Miksi nuo UVB-76:n kaltaiset maailman tylsimmät radioasemat asemat soittavat jatkuvasti samaa sävelmää?
Alla on linkki sellaiseen YouTube-videoon, missä esitellään maailman viisi ehkä erikoisinta radioasemaa, jotka ovat milloinkaan olleet käytössä. Ainoastaan UVB-76, joka vaihtoi nimensä vuonna 2010 MDZhB:ksi on hiukan erilainen. Eli se lähettää välillä ertyisen koodin sellaisella asevoimien koodausjestelmällä, mitä kutsutaan nimellä "Monolyth". Tuo radioasema palvelee myös strategisten ydinaseita käyttävien joukkojen viestintää. Mutta muuten niiden toiminta on ollut lähinnä tiedustelupalvelujen materiaalin toimittamista sekä operatiivisen henkilökunnan toiminnan tukemista palvelevaa lähetystä.
Kun aloitetaan esimerkiksi stasin tai pikemminkin HWA:n käytössä olleesta "the Gong"-radiosta sekä päädytään Puolassa sijainneeseen "Swedish Rhapsody"-asemaan, niin niiden soittama musiikki on toiminut ikään kuin merkkinä siitä, että nuo agentit ovat osanneet kääntää radionsa oikealle kanavalle. Sitten on tullut välimerkki, jonka jälkeen on tullut sitten numeroita. noiden numeroiden tarkoitus on ollut se, että agentti on löytänyt esimerkiksi varusteiden pudottamista varten määrätyn paikan. Toki kaikki viestit eivät ole koskaan koskeneet kaikkia, ja agentilla on usein annettu kellonaika, jolloin hän sitten voi ottaa kynän ja paperia, joilla hän merkitsee numerot ylös, ja samalla pitää muistaa, että agentilla on yleensä kaksi tai useampi aika, jolloin hän sitten tietää ottaa noita numeroita muistiin, koska aina ei hän tietenkään voi ottaa yhteydenpitovälineitä eli transistoriradiota, jossa on noiden radioasemien taajuudet esiin, koska hän voi esimerkiksi jäädä liikenneruuhkaan, kaupan kassajonoon tai hänellä voi olla vieraita.
Tai sitten hän on saanut sen tallelokeron numeron, johon hänen tehtävää koskevat ohjeensa ovat olleet. Nuo numerosarjat tehtiin siten, että joukko lapsia luki satunnaisen numeron tai numerosarjan, josta sitten tiedusteluväki sitten valitsi tietyt numerot, ja sitten nuo numerot miksattiin oikealle nauhalle, jota käsiteltiin äänen muuntimella. Samalla periaatteella tehdään kuulemma myös ydinaseiden laukaisukoodit, joiden turvallisuus taataan tällä tavoin. Tuo salaus voidaan tietenkin murtaa, jos joku saa käsiinsä nuo numerot, mitä lapset ovat lukeneet, ja tuolloin hän saattaa päästä käsiksi ydinaseisiin. Se miten hän sitten voisi toimia, on sellainen että tuo henkilö voi jollain tavoin kopioida nuo nauhat itselleen esimerkiksi taskunauhurilla, ja sitten suorittaa tietomurto, jonka ansiosta tuo hakkeri voisi päästä käyttämään ydinaseita.
Se mitä numerot tällä kertaa tarkoittavat, on kuitenkin tapauskohtaista. Ja vaikka tuo varusteiden pudotuksen koordinaatit olisivat vihollisen tai vastapuolen tiedossa, niin kuitenkaan se ei niitä voi suoraan hyödyntää, koska radiolla lähetettävät koordinaattipisteet on koodattu niin, että vain se henkilö, jolla on oikea kartta voi sen avulla löytää oikean pudotuspisteen. Eli jotta noita aseita ei toimitettaisi väärään pisteeseen, tai esimerkiksi rikollisten käsiin, lähetetään tuo pudotusalueen kartta toisen ihmisen mukana, kun toinen taas kantoi usein sapluunaa, joka on painettu kuultopaperille, ja joka sitten laitetaan oikean karttapohjan päälle.
