"Brahmos" (BrahMos) -ohjus on osoitus siitä, että Intia on nykyään otettava vakavasti myös laivaston osalta

Brahmos asennettuna taktisen SU-30-  hävittäjän alle.

Intialais-Venäläinen "Brahmos" (BrahMos) risteilyohjus, jonka huippunopeus on Mach 3 ja taistelukärki on noin 500 kg luokkaa on yksi osoitus siitä, että myös Intia hallitsee yhä tehokkaampien aseiden sekä sotalaivojen rakentamisen, ja sen uuden KOLKATA-luokan ohjushävittäjät käyttävät hyväkseen häivetekniikkaa, ja niitä pidetään yhtenä osoituksena siitä, että nykyään yhä useampi valtio saa käyttöönsä huippunykyaikaisia asejärjestelmiä, joista osa on jopa parempia kuin perinteisten supervaltojen käyttämät aseet. Brahmos voidaan asentaa maalla oleviin ajoneuvoihin, nopeisiin taktisiin rynnäkköhävittäjiin sekä Intian uusiin ydinsukellusveneisiin.

 Kun mietitään "Brahmosta" sekä sen turkkilaista kilpailijaa SOM:ia (Stand Off Missile) pidetään erittäin kehittyneinä sekä vaarallisina aseina, joiden muotoilussa on otettu huomioon STEALTH-teknologian antamat edut hyökkääjän kannalta. Varsinkin SOM:in nokan muotoilu sekä siinä oleva ikkuna kielivät siitä, että aseen maaliin hakeutuminen tapahtuu esimerkiksi IIR eli Imaging Infra Red eli kohteen tunnistavan infrapunalaitteen tai LIDAR:in eli lasertutkan avulla, jolloin vihollinen ei sitä pystyisi havaitsemaan perinteisillä ESM (Electronic Surveillance Measure) laitteilla, jotka hälyttävät, kun esimerkiksi alusta valaistaan tutkan avulla. Eli LIDAR sekä IIR-laitteet ovat sellaisia, että ne eivät hälytä tutkanpaljastimissa, ja noiden ohjusten kärjet on muotoiltu siten, että tutkan radiosäteily heijastuu niistä pois.

Kolkata-luokan hävittäjä

Puhuttaessa siitä, millaiset moottorit noissa välineissä on, niin uskoisin että tavallinen suihkumoottori antaisi enemmän kapasiteettia kuin rakettimoottori, koska sen tehoa voidaan säädellä ja samalla myös ohjuksen infrapunajälki on mahdollisimman pieni, eikä suihkumoottori jätä yhtä selvää valojälkeä taivaalle kuin rakettimoottori, ja sen avulla voidaan ohjuksen nopeutta säädellä niin, että lennon alkuvaiheen  aikana se lentää alisoonisella alueella, jolloin ohjuksen jättämä äänijälki on mahdollisimman pieni, eli tuolloin ei synny yliäänipamausta, joka varoittaisi kohdetta.

Ja kun ohjus sitten  lähestyy kohdettaan, niin se alkaa lisätä tehoa, jolloin sen torjunta muuttuu vaikeammaksi. Nykyaikainen tietokoneohjelmointi mahdollistaa sen, että esimerkiksi ohjuksen tietokoneeseen ohjelmoidaan parametreja, joiden avulla se esimerkiksi huomaa, että onko sitä kohti ammuttu vastaohjuksia, eli se havaitsee kohti tulevat IT-ohjukset infrapunan avulla, ja samalla myös ohjuksen tietokone havainnoi sitä, että kuinka kaukana se on esimerkiksi muista vastustajan laivoista, ja sen datalinkki vaihtaa tietoja jatkuvasti esimerkiksi tutkavalvontakoneiden kanssa, jotta se voi sitten alkaa oikealla hetkellä lisätä tehoa, jos se satutaan havaitsemaan.

SOM Stand Off Missile
Turkin ilmavoimien
F-16 hävittäjän alla

Nuo uuden sukupolven maaliinhakeutumislaitteet myös tekevät mahdolliseksi sen, että ohjus voi valita kohteen laivasto-osaston  alusten joukosta tai sitten se voi iskeä erittäin tarkasti esimerkiksi tiettyyn konttiin maalla. Ja varmasti ainakin osa noista kyseisten aseiden kehittämiseen osallistuneista maista haaveilee siitä, että niissä olisi tulevaisuudessa myös ydinkärkiä, koska varsinkin Intia on alkanut osoittaa maailmalle, että sillä on omat etunsa valvottavana, ja tuon maan asevoimat ovat uudistaneet itseään todella pelottavilla aseilla, joita ovat mannertenväliset ohjukset sekä ehkä myös FOBS-ja ASAT (Anti Satellite) aseet, uudet rynnäkkökoneet, STEALTH-sotalaivat sekä risteilyohjukset, joiden kehittämiseen venäjä on ottanut osaa.

YouTube-Video tästä aiheesta: https://www.youtube.com/watch?v=ORfzJA1Q8XY

pseudotiedetta.blogspot.fi