Kaikki kunnon päiväkirjat alkavat aina sanoilla "rakas päiväkirjani". Se tietenkin takaa sen, että kaikki tietävät kyseessä olevan jonkun henkilön päiväkirjan, mutta pieni varoituksen sana vain jokaiselle lukijalle, joka toisen päiväkirjaa lukee tai jäljentää ilman lupaa esimerkiksi valokuvaamalla tai muulla tavoin varastamalla tuota aineistoa. Kuten tiedämme, niin päiväkirjat eivät ole juridisesti sitovia, joten niihin voi kuka hyvänsä sitten kirjoittaa mitä huvittaa.
Samoin on yksinkertaisesti rumaa sekä epäasiallista lukea toisen ihmisen kirjoittamia päiväkirjoja ilman hänen lupaansa, vaikka tuo kirjoitelma sattuisi sitten löytymään kaapin päältä. Netissä olevia julkisia kirjoitelmia voi tietenkin ilman muuta lukea, ja niitä saa aina myös kommentoida, mutta pitää muistaa se, että jotkut saattavat näyttää koko tekstin sekä myös sähköpostiosoitteen, mistä kommentti tulee kaikelle kansalle. Kirjoituksissa ei päiväkirjan pitäjä koskaan ehkä pyri sanomaan mitään, mikä olisi hänen itsensäkään mielestä totta, ja tämä on lainaus muuten omasta päiväkirjastani, joka kylläkään ei mitään kovin dramaattista sisällä.
Päiväkirjojen lukemista kannattaa muuten varoa tai ainakaan noita sisältöjä ei kannata koskaan lähteä levittelemään missään, koska jokainen päiväkirjaksi merkitty kirjanen voi olla oikeasti pelkkää trollausta varten tehty fiktiivinen tutkielma, joka ei ehkä edes pyri mihinkään muuhun, kuin esittämään tietyille henkilöille sellaista materiaalia, että nämä paljastaisivat sen kautta lukevansa muiden päiväkirjoja salaa. Eli kuten tiedämme, niin henkilö voi pitää kahta päiväkirjaa, joista toinen on piirongin päällä pidettävä, ja toista taas pidetään lukitussa laatikossa, ja kummassakin päiväkirjassa voi olla hiukan erilaisia juttuja, ja jos noita asioita sitten alkaa kadulla tulla tuota henkilöä vastaan, niin silloin hän tuon kiristystä varten laaditun kirjeen tai huutelun sisällöstä näkee, että kuinka syvällä lähipiirissä tuo petturi oikeastaan on.
Eli jos henkilö huutelee piirongin päällä olevan kirjan asioista, niin silloin "vuotaja" saattaa olla joku kaveri, joka sitten on noita sivuja jäljentänyt. Mutta jos lukollisen laatikon päiväkirjan sisältöä alkaisi valua häntä itseään kohti, niin silloin kavaltaja olisi perheenjäsen, mikä tietenkin tekee teosta hyvin häijyn tuntuisen. Mutta kuten tiedämme, niin tuota päiväkirjaa lukeva henkilö voidaan paljastaa esimerkiksi jättämällä huoneeseen läppäri päälle ja tarkkailemalla tilaa esimerkiksi etäkäyttämällä tätä läppäriä koulun tai työpaikan koneilla, ja tuo kamera sitten näyttää sen, kuka noita laatikoita sitten tutkii. Mutta kuten tiedämme, niin toisen laatikoiden kaivelu on ikävää toimintaa, jossa sitten luottamus toiseen menee lopullisesti.
Eräs liikemies kuulemma testasi sitä, että avaako joku asiaton henkilö hänen pöytälaatikoitaan tai levitteleekö hän muuten asioita, joita pöytälaatikossa oli sillä, että hän piti kyseisessä laatikossa tekaistua päiväkirjaa, pornovideota sekä tilikirjaa. Siitä mitä noista asioista käytetään lyömäaseena häntä vastaan, tiesi hän, kuka petturi sitten oli, ja mitä hän halusi. Päiväkirjaa voidaan käyttää psykoosia koskevan diagnoosin tukena, lasten huostaanotto tapahtuu helposti pornovideon avulla, ja tilikirjaa voidaan käyttää todisteena oikeudessa, jos hän saa syytteen esimerkiksi sisäpiirin kaupoista tai muista petoksista. Tarinan todenperäisyyttä en tiedä, mutta saattaa olla niin, että näin joku oikeasti toimii. Aina pitää yksityisyyttä kunnioittaa, ja muistaa se, että päiväkirja ei ehkä ole aivan autenttinen näkemys siitä, mitä päivällä on tapahtunut.
Comments
Post a Comment