Valokuvan tahaton symboliikka eli hallitsija turvaa aina kirkkoon tai moraaliseen oikeutukseen määrätessään laeista ja asetuksista
Aleksanteri II
Aleksanteri II:n patsas Helsingissä sekä sen takana oleva kirkko ikään kuin symboloivat maan tapaa sekä sen toimintajärjestystä. Eli takana on tuomiokirkko, jonka voisi ajatella merkitsevän sitä, mikä antaa valtiovallalle oikeutuksen toiminnalleen. Ja alustalla muiden hahmojen yläpuolella oleva keisari tai suuriruhtinas merkitsee sitä, että valtion päättävät elimet antavat määräyksen lain säätämisestä, eli vaikka lakikirja on joillekin pyhä, koska se määrittelee sen, mitä valtiossa saa tehdä. Kuitenkin valtio itse rikkoo monissa maissa omia lakejaan erilaisten poikkeustoimien varjolla. Ja hallitsijat ovat aina perustelleet valtaansa sillä, että "heidät on kruunannut virkaan jumala" Eli kaikki heihin kohdentuva kritiikki on silloin jumalanpilkkaa.
Kun puhutaan patsaan ympärillä olevista muista symbolisista hahmoista, niin oletteko koskaan muuten miettineet, mitä kansanrunous, romantiikka sekä muut vastaavat asiat merkitsevät valtion hallitsijoille, joiden pitää saada kansa taakseen. Eli monesti historiaa käytetään hyväksi esimerkiksi silloin, kun halutaan perustella asehankintoja tai poliisien toimivaltuuksien lisäämistä. Uskonto on loistava keino hallita ihmisiä, koska kukaan meistä ei oikeastaan varmaan ole tavannut jumalaa, eikä näin ollen voi häneltä käydä kysymässä, että onko hän oikeasti kruunannut tsaaria tai että onko hallitsija noudattanut hänen tahtoaan aivan pilkun tarkasti?
Mitittäessä tuonpuoleisia asioita, niin tietenkin on hyvä, että valtiolla on sankareita, kunhan he eivät tule kadulla vastaan. Joten siksi kuollut sankari on hallitsijalle paras mahdollinen sankari, ja hänen hautajaisiinsa tietenkin on hyvä tulla pitämään puheita. Valtion toiminta on aina riippuvainen hallitsijan tahdosta, ja tietenkin esimerkiksi tsaari perusteli sortotoimiaan sillä, että jumala on hänet tuohon virkaan asettanut, ja jos hän toimii jumalan sanaa vastaan, niin silloin hän saa tuomion sitten tuonpuoleisessa. Ja toki tsaari ymmärsi sen, että roomalainen "hajoita sekä hallitse"-menetelmä on hänen itsensä kannalta paras mahdollinen vallankäytön muoto, koska silloin ei kaikkia ikäviä käskyjä tarvinnut itse käydä antamassa.
Kun keskustellaan siitä, että tsaari purki maassamme vallinneen sensuurin, niin tuon sensuurin purkaminen ei koskenut tietenkään muuta kuin Suomen suuriruhtinaskuntaa, ja sillä tavoin sitten herätettiin venäläisten vihaa ja kateutta suomalaisia kohtaan. Samalla kuitenkin hallitsijan pilkkaaminen sekä hänen asemansa kyseenalaistaminen ja loukkaamisensa olivat edelleen rikoksia. Ja vaikka tsaari oli tietenkin itse suurpiirteinen mies, joka antoi asioiden mennä omalla painollaan, ei tarkoittanut sitä, että hänen alaisensa olisivat yhtä suurpiirteisiä. Eli tuo tsaaria arvostellut henkilö paiskattiin vaunuihin ja lähetettiin suoraan vankilaan, vaikka laki näennäisesti oli hyvin lempeä, eli henkilöä vain sakotettiin tuosta toiminnasta, joka kyseenalaisti valtion johdon oikeutuksen toiminnalleen.
Kun puhutaan sensuurista sekä poliittisista pidätyksisistä, niin monissa poliittisia pdätyksiä harrastavissa maissa esimerkiksi agitaatiosta, mikä tarkoittaa hallituksen vastustamista on olemassa aivan mitätön rangaistus kuten pieni sakko. Mutta käytäntö on sitten se, että tuolta henkilöltä otetaan henkilökortti pois, ja samoin pankkitilit pannaan käyttökieltoon, jolloin tietenkin pidätys tehdään maksamattomien sakkojen takia. Tsaari käytti itseasiassa tuota mallia toimittaessaan poliittisia vastustajiaan Siperiaan. Eli jos tsaaria ryhtyi arvostelemaan, oli edessä sakottaminen jumalanpilkasta, ja koska sakkoa ei voitu maksaa, niin silloin tuo arvostelija lähetettiin suoraan Siperiaan.
charelesfort.blogspot.fi
Comments
Post a Comment