Miksi Venäjä uhkaa Suomea? Ja millä tavoin voidaan moderni hyökkäyssota sitten perustella, ja millaisia ydinaseita siinä ehkä käytetään?

Neutronipommikoe Nevadan autiomaassa

Venäjän mediassa kerrotaan Suomen valmistautuvan sotaan Venäjää vastaan, ja todisteeksi esitetään kuvia Helsingin tunneleista. Kun puhutaan sotaan valmistautumisesta, niin silloin tietenkään ei koskaan mainita sitä, että tarkoittaako “sota” nyt sitten puolustus- vai hyökkäyssotaa? Mikään valtio maailmassa ei nimittäin valmistaudu aivan avoimesti hyökkäyssotaan, tai oikeastaan USA kutsuu hyökkäystä toiseen maahan tietenkin nimellä “globaali operaatio”. Hyvin muodikas tapa keskustella hyökkäyksellisestä sodasta on kutsua sitä "terrorismin vastaiseksi sodaksi", mikä auttaa tietenkin perustelemaan kaiken maailman pommitukset sekä panssarivaunut.

Mutta toisaalta taas tällä hyökkäyssodalla on monia muitakin nimiä, joista yksi on “fait accompli”, mikä tarkoittaa Suomeksi hyökkäystä toisen maan kautta kolmanteen maahan, ja juuri tämän kaltainen operaatio on se, mikä uhkaa Suomea ja sen alueellista koskemattomuutta. Samoin Venäjän uhkaa on käytetty avoimesti siihen, että sillä on ikään kuin vaiennettu maassamme olevia ikäviä tahoja, jotka on saatu hiljennettyä uhkaamalla heitä "Venäjän operaatiolla"

Jos Venäjä sekä NATO ajautuvat sitten avoimeen sotaan keskenään, niin silloin toinen osapuoli saattaa lähteä levittämään rintamaa Skandinaviassa saadakseen suuremman kosketuspinnan näille joukoille. Toki tämä malli vaatii sen, että NATO ja Venäjä ovat jo valmiiksi sodassa keskenään. Tuolloin Venäjä voisi lähettää panssarinsa tuhoamaan Pohjois-Norjassa olevia NATO:n lentotukikohtia Suomen Lapin kautta.

Kuitenkin Venäjällä on halua osoittaa maailmalle olevansa supervalta, ja sillä on myös halua valvoa omaa etuaan sekä Lähi-Idässä että muualla, ja tietenkin Venäläinen media on hiukan “machompi” kuin länsimainen vastineensa. Mutta kun puhutaan siitä, miten paljon puolustus- ja hyökkäyssota oikeastaan eroaa toisistaan, niin tietenkin hyökkäyksellisen kaluston hankkiminen pyritään välillä perustelemaan sillä, että tätä kalustoa voidaan käyttää esimerkiksi valtiota toisen valtion alueelta uhkaavien “ei valtiollisten vaarojen” kuten sissijärjestöjen eliminoimiseen. Kuten tiedämme niin tietenkin puolustuksellisista aseista puhuminen on paljon korrektimpaa, kuin siitä että valmistaudutaan avoimesti hyökkäämään toisen maan alueelle.

Tuon takia esimerkiksi NATO:ssa puhutaan sellaisista asioista kuin “torjuntaohjus”, vaikka esimerkiksi ydinkärjillä varustetut ABM (Anti Ballistic Missile) eli ohjusten torjuntaan tarkoitetut ohjukset ovat todellisuudessa kaksikäyttötuotteita, joita voidaan käyttää samaan tarkoitukseen kuin muitakin ydinohjuksia. Kun puhutaan esimerkiksi 0,5- 1,2 kilotonnin taistelukärjellä varustetusta IT-ohjuksesta, niin se kuulostaa paljon paremmalta, kuin puhe 0,5-1,2 kilotonnin taistelukärjellä varustetusta taktisesta ydinaseesta.

Tuollainen pieni vetypommiin perustuva taistelukärki kyllä sitten varmasti samaistetaan ERW:iin (Enhanced Radiation Weapon) joka tunnetaan nimellä “Neutronipommi”, ellei sen kuljetuslaitetta oltaisi nimitetty korrektisti “ilmatorjuntaohjukseksi”, ja tuolloin tietenkin unohdetaan mainita sellainen asia, että tämä ohjus muuttuu napin painalluksella tavalliseksi taktiseksi taistelukentällä käytettäväksi aseeksi. Neutronipommin vastustaminen johtuu siitä, että nämä aseet surmaavat vain ihmisiä, ja jättävät materiaalin ehjäksi.

Eli niiden teho perustuu lähinnä voimakkaaseen neutronipurkaukseen, joka on todellisuudessa paljon murhaavampi kuin mikään kemiallinen ase. Neutronipommia kehitettiin aikoinaan juuri korvaamaan VX-hermokaasun kaltaiset massatuhoaseet, koska sen tuhoalue sekä vaikutusaika on erittäin tarkasti määritettävissä. Ja sotilaat haluavat tietenkin levittää tarkasti määrättyä täsmällistä tuhoa vihollisen keskuteen.

