Taloustieteen paradoksi on siinä, että lamassa on jotain, mikä hyödyttää sekä valtion väkivaltakoneistoa että suuryrityksiä

Taloustiede on sellainen abstrakti asia, jota ei voida oikeastaan kovin näyttävänä tieteenä pitää. Kuitenkin maailman taloustiede ei ole sellainen asia, mitä voidaan sivuuttaa ihan miten vain, ja kansantaloudellinen tilanne ratkaisee sen, että millaisia meidän sosiaali- sekä muut julkiset menot voidaan kohdentaa. Kuitenkin voidaan olla sitä mieltä, että missään nimessä julkinen sektori ei tuo valtioon muuta kuin menoja, ja tämän takia valtion pitää olla tarkkana siitä, miten suuri sen julkinen sektori on.  Vaikka monet ihmiset ajattelevat, että valtio voi sisäistä voimapolitiikkaa harjoittamalla peittää sosiaalisia ongelmiaan, niin tuollainen ajattelutapa kuitenkin vie lopulta valtion perikatoon, kun sen varallisuus loppuu, eli rahaa ei koskaan voida pumpata sotilas- ja poliisitoimeen loputtomiin.

Nimittäin ihmiset eivät koskaan hyväksy loputtomiin väkivallan avulla käytettyä pakkovaltaa, vaikka sen toiminta tapahtuisi ulkomailla, ja nykyaikainen tiedonvälitys varmasti takaa sen, että tuollainen poliisitoimeen pakkovalta paljastuu erittäin nopeasti, ja se johtaa sitten siihen, että kyseinen valtio joutuu helposti aseidenvientikieltoon, koska ihmisiä mukiloivat poliisit eivät näytä hyvältä missään mediassa. Kuitenkin tuollainen pakkovalta tarvitsee aseiden tuontia, koska vain vapaat työläiset tekevät niiitä sellaisella laadulla, että niitä voidaan sitten oikeassa tilanteessa käyttää. Muuten tuotantoa koskevaa sabotaasia tapahtuisi todella paljon, ja muutenkaan noita pakolla pestattuja työläisiä ei voitaisi koskaan käyttää muuhun kuin johonkin perusosien tuotantoon.

Kuitenkin voidaan sanoa, että talouden “näkymätön käsi” ohjaa sitä, että millaisia välineitä valtio hankkii omaksi turvakseen. Jos taloudellinen tilanne on huono, niin silloin tietenkin on vaikkapa puolustusta varten hankittavien varusteiden rinnalla muitakin hankintoja. Taloudellisen tilanteen ollessa huono on yhteiskunnalla käytettävissään paljon vähemmän rahaa kuin taloudellisen tilanteen ollessa hyvä. Ja se tietenkin toi ennen kaduille joukon ihmisiä, joilla ei ollut mitään tekemistä, ja tuollaiselle työttömien joukolle saattoivat erilaiset ääriryhmien edustajat käydä tarjoamassa omia ratkaisujaan tuohon lamaan. Ja ääriryhmien toimintamalli on yleensä hyvin selvä sekä erittäin hyvin sellaiseen kostonhimoiseen nuoreen henkilöön uppoava, joka syyttää jotain ihmisryhmää omista potkuistaan.

Ja kun púhutaan siitä mallista, mitä nuo organisaatiot tarjoavat ihmisille, on suoraviiivainen “vähemmistöt ulos”-malli, ja sitten noille henkilöille tarjotaan paikkaa esimerkiksi poliiseina tai joidenkin armeijan kaltaisten organisaatioiden parista. Ääriryhmät ovat erittäin hyviä selittämään esimerkiksi lamaa sillä, että joku vähemmistö vie heidän työpaikkansa, mutta nykyinen tiedonvälitys on muuttanut tuollaiset katuparlamentit lähinnä Internetissä toimiviksi järjestöiksi, joita valvotaan Internetin avulla. Eli sen jäseniä saatetaan pyytää kuvaamaan ympäristöään kamerakännyköillä, kun he keskustelevat asioista, ja tuosta filmistä sitten pyrkivät nuo järjestön johtajat etsimään poliiseja. Toisaalta poliisi voi netin avulla seurata sitä, mitä noissa keskusteluryhmissä puhutaan.

Kuitenkin lama on todella hieno asia noille ääriryhmille, joiden jäsenhankinta perustuu siihen, että jossain maassa on paljon joutilasta väkeä, joihin voidaan kohdentaa värväyskampanjoita, vetoamalla siihen, että lamaan on olemassa yksinkertaisia lääkkeitä. Kun puhutaan tuosta näkymättömästä kädestä, niin sillä tarkoitetaan nimenomaan median asennetta esimerkiksi lamaan sekä sitä kautta ääriryhmiin. Jos media ilmoittaa että maahan on tulossa lama, niin silloin alkavat yritykset vetää rahojaan pois markkinoilta. Ja seurauksena on dominoilmiö, missä yritykset lopettavat sijoituksensa, jonka jälkeen alkavat markkinavoimat, eli normaalien yhtiöiden johtajat sekä sijoitusyhtiöiden ekonomistit  päättelevät, että maassa on lama tulossa. Tällä tarkoitan sitä, että “markkinavoimat” ovat todellisuudessa ihmisiä. Ja siitä että raha ikään kuin katoaa markkinoilta, niin silloin syntyy lamaksi kutsuttu ilmiö.

