Lintujen ja muiden eläinten viestintää koskeva tutkimus voi muuttaa maailmaa turvallisemmaksi sekä parantaa tietoamme siitä, miten eläimet kommunikoivat keskenään

Naakkaparvi
(Suomenluonto.fi)

Psykiatria on lääketieteen osa-alue, jossa hoidetaan henkilöä, jolla on psyykkisiä oireita. Psykologia taas on käyttäytymisen tai muiden vastaavien asioiden kuten oppimisen tutkimusta. Eli psykologi on tutkija, joka tutkii ihmistä tai eläintä sen käytöksen kautta. Yksi tärkeimpiä sekä puhtaimpia psykologisen tutkimuksen esimerkeistä ovat esimerkiksi rotilla tai muilla eläimillä tehtävät kognitiivista toimintaa tutkivat kokeet, joissa tutkitaan niiden oppivaisuutta sekä kielellistä kommunikaatiota. Yksi klassisimpia psykologisia testausjärjestelyjä on makupala-automaatilla varutettu häkki johon on suljettu lintu, joka painaa vipua, jotta se saa keksin.

Tuossa kokeessa lakassa oleva lintu saa makupalan, jos se osaa painaa säiliössä olevaa vipua, ja tuolloin psykologi ensin näyttää linnulle, että miten  makupaloja sitten saa, ja tällä tavalla kokeillaan, että kuinka nopeasti lintu käsittää, miten tuo makupala-automaatti toimii, ja tuolla tavoin testatataan sitä, että kuinka kognitiivinen toiminta ilmenee linnulla. Samoin sillä testataan lintujen parvikäyttäytymistä ja niiden keskinäistä kommunikaatiota. Eli tuossa häkissä on esimerkiksi sinisiä ja ruskeita säiliöitä, joista ruskeissa on tavallista sokerivettä, ja sinisessä taas juomasäliönsäiliön sisään on laitettu sipulimehua, joka maistuu linnuista pahalta, ja tuolloin sitten testataan sitä, että kertooko lintu tuosta yllätyksestä muille parven jäsenille

Ja sitten esimerkiksi Naakkoja päästetään tuohon häkkiin. Kun Naakat sitten keksivät, mistä ne saavat ravintoa joka maistuu hyvältä, niin tarkkaillaan sitä, millaisia äänteitä ne käyttävät, ja tietenkin jotkut niistä kokeilevat juoda myös tuota sipulivettä, joka tietenkin maistuu niistä ainakin erilaiselta. Eli en tiedä että pitävätkö Naakat sipulista, mutta tällä testillä se sitten ratkeaisi. Ja noissa säiliöissä olevat mikrofonit äänittävät sen, millaisia äänteitä Naakat silloin päästelevät, ja samalla kamerat kuvaavat tarkasti sen, miten lintu käyttäytyy.

Sitten Naakat viedään toiseen tilaan, jossa on erilaiset säiliöt, ja kun lintu lähestyy jotain niistä, niin sille soitetaan ääntä, jonka toinen lintu oli päästänyt kun se oli juonut tuosta sipulivesiautomaatista, ja tuolla kokeillaan sitä, että päästävätkö Naakat tuolloin varoitusäänen. Jos kyseessä on varoitusääni, jota tuo parvi tottelee, niin tällä tavoin voitaisiin vähentää lintujen aiheuttamia viljatuhoja. tässä testissä muuten tutkitaan sitä, että opettavatko linnut toisilleen, mikä on myrkkyä tai pahan makuista, ja että uskovatko parven jäsenet, jos yksi lintu kertoo niille sen.

Mikäli tuo sitten on paikkansa pitävä asia, niin silloin tietenkin voidaan tuolla tempulla vähentää viljasadon kokemia tuhoja. Samoin noiden äänitettyjen varoitusäänien avulla estetään lintuje tulemasta liian alas, jotta salametsästäjät eivät niitä ampuisi. Eli tuolloin käytetään hyväksi ääntä, jonka linnut päästävät, kun niiden lähellä hiipii kettuja, ja tuo ääni saadaan äänitettyä niin, että noille suojeltaville linnuille näytetään hologrammikuvaa ketusta, joka kantaa niiden lajitoveria suussaan, ja kuten varmaan arvaatte, niin kaikilla linnuilla on myös varoitusääni, joka on varattu tilanteeseen, missä niitä uhkaa lentävä petolintu. Tuolla äänellä voidaan parantaa lentoturvallisuutta, eli lentokoneen lähtiessä lentokentältä linnuille soitetaan tuo varoitusääni, sekä näytetään hologrammikuvaa lentävästä kotkasta, niin silloin ne pysyvät maassa hyvin tehokkaasti, ja lokkiparvien lähellä ei yleensä pikkulintuja juurikaan ole, mutta varpuset saadaan pysymään maassa näyttämällä niille varpushaukkojen kuvia.

Eli jotkut tuholais-lintuparvien poikasista otetaan silloin kasvatettavaksi lakkaan, ja niille syötetään siellä viljaa, joka on tehty pahanmakuiseksi, ja sitten jos nuo linnut kertovat muille, että vilja on pahan makuista, niin silloin tietenkin voidaan olettaa lintujen välttävän viljaa. Eläinten kommunikointia on tutkittu vasta vähän aikaa, ja esimerkiksi miekkavalaiden ja muiden delfiinien käyttämä kommunikaatio on paljon helpommin purettavissa, koska nuo merieläimet käyttävät kommunikaatiossaan pelkästään ääntä, ja silloin nuo parven keskinäiset signaalit äänitetään.

Tämän jälkeen tuota ääntä soitetaan vedenalaisella kaiuttimella, jotta noiden eläinten reaktioita voidaan sitten seurata kaikumittaimella tai vedenalaisella LLTV (Low Level Light Television) kamerajärjestelmällä ja lidarilla, joka seuraa sitä, miten parvi käyttäytyy tiettyjen ääniryöppyjen aikana. Eläinten viestintää voidaan ehkä tulevaisuudessa hyödyntää siten, että esimerkiksi lokkeja voidaan häätää tuolloin kaupungeista, jotta ne eivät sitten levitä ulosteita ympäriinsä. Tuolloin lintujen parveilukäyttäytymistä hyödynnetään siinä, että ne saadaan pysymään poissa sieltä, missä niiden ulosteista on kaikkein suurin haitta.

pimeakronikka.blogspot.fi