Kun neutronipommia kehitettiin, niin sen kehittäminen pyrittiin perustelemaan sillä, että tuo ase olisi omiaan nimenomaan ABM-ohjuksissa käytettäväksi, jolloin tuo “ERW” laukaistaan ohjusten parven keskellä, ja sitten sen lähettämä säteily tuhoaisi noiden taistelukärkien elektroniikan tai räjäyttäisi ne ennen aikojaan. Samoin sitä voidaan käyttää myös tehokkaampien ydinaseiden “nallina”.  Uuden sukupolven laserilla laukaistavien tai “avutettuun fissioon” perustuvien “alikriittisten” ydinaseiden kehittämistä vastustetaan siksi, että niitä pidetään oikeastaan vain uusina “neutronipommeina”. Termi “avustettu fissio” tarkoittaa sitä, että rakennetaan “alikriittinen” fissiopommi, joka olisi oikeastaan vain räjähteiden keskellä oleva plutoniumsta tehty pallo, jonka ympärillä räjäytettävät räjähdesegmentit antavat sille tarvittavan lisäenergian, jotta se voisi sitten sylkeä neutroneja ympäriinsä, eli tämä ase on oikeastaan vain “fiisupommi” (fizzle bomb) , jossa ei tapahdu varsinaista ydinräjähdystä, vaan sen teho perustuu puhtaasti säteilyyn. Laserilla laukaistava ase taas on oikeastaan pelkkä litiumin kappale, johon suunnataan voimakas lasersäde, ja yksi tapa toteuttaa tuo ase on yksinkertaisesti pudottaa litiumilla täytetty pommi kohteen päälle, ja tuossa pommissa voisi sitten olla transponderi, joka auttaa laseraseella varustettua lentokonetta suuntaamaan lasersäteen siihen. Eli tuollaiseen toimintaan voitaisiin käyttää samoja lasereita, mitä on asennettu esimerkiksi lentokoneisiin sijoitettuihin ABM tai ASAT-järjestelmiin.

Kun puhutaan puolustuksesta, niin tietenkin se, että puolustuksellisten järjestelmien takana voidaan toteuttaa hyökkäyksen valmisteluja tietenkin pitää aina myöntää, ja esimerkiksi Israel perustelee voimakkaan hyökkäyksellisen aseistuksen hankkimista sillä, että esimerkiksi panssareilla ja taisteluhelikoptereilla se kykenee hyökkäämään sitä uhkaavien terroristien asemia vastaan. Mutta kun puhutaan siitä, miksi joku valtio hyökkää toiseen maahan, niin tällainen “Fait accompli”-hyökkäys tulee kysymykseen silloin, jos esimerkiksi Venäjä sekä NATO ovat jo sodassa keskenään, mutta ennen kuin toinen valtio hyökkää toisen valtion kimppuun, niin sen pitää kyetä perustelemaan tekonsa. Ja tuolloin voisi eteen tulla sellainen “mainilan laukausten” kaltainen tilanne, missä esimerkiksi Venäjä perustelee toimintaansa oman maan kansalaisten suojaamisella väkivallalta.

Tuolloin suoraa sotilaallista toimintaa edeltää usein “covert action”-niminen toiminta, missä provosoidaan Venäjän vastaisia mielenosoituksia sekä kannustetaan ihmisiä hyökkäilemään venäläisen vähemmistön kimppuun, mikä johtaa sitten siihen, että Kreml saa syyn lähteä suojelemaan kansalaisiaan, kuten sen virallinen kanta kuuluu. Tuolloin “maskirovka” eli hyökkäyksen syyksi esitetty toiminta voisi olla se, että Venäjän johto uskoo maansa kansalaisten olevan vaarassa. Kun puhutaan siitä, mitä nykyaikainen asevoimien käyttö on verrattuna Stalinin malliin, niin se toimii oikeastaan samalla tavoin, kuin vanhan ajan kolonialismi. Tuolloin valtion johto ympäröidään omilla miehillä, eli heidät pannaan tekemään päätöksiä esimerkiksi pistooli ohimolla, tai istumaan parlamenttitalossa, jonka perustuksiin on kätketty ydinpommi.

Ja tietenkin tuo tapa hallita vierasta valtiota on sikäli hyvin houkutteleva, koska näin saadaan säästettyä omien sotilaiden henkiä, koska heidän ei tarvitse käydä sitten sotaa mitään sissiliikkeitä vastaan, sekä samalla tuo miehitetty valtio voi käyttää omaa ääntään esimerkiksi YK:ssa. Kun puhutaan sissiliikkeistä, niin toki niitä voidaan käyttää keppihevosina silloin, kun halutaan rajoittaa oman maan kansalaisten vapauksia, mutta tietenkin noiden sissien syyksi voidaan laittaa omien poliittisten vastustajien eliminointi. Eli kuka vain osaa huutaa “allahu akbar” kun hän heittää pommeilla jotain poliitikkoa. Ja se kuka sitten tuollaisen iskun määrää varmasti jää monissa tapauksissa pimentoon, eikä kukaan voi selvittää kuka sitten lopulta on minkäkin iskun takana.

https://avoimenkoodinmaailma.blogspot.fi/

Pahoinpitelystä jää aina jäljet, ja itse aina olen miettinyt, että kuinka monta pahoinpitelyä jää vuosittain ilmoittamatta, kun ne kohdistuvat nuoreen henkilöön?

Tänään luin aamulla Internetistä eräästä pahoinpitelystä, jonka uhri kirjoitti kirjeen pahoinpitelijälle, joka ei ole teostaan muuten joutunut vastuuseen, koska tapauksesta ei olla tehty aikoinaan rikosilmoitusta. Ja itse kyllä sitten kysäisen, että montakohan kertaa tällaista on oikeasti tapahtunut? Montako kertaa esimerkiksi alaikäiseen henkilöön käydään tuolla ostoskeskuksissa kiinni, kun hän muka sitten häiritsee jotain henkilöä tuolla kaupoissa? Tai kuinka monta kertaa esimerkiksi vartija poistaa alaikäisen henkilön aiheetta paikalta, kun joku "vanhempi mies" katsoo tuollaisen henkilön sitten häiritsevän omia ostoksiaan?

