuden. Toisaalta kuvastin saattoi olla asia, jonka mukaan kuningatar mittasi oman valtansa tuossa valtakunnassaan, ja se että kuka on kaunein, viisain tai asiantuntevin valtion johtaja, tai mikä hänen virkansa nyt sitten olikaan.  Ja ehkä tuo kysymys, minkä kuningatar esitti kuvastimelle oli se, että kuka oli järkevin naispuolinen henkilö tuossa valtakunnassa, mitä hallittiin absoluuttisen monarkian suomin valtuuksin, ja jos tuo vastaus oli muu kuin kuningatar, oli edessä katastrofeista kamalin.

Eli kuningattaren valta olisi rapistunut, kun hänelle ei enää vastattu kuten opetettu on, vaan henkilö ei enää keskittynyt hänen majesteettinsa miellyttämiseksi miellyttämis-rituaaleihin, vaan uskalsi ajatella jotain muuta, kuin mitä palatsin etiketti olisi edellyttänyt. Kuten tiedämme niin noiden suurten johtajien käsitys itsestään saattaa olla hivenen parempi, kuin mitä muilla ihmisillä heistä on, ja tämän takia heidän lähipiirillään ontaipumus miellyttää heitä kaikin tavoin, kuten kehumalla heidän ulkonäköään tai muuten käyttäytyä ylenpalttisen imartelevasti tuota johtajatarta kohtaan. Mutta kuten narsistiseen persoonallisuushäiriöön yleensä kuuluu, niin se että tuo vastaus on ollut se, että joku muu kuin kuningatar on kansakunnan komein tyttö on saanut hänet sitten raivon partaalle.

Henkilö joka vastasi kohtalokkaalla tavalla tuohon kysymykseen  saattoi olla Lumikki itse, joka sitten murrosikäisen raivolla on alkanut huutaa äidilleen olevansa lopen kyllästynyt tämän leikkeihin, ja siitä sitten raivostuneena äiti sekä mu suku on  lähettänyt tuon tyttöraukan mielisairaalaan. Tai saattaa olla niin että lumikki on oikeasti joku taiteellinen poika, jolla on vain  pitkä tukka, ja siitä sitten hän on vähän saanut "palautetta" . Viittaus myrkkyyn saattaa tarkoittaa lääkitystä tai jotain muuta vastaavaa, mitä käytetään joskus tietyissä laitoksissa ihmisen hallintaan.

Ja ehkä tuo "väärä vastaus" sitten on nostanut suvun pitkään kyteneet ristiriidat pintaan. Eli tämä tarina voi kertoa myös aivan tavallisesta perheestä, jossa ristiriidat on aina lakaistu sängyn alle, ja linnan paikalla on tavallinen talo, joka on ehkä toiminut suvun kokoontumispaikkana. Täytyy aina muistaa se, että tämä satu on symboliikkaa täynnä, ja jo sen alkuperäinen muistiinmerkitsijä eli Grimm on saattanut muuttaa tekstiä niin, että lähde ei ole tunnistettavissa suoraan. Eli sana linna on korvannut sanan "talo", ja kuningatar saattaa olla perheen naispuolinen päällikkö tai miksei se voisi olla myös mies, jonka henkilöllisyyden Grimm olisi halunnut peittää, jotta ei olisi tältä nenilleen saanut.

Tällä tarkoitan sitä, että nuo tuossa tarinassa mainitut henkilöt on saatettu esittää vastakkaisilla sukupuolilla, kuin mitä he sitten oikeastaan ovat olleet, ja seitsemän pientä kääpiötä saattoivat olla paikallisen mielisairaalan potilaita, ja tarina ketoa alun perin siitä, kuinka perhe lähetti lapsensa mielisairaalaan, jotta heidän ei tarvitse katsoa hänen kapinaansa. Eli tarina kertoo julmuudesta sekä sydammettömyydestä toista ihmistä kohtaan.

charelesfort.blogspot.fi