Tuo ilmiö näkyy sitten siinä, että työläisiä aletaan erottaa työpaikoistaan, koska heille ei löydy töitä. Se on mielestäni hyvin mielenkiintoinen asia, että nykyisen talousopin mukaan yhtiöt hakevat kevennystä menoihinsa nimen omaan työvoiman vähennyksistä. Mutta eräs laman merkillinen piirre on siinä, että se karsii myös suurten yhtiöiden kilpailijoita markkinoita, koska suuret yhtiöt omaavat paremman näkyvyyden myös työntekijöhin päin. Tunnettavuutensa takia ne saavat paremmin rekrytoitua määräaikaista työvoimaa, jos saavat urakoita.

Markkinataloudessa vallitsee sellainen darwinismi, että jos yhtiön liiketoiminta ei ole siinä kunnossa, että se pystyy säätämään tulonsa niin, että sen kate on positiivinen, niin silloin tuo yhtiö selviää, mutta jos se ei pysty muuttamaan kassavirtaa positiiviseksi, niin se kuihtuu pois. Eli ajautuu konkurssiin, kun siltä loppuu rahoitus. Lama kuitenkin luo työmarkkinoille sellaisen tilanteen, missä työnantajilla on mahdollisuus valita useista paikkaan hakeneista työntekijöistä, ja se sitten aiheuttaa sen, että työntekijät tulevat töihin pienemmällä palkalla, kuin mitä he ennen tätä olisivat tulleet.

Näet suuren ja tunnetun yhtiön on helpompi tarjota määräaikaista sopimusta työntekijälle, koska tämä saa näin tuntea saavansa jalan suuren yhtiön oven väliin, sekä samalla mahdollisuuden näyttää sen johdolle kyntensä, mikä tuo ehkä sitten toistaiseksi voimassa olevan työpaikan. Ja niillä on myös suuremmat valuuttareservit. Niillä nämä suuret yhtiöt voivat pelata myös pidempään kuin pienet sekä tuntemattomat yhtiöt. Eli kun yhtiöllä ei ole ollut tilauksia, niin silloin on tavaksi tullut erottaa työntekijöitä, ja samalla nuo erotetut työläiset sitten siirretään valtion elätettäviksi. Tietenkään työttömyys ei ole kaikille aivan sama, koska moni valtio (tai ainakin Suomi) maksaa korvauksia helpommin työttömälle työläiselle, joka on hankkinut ammatin.

Tämän takia valtio on hiukan jakomielinen noiden ammattikoulutusta koskevien  tiedotteiden kanssa. Toisaalta sen etu on se, että ihmiset kävisivät kouluja ja opiskelisivat mahdollisimman pitkälle, mutta toisaalta esimerkiksi koulutetut työläiset ovat todella suuri menoerä valtiolle sekä työnantajille verrattuna kouluttamattomiin työläisiin. Toisaalta koulutetut henkilöt ovat vaikeammin kiihotettavissa, ja he tietenkin tekevät tämän takia vähemmän väkivaltarikoksia. Kuitenkin koulutetun työvoiman käyttö esimerkiksi asevoimissa voi johtaa tilanteeseen, jossa mies ei ehkä tottele esimiestään sokeasti, ja siksi joissain maissa on tapana se, että ammattikoululaiset eivät pääse armeijaan muuta kuin insinöörijoukkoihin tai muihin tukitehtäviin.

Sen takia esimerkiksi monissa tiedotusvälineissä varsinkin teknistä koulutusta ikään kuin vähätellään. Jos henkilö on käynyt esimerkiksi teknisen koulun, niin häntä pidetään ikään kuin sotilaalliselta kannalta merkityksettömiä. Ja silloin tietenkin heihin suhtaudutaan joissain piireissä hiukan nuivasti, mutta kun nykyään yhtiöt voivat siirtyä robottien avulla tapahtuvaan tuotantoon tai siirtää koko toimintansa Kauko-Itään, missä olevia tuotantolaitoksia voidaan valvoa Internetin yli tai tavaroita tuottaa suoraan piirustuksista ilman, että kukaan liikkuu maasta toiseen, niin silloin voidaan sanoa, että varmasti ollaan tultu suurimpaan koskaan teollisuudessa koettuun vallankumoukseen sitten kehruu jennyn sekä höyrykoneen keksimisen.

Samoin asevoimat ovat siirtymässä robotteihin, joten myöskään sieltä ei enää töitä irtoa, vaikka valtio kävisi sotaa toista valtiota vastaan. Eli vaikka tuotanto kohoaa ja vienti vetää, niin silti ihmisiä ei enää palkata töihin. Eikä armeija tarvitse enää miehiä, koska tappiot ovat erittäin ikävää luettavaa, joten työ annetaan roboteille, jotka ovat aina motivoituneita operaatioihin, jotka kohdistuvat kohteisiin, jotka valtio katsoo velvollisuudekseen tuhota. Mutta se että lehdistön tai sosiaalisen median avulla voidaan tietoja vääristellä voi johtaa siihen, että nuo terminaattorit auttavat vallan siirroissa suoraan esimerkiksi toisen supervallan käsiin. Ja pelko on siinä, että esimerkiksi myös demokraattiset valtiot joutuisivat tuollaisen robottien massa-armeijan hyökkäyksen kohteeksi. Eli tuolloin ihmisistä koostuvan asevoiman vastassa olisi terminaattoreista koostuva armeija, joka ei tietenkään tappioista paljoa välitä. Toisaalta tuo hyökkäys voi tapahtua nanokoneilla, jotka muistuttavat pölypilviä, ja silloin ei millään aevoimalla voida vastustaa tuollaista kohti tulevaa hiekkamyrskyä, joka pyyhkii kaikki eläimet, kasvit sekä ihmiset tieltään.

elainasiaa.blogspot.fi