Tällaisesta tapauksesta ei varmaan kovin usein edes tehdä rikosilmoitusta, koska lapsen paikka on ikään kuin antaa tilaa vanhemmille ihmisille. Samoin esimerkiksi juuri vartija saattaa tuolloin esittää tapausta sellaisena, että lapsi on ikään kuin ollut varkaissa tuossa kaupassa, ja siksi hän oli tehnyt kiinnioton. Tuolloin saattaa sitten joku oikeasti uskoa noita vartijoita, jotka omasta mielestään saattavat toimia aivan oikein. Eli kun he noin 10-13-vuotiaina kohtaavat tuollaisen auktoriteetin ensimmäistä kertaa, ja tämä sitten uniformussaan nappaa heidät kiinni ja vie takahuoneeseen, niin silloin saattaa tuollainen nuori joko hätääntyä tai sitten hän vain haluaa nopeasti pois tilanteesta, ja tunnustaa rikoksen mitä hän ei ehkä ole edes tehnyt.

Tuolloin lapsena tämä tunnustus saattaa vaikuttaa sellaiselta keinolta, millä hän sitten pääsee pois painostavasta tilanteesta, ja kun hän tuon ikäinen sitten on, niin hän ei varmasti koskaan tule ajatelleeksi niitä seurauksia, mitä tuolla teolla oikeasti sitten on. Mutta tietenkin on sellaisiakin tapauksia, missä esimerkiksi huono toveripiiri on saanut aikaan sen, että joku lapsi on sitten nimetty varkaaksi jengin johtajan toimesta. Tällaisessa tapauksessa on saattanut käydä niin, että pari nuorta on jäänyt kiinni myymälävarkaudesta, ja sitten he ovat poliisille alkaneet nimetä "jengin jäseniä", niin eikös sieltä sitten löytynyt joku silmälasipäinen poika tai tyttö, joka oli paljon enemmän varastanut kuin tuo varkaudesta kiinni jäänyt henkilö.

Kyseinen varas ei ehkä ole aivan käsittänyt sitä, että se ei tee muista rikollisia, että hän jää varkaudesta kiinni, ja että poliisi ei koskaan usko suoraan ketään. Ja mikäli varastettua omaisuutta ei tuolta nimetyltä henkilöltä satu löytymään, niin silloin häntä ei voida varkaaksi tuomita. Eli tuolloin ilmiantaja ajattelee sitä, että "kun toinen on varastanut enemmän, niin silloin en itse saa niin kovaa rangaistusta". Tällä tarkoitan sitä, että oikeudessa syyttäjän pitää näyttää juttu toteen, ja jokainen tekijä tuomitaan siitä, mitä hän on todistettavasti tehnyt. Kuitenkin esimerkiksi nuoren henkilön kohdalla on vaarana se, että häntä johdetaan tuollaisessa tilanteessa harhaan, ja sanotaan,  että poliisi ei näihin tapauksiin puutu, tai että poliisi ei tuota nuorta tule koskaan uskomaan. Tai sitten suoraan sanottuna esiinnytään poliiseina, ja esitetään että vartija muka käyttää viranomaisille kuuluvia valtuuksia, mikä tietenkin on maassamme rikos.

Tuo alla olevan linkin takaa löytyvässä jutussa kirjoittanut henkilö ei ole maininnut, että onko tuo pahoinpitelijä ollut perheenjäsen tai perhetuttu mutta kuitenkin tällaisia tapauksia sattuu aina välillä, että varsinkin varhaisnuoria uhkaillaan tai heihin käytetään muita otteita, jotka eivät ole mitenkään suotavia, ja itse muistelen tässä esimerkiksi kohdanneeni tilanteita, joissa bussin kuljettaja on alaikäisten kohdalla lyönyt bussin parkkiin keskelle tietä, ja komentanut lapsia poistumaan, ja sitten kertonut, että matka jatkuu vasta kun tuo "poikajoukko on poistunut bussista". Se että joku vanhempi mies käy lapseen kiinni esimerkiksi kaupassa on varmasti tuosta henkilöstä kovin upea kokemus, siinä sitten voi kaverille näyttää, sitä kuinka itse on oppinut kasvattamaan lapsia. Mutta hän ei varmaan ole kuitenkaan miettiny sitä, mitä hän tuolle henkilölle sitten teki.

http://www.radionova.fi/uutiset/suhteet/sinulle-tuntematon-pahoinpitelijani-ajatteletko-sita-paivaa-koskaan-mina-ajattelen-paivittain-122401?utm_source=mtv.fi&utm_medium=frontpage&utm_campaign=ulkoinen+nosto

Nettikiusaaminen sekä pettymysten tuottaminen ovat asioita, joista pitää keskustella hyvin vakavasti

Nettikiusaaminen on asia, josta on viime aikoina keskusteltu hyvin paljon, ja mitenkään erityisen mukava asia tämä ei ole. Kun puhutaan koulujen kännykkäparkeista ja vastaavista asioista, niin olen ollut niitä vastaan juuri siksi, että kiusaajat voivat tällaisten paikkojen avulla saada käsiinsä uhriensa kännyköitä, ja sitten soitella niistä "pilasoittoja". Eli jos kännykkäparkki tulee kouluun, niin silloin sitä pitää valvoa sellainen henkilö, joka on oikeasti luotettava. Kännyköitä on nimittäin väline, jonka avulla voidaan toisesta ihmisestä urkkia todella paljon tietoja, koska sitä pidetään erittäin luotettavana viestivälineenä, joten väärissä käsissä sitä voidaan käyttää erittäin häijyllä tavalla väärin.

Hän ei saa oikeasti antaa noita kännyköitä kenellekään muulle, kuin sille jolla on oikeus saada sitä käsiinsä. Nettikiusaaminen on sikäli hyvin ikävä ilmiö, että sitä tapahtuu kaiken aikaa, mutta kuitenkin voidaan sanoa, että se on kiusaamista, mistä jää selvästi näkyvä jälki tietokoneen ruudulle, ja silloin tällaiset teot on helppo todistaa. Oikeastaan vasta nettikiusaaminen on tuonut meille kaikille sellaisia "kiva koulu"-tyyppisiä hankkeita, joilla saadaan aikaan konkreettista muutosta asioihin, ja tietenkin se että jonkun henkilön Facebook-tili täyttyy erilaisista "meemeistä" kertoo sen, että kaikki ei ole kunnossa.

