Vanha kellari espoon rannikolla on jäänne eräästä linnoituksesta, joka tehtiin suojelemaan vierasta valtaa maassamme

Kuva I

Kuvassa yksi (Kuva I) on eräs kellari Espoossa, ja kuten katosta näkyy, niin se ei varmaan ole ollut mikään perunakellari, Näet en usko että kukaan tavallinen maaseudun asukas olisi sen kattoa ruvennut tekemään betonista, joka on melko kallis rakennusmateriaali. Kun tuota syvennystä tarkastellaan lähemmin, niin se ei mikään kovin syvä ilmeisesti ollut, ja koska  rannikolla ei tässä kohdin ole tykkiasemien jäänteitä, niin siinä on ehkä sälytetty enemmänkin jalkaväen aseiden patruunoita tai lääkintäupseerin morfiinia, joka pitää nykyään sisällään kemikaaleja, jotka saavat veren hyytymään, ja joiden koostumus oli ennen salainen. Tuo kemikaali valmistettiin ennen erään käärmeen myrkystä, ja sen tarkoitus oli toimia "veren pysäyttäjänä", jos henkilö oli haavoittunut.

Eli mitään kovin tärkeää käyttöä ei tuollaisella perunakellarilla oikeastaan ollut, eikä se olisi mitenkään kiinnostava ilman tuota ylenpalttisesti vahvistettua kattoa. Kyseisen komeron valmistajasta ei ole tietoa, eli sen ovat voineet tehdä suomalaiset, saksalaiset tai venäläiset, ja uskoisin itse että se on varattu lähinnä lääkkeille, koska tuolloin "vanhaan hyvään aikaan" esimerkiksi morfiinia käytettiin paljon asevoimien henkilökunnan lääkitsemiseen, ja se oli tuolloin viime vuosisadan alkupuolella laillista, Jos tätä komeroa on käytetty Toisen Maailmansodan aikaan johonkin toimintaan, niin siellä on voinut olla myös sotilaallinen radioasema, koska tuo väline vaati tietenkin suojaa.¨

Kun puhutaan tästä eteläisen rannikon vanhasta rakennuskannasta, niin Ensimmäisen Maailmansodan syttyessä Venäjä alkoi valmistella Helsingin puolustusta rakentamalla suuriruhtinaskunnan pääkaupungin ympärille linnoitusketjun, tai pikemminkin kolme kehälinnoitusta, joiden avulla se olisi suojannut tärkeää laivastotukikohtaa myös muualta Suomesta tulevilta hyökkäyksiltä, eli yksi Tsaarin laivaston ongelmista oli se, että jos saksa hyökkäisi suuriruhtinaskunnan alueelle esimerkiksi nousemalla maihin Porin tai Vaasan kohdalta, tai se onnistuisi kehittämään kapinan tälle alueelle, niin silloin Helsinkiin sijoitetut sotalaivat ja muut varusteet olisivat voineet olla vaarassa. Eli venäläisten strategien mielestä tätä pääkaupunkia olisi voitu sitten huoltaa meritse, ja samalla tämän kautta olisi voitu tehdä vastahyökkäys, eli aloittaa kahden rintaman sota maamme alueella olevia pesäkkeitä vastaan.

Tuo linnoitus on sijainnut siis nykyisten kehäteiden (Kehät I-III) kohdalla, ja siitä on jäljellä vain yksittäisiä bunkkereita sekä varastoja. Kun tätä varastokomeroa käytettiin, niin se on saattanut olla naamioitu lyömällä lautoja betonikaton eteen, jotta sen rakenne ei olisi paljastunut. Tuollaisia "perunakellareita" käytettiin myös myrkkykaasu fosgeenin tuotantoon, eli heinää tuotiin niissä oleviin tiivistettyihin  säiliöihin, ja sitten mätänemisreaktion seurauksena syntyvä myrkky kerättiin talteen putkia pitkin, ja tuo aine oli hitaan vaikutuksensa takia erittäin tehokasta nimen omaan kapinoiden kukistamisessa.

Eli tuo fosgeeni-isku voitiin naamioida savupommien käytöksi, ja sitten nuo uhrit saattoivat kävellä pois näennäisen vahingoittumattomina, mutta 72h myöhemmin he sitten olisivat kuolleet. Fosgeenin tuotantoyksiköt eivät mitään kovin suuria olleet, koska tuo kemikaali oli erittäin vaarallista, ja sitä piti olla välittömästi saatavilla. Kemiallisia aseita käytettiin ennen myös omien joukkojen hallitsemiseen, ja niiden teho perustui siihen, että jos tukikohdassa alkoi kapina, niin silloin täytyi "ohranan miehen" vain käydä avaamassa hana, jolloin koko varuskunta voitiin surmata. Eli tämän takia massatuhoaseet ovat niin tehokkaita, niillä saattoi yksi henkilö hallita kokonaista armeijaa, ja siksi niitä hankittiin monen armeijan varastoihin, ja Toisen Maailmansodan jälkeen valtavia määriä noita kemikaaleja laskettiin Itämeren pohjalle, jossa ne ovat valtava ympäristöriski.

pseudotiedetta.blogspot.fi