Eli kyseessä on yleensä jonkin alueen ulkoilukartta, ja tuo sapluuna sitten asemoidaan tiettyihin kartassa oleviin ruutuihin, ja tuohon kohtaan pudotuksen suorittava lentokone sitten lentää pudottamaan lastiaan. Se miten kone löytää kohteeseen tapahtuu usein LORAN-laitteella, eli tuolloin lentokone lentää suunnatun radion antaman radiosignaalin mukaan, ja sitten agentti joko painaa nappia omassa radiolähettimessään, jolloin koneen automaattinen pudotusjärjestelmä suorittaa paketin pudotuksen, kun kone lentää hänen ylitseen. Tai sitten kaksi koneen lähtömaan radiolähetintä suunnataan niin, että syntyy "X"-piste, jossa lentokoneen automaattinen pudotusjärjestelmä aktivoituu. Tai sitten jossain tapauksessa agentti meni tuolloin oman radionsa kanssa johonkin kohtaan seisomaan, ja sitten suunnattu radiolähetin kertoi, että mikä on hänen tehtävänsä tuolla kertaa.
Kun puhutaan noista omituisista sävelmistä, mitä radioasemat soittavat jatkuvasti, niin tuolloin kyseessä on "kantoaalloksi" kutsuttu asia, jonka avulla vastaanottaja tunnistaa tuon aseman antaman signaalin. Nykyään noista radioasemista lähtee myös erityisiä sirahduksia, joita kutsutaan "ryöpeviesteiksi", ne pitävät sisällään pakattua informaatiota, joka sitten puretaan vastaanottavan osapuolen tietokoneilla, ja tämä järjestelmä on oikeastaan nykyaikaisen mobiiliteknologian kantamuoto. Eli GSM-puhelimet sitten toimivat vähän samalla tavalla kuin nuo erikoislähetyksiä antavat radioasemat. Niissä viestintä kulkee ilman läpi digitaalikoodina, jossa on vain ykkösiä ja nollia, mikä mahdollistaa erittäin hyvän salausasteen. Ja esimerkiksi ydinasekoodit toimivat oikeastaan vähän samalla tavoin kuin GSM-puhelin, eli ensin tulee radiosta numeroita, joiden perusteella aseoperaattorit sitten valitsevat oikeat kirjekuoret, ja sitten noissa kirjekuorissa olevat numerot syötetään konsolille, josta nuo aseet aktivoidaan.
https://youtu.be/u0F984w4vLQ
pimeakronikka.blogspot.fi
Kun aloitetaan esimerkiksi stasin tai pikemminkin HWA:n käytössä olleesta "the Gong"-radiosta sekä päädytään Puolassa sijainneeseen "Swedish Rhapsody"-asemaan, niin niiden soittama musiikki on toiminut ikään kuin merkkinä siitä, että nuo agentit ovat osanneet kääntää radionsa oikealle kanavalle. Sitten on tullut välimerkki, jonka jälkeen on tullut sitten numeroita. noiden numeroiden tarkoitus on ollut se, että agentti on löytänyt esimerkiksi varusteiden pudottamista varten määrätyn paikan. Toki kaikki viestit eivät ole koskaan koskeneet kaikkia, ja agentilla on usein annettu kellonaika, jolloin hän sitten voi ottaa kynän ja paperia, joilla hän merkitsee numerot ylös, ja samalla pitää muistaa, että agentilla on yleensä kaksi tai useampi aika, jolloin hän sitten tietää ottaa noita numeroita muistiin, koska aina ei hän tietenkään voi ottaa yhteydenpitovälineitä eli transistoriradiota, jossa on noiden radioasemien taajuudet esiin, koska hän voi esimerkiksi jäädä liikenneruuhkaan, kaupan kassajonoon tai hänellä voi olla vieraita.
