Käytetty kieli voi pitää sisällään paljon sanoja, mutta se ei ole ehkä tehokasta. Tällä tarkoitan asiassa pysymistä ja kokouksen eteenpäin viemistä. Eli henkilö joka puhuu vähän mutta asiaa voi olla kokouksen rakentava voima. Mutta henkilö joka puhuu paljon mutta ei käytä kieltä tehokkaasti voi olla paljon hauskempaa seuraa vapaa-ajalla. Ja tuollainen hauska ja mukava "kaljakaveri" voi olla kuitenkin kokouksessa erittäin rasittava henkilö. Varsinkin jos kokous sijoittuu lähelle kotiin lähtöä, ja joku sitten ryhtyy siellä kertomaan vitsejä voi saada toiset raivon partaalle. Tällöin kielenkäyttö ei ole tehokasta, eikä vie asiaa eteenpäin, koska vitsien kertominen väärässä paikassa saattaa olla pikemminkin kokousta hajottavaa toimintaa, joka ajaa ryhmän riitelemään keskenään.
Eli pelkkä käytetty sanamäärä ei vie mitään eteenpäin, ja mikään ei varmasti ole sen tuskallisempaa kuin istua jossain baarissa tai kokoustilassa kello 20.00 ja pitää jotain kokousta työpäivän jälkeen. Siinä ei varmasti kukaan halua vitsejä kuunnella, ja ryhmätyössä sitten on sellainen ongelma, että jokaisessa asiassa on jotain, joka ei yhtä tai kahta ryhmän jäsentä miellytä. Joten silloin kun joku ryhtyy pohtimaan esimerkiksi sanamuotojen hiomista juuri ennen tilan sulkeutumista, niin saattaa joltain toiselta palaa käämit.
Varsinkaan jos missään ei näy punaista viivaa, jolloin kyseessä olisi selvä kielioppivirhe. Toki Googlen kääntäjät eivät aina kaikkia suomen kielen sijamuotoja osaa, ja tämän takia esimerkiksi Bloggerissa saattaa tulla sanan alle viiva, vaikka se on ihan oikein kirjoitettu, ja toisaalta se saattaa jättää jonkun kirjoitusvirheen huomioimatta. Ja myös Worldissa on ongelmia ammattisanaston kanssa, eli siinä voi alle tulla punaista viivaa, jos käytetään esimerkiksi IT-sanastoa tai jotain muuta spesifistä ammatteihin kuuluvaa termistöä.
Ja sosiaaliset taidot tarkoittavat sitä, että ihminen oppii huomioimaan tilannetta, missä vitsien kertominen on sopivaa. Ei kukaan varmaan halua kuunnella mitään mikä ei liity kokoukseen 15 minuuttia ennen hänen työajan loppumista. Toki tuollainen verbaalisesti työelämässä tehokas henkilö voi olla muiden mielestä muuten tylsä henkilö, ja myös sosiaalista "smalltalk":ia pitää osata harrastaa. Samoin sosiaaliseen kanssakäymiseen kuuluu myös sen tajuaminen, että aina ei kuitenkaan ole sopiva hetki keskustella hauskoista asioista.
Toisen tunnetilojen tunnistaminen on erittäin tärkeää, jotta ihminen menestyy sosiaalisissa suhteissaan, eli jos toisella henkilöllä on murheita, ja hän haluaa olla yksin, niin silloin ei tietenkään pidä rynnätä pelleilemään hänen luokseen. Ja toisen suruaikaa pitää aina osata kunnioittaa, ja jos kyseisen henkilön läheinen on juuri kuollut, niin silloin on varminta käyttäytyä pidättyvästi eikä pakolla koettaa saada toista mukaan ilonpitoon, sen aika tulee sitten kun surutyö on kunnolla tehty ja elämä jatkuu. Ja vaikka hän olisi eronnut tai kuollut olisi ollut lemmikki, niin ehkä kuitenkaan ei ole sopivaa heti pyytää päästä saatille. Näet myös lemmikkeihin voi kiintyä, eikä siitä ole aina helppoa luopua.
Eli sosiaalisuus on sekä "tyhjän puhumista" että myös tehokkuutta työelämässä. Kuitenkin pitää muistaa sellainen asia, että monisanaisuus saattaa tehdä esityksistä myös hyvin miellyttävän, ja jotkut varmaan ovat huomanneet, että jotkut presidenttiehdokkaat tai muut ammattimaiset puheenpitäjät puhuvat hyvin pitkään, jotta saavat peitettyä sen, että he ehkä eivät tiedä koko asiasta yhtään mitään. Näin ollen kannattaa ottaa myyntimiehistä oppia, ja kasvattaa esitysten pituutta.
Kuten tiedämme, niin pitkä esitys on erittäin vakuuttavaa luettavaa sekä katsottavaa, ja siksi jotkut myyntimiehet ikään kuin pitkittävät raporttejaan lavealla välisanojen sekä muiden vastaavien lauserakenteiden käytöllä, mikä tietenkin tekee kielestä erittäin tehotonta, mutta samalla se kasvattaa myös esityksen pituutta, ja poistaa siitä sellaisen vaikutelman, että henkilö ikään kuin toistelisi muiden ihmisten kirjoittamaa tietoa tai asiaa, ja tähän ei kovin moni oikeasti ole syyllistynyt, paitsi eräs ammattikunta tietenkin on tällaisessa esiintymisessä mestari.
Kyseessä ovat poliitikot sekä myyntimiehet, jotka osaavat pitkittää kaikkia puheitaan erittäin mestarillisesti, jolloin he saattavat vaikuttaa joka alan asiantuntijoilta. Kuitenkaan monikaan myyntimies ei ole koskaan edes käynyt mitään kouluja, vaan he ovat oikeastaan vain pukua käyttäviä nauhureita, jotka toistelevat sitä, mikä on heille jossain kursseilla opetettu. Ja nuo henkilöt eivät ehkä tajua, että puku ei heitä mitenkään suojaa tuossa työssä.
Ja voin kertoa teille, että oikeita näyttelijöitä koulutetaan vuosia, jotta he voivat tehdä työtään turvallisesti, eli teatterikorkeakoulu on ylioppilaspohjainen oppilaitos, mikä kertoo jotain sen tasosta. Eli näyttelijän työhön kuuluu toisen ihmisen eleiden sekä ilmeiden ja äänensävyn arviointi, jolloin näyttelijä tietää, milloin hän menee liian pitkälle, ja osaa välttää sellaista tilannetta, missä hän joutuu vaaraan, koska on mennyt toisen intiimille tunne-elämän alueelle esityksessään. Monet myyntimiehet ovat tuon asian kanssa sokeita, ja he saattavat esimerkiksi itse kuvitella, että heitä ei voisi mitenkään pettää tuossa keskustelussa.
pseudotiedetta.blogspot.fi
Comments
Post a Comment