Kuitenkin on tietenkin olemassa sellaisia asioita, joita täytyy pohtia, kun nettikiusaamiseen puututaan. Yksi niistä on tietenkin sellainen asia, että tuota kiusaamista voidaan harjoittaa väärennetylle nimelle tehdyn profiilin takaa, ja kun tutkijat alkavat sitten selvittää tuota vyyhtiä, niin silloin kiusatun kanssa käydään läpi asioita, jotka eivät mitään mukavia ole. Eli se millaista tekstiä kiusaaja käyttää on hyvin tärkeää, kun selvitetään sitä, miksi henkilöä kiusataan. Tuolla tekstin sisältöön kohdistuvalla analyysillä pyritään selvittämään se, miten kiusaaja on uskaltanut tehdä noita tekojaan, ja että onko hän mahdollisesti sitten kovinkin lähellä kiusattua, eli onko hänellä mahdollisesti joku tietolähde kiusatun lähipiirissä?

Tai onko tuollainen kiusaamiseen käytettävä tieto esimerkiksi peräisin jostain terveyskeskuksesta? Ei ole mitenkään harvinaista, että koulukiusaaja ikään kuin ostaa kaveripiiriinsä jonkun kiusatun perheenjäseniä, "joiden oli vain pakko kertoa tälle kaikki mahdollinen kiusatun perhesuhteista". Koulukiusaaja on erittäin verkottunut henkilö, joka kehittää tietenkin itselleen loistavan ystäväpiirin, ja on muutenkin todella sosiaalinen ihminen. Mutta tietyn tyyppinen kiusaaminen on merkki siitä, että hän on jotenkin hivuttautunut uhrinsa lähipiiriin, ja tuolloin tietenkin voidaan sanoa, että kyseessä on asia, joka ei häntä mitenkään mairittele.

Hän saattaa pyrkiä jonkun uhrin sukulaisen lähipiiriin, ja sitten ryhtyä lahjomaan tätä esimerkiksi tarjoamalla tälle työpaikkaa isin yrityksestä. Ja sitten tietenkin kun kyseessä on aito koulukiusaaja, niin hänen upea seuransa tietenkin on maksullista. Tällä tarkoitan sitä, että mitä suuremman uhrauksen henkilö tekee, niin sitä enemmän hän kiusaajalta saa. Eli tietenkin esimerkiksi lähisukulaisen "myyminen"  eli perheenjäsenen asioiden levittely on sellainen asia, jonka koulukiusaaja varmasti huomioi, kun paikkoja hänen autossaan jaetaan. Ja jos oikein serkun asioita sitten pääsee levittelemään tuolle koulun kuninkaalle, niin silloin tietenkin kyseinen perheasioiden levittelijä pääsee tuon kiusaajan kanssa sitten Ruisrockiin käymään.

Eli on se sellainen teko tuo serkun tai sisaruksen tietojen levitteleminen jollekin koulun kuninkaalle, että hän kyllä sen varmasti muistaa, ja haluaa sitten näyttää muillekin, mitä tuollainen kiusaamisen tukeminen voisi tuoda muille tuota koulua käyville ihmisille. Siinä sitten tulee hyvä mieli, kun rokkifestivaaleilla olutta nautitaan yhdessä, ja musiikkia kuunnellessa muistellaan sitä, kun tuo serkku sitten itkaisi oikein kunnolla, kun hän tajusi että mistä tuo kiusaaja sitten oli saanut nuo tiedot, tämän seisoessa virne naamallaan ovella.

Ja onhan hän sen tiennyt varmasti jo aikaisemmin, että miten kiusaaja uskaltaa tuon teon tehdä, kun entiset kaverit vain kääntävät toinen toisensa jälkeen selän hänelle, ja onhan tuosta asiasta tietenkin puhuttu vähän varomattomasti, ja mainittu siinä yhteydessä asioita, joita vain tuollainen serkku on tiennyt. Eli saattaa olla niin, että kiusaaja on kehuessaan tuolla "saavutuksella" unohtanut tietoturvan täysin, eli hän ei ole tarkastanut WC:tä oikein kunnolla tai sitten keskustellut asioista tuon kiusatun huoneen ikkunan alla, jolloin asioiden oikea puoli on tullut esiin.  Mutta toki tuollainen asia varmasti sitten hoituu sillä, että vähän mielialalääkkeitä otetaan kaljan kanssa.

Toki tuollainen mielialalääkkeiden käyttö voi aiheuttaa sen, että henkilön maksa hiukan kuormittuu liikaa, ja seurauksena saattaa olla pysyvä maksavaurio. Mutta kai se sitten on sen arvoista, kun saa vähän kavereille näyttää, kuinka "hyvä tyyppi" tuo kiusaaja oikeastaan onkaan. Itse kyllä vähän miettisin sitä, että miksi kaikkien pitää oikeasti aina todistella muille, että kyseinen henkilö on ns. "hyvä tyyppi"? Jos ihminen on rauhallinen, niin miksi se pitää heti esittelyn yhteydessä mainita? Eikö käytös sitten puhu puolestaan, jos henkilö niin mukava ja sosiaalinen on, kuin mitä hän väittää olevansa?


hkimmo.blogspot.fi

Vastapuolen toiminnan ennakoiminen on politiikassa erittäin tärkeää, ja se teki esimerkiksi Caesarista niin tavattoman hyvän poliitikon

Retoriikka on tekstien sekä puheen tuottamisen taitoa, ja se mikä tekee esimerkiksi roomalaisesta sotapäälliköstä julius  Caesarista loistavan retoriikan osaajan, on se että hän osasi tulkita toisten puhetta. Se mitä tämä tarkoittaa oikeasti on jäänyt monilta ihmisiltä kuitenkin vähän pimentoon eli jos rooman valtakunnan jokapäiväisessä politiikassa halusi menestyä, niin silloin tietenkin piti osata ennakoida ihmisten toiminta, tai poliitikko päätyi keisarin lempileijonan kitaan.

Tuo vastapuolen toiminnan ennakoiminen on itseasiassa melko helppoa, koska ennen kuin joku sitten lähti hyökkäämään tuota poliitikkoa vastaan, niin tietenkin hyökkäävän poliitikon piti olla sen verran vakavasti otettava, että hänen tekemänsä hyökkäys saisi aikaan sellaisen ilmapiirin, että tuo poliitikko sitten joutuisi vaikeuksiin. Mutta ennen kuin huippupoliitikko sitten pystyi hyökkäämään toista poliitikkoa vastaan, niin tietenkin piti yleistä mielipidettä muokata sellaiseksi, että tuo huippupoliitikko ei sitten itse joutuisi vaaraan, kun hänen kauttaan kutsutaan keisari tekemään "päänkatkaisurituaalia". Toki Caesar kerran arvioi tilanteen väärin ja joutui murhan uhriksi senaatin edessä, mikä osoittaa sen, että hänkään ei ollut täydellinen.

Ja ennen tuota ratkaisevaa hyökkäystä, on ensin edessä "proskiptio" eli esitoiminta, millä muita ihmisiä sitten kannustettiin luopumaan tuosta poliitikosta sekä panettelemaan häntä kaikelle kansalle, ja hävittämään esimerkiksi häneltä saamansa kirjeet sekä muut lahjat. Tuolla sitten osoitettiin tukea keisarille sekä niille, jotka olivat valinneet "oikean puolen".  Tietenkin keisaria oli helppo hakea oman politiikan tueksi, mutta jossain tapauksissa saattoi käydä niin, että vastapuolella oli tuolle rooman ylimmälle päättäjälle enemmän annettavaa, ja muutenkin keisarin tuki saattoi olla häilyväistä. Eli varsinkin vanhan keisarin kuollessa saattoi käydä niin, että hänen poikansa surmasi nuo edeltäjänsä lähimmät miehet ikään kuin vallan puhdistamiseksi. Tai sitten keisarille valehdeltiin, että tuo poliitikko oli punonut juonia häntä vastaan.  Kaikki mitä roomassa sanottiin keisaria vastaan tulkittiin valtiopetokseksi, ja silloin seurauksena oli kuolemantuomio. Mutta ensin tietenkin piti keisarin antaa muille mahdollisuus pettää entinen toverinsa, jotta hän ei saisi mitään ongelmia kenestäkään kansalaisesta, joka ehkä oli paljastanut asioita, mitä ei keisari halunnut tuoda muiden tietoon. Ja siksi nuo henkilöt, jotka olisivat epäilleet tulevaa tuomiota piti vaientaa.

Tuo tarkoittaa käytännössä sitä, että ensin tuli lavalle esipuhujia, jotka ikään kuin lämmittivät ihmisten mielipidettä tuota keisarin vihat päälleen saanutta poliittista vaikuttajaa vastaan. Eli tuolla pohjustettiin sitä, että tietenkin keisari tarvitsi jonkin syyn lähteä heittämään poliitikkoa Colosseumille leijonien ruuaksi.

Tuo sama malli tietenkin on olemassa myös nykypäivän retoriikassa. Eli ennen kuin jotain tunnettua poliitikkoa tai liikemiestä vastaan lähdetään hyökkäämään, niin lehtiin tai lehtitalojen kotisivuille ilmestyy usein uutisia, millä pohjustetaan ihmisten mielipidettä tuota henkilöä vastaan. Yleensä hänen tekemäänsä työtä nimitetään hutaisten tehdyksi, ja muutenkin tuon trollauksen kohteen ulkoasua sekä muuta esiintymistä arvioidaan tai niitä arvostellaan ikään kuin alakanttiin, eli silloin kyseessä on pikaisesti hutaistu kirjoitelma tms. .
Tuon trollaamista varten tehdyn tekstin ulkoasu on sellaista, että kun henkilön ulkonäköä kuvaillaan, niin silloin hänen hiuksensa saavat sellaisia liitteitä kuin "pehko", eli tuossa tekstissä puhutaan "hiuspehkoista" sekä "homssuisesta" ulkonäöstä, ja samoin kaikki mitä tuo henkilö on tehnyt leimataan lähinnä "huomion etsinnäksi". Se ei mitään merkitse, missä asemassa tuo henkilö oikeasti on, tai merkitseekö hänen työssään joku sellainen asia kuin "homssuinen ulkonäkö" yhtään mitään. Noilla teksteillä sitten ohjataan ihmisten "mielipidettä" tuota kohdetta vastaan.

Samoin kun puhutaan ulkopolitiikasta, niin tietenkin jokainen itseään kunnioittava suomalainen muistaa sen, että ulkopoliittinen johto on arvostelun yläpuolella oleva instituutio, jonka arvosteleminen on sellainen asia, mikä varmasti aiheuttaa sen, että tuon arvostelijan sotilasarvo viedään. Ja tietenkin jokainen ihminen muistaa sen, että maamme ulkopolitiikan on nojattava "paasikiven-kekkosen linjaan", ja jos joku on muuta mieltä tuosta asiasta, niin silloin presidentti tietenkin päättää tuon henkilön uran reservin upseerina. Armeijan käyminen sekä aliupseerin tai upseerin arvo reservissä oli ennen edellytys siihen, että henkilö pääsi "piireihin" eli virallisen kirjoituksen mukaan hankki johtamistaitoja.

Näet maamme virallisesti hyväksyttyihin  tapoihin ei takuulla kuulu ulkopoliittisen johdon arvostelu. Ja joskus joku uskaltaa sanoa sellaista, mikä on tuon virallisesti hyväksytyn mallin vastaista, niin toki häntä sitten ojennetaan. Ja pahin rikos virallista kantaa vastaan tietenkin on kannattaa esimerkiksi NATO-jäsenyyttä, niin silloin ensin lehtii tulee "Jenkkiuutinen", minkä jälkeen sitten ihmisiä aletaan ohjata puhumaan trollaajan kannalta oikeista asioista, ja kannustimena siihen, että henkilö puhuisi asioista trollaajien haluamalla tavalla tietenkin on joukko uutisia, missä ihaillaan venäjän iskuvoimaa. Ja tuolla tavoin ihmisille annetaan ikään kuin mahdollisuus perääntyä omassa NATO-kannassaan, koska Venäjä uhkaa ikään kuin uhkaa meitä aseella. Tuolloin ei kukaan juurikaan ole miettinyt, sellaista asiaa että kiristyksen edessä ei koskaan saisi antaa periksi, koska se rohkaisee sitten muita tekemään vastaavia asioita.

vapaaverkkojulkaiseminen.blogspot.fi

Seinillä korvat on... aina kannattaa miettiä sitä, mitä puhuu muiden kuullen

Kun puhutaan siitä, että seinillä on korvat, niin yleensä luullaan sen tarkoittavan esimerkiksi diktatuureja, joissa ihmisiä valvotaan kaiken aikaa. Mutta näin ei kuitenkaan ole asia, vaan tietyissä museoissa sekä muissa vastaavissa paikoissa on valvontalaitteita, joilla valvotaan sitä, mitä henkilöt puhuvat esimerkiksi noissa näyttelyissä esitetyistä asioista. Kun etsitään yhteiskunnallisiin riskiryhmiin kuuluvia henkilöitä, niin silloin heidän asenteensa rikollisuuteen on oltava myönteinen.

Tämän takia vaikkapa "Tom of Finland"-näyttelyyn tai vastaavia asioita käsitteleviä elokuvia esittäviin teattereihin voidaan asentaa valonvahvistimella varustettuja kameroita sekä suuntamikrofoneja, joiden avulla saadaan selville, että rupeaako joku sitten siellä käymään kuumana, ja kertomaan asioita, joiden takia hänet sitten voidaan vaikka toimittaa psykiatriseen hoitoon tai ainakin aselupa laittaa uudelleen harkintaan. Näet vihapuheet varmasti voidaan tulkita kyvyttömyydeksi kantaa asetta, ja en usko että puolustusvoimat kovin myönteisesti suhtautuu ajatukseen siitä, että joku kaheli ampuu vaikka ohjuksen venäläistä tai jotain muuta Suomenlahdella kulkevaa alusta vastaan.

Jos puhutaan sellaisesta henkilöstä, joka hautoo väkivallan tekoja jotain ihmisryhmää kohtaan, niin toki hän varmasti osoittaa sen myös puheillaan, ja toki hän myös puolustaa omia ajatuksiaan esimerkiksi sillä, että kyseinen henkilö suhtautuu myönteisesti esimerkiksi holokaustiin tai muuten käyttäytyy sellaisella tavalla, mikä ei ole soveliasta henkilölle, jolta odotetaan aikuista asennetta elämään. Kun puhutaan esimerkiksi elokuvasta "Schindlerin lista", niin siinä kerrottiin asioista, jotka eivät välttämättä imartele yhtään ketään.

Eli vaikka pääasiallisesti juutalaisten murhaaminen oli saksalaisten SS-miesten tai heidän johdossaan olevien miehitetyistä maista värvättyjen apuosastojen työtä, niin kuitenkin on tapauksia, jotka eivät myöskään juutalaisia mairittele. Tällä viittaan muutamiin tapauksiin, joissa juutalaisyhteisön johtaja on pelastaakseen omiaan lähettänyt muita kaasukammioon. Tämä ei nyt varsinaisesti tule tuossa elokuvassa ilmi, mutta sitä on muutamissa tutkielmissa käsitelty.

Samoin ennen Toista Maailmansotaa ei kovin moni valtio tarjonnut juutalaisille pääsyä maahansa, koska nämä eivät täyttäneet poliittisen pakolaisen statusta. Samoin myös muita kuin juutalaisia tapettiin tuon mielettömän väkivallan yhteydessä, eli juutalaisiksi merkittiin myös pidätettyjä henkilöitä, joiden epäiltiin harjoittaneen tuotanto- tai muuta sabotaashia, ja esimerkiksi sosialistien surmaaminen oli helpompaa, kun heidät merkittiin kuolemaantuomittujen listoille juutalaisina.

Mutta kuten sanoin, niin noissa elokuvanäytännöissä oli joillakin henkilöillä kuulemma ollut sellainen asenne, että koko elokuva on asia, jota ei pitänyt esittää ollenkaan. Ja joidenkin tietojen mukaan jotkut noista huutajista esiintyivät virkamiehinä, ja tätä on ilmeisesti tapahtunut myös Suomessa. Muta kun puhutaan esimerkiksi noiden henkilöiden suhtautumisesta tuohon maailmanhistorian törkeimpiin kuuluvaan rikokseen, jossa natsivaltion totalitaristinen johto järjestelmällisesti surmasi vihollisinaan pitämiään henkilöitä, joiden ainoa rikos oli se, että he sattuivat puhumaan poliittisia johtajiaan vastaan on sinänsä totta.

Eli saksan viranomaiset surmasivat noilla kammottavilla leireillään noin kuusi miljoonaa aseetonta henkilöä ikään, uskontoon sekä sukupuoleen katsomatta. Tuon rikoksen kiistäminen tai ihannoiminen on sellainen teko, jota en aivan täysin ymmärrä. Sitä myös Suomen lehdistö aina on toistellut, mutta samaan aikaan esimerkiksi meidän kansallisen päivälehtemme eli Helsingin Sanomien sivuilla kirjoitteli tuolloin henkilö, jonka mielestä ihmisten surmaaminen siksi, että he eivät häntä miellytä oli oikein. Tuo kirjoitus julkaistiin useita kertoja, ja sama linja on välillä ilmaantunut joihinkin muihin sanomalehtikirjoituksiin.

Kyseinen kirjoitustyyli on siitä erittäin ikävää luettavaa, että siinä esimerkiksi esitetään joukko skinheadeja viranomaisen veroisina henkilöinä, ja myös osoitetaan sitä omaa harkintakykyä uhkailemalla muita henkilöitä väkivallalla, ja vihjattiin siitä, että esimerkiksi monilla virkamiehillä on sellainen tapa, että maamme putkissa sitten tehdään niille "toisin ajatteleville" henkilöille selväksi, että mikä on maamme poliisien todellinen kanta asioihin. Eli melkolailla tyylikästä on sanoa suoraan, että jokainen joka ei alistu ääriryhmien uhkailuun tullaan mukiloimaan. Ja vielä virtaviivaisempi malli tästä toiminnasta on tehdä se puolustusvoimien antaman esimiesaseman turvin. Siinä vasta tutkijan naama venähtää, kun eteen saapuu kaveri, jonka hampaat ovat irronneet ja jokainen sormi katkennut, kun hän on "kaatunut rapuissa". Siinä varmasti ei ole kovin helppoa päätellä ketä uskotaan, jos siinä joku rupeaa väittämään, että toinen on joutunut onnettomuuteen.

Tutkijan tehtävä poliisissa tai puolustusvoimissa on tutkia rikoksia eikä hänellä ole mahdollisuutta muuten kuin tutkimuksen kautta päättää, että viedäänkö juttu oikeuteen. Ja toisaalta tuon päätöksen tekee varsinaisesti syttäjäviranomainen, joka myös tutkii ainakin poliisin tekemiä rikoksia. Armeijassakaan ei varsinaisesti mitä hyvänsä saa tehdä, ja vaikka armeijassa tapahtuneet rikokset ovat puolustusvoimien tutkintapiiriin kuuluvia asioita, niin toki pääesikunnan valvontaosasto päättää näissä tapauksissa sen, että nostetaanko noista asioista syyte.
pseudotiedetta.blogspot.fi

Rasismin historiaa sekä pohdintaa sen tarkoituksesta

Punaunikkoa Suomessa
Kuvituskuvaa

Rasismi on oikeastaan peräisin siirtomaa-ajalta, kuten kaikki me tiedämme. Mutta miksi tuota asiaa sitten harjoitettiin tuolloin "vanhaan hyvään aikaan". Syy tähän oli virallisen totuuden mukaan se, että Afrikan mustat olisivat olleet ilmaista työvoimaa eurooppalaisille. Mutta tämä rasismi sekä rotuoppi eivät kuitenkaan johtuneet yksin tuosta ilmaisen työvoiman käytöstä plantaaseilla. Kuten me tiedämme, niin olot noilla tiloilla olivat kuin Hitlerin keskitysleireillä, ja koska kolonialismin henkeen kuului se, että eurooppalaisten ei sopinut liata käsiään noiden asioiden kanssa, niin kaikki likainen orjien pahoinpiteleminen teetettiin afrikkalaisilla työnjohtajilla, jotka hakkasivat muita orjia, ja muutenkin kantelivat isännälleen noista tovereistaan.

 Mutta kun puhutaan orjien asemasta länsimaisten käskijöiden armoilla, niin silloin tietenkin pitää muistaa se, että tuo toiminta ei ollut tietenkään yleisesti hyväksyttyä Euroopassa, joten rasismilla sekä ennakkoluuloja kylvämällä ihmisiä yritettiin kiristää olemaan ottamatta yhteyttä mustiin afrikkalaisiin. Ei varmaan olisi ollut kovin ylentävää kuulla siitä, että noiden afrikassa tapahtuneiden sankaritekojen takana oli todellisuudessa raaka sekä yksipuolinen väkivalta, jossa eurooppalaiset toimittivat aseita afrikkalaisille, jotka sitten suorittivat likaisen työn, eli metsästivät orjia plantaaseille sekä surmasivat muita eurooppalaisten valvonnassa. 

Vaikka orjuus oli teoriassa kiellettyä sekä USA:ssa että Euroopassa, niin todellisuudessa sitä harjoitettiin nyt "mustan Afrikan sydämessä", missä niitä ei näkynyt toimittajien sekä erilaisten kirkonmiesten silmissä, jotka sitten kirjoittivat sekä puhuivat ikäviä asioita noista paikoista, joissa orjia pidettiin muka velkavankeudessa ja hakattiin säälittä, jos he eivät täyttäisi päiväkohtaisia tavoitteitaan, jossain plantaaseilla. Ei ollut mukavaa istua kirkossa, kun joku pastori sitten muistutti tällaisia plantaasin herroja muutamista Raamatun riveistä, eli vaikka hakkaajat olivat näennäisesti mustia, niin valkoiset kyllä määräsivät sen ketä hakattiin. 

Ja papit varmasti eivät tätä asiaa salanneet esimiehiltään, jotka sitten muistivat mainita kyseisestä asiasta esimerkiksi Washingtonin johdolle sekä Bostonin teurastamojen johtajille, jotka muistivat että etelän plantaasien omistajat saivat ilmaista työvoimaa tällaisen orjuuden takia. Samoin ihmisen orjuuttaminen soti yhdysvaltojen valtiollisia ihanteita vastaan, joiden mukaan ihmiset ovat tasa-arvoisia lain edessä. Tuon ihanteen juuret ovat Ranskan suuressa vallankumouksessa, jossa kansa erotti kuninkaan, ja otti lainsäädännön omiin käsiinsä, lopettaen vuosisataisen tyrannian.

Eli nuo afrikkaan perustetut plantaasit tarkoittivat sitä, että orjuus siirrettiin pois ihmisten silmistä sinne, missä kukaan ei sitä ollut näkemässä. Näin ei puuvillatehtailijan vastata lastensa kysymyksiin siitä, keitä nuo ihmiset olivat, jotka hänen tilallaan raatoivat aamusta iltaan. Ja toki tuollaiset kontaktinotot valkoisten sekä mustien välillä estettiin esittämällä mustat jotenkin alempiarvoisina henkilöinä, jotka olivat vähintään eläimen asteella. Näin taattiin se, että valkoisten ja mustien välille ei synny mitään tasa-arvoista suhdetta. Eikä kenenkään tarvinnut kotonaan kuunnella, kuinka huonosti hän muita kohtelee. 

Tietenkin tuollaiselle plantaasisedälle oli hiukan kiusallista kuunnella sitä, kuinka hänen lapsensa kysyivät, että miksi työläinen ei saanut palkkaa, tai miksi työläisiä hakattiin jatkuvasti? Ja varmasti myös karanneen orjan takaa-ajot sekä hirttämiset varmasti olivat hiukan vaikeasti selitettävissä, koska heillä ei mitään muuta omaisuutta kuin päällään olevat vaatteensa ollut. Vaikka tuota orjuutta ei virallisesti enää ole, niin on paljon työsuhteita, joissa työnantaja ikään kuin eristää oman henkilökuntansa muista ihmisistä. Eli jopa meidän maassamme on kuulemma yhtiöitä, jotka teettävät työtä esimerkiksi päihteiden käytöstä kuntoutuvilla henkilöillä niin, että muut työpisteen työntekijät eivät heidän kanssaan ole missään tekemisissä.

Eli miksi niin kova takaa-ajo noiden lumppujen takia, jos henkilö ei ollut minkään arvoinen. Nykypäivän jengeistä monet ovat myös rasistisia, eli ne ottavat jäsenikseen vain tietyn rotuisia henkilöitä, ja rasismilla on hyvä pitää joukot koossa, Jos joku jo pienenä alkaa huudella muille, niin totta kai hänen opiskelumahdollisuutensa sekä muut sosiaaliset piirinsä pienenevät, koska se että hän huutelee muille aiheuttaa vihaa tuota henkilöä kohtaan. Jos häntä sitten vihataan koulussa, niin toki se jää helposti kesken, ja tuollainen henkilö on helppo vetää johonkin jengiin, koska hän hengailee toimettomana jossain ostoskeskuksessa, eikä myöskään työpaikkoja ole tiedossa, koska päähenkilömme on alaikäinen.Tuolloin kyseinen henkilö on helppo sitoa esimerkiksi rikolliseen organisaatioon, koska hänellä ei kouluttamattomana ole mahdollisuutta hakea kunnollisia työpaikkoja, ja kuka ottaa töihin jotain hakaristeillä tai muilla symboleilla koristettua henkilöä, on ollut monen jengin pomon repliikki, kun hän on komentanut alaisiaan esimerkiksi tekemään murhia puolestaan

Mutta tähänkin on onneksi tullut muutos, ja esimerkiksi McDonaldsiin on otettu töihin henkilöitä, joilla on varsin näyttävät koristelut ihollaan. Eli tämä asennemuutos varmasti on myös puhdistanut katuja rikoksenuusijoista, sekä vienyt pohjaa jengien johtajilta. Mutta miten henkilö sitten oikeastaan joutui tuohon tilanteeseen, missä hänet ikään kuin noukittiin kadulta? Kun ihminen on nuori ja kokematon, niin hänelle on helppo väittää virkavallan hakkaavan ihmisiä, ja sitten esimerkiksi kehottaa häntä juoksemaan partioauton nähdessään.Tuolloin poliisi varmasti lähtee hänen peräänsä. Joissakin tapauksissa nuoret jengin jäsenet ovat saaneet kavereiktaan jonkun paketin kuljetettavaksi, ja sitten paikalle on soitettu huumepoliisi, joka on noista paketeista löytänyt rikoksissa käytettyjä aseita sekä huumeita. Eli noita henkilöitä on lavastettu syyllisiksi tällaisiin rikoksiin, joita he eivät ole ehkä edes ajatelleet tehneensä.

 Se että henkilö on musta tai valkea ei tee hänestä syyllistä yhtään mihinkään rikokseen, mutta jos kokemattomalle poliisille kerrotaan jatkuvasti, että mustien asuinalueella ei muita kuin rikollisia ole, niin hän lähtee sinne partioimaan sillä asenteella, että siellä ammutaan. Ongelma ei ole nimittäin siinä, että mustat tekevät yhtään enempää rikoksia kuin valkoiset, vaan se että mustat tekevät noita rikoksia kaduilla. Yhdysvaltojen poliisin rasismi johtuu siitä, että ennen voimassa ollut rotuerottelu sai aikaan sen, että nuo poliisimiehet partioivat mustien asuinalueila sillä asenteella, että he saivat tehdä mitä vain ilman, että joutuivat vastuuseen. Ja tuollainen asenne tietenkään ei ollut mitään, mitä he halusivat näyttää tovereilleen sekä kotiväelleen. Eikä myöskään noiden poliisien kanssa yhteistyössä olleiden vasikoiden etu ollut se, että heidän edesottamuksiaan sekä tuottoisia liiketoimiaan huumeluukkujen sekä aseenosien myyjinä käsiteltäisi oikeudessa. Tarinan mukaan Los Angelesin poliisilla oli ennen 1960-luvulla sellainen tyyli, että huumekauppiaalta tilattiin huumeita johonkin taloon, ja sitten sinne rynnättiin haulikot tanassa, jotta toimittajille voitiin esitellä huumpoliisin toimintaa Los Angelesin vaarallisissa lähiöissä. 

kimmonsivu.blogspot.fi