Tai sitten hän on saanut sen tallelokeron numeron, johon hänen tehtävää koskevat ohjeensa ovat olleet. Nuo numerosarjat tehtiin siten, että joukko lapsia luki satunnaisen numeron tai numerosarjan, josta sitten tiedusteluväki sitten valitsi tietyt numerot, ja sitten nuo numerot miksattiin oikealle nauhalle, jota käsiteltiin äänen muuntimella. Samalla periaatteella tehdään kuulemma myös ydinaseiden laukaisukoodit, joiden turvallisuus taataan tällä tavoin. Tuo salaus voidaan tietenkin murtaa, jos joku saa käsiinsä nuo numerot, mitä lapset ovat lukeneet, ja tuolloin hän saattaa päästä käsiksi ydinaseisiin. Se miten hän sitten voisi toimia, on sellainen että tuo henkilö voi jollain tavoin kopioida nuo nauhat itselleen esimerkiksi taskunauhurilla, ja sitten suorittaa tietomurto, jonka ansiosta tuo hakkeri voisi päästä käyttämään ydinaseita.
Se mitä numerot tällä kertaa tarkoittavat, on kuitenkin tapauskohtaista. Ja vaikka tuo varusteiden pudotuksen koordinaatit olisivat vihollisen tai vastapuolen tiedossa, niin kuitenkaan se ei niitä voi suoraan hyödyntää, koska radiolla lähetettävät koordinaattipisteet on koodattu niin, että vain se henkilö, jolla on oikea kartta voi sen avulla löytää oikean pudotuspisteen. Eli jotta noita aseita ei toimitettaisi väärään pisteeseen, tai esimerkiksi rikollisten käsiin, lähetetään tuo pudotusalueen kartta toisen ihmisen mukana, kun toinen taas kantoi usein sapluunaa, joka on painettu kuultopaperille, ja joka sitten laitetaan oikean karttapohjan päälle.
Eli kyseessä on yleensä jonkin alueen ulkoilukartta, ja tuo sapluuna sitten asemoidaan tiettyihin kartassa oleviin ruutuihin, ja tuohon kohtaan pudotuksen suorittava lentokone sitten lentää pudottamaan lastiaan. Se miten kone löytää kohteeseen tapahtuu usein LORAN-laitteella, eli tuolloin lentokone lentää suunnatun radion antaman radiosignaalin mukaan, ja sitten agentti joko painaa nappia omassa radiolähettimessään, jolloin koneen automaattinen pudotusjärjestelmä suorittaa paketin pudotuksen, kun kone lentää hänen ylitseen. Tai sitten kaksi koneen lähtömaan radiolähetintä suunnataan niin, että syntyy "X"-piste, jossa lentokoneen automaattinen pudotusjärjestelmä aktivoituu. Tai sitten jossain tapauksessa agentti meni tuolloin oman radionsa kanssa johonkin kohtaan seisomaan, ja sitten suunnattu radiolähetin kertoi, että mikä on hänen tehtävänsä tuolla kertaa.
Kun puhutaan noista omituisista sävelmistä, mitä radioasemat soittavat jatkuvasti, niin tuolloin kyseessä on "kantoaalloksi" kutsuttu asia, jonka avulla vastaanottaja tunnistaa tuon aseman antaman signaalin. Nykyään noista radioasemista lähtee myös erityisiä sirahduksia, joita kutsutaan "ryöpeviesteiksi", ne pitävät sisällään pakattua informaatiota, joka sitten puretaan vastaanottavan osapuolen tietokoneilla, ja tämä järjestelmä on oikeastaan nykyaikaisen mobiiliteknologian kantamuoto. Eli GSM-puhelimet sitten toimivat vähän samalla tavalla kuin nuo erikoislähetyksiä antavat radioasemat. Niissä viestintä kulkee ilman läpi digitaalikoodina, jossa on vain ykkösiä ja nollia, mikä mahdollistaa erittäin hyvän salausasteen. Ja esimerkiksi ydinasekoodit toimivat oikeastaan vähän samalla tavoin kuin GSM-puhelin, eli ensin tulee radiosta numeroita, joiden perusteella aseoperaattorit sitten valitsevat oikeat kirjekuoret, ja sitten noissa kirjekuorissa olevat numerot syötetään konsolille, josta nuo aseet aktivoidaan.
https://youtu.be/u0F984w4vLQ
pimeakronikka.blogspot.fi
Comments
